Saako flunssaisena liikkua - kuinka pitkään tulee levätä sairastelun jälkeen? | Terveysblogi
955
post-template-default,single,single-post,postid-955,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Saako flunssaisena liikkua – kuinka pitkään tulee levätä sairastelun jälkeen?

Tässäpä aihe, josta keskustellaan paljon ja mikäs sen parempi ajankohta kirjoittaa aiheesta, kuin flunssakausi. 😉

 

Perinteisesti ajatuksissa pyörii seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Olen usein kipeänä miettinyt, olenko ja milloin olen riittävän terve treenaamaan. Onko vaarallista mennä urheilemaan, jos tunnen oloni vain vähän flunssaiseksi?
  • Entä million voin mennä treenaamaan sairastelun jälkeen? 
  • Onko sydänlihastulehduksen riski kuinka suuri?”

 

Olet varmasti kuullut, että inkivääri voi lievittää flunssaa. Se voi jopa estää alkavan flunssan kehittymistä täyteen mittaansa. Miksi? Inkivääri sisältää tulehdusta ehkäiseviä aineksia ja antioksidantteja. Tutkimuksen mukaan tuore inkivääri voi vähentää infektioden määrää. Olen myös kirjoittanut aiheesta. Lue lisää täältä.

 

 

Flunssa on elimistölle rasitustila – ensimmäiset 3 päivää tulee välttää rasitusta

 

On hyvä muistaa, että flunssa rasittaa elimistöä. Flunssan aiheuttaa flunssavirus – ei siis esimerkiksi paleltuminen bussipysäkillä kyytiä odotettaessa. Kylmälle altistuminen todennäköisimmin “herättää” viruksen elimistössä kyllä, mutta flunssaa ei pelkästään esimerkiksi paleltumalla saa.

Mikäli flunssa on päällä ei keho juurikaan ota vastaan treeniä: harjoitusvaste jää pieneksi. Tämä tarkoittaa sitä, että treenin hyödyt jäävät pieniksi eli syytä treeniin ei ole.

Ensimmäiset 3 päivää ovat tärkeimmät levon kannalta, sillä kehon rasittaminen näinä päiviä voi pitkittää flunssaa ja altistaa jälkitaudeille. Siksi flunssan ensimmäiset päivät tulee välttää liikuntaa.

 

Kuinka nopeasti flunssan jälkeen voin alkaa liikkua niin, ettei kunto laske?

 

Jos kyseessä on tavanomainen flunssa, niin liikuntaa voit alkaa huoletta harrastamaan jo muutaman päivän levon jälkeen. Tunnet, kun pahimmat oireet ovat selätetyt. Mikäli tunnet, ettet ole täysissä voimissasi, niin lepää lisää. Olet itsesi paras asiantuntija. Pitkittyneissä oireissa kannattaa aina konsultoida lääkäriä.

Tarkkaile tuntemuksia: jos flunssa aiheuttaa vain kaulan yläpuolisia oireita (nenän tukkoisuutta ja vuotamista), niin voit lähteä liikkumaan melko pian taudin jälkeen.

Jos taas flunssa on aiheuttanut edeltävien lisäksi kaulan alapuolisia oireita keuhkoissa, niin kannattaa levätä pidemmän aikaa: yleensä kaulan alapuoliset oireet kehittyvät herkemmin jälkitaudeiksi.

Kun flunssan ensipäivät on ohi ja olet päässyt eroon flunssan yleisoireista, kuten kuume ja/tai yleinen sairaudentunne, selkeästi kohonnut leposyke ja lihas- tai nivelkivut, voit parin vuorokauden kuluttua palata harrastamaan kevyttä liikuntaa.

Hyvä nyrkkisääntö on levätä kokonaan ainakin saman verran kuumeettomia päiviä, kuin sinulla oli kuumeisia päiviä. Jos sinulla on ollut kuumetta esimerkiksi 2 päivää, niin odota vähintään 2 päivää ennen treenaamista.

Lisäksi hyvä yleissääntö on, että on hyvä harjoitella kevyemmin yhtä kauan kuin itse tauti kesti. Käytännössä siis jos flunssa on kestänyt pari viikkoa, niin on hyvä idea treenata kevennetysti pari viikkoa. Korostan tässäkin oman kehon tuntemusta, se ratkaisee. Onko olosi hyvä vai ei liikunnan aikana tai jälkeen.

Vaikka flunssaoireilu alkaisi olla jo takana päin kannattaa silti aloittaa treenailu pikkuhiljaa omaa fiilistään tarkkaillen. Flunssan jälkeen lihaksia voi hapottaa helpommin, keuhkoja “piiputtaa” tai voi olla yleisväsymystä. Ole itsellesi inhimillinen ja aloita maltilla ja kärsivällisesti. Muutaman päivän lepo ei vielä vie kuntoa pohjalukemiin. 😉

 

Tästä kysellään paljon: huononeeko kunto nyt, kun en pääse treenaamaan?

 

Kehitys tapahtuu levossa, mutta niin myös taantuminen: mikäli et harjoittele niin sitten yhtään, niin esimerkiksi voimatasoissa suurin piirtein 2-3 viikkoa on raja. Tämän ajanjakson jälkeen totaalilepo laskee suorituskykyä lähes satavarmasti ainakin voimalajeissa.

Viikon katko ei siis vielä tee hallaa, joten anna keholle lepoa.

Lempeät kehonhuoltolajit ovat ookoo jo silloin, kun ollaan juuri toipumaisillaan pahimmasta flunssasta. Onhyvä uistaa kuitenkni myös kanssatreenaajat: tartunta-aikana ei kannata mennä paikkoihin, jossa muut voivat saavat tartunnan (työ, koulu, kutnosali tai ryhmäliikunta).

“Kevennettyjä lajeja” ovat esimerkiksi venyttely ja yin jooga. Tai mikä tahansa liikunta, jossa kuormitustaso on hyvin maltillinen. Kehonhuolto auttaa pitämään jonkin verran kestävyyskuntoa yllä.

 

Kuinka helposti sydänlihastulehdus tulee?

 

Tätä on mahdotonta ennustaa, se on yksilöllistä. Kokonaisuus ratkaisee myös: koko kehon (ja mielen) pitkäaikaisella rasitustilalla on omat vaikutuksensa. On mahdotonta sanoa, mikä todennäköisyys juuri sinulla olisi saada sydänlihastulehdus – siksi proaktiivinen ote on aina järkevää. Tämä tarkoittaa riittävää lepoa ja paranemisaikaa.

Sydänlihastulehduksen riski on suurempi silloin, kun flunssan yhteydessä tuntuu selkeää lihaskipua, kovaa kurkkukipua, rintakipua, hyvin poikkeavaa väsymystä, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. On kuitenkin huomattava, että nämä voivat olla myös yleisen rasitustilan oireita, joten itseoppinutta valelääkäriä ei kannata leikkiä.

Mikäli edellä mainittuja oireita ilmenee flunssan yhteydessä, on syytä hakeutua lääkäriin tarkempiin tutkimuksiin.

Liian varhainen liikkuminen voi aiheuttaa jälkitauteja, kuten juuri sydänlihastulehduksen tai esimerkiksi keuhkokuumeen. Siksi on tärkeää varmistua, että olet varmasti terve, kun aloittelet raskaampaa liikuntaa. Flunssan jälkitauteista jäädä keuhkoihin tai sydämeen arpea, joka heikentää niiden toimintaa.

 

Summa summarum: ole tarpeeksi nöyrä antaaksesi keholle riittävä palautusaika. Kerkiät pelikentille kyllä, mutta terveyttä ei ole varaa menettää. <3

 

Tärkeintä on rakastaa ja kunnioittaa kehoaan. Eläkäämme sen kanssa, ei sitä vastaan.

– Kipa

 

Ei kommentteja

Postaa kommentti