Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi, aamupala | Terveysblogi
1191
post-template-default,single,single-post,postid-1191,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi, aamupala

Tällä viikolla blogissa ja Terveysblogin Facebookissa on aiheena säännöllinen ateriarytmi.

 

Joskus on hyvä palata perusasioiden äärelle, sillä tietoa meillä on enemmän kuin koskaan. Tiedon määrä tekee sen, että joskus perusasiat peittyvät pikkukikkailujen alle. Esimerkkinä aterioiden säännöllisyys ja välipalat.

 

Siksipä tämä viikko on omistettu säännöllisille ateriarytmeille. Punaisena lankana toimii ajatus siitä, miksi aterioiden säännöllinen nauttiminen on tärkeää.

Ensimmäisenä käydään läpi päivän pääateriat ja merkitys ja koostaminen: aamupala, lounas ja illallinen.

Loppuviikolla paneudutaan välipaloihin.

 

Kyllä. Aamupala ON päivän tärkein ateriana. Sillä on suuri merkitys jaksamisemme kannalta.

 

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi – aamupala

 

MILLAINEN AAMUPALA ON ”RIITTÄVÄ”?

Aamupalaa hehkutetaan päivän tärkeimpänä ateriana. Eikä suotta. Sillä on suuri merkitys päivän jaksamisen kannalta.

Millainen aamupala sitten oikein on riittävä?

Tämä riippuu todella paljon ihmisestä: hyvin erilaiset aamupalat voivat tuottaa eri ihmisille kylläisyydentunteen.

Toinen pötkii pitkälle päivään aamupuuron voimin, toisen maha vaatii jotain tuhdimpaa. Aamupalassa onkin siksi hyvä pitää nyrkkisääntönä seuraavia seikkoja:

a) Ravitsemusnäkökulmasta aamupalan tulisi olla sopivan monipuolinen: hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa.

b) Aamupala on hyvä koota oman maun mukaiseksi. On turha struutata napaan puuroa, jos puuro ei ole sinun juttusi. On löydettävä omat ja itselleen maistuvat, hyvät ja laadukkaat, energianlähteet.

 

Aamupalan on hyvä sisältää hiilihydraatteja, ja aamiainen usein koostuu sen ympärille.

Jos puuro maistuu, niin hyvä – mutta yhtälailla aamupalalla voi olla mysliä, leseitä, riisi- tai maissikakkuja tai täysjyväleipää.

Proteiinit saattavat helposti jäädä kelkasta aamupalalla. Pelkän puuron ja marjan yhdistelmällä ei kaikilla välttämättä nälkä lähde. Siksi niiden lisäksi kannattaa syödä esim. keitettyä/paistettua kananmunaa, vähärasvaista rahkaa/juustoa, raejuustoa tai leikkeleitä.

Aamupalalla kannattaa suosia myös kasviksia, hedelmiä tai marjoja.

Hyviä rasvoja on aina hyvä lisätä ja puuroon voi lisätä esim. pienen tilkan rypsiöljyä tai siemeniä, maitorahkan sekaan siemeniä tai pähkinöitä tai leivän päälle voi vaihtelun vuoksi laittaa avokadoa.

 

Aamuisin myös vastapuristetut- tai täysmehut sekä smoothiet toimivat erinomaisesti.

 

MITÄ HYÖTYÄ AAMUPALASTA ON?

Riittävä aamiainen täyttää kehon (ja mielen) energiavarastot päivää varten.

Lisäksi se helpottaa syömistä myöhemmin päivällä: jos aamupala on liian heiveröinen, sopiva lounas ja välipalakaan eivät välttämättä korjaa syntynyttä energiavajetta. Säännöllinen ateriarytmi toteutuu parhaiten silloin, kun aamupala on kohdillaan.

Esimerkiksi aamupalan ollessa liian heppoinen mieliteot ja nälkä kasvaa iltapäivää ja iltaa myöten: illalla kotona rentoutuessa käsi saattaa hakeutua helpommin jatkuvasti ruoan luokse, ja mieliteoista saattaa joskus tulla jopa hallitsemattomia. Keho kun yrittää paikata energiavajetta.

Joskus jopa voi käydä niin, että illalla syö sen verran, ettei aamulla ole nälkä. Näin aamupala helposti skipataan ja sama kaava toistuu taas seuraavana päivänä – oravanpyörä on valmis.

Sopiva aamupala siis auttaa syömisen hallintaan. Jos iltapäivällä tekee mieli makeaa tai illalla tulee hallitsematon syömisen vimma, syy voi olla vähän liian kevyt aamiainen tai aterioiden skippailu.

 

Joskus voi olla fiksua, että aamupala on melko usein aina melkein vakio. Tällöin ei tarvitse miettiä, että mitä söisi – kun tietää valmiiksi, että juuri tämä pitää minut kylläisenä pitkään.

 

Loppuviikko panostetaan aamikseen! ❤️👍❤️👍

 

Mukavia aamupaloja,

Kipa

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

Ei kommentteja

Postaa kommentti