Terveysblogi | Stressinhallinta osa 2: näin vähennät stressiä elämästäsi
433
post-template-default,single,single-post,postid-433,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Stressinhallinta osa 2: näin vähennät stressiä elämästäsi

Little diary never killed nobody. Stressipäiväkirja voi olla hyvä keino tarkastella omaa stressitilaa ja purkaa stressaavia ajatuksia. Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia.

 

Mitä stressi tarkoittaa…sinulle?

Stressistä haastavan tekee se, että sen kokeminen ja sen kanssa eläminen on aina subjektiivinen kokemus. Asia, joka stressaa yhtä ei välttämättä stressaa toista.

Geeniperimämme, elinalueemme, elintapamme, asenteemme ja sosiaalinen verkostomme vaikuttavat kokemukseemme stressistä sekä tapaamme kohdata, kokea tai käsitellä stressiä. Puhutaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä.

Jotta sinä voit päästä käsiksi omaan stressitilaasi, niin sinun on tärkeää tiedostaa mitä sinulle stressi merkitsee: kuinka stressaantuneeksi koet itsesi, mitkä seikat aiheuttavat Sinulle stressiä ja mitä voit asialle tehdä.

 

Stressin kartoittamiseksi sinua auttaa muutama kirkastava kysymys:

  • Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka stressaantuneeksi koet itsesi?
  • Miksi? Miksi koet stressitilasi juuri kyseisenä numerona? Mitä ajatuksia kyseinen numero sinussa herättää?
  • Mitä sinulle stressi on, miten se Sinussa näkyy
  • Miten haluaisit kokemasi numeron olevan?

 

Kun määrittelet ja konkretisoit itsellesi, mitä sinun kohdallasi stressi todella tarkoittaa käyt samalla keskustelua tilaantesi ja stressisi kanssa. Kissa on pöydällä.

Kuinka monet kerrat olemmekaan kuulleet ihmisten sanovan (tai montako kertaa sinä olet sanonut) “pitäisi kyllä rauhoittaa tahtia, mutta…”, pitäisi kyllä höllätä enemmän, mutta…”.

 

Vaimenna pitäisi – mutta -puhe keskittymällä konkretiaan

PITÄISI olla tekemättä sitä ja tätä, pitäisi olla näin ja näin: pitäisi ottaa omaa aikaa enemmän, pitäisi aloittaa liikunta, pitäisi joogata ta venytellä, pitäisi syödä vähemmän makeaa, pitäisi sanoa enemmän ei, pitäisi nukkua enemmän, pitäisi nauttia hetkestä enemmän…mutta mutta mutta.

Ainahan meidän pitäisi tehdä vaikka mitä, mutta. Mutta mitä? Mikä mutta?

Ystäväiset, yhden asian haluan sanoa jo heti ensi kättelyssä: mutta on syyn keksimistä sille, että me itse emme tee asialle mitään. Mutta on vastuun siirtämistä.

Mutta-sanalla ulkoistamme ongelman ja uskottelemme itsellemme, että emme voi tehdä asialle mitään. Mutta-sanalla vain lykkäät asiaa tuonnemmaksi sinua odottelemaan. Ja mikäs sen stressaavampaa, kuin takaraivossa kolkuttelevat keskeneräiset “pitäisi”-seikat. Eikö?

Kuulostaako tutulta? Et ole yksin.

 

Mikä meille aiheuttaa stressiä?

Stressiksi voidaan kutsua ihmisen reaktiota kaikkeen sellaiseen, mikä horjuttaa hänen elämänsä tasapainoa tai uhkaa hänen elämäänsä.

Kuten 1. osassa käsiteltiin, stressireaktion tarkoituksena on antaa voimia, korjata häiriö tai poistaa uhka. Stressihormonit saavat elimistöön liikettä: ne saavat verenkierron lisääntymään, sydämen lyöntitiheys kasvaa, verenpaine nousee, unen tarve vähenee ja keho on “taistele tai pakene” –tilassa. Jokainen meistä varmaan tunnistaa “pinna kireällä” –fiiliksen. Se on stressitilan aiheuttama reaktio.

Tutkitusti suurimmat stressin aiheuttajat ovat

  • Ihmissuhdevaikeudet kotona/parisuhteessa
  • Ristiriidat työpaikoilla
  • Liian pitkät työajat ja liiallinen määrä työtehtäviä voimavaroihimme nähden
  • Taloudelliset huolet
  • Suuret elämänmuutokset, kuten erilaiset sairaudet, läheisten tai meille tärkeiden ihmisten kuolema, lapsen syntymä, muutto, perheen hajoaminen, työpaikan menetys sekä eläkkeelle siirtyminen

 

Stressiä syntyy mielessämme muodostuneista uhkakuvista

Naiset ovat (erään tutkimuksen mukaan) jopa kaksi kertaa alttiimpia stressille, kuin miehet. Tämän sanotaan johtuvan siitä, että naiset ovat miehiä herkempiä stressin aikana vapautuvalle hormonille, kortikoliberiinille.

Stressiähän sinällään ei ole, ellemme me luo sitä. Stressi syntyy ajatuksista johonkin asiaan liittyen – tarkemmin sanottuna uhkakuvista,  joita ajatuksiimme liittyy.

Ajatuksiimme liittyy usein jonkin asteista pelkoa. On olennaista keskustella avoimesti itsensä kanssa pureutumalla juuri omiin syihinsä stressata.

 

Stressinhallintavinkki – stressikentän konkretisointi

Seuraavaan hetkeen toivon, että rauhoitut, keskityt ja todella otat rauhassa aikaa.

Suosittelen rauhoittumaan, tekemättä mitään muuta samanaikaisesti, sulkemaan television tai mahdolliset keskittymistäsi estävät taustahälinät. Kunnioita itseäsi ja omaa aikaasi itsesi kanssa sen verran, että otat itsellesi seuraavan puolituntisen – tai enemmän.

Tähän hetkeen tarvitset paperia ja kynän (ehkä jopa värikyniä tai lehtiä ja liimaa) – seuraa pieni mutustelutehtävä:

  • Piirrä paperille hyvän kokoinen neliö – sellainen, johon mahtuu tekstiä/kuvia/leikkeitä
  • Voit myös käyttää koko paperia neliönä, eräänlaisena kenttänä
  • Täytä kenttä kaikilla asioilla, jotka sinua stressaavat tai järkyttävät omaa sisäistä tasapainoasi
  • Voit kirjoittaa tai piirtää asiat – voit jopa leikellä lehdestä kyseisiä tekijöitä kuvaavia kuvia tai tekstejä

 

Tärkeintä on, että käyt itsesi kanssa keskusteua avaten itsellesi sen, mitä sinun stressisi on.

 

Kun olet valmis, tarkastele tekemääsi kentän sisältöä:

  • Mitä ajatuksia stressikenttäsi sinussa herättää?
  • Minkä laittamistasi asioista haluaisit olevan toisin?
  • Miten haluaisit niiden olevan toisin?
  • Kuinka moni neliöön laittamistasi asioista on sellaisia, joihoin voit itse vaikuttaa?

Mieti ajan kanssa käsittelemiäsi asioita. Ota ne sellaisella vakavuudella, kuin ne kuuluukin. Kuuntele itseäsi, kuuntele kehoasi.

Mitä Sinun sisimpäsi sanoo Sinulle tällä hetkellä? Mitä ajatuksia Sinusta itsestäsi kumpuaa tällä hetkellä?

Siirry tehtävästä takaisin “tähän maailmaan” maltilla ja rauhassa. Mikäli mahdollista, ota hetki rauhallista aikaa, ja vältä puuhastelemasta tai pohtimatta arjen (tekemättömiä) askareita vähään aikaan. Maailma pärjää kyllä.

 

Osassa 3 a-b käsittelen konkreettisia keinoja selättää stressi: ruokavalio ja uni.

 

Tästä se lähtee, stressierkit! 🙂

Terveydeksi,
– Kipa

Ei kommentteja

Postaa kommentti