Terveysblogi | Tiedätkö mitä syöt? Helppo niksi tarkastuttaa ruokailutottumukset
866
post-template-default,single,single-post,postid-866,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Tiedätkö mitä syöt? Helppo niksi tarkastuttaa ruokailutottumukset

Ruokailutottumukset: pohdiskelu ruokakulttuurin heikentymisestä on hieno ilmiö

Miksi? Koska on tervettä tietää, mitä syöt.

Jaoin Terveysblogin Facebook-sivullakin kyseisen linkin, jossa ruotsalainen Andreas Söderlund kertoi löytäneensä varastoistaan 36 vuotta vanhat margariinirasiat. Söderholm jakoi tiedon omalla Facebook-seinällään. Margariinit olivat olleet varastoituina ilmeisesti huoneenlämpöisenä.

Nämä margariinit ovat ikinuoria! Ruotsalaismies löysi varastoistaan 36 vuotta vanhat margariinirasiat ja tältä ne näyttivät. 😀

 

Syy siihen, miksi margariini säilyi melko muuttumattomana löytyy sen käsittelyyn liittyvästä kemiallisesta prosessista (seuraava on vapaa suomennokseni Söderlundin Facebook-sivustolta):

– lämpökäsittely (joka muodostaa bentsopyreeniä)
– kuljetus (mm. laivoissa, joissa on kuljetettu kemikaaleja)
– jalostus asetonissa (tavoitteena poistaa haju, väri ja maku)
– vesihöyrykäsittely (poistaa vitamiinit ja kaikki mitä asetoni on jättänyt jäljelle
– esteröinti (esteröintireaktiosta erottuneeseen öljyyn lisätään natriumetylaattia eltaatumisen ehkäisemiseksi)
– lisätään aromeja, väriaineita ja vitamiineja

…pistää miettimään, mistä ruokamme on nykypäivänä tehty? Miksi säilyvyys on hitokseen hyvä?

Söderholmin margariiniepisodista innostuneena kaivoin kirjahyllystä esiin kirjan nimeltään ”Aitoa Ruokaa” (Mats-Eric Nilsson).

…VIKATIKKI. 😀

 

Etsin kirjasta kohdan margariini ja kutakuinkin samaa tekstiä ylläolevan listauksen kanssa sain lukea. Tieto lisää tuskaa! x)

 

Margariinit syynissä – pari esimerkkiä

Seuraava teksti on lainausta kirjasta:

Perinteinen Flora kevytmargariini sisältää 15 valmistusainetta, joista suurin ainesosa on vesi. Tuote sisältää lesitiiniä, happamuudensäätöaineita, aromeja ja vitamiineja.

Benecolissa on suomalainen sydänmerkki, ja mainosten perusteella sen pitäisi olla hyvin terveellistä. [Tarkastellessa tämän] kasvisrasvalevitteen tuoteselostetta: vesi, kasvistanolirasva (kasvistaloni 8 %), rypsiöljy, camelinaöljy, kovettamaton kasvirasva, gelatiini, suola (0,9%), emulgiointiaineet, happamuudensäätöaine (E330), A- ja D-vitamiini. Tuote sisältää runsaasti vettä, 44%, gelatiinia (ei sovi kasvissyöjille eikä vegaaneille), soijalesitiiniä [okei, jo itse soijalesitiini onkin ihan oma asiansa :O, toim. huom.]

No joo, toki nyt skannasin vain kyseisiä levitteitä. Kaikkihan meistä eivät edes käytä levitettä leivän päällä. Kaikki eivät edes syö leipää. Ymmärrätte kuitenkin varmaan, mitä ajan takaa. Kaikki voi olla sitä, mitä kuvittelemme – mutta lisukkeiden kera.

 

Tuoteseloste selventää paljon, lopullinen valinta lähtee tavoitteistasi

Näinä aikoina, kun puhutaan paljon puhtaasta ruoasta ja käsittelemättömästä ruoasta, niin on hyvä lukea pakkausten tuoteseloste. Ruokailutottumukset ovat yksilöllisiä. On kuitenkin paljon ruokia, joiden uskomme tekevän meille hyvää jollain tietyllä kriteerillä määriteltynä (”vähärasvainen”, ”sokeriton”, ”ei lisättyä sokeria”, ”vain hedelmän oma sokeri”, ”kevyt” jne.).

Tsekkaa tuoteselosteesta mitä kaikkea ostamasi tuote sisältää. Löydät ainesosaluettelosta käytetyt aineet suuruusjärjestyksessä eniten käytetyistä aineista vähiten käytettyihin. Ravintosisältötaulukot ovat hyviä työkaluja silloin, kun halutaa skannata tuotteen energiamäärä, rasvan määrä ja laatu, proteiinin määrä sekä hiilihydraatit ja sokereiden määrä.

Lopullinen valinta lähtee omista tavoitteistasi. Mitä haluat syömisilläsi saavuttaa?

 

Kaikesta ei voi syyttää teollisuutta: kuluttajillakin on parantamisen varaa

Mietin aika ajoin, kuinka hienoa on, että tietoa jaetaan. Kuinka mahtavaa on, että meillä on kirjallisuutta ja blogeja puhumassa puhtaan ruoan puolesta. Näin ne ruokailutottumukset vaan muokkautuvat! Löytyy tietoa monista lähteistä puhumassa elintarvikkeiden terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista, monipuolisuudesta, aitoudesta sekä käyttötarkoituksesta.

Kuitenkin me kuluttajat teemme lopullisen valinnan. Osto- ja ruokakäyttäytymisemme muovaa teollisuutta: sitä tuotetaan mitä kysytään. Teollisuus on taitava luomaan tarpeita, mutta meillä itsellämme on vastuu syömisistämme.

Tiesittekö, että perheistä yli 60 % ei syö yhteistä ateriaa illalla ja oppilaista jättää koululounaan väliin noin 40 %?

YLI 60 PROSENTTIA EI SYÖ YHTEISTÄ ATERIAA ILLALLA. Do I have to say more?

Syömiskäyttäytyminen ja ruokailutottumukset opitaan kotona. Ruokakulttuurimme on rappiolla, sitä on syytä petrata. Toden totta elintarviketeollisuudella on parannettavaa, mutta niin on kuluttajallakin. Luokaamme siis jo kotona hyvä pohja ruokailutottumuksille.

Toki on tilanteita, jolloin on haastavaa syödä täysin puhdasta ja käsittelemätöntä ruokaa. Kyllä arkeen mahtuu joskus valmistakin ruokaa. Pääpiirteittäin valintojen on kuitenkin suotuisaa palvella kokonaishyvinvointia. Pienistä puroista syntyy iso virta. 🙂

 

Ravintopäiväkirja on helppo niksi ruokailutottumusten tarkasteluun

Jos epäröit tämän hetkisiä ruokailutottumuksiasi, niin helppo niksi tarkistella niitä on ravintopäiväkirja. Kirjaamalla päivittäiset syömiset ja juomiset kellon aikoineen saat erinomaisen silmäyksen päivittäisiin ruokailuihisi. Samalla saat mahdollisuuden löytää sellaiset ruokailutavat ja -tottumukset, jotka mahdollisesti kaipaavat kohennusta.

Päiväkirjaa pitämällä tulet tietoisemmaksi syömisestäsi ja sinun myös on helpompi yhdistää erilaisia mahdollisia ruokiin liittyviä oireita.

 

Oletko koskaan pitänyt ravintopäiväkirjaa? Mitä oivalluksia sait? Kommentoi alla! Artikkelia saa myös jakaa! 

Terveydeksi! <3

– Kipa

Ei kommentteja

Postaa kommentti