Terveysblogi | Eines ja synninpäästö – joskus valmisruokien käyttö on ookoo
460
post-template-default,single,single-post,postid-460,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Eines ja synninpäästö – joskus valmisruokien käyttö on ookoo

58

 

Hyvä paha eines

Personal Trainerin ja ravintokonsultin työssäni ohjaan toki asiakkaita pääosin puhtaan ruoan pariin: suosimaan tuoreita kasviksia, marjoja, salaatteja, lihaa/kalaa/kanaa ilman valmismarinadeja ja valmistamaan omat ruokansa mahdollisimman pitkälle itse.

Lisäksi kehoitan välttämään teollisia sokerituotteita ja sokeroituja juomia, pikaruokaa, todella teollisia lisäravinteita jne. YLLÄRIII! ;D

Joskus kuitenkin yksinkertaisesti vain sattuu ja tapahtuu niin, että ei ole rahkeita tai aikaa kokata. Elämme kiireisiä aikoja ja vaikka aikataulu on järjestelykysymys ei se maailmaa kaada, jos joskus joutuu turvautumaan valmisruokiin. Olet silti hyvä tyyppi. <3

 

Onko einesten suola se pahin…

Valmisruoissa on kuitenkin eroja. Aina kun valmisruokiin on turvauduttava kannattaa varmistaa, että se on mahdollisimman laadukasta. Yllä linkittämässäni artikkelissa terveysviranomaiset ovat huolissaan (mielestäni harmillisesti) vain ja nimenomaan suolan määrästä:

”Asiantuntijoiden mukaan einesten lisäaineet eivät ole haitallisia, vaan ongelmia aiheuttavat kova rasva ja suola”.

Artkkelin mukaan ”suolan haitallisuutta ei ymmärretä”:

Sydänmerkistä tunnistaa elintarvikkeet, jotka ovat omassa tuoteryhmässään hyvä valinta suolan ja rasvan osalta. Valmisruokien ja puolivalmisteiden kohdalla kriteerinä on, että tuote sisältää enintään 0,75 prosenttia suolaa.

Joissakin tuotteissa suolaisuus ilmoitetaan natriumina. Kun natriumin määrä kerrotaan 2,5:lla, saadaan suolan vastaava määrä. Esimerkiksi 300 milligrammaa natriumia vastaa 750 milligrammaa suolaa. Tällöin sata grammaa ruokaa sisältää 0,75 prosenttia suolaa.

– Ravitsemustieteilijät pitävät suolan määrää suurena ongelmana. Kuluttajat eivät sitä tajua – varsinkaan, jos he ovat tottuneet käyttämään suolaisia valmisruokia. Teollisuuden käyttämä suola ei ole jodioitua, mutta monilla suomalaisilla on lievä jodin puute, Putkonen sanoo.”

…eivätkä niinkään lisäaineet?
Toisaalta taas, mielenkiintoista kyllä, lisäaineet eivät aiheuta huolta:”Sydän- ja verisuonisairauksia aiheuttavat kova rasva ja suola ovat valmisruokien todellinen ongelma – eivät lisäaineet, vaikka moni niin luulee. Lisäaineiden omituiset nimet herättävät turhaan pelkoa kuluttajissa. Euroopan unioni on arvioinut E-koodeilla nimetyt aineet turvallisiksi elintarvikekäyttöön tietyissä määrissä. Ne parantavat ruuan säilyvyyttä, väriä ja makua.

– Valmisruokien lisäaineet ovat suurimmaksi osaksi luonnosta löytyviä aineita. Niiden määrät ovat todella pieniä verrattuna suolan ja rasvan määriin, joista terveydelliset haittavaikutukset tulevat, Putkonen sanoo.”

Ymmärrän toki huolen suolasta ja sen liikasaannista, mutta katsoisin kuitenkin myös lisäaineiden perään.

 

Aina ruoan ei ole tarkoitus säilyä viikkokausia kaapeissa, värin ei alkuperäisestikään olekaan tarkoitus olla kirkas ja voimakas, ja ei makua tuovat arominvahventeetkaan välttämättä niitä terveellisimpiä ole. Tietenkin näin meille lisäaineiden käyttöä perustellaan. Vaikka EU on luokitellut E-koodeilla nimetyt aineet turvallisiksi elintarvikekäyttöön tietyissä määrissä ei se silti tarkoita, että ne kuuluvat ihmiselimistöön.

Mikäli E-koodit kiinnostavat, niin löydät niistä lisää täältä. Mielestäni niiden saantia on hyvä seurata jatkossakin.

 

Pakasteet tuoretta parempaa?

Tässä sen sijaan tulee artikkelissa superhyvä pointti:

”Pakasteet voivat olla tuoretta parempaa

Jos kuitenkin haluaa välttää lisäaineita ja päästä ruuanlaitossa vähän helpommalla, kannattaa ruokakaupassa suunnata pakastealtaille. Pakastetuissa aterioissa on usein enemmän kasviksia kuin kylmäaltaiden vaihtoehdoissa, eivätkä ne kaipaa yhtä paljon säilöntäaineita.”

Pakastealtaasta on mahdollista löytää nykypäivänä moneen lähtöön tuoreita tuotteita, jotka ovat vielä hyvän makuisiakin! Niihin kylkeen rasvaista kalaa, kuten lohta, anjovista, makrillia, sardiineja tai silliä. Tai vaihtelun vuoksi kevyempiä kaloja, seitiä, tonnikalaa, ahventa, kuhaa tai äyriäisiä. Lihavaihtoehtoina esim. hirveä, poroa, kanaa tai kalkkunaa ja juustoista vaikka fetaa tai vuohenjuustoa.

 

Mitä valmisruokia ravitsemusterapeutit sitten suosittelevat?

Mm. seuraavia:

– hernekeitto

– kirkasliemiset pakastekeitot sekä valmiit keitot tetroissa, pusseissa ja pötköissä (ei jauheena)

– kala- ja kana-ateriat

– maksa- ja kaalilaatikko

– ruokaisat salaatit, joissa mukana kalaa, kanaa, täysjyvämakaronia tai -leipää

 

Näitä valmisruokia ravitsemusterapeutit kehottavat välttämään

– pizzat, erityisesti montaa lihaa sisältävät

– lihapiirakat

– pyttipannu

– kermaperunat, ranskalaiset ja nuudelit

– makkararuuat”

 

Terveydeksi!

Kipa

Ei kommentteja

Postaa kommentti