Terveysblogi | Mitä kevätväsymys on ja miten selättää se?
413
post-template-default,single,single-post,postid-413,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-4.6,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Mitä kevätväsymys on ja miten selättää se?

Ihana kevätaurinko kiiltelee hangilla ja aika ajoin lämpimämpinä päivinä voi kuulla jo linnun viserrystä. Vaikka päivät ovat kesän toivoa täynnä monelle meistä kevätväsymys on tuttu tunne. Mistä moinen johtuu, vaikka valon mukana pitäisi virkeystasojenkin olla nousussa?

 

 

Vähäinen auringonvalo vaikuttaa D-vitamiini- ja melatoniinihormonitasoihin

Faktat tiskiin. Viime kesä oli parhaimmillaan ihana, mutta aurinkoa oli loppujen lopuksi yllättävän vähän.

Auringon valo on eläville organismeille välttämätöntä. Auringonvalo on Suomessa kesällä meille tärkein D-vitamiinin lähde.

Auringonvalolla on virkeystilan lisäksi vaikutusta unemme laatuun. Päivällä saamamme auringonvalo vaikuttaa hormonitasolla vaikuttaessaan erityisesti pimeähormoni melatoniinin eritykseen. Melatoniinihormonin eritys on suurimmillaan öisin ja pimeän aikaan. Melatoniini käynnistää kehossamme väsymyksen ja unettavan olon. Mikäli päiväsäsaikaan emme saa tarpeeksi auringonvaloa väsymme helpommin, jonka lisäksi uni-valverytmimme voi häiriintyä.

Kaamosmasennus on yksi tulos luonnollisen valon puutteesta.

Mikäli edeltävän kesän aikaan aurinkoenergia on vähäistä, niin esimerkiksi D-vitamiinia emme ole saaneet todellisen tarpeemme mukaan. Lisäksi melatoniinihormonimme tuotanto elimistössä saattaa olla epätasapainossa, jonka takia unenlaatumme ei ole pitkään aikaan ollut paras mahdollinen. Silti elämänrytmimme on pitkälti sitä samaa: töitä pukkaa, kiirettä iskee ja koko ajan pitää suorittaa. On sanomattakin selvää, että josain vaiheessa patterit väsähtää. 😉 Väsymys on siis hiipinyt pikkuhiljaa.

Kevätväsymystä ilmassa? Miksi meitä väsyttää keväällä?

Ja mitkä maisemat! 🙂

 

Kevään valo saattaa olla syy väsymykseesi

Keväällä valon lisääntymisen ja kesäaikaan siirtymisen ansiosta illat pitenevät. Olemme aktiivisempia pidempään: osa meistä saattaa haahuilla kotimatkallaan tai ulkona hieman pidempään. Tätä ilta-ajan valoa kutsutaan ”siniseksi valoksi”, ja se aiheuttaa kehossame olennaisia muutoksia. Esimerkiksi tämän valon takia elimistömme alkaa erittämään melatoniinia myöhemmin. Näin luonnollinen väsymys tulee myöhemmin ja unentulo lykkääntyy.

Eihän tämä muutoin olisi haastavaa, ellei maailma – erityisesti päivärutiinimme jatkuisi aamusta iltaan samana. Usein aamuherätyksemme tulee silti samaan aikaan aamusta ja arkiaskareet odottavat viikolla siitä huolimatta saimmeko nukutuksi yöllä vai emme. Näin monta arkipäivää saattaa keväällä käynnistyä pienessä univajeessa. Tässä pitää olla skarppina ja huolehtia kunnollisesta unirytmistä.

Lisäksi jossain vaiheessa kevättä siirrytään kesäaikaan. Ja mihin suuntaan viisareita siirretäänkään? Aivan – eteenpäin. Taas on yksi tunti vähemmän tuutuaikaa. Lisäksi montaa ihmistä jopa tämä kellojen siirtäminen ahdistaa. Vähintäänkin myös henkistä uupumusta saattaa tähän ilmiöön liittyä.

 

Keväällä aivoissa voimistuva serotoniinin tuotannon kasvaminen voi helpottaa painonhallintaa

Keväällä aivoissa voimistuu serotoniinin tuotanto. Serotoniini on hormoni, joka säätelee unirytmiömme, mielialaamme, virkeystasoamme, ruokahaluamme sekä seksuaalisuuttamme. Sillä on myös merkitystä muistin ja tarkkaavaisuuden toiminnassa.

Serotoniini vaikuttaa monella tapaa. Painonhallinnan kannalta sillä on merkitystä siksi, että se hillitsee ruokahalua. Dr. Joel Elmquist on tutkimuksissaan todennut, että serotoniini on olennainen hormoni painonhallinnan kannalta. Serotoniinin tuotantoon tarvitaan erityisesti Omega-3-rasvahappoja ja orgaanista kromia.

 

Serotoniinin vähäisyys aivoissa lisää makean- ja hiilihydraattihimoa

Serotoniinin vähäisyys kasvattaa makeanhimoa ja saa meidät haluamaan nopeita hiilihydraatteja. Näin ollen välipalamme tai pahimmillaan lounaamme korvaantuvat nopean hiilihydraatin ja sokeripitoisilla eväillä. Tämä usein johtaa lisäkiloihin, ja saa meidät väsähtämään entistä enemmän.

Lisäksi lisäkilojen kerryttäminen epämotivoi meitä liikkumaan. Joskus jotkut meistä jopa törmäävät negatiivisiin ajatuksiin ”pelin menettämisestä” ja ”äh, tässä nyt ollaan jo kuitenkin epäonnistuttu”. Tämä ei koskaan ole pitkäjänteisen ja tavoitteellisen painonhallinnan kannalta rohkaiseva ajatustapa. Repsahduksia sattuu, ystävät! Pitää vain varmistua siitä, että nousemme mahdollisimman nopeasti ylös pikku kompastumisesta huolimatta. 🙂

 

Ilman lämpötilan nousu voi aiheuttaa myös väsymystä

Hetkinen – eikö lämpötilan nousun pitäisi lisätä aktiivisuutta? Joskus kyllä. Joillekin meistä ilman lämpötilan muutos voi kuitenkin aiheuttaa väsymystä siitä syystä, että lämpötilan noustessa pintaverisuonemme laajenevat. Tämä laskee verenpainetta, ja joillain ihmisillä jopa väsyttää.

 

Mikä avuksi kevätväsymykseen? 5 vinkkiä selättää kevätpeikko!

1. Huolehdi riittävästä määrästä antioksidantteja

Vältä päästämästä kehoa ns. oksidatiivisen stressin tilaan, jossa antioksidanttien vähäisyys aiheuttaa väsymystä, unihäiriöitä ja kummallista makeanhimoa. Suosi ensisijaisesti pillerien sijaan antioksidantteja sisältäviä kasviksia ja marjoja sekä pienellä määrällä hedelmiä. Myös vihreästä teestä tai erittäin tummasta suklaasta (mitä tummempaa sen parempi) saat antioksidantteja.

C-vitamiini on oleellinen väsymyksen selättäjävitamiini. Se myös edesauttaa jaksamisen kannalta elintärkeän raudan imeytymistä.

 

2. Käytä laadukasta D-vitamiinilisää

D-vitamiini on vastustuskykyämme ja aktiiviliikkujien suorituskykyä vahvistava vitamiini. Mikäli ruokavalio sisältää harvakseltaan rasvaista kalaa, erityisesti lohta, on vahva D-vitamiinilisä hyvä kaveri. D-vitamiini vaikuttaa myös hormonitasolla serotoniinin ja dopamiinin (dopamiini saa aikaan mielihyvän tunteen) tuotantoon.

3. Liiku ulkona

Ulkoilma tekee hyvää mielelle ja terveydelle. Hakeudu mieluiten lähimmäksi sielunmaisemaasi – metsää, meren- tai järvenrantaa, kalliomaisemaa tai mitä ikinä. Nykyään meiltä helposti unohtuu se tosiasia, että ulkoilu on ihmisen perustarve!

Säännöllinen liikkuminen ulkona parantaa myös tasapainoa, lihasvoimaa ja liikkumisvarmuutta. Ulkoilu voi olla oikeastaan mitä tahansa: päivittäisten asioiden hoitamista, kävelylenkki kahvilaan tai ystävän luokse tai ulkoilu puistossa.

Raitis ilma tekee hyvää myös solutasolla, sillä solumme tarvitsevat jatkuvasti happea. Myös erityisesti aivomme tarvitsevat happea.

Ulkona hiippaillessa on hyvä muistaa keskittyä myös hengitykseen. Hengitä tarkoituksella välillä hieman voimakkaammin sisään aivan vatsanpohjaan asti ja vähintään yhtä pitkn (ellei pidempäänkin ulos). Hengitysharjoitukset tekevät erityisen hyvää stressaantuneelle ja kiireiselle ihmiselle, jolloin myös niska-hartiaseutu rentoutuu syvien hengitysten myötä paremmin.

4. Nuku tarpeeksi

Tätä seikkaa ei voi liikaa korostaa. Yöunien merkitys terveyteemme on uskomattoman tärkeä. Jatkuvasti vajaiksi jäävät yöunet eivät vain väsytä, vaan pahimmillaan saavat koko kehomme hormonitoiminnan heittämään häränpyllyä. Liiallinen jatkuva väsymystila johtaa uupumukseen ja keho saattaa kaikista terveysyrityksistäsi huolimatta kerätä nestettä ja rasvaa, kremppailla ja siten väsyä lisää.

Lisäksi liikunnan ja yleisen aktiivisuuden tasot sekä mieliala laskevat ja mieliteot kasvavat. Väsyneenä tulee tunnetusti helposti naposteltua tai syötyä sokeri- (ja rasva-)pitoisia ruokia eikä välttämättä jaksa panostaa arkiaskareisiin. Pahimmillaan myös sosiaalinen elämä kapenee ja kokonaisuudessaan olo on kamala.

Tarvittaessa salli itsellesi päiväunet. Unta, unta, unta! 🙂

5. Suosi kevätsiivousta – pidä kotisi ja opiskelu- tai työpöytäsi siistinä

Yksi mikä usein nakertaa jaksamistamme on epäsiisteys. Kevätvalo pilkistää ikkunoista ja pöly huonekalujemme pinnalla sekä pöytiemme kulmilla oikein korostuu.

Epäsiisteys estää positiivista energiaa virtaamasta. Pahimmillaan siivottomassa kunnossa olevat tilat tai kaoottiset kaapit stressaavat ja painavat harteita.

Ota viikonloppuna reilusti aikaa siivoukselle. Laita tarvittaessa hyvää musiikkia soimaan ja anna palaa! On hyvä karsia kaapeista sellaiset vaatteet, joita ei ainakaan vuoteen-pariin ole OIKEASTI käyttänyt. Ole karu kaapeillesi ja vie surutta esimerkiksi hyväntekeväisyyteen käyttämättömät vaatteet.

Mikäli kaapeista löytyy käyttämätöntä, hyväkuntoista tavaraa, voit laittaa tiedustelun (tämä toimii yleensä parhaiten kerrostaloissa asuville ihmisille) naapureillesi olisiko heillä tarvetta kyseiselle tavaralle.

Imuroi, tomuta, luuttua, pyykkää! Kaikki kerralla kuntoon. Saatat yllättyä siitä piristävän keveästä olosta, jonka siivouksen myötä saat.

Muista imuroidessasi imuroida myös sänkysi joka kerta. Sänky ja vuodevaatteet ovat pölypunkkien lempiympäristöä ja ne voivat aiheuttaa allergista nuhaa, astmaa ja ihottumaa.
Hurraa, kevät voi tulla! Aurinkoa kaikille,

 

Terveydeksi!

– Kipa

Mitä ajatuksia kevätväsymys herätti? Jaa ajatuksesi ja artikkeli eteenpäin! Tarvittaessa ole yhteydessä minuun, niin tehdään sinulle ravinto- tai liikuntaohjelma kevääksi! 

No Comments

Post a Comment