Minkälaiset ovat ravitsemussuositukset maailmalla ja kuinka samanlaisia ne ovat? | Terveysblogi
457
post-template-default,single,single-post,postid-457,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Minkälaiset ovat ravitsemussuositukset maailmalla ja kuinka samanlaisia ne ovat?

54

 

Mitä ravitsemussuositukset ovat?

Mielenkiintosta lukea ravitsemussuosituksista maa- tai paikkakohtaisesti. Käytän artikkelissani referointia Syö hyvää -sivuston artikkelia ”Ravitsemussuosituksia maailmalta”.

Eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan, sillä ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti.

Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana.

Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä.

Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.

 

Ravintoaineille voidaan esittää kolme ravitsemuksellista viitearvoa:

  • Ravintoaineen pienin tarve on se vähimmäismäärä, joka estää puutteen. Sitä vastaava määrä ravintoainetta ei kuitenkaan riitä ylläpitämään hyvää terveyttä ja ravitsemustilaa. Lisäksi yksittäisillä henkilöillä voi esiintyä puutosoireita.
  • Ravintoaineen keskimääräinen tarve kuvaa ravintoaineen määrää, joka vastaa väestön tai väestöryhmän keskimääräistä tarvetta.
  • Suositeltavaa saantia vastaava määrä ravintoainetta puolestaan tyydyttää ravinnon tarpeen ja ylläpitää hyvän ravitsemustilan lähes kaikilla terveillä ihmisillä.

 

Eri maiden suosituksissa esitetään joko kaikki kolme arvoa kuten pohjoismaisissa suosituksissa tai vain suositeltava saanti, kuten Suomessa.

Tarkkojen ravintoaineiden viitearvojen lisäksi useimpien maiden kansallisiin suosituksiin sisältyy myös ns. ruokasuosituksia (Food Based Dietary Guidelines). Ne kertovat, minkälaisilla käytännön ruokavalinnoilla suositusten viitearvot saadaan toteutumaan. Niissä on otettu huomioon kunkin maan väestön ruokatottumukset, elintarviketarjonta ja kansallisen ruokakulttuurin erityispiirteet.

 

Ravitsemussuosituksia maailmalta

Syö hyvää -sivuston artikkelissa on vertailtu kahdeksan eri maan ravitsemussuosituksia. Lähinnä suositusten tiivistelmiä ja pääseikkoja, jotka ravitsemussuosituksista nousevat esiin.

Ensinnäkin ruokakulttuuri vaikuttaa:

  • Kukin Pohjoismaa tekee omat ravitsemussuosituksensa, vaikka alun tieteellinen selvitystyö tehdäänkin yhdessä.
  • Syy, miksi esimerkiksi joidenkin maiden suosituksissa ei puhuta juurikaan viljoista, johtuu todennäköisesti siitä, että kyseisessä maassa tai alueella lisukkeena käytetään perinteisesti tärkkelyspitoisia juureksia eikä niinkään viljoja
  • Viljoista ei siis tarkoituksella olla puhumatta siksi, että viljat olisivat kyseisissä maissa pannassa, vaan paikallisia juureksia halutaan suosia ruokakulttuurillisista ja kenties taloudellisista syistä.
  •  Suomessa taas suositellaan marjoja, joita ei ole kovin usein mainittu muiden kuin Pohjoismaiden suosituksissa.

 

Eri maiden suosituksilla on hyvin paljon yhteistä:

  • Monipuolisiin ruokavalintoihin sekä runsaaseen ja päivittäiseen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön kannustetaan.
  • Ruoan laatu on tärkeää: täysjyväviljoja ja kasvi- ja kalarasvoja tulisi suosia ja käyttää maltillisesti eläinperäisiä rasvoja.
  • Sokeria ja suolaa suositellaan vähennettäväksi lähes kaikissa suosituksissa.
  • Yhtenäistä on alkoholin käytön kohtuukäyttöön kannustaminen.

 

Lihan syönnin vähentäminen ei näy varsinaisesti muualla kuin Pohjoismaissa, mutta syynä lienee se, että nämä ovat joukon uusimmat suositukset.

Muissakin suosituksissa kannustetaan suosimaan kasvikunnan tuotteita ja monissa mainitaan erikseen palkoviljat lisättävien ja suositeltavien ruokien joukossa.

Brasilialaiset ja ranskalaiset ravitsemussuositukset kannustavat kriittisyyteen ruokamainoksia kohtaan
Tähän yhdyn itsekin, täydellisesti. Mainosviesti on kuin viestit sosiaalisessa mediassa: ne ovat filtteröitävissä ja väritettävissä eikä kaikkea tule välttämättä sanoneeksi todellisuudesta. 😉 Valittua viestintää siis.
Ranskalaisissa suosituksissa kannustetaan huomiomaan mitä tuotteesta ei sanota. Tuotetta voidaan mainostaa runsaskalsiumisena, mutta jätetään sanomatta, että se on myös runsassokerinen.
Right on! Miettikääpä esimerkiksi tätä tuotetta (pahoittelut, menee vähän off topic eikä mitään henkilökohtaista Valiota kohtaan):
"Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille." Lähde: Valio

”Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille.” Lähde: Valio

 

Tuotteen esittelyssä, joka on suoraan verkkosivuilta, tuodaan esille rasvaton ja keveys. Mutta ei sitä, että tuotteen ainesosaluettelossa jo toisena aineena on sokeri. Sokereita 100 g:ssa tuotetta on huimat 13%.

Japanilaiset ravitsemussuositukset ovat riemastuttavan kokonaisvaltaiset
Ohessa poimintoja japanilaisten ravintosuosituksista. Nämä ovat aikas ihania. 🙂
  • Syö herkullisia ja terveellisiä aterioita, jotka tekevät hyvää mielellesi ja kehollesi.
  • Nauti keskustelusta perheesi tai muiden ihmisten kanssa ruokapöydän ääressä ja osallistu ruoanvalmistamiseen.
  • Nauti luonnon monimuotoisuudesta ja vaihtuvista vuodenajoista syömällä paikallisesti tuotettuja sesonginmukaisia ruokia, ja nauttimalla vuodenaikaan sopivia juhlaruokia.
  • Ole valmis kokeilemaan uusia ruokia ja ruokalajeja.
  •  Hyvä terveys on välttämätöntä kauneudelle. Älä yritä pudottaa liikaa painoa.
Sosiaalisuus on huomioitu osana hyvää syömistä, sillä suosituksissa kannustetaan syömään yhdessä ja puhumaan ruokavaliosta perheen ja ystävien kanssa.  Suositukset henkivät rentoa maalaisjärkisyyttä.

Ravitsemuslaadullisesti japanilaiset suositukset ovat tuttua: paljon kasviksia, hedelmiä, kalaa, viljatuotteita sekä vähän sokeria ja suolaa.

Maitoannokset ovat aasialaisissa suosituksissa pienemmät, sillä esimerkiksi japanilaisissa suosituksissa kalsiumin lähteeksi suositellaan toki maitoa, mutta myös vihreitä ja/tai keltaisia kasviksia, papuja ja pikkukaloja (tässä järjestyksessä).

Maitoa kuitenkin nautitaan ja esimerkiksi Intiassa kasvissyöjät ovat useimmiten lakto-vegetaristeja ja jogurtti ja tuorejuusto täydentävät pääosin kasvisvoittoista ateriaa.

 

Tähdätään terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen, ylipainon ehkäisemiseen – otetaan kantaa myös alipainoon 

Suurimmassa osassa ravitsemussuosituksista otetaan kantaa ylipainoisuuden vähentämiseksi, mutta japanilaisissa otetaan kantaa alipainoisuuteenkin.

Myös Ranskan suosituksiin on kirjattu tavoitteeksi vähentää alipainoisuutta ja vajaaravitsemusta.

Tämä on mielestäni hieno juttu, sillä hyvä terveys ei automaattisesti tarkoita hoikkuutta ja hoikkuus ei automaattisesti tarkoita terveyttä.

 

Summa summarum ruoasta tulee saada terveyttä ja hyvinvointia hyvällä omallatunnolla! <3 Ja muuten, täältä löydät suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2014.

Seuraavaksi mielessäni on käsitellä juuri sinulle oman ateriarytmisi löytämistä.

 

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

Ei kommentteja

Postaa kommentti