Millainen on mielestäsi täydellinen ihminen?
Mietintämyssyssä täydellinen ihminen
Mä jäin tässä miettimään, että millainen on täydellinen ihminen? Seuraan nimittäin itsekin somea melko ahkerasti. Ennen kaikkea seuraan siihen liittyvää kirjoittelua ja keskustelua.
Lisäksi vastaan niin usein ihmisten viesteihin siitä, kun heillä on riittämättömyyden tunnetta ulkonäöstään, liikkumisestaan ja elämäntyylistään – koska SOME.
Kun muutamat viikot sitten pidin FitFashionin snappia sen viikon minulta kysyttiin, että mitä itse seuraan somessa. Oli muuten melkoisen vaikea kysymys! Tajusin, etten suoranaisesti seuraa mitään tai ketään, ellei kaikenlaisia ranskis-tilejä oteta lukuun. 😀 Ranskanbulldoggi kun on meillekin jossain vaiheessa kevättä tulossa. <3
Jos seuraan jotain se on suurimmaksi osaksi treenivideoita, elämänviisauksia, tietoiskuja jne. Ja ranskiksia. 😀 En oikeastaan vartavasten seuraa ketään bloggaria, sillä muotia, sisustusta tai lifestyleä en oikeastaan seuraile. Liikuntaa harrastan elämäntapana, että sinällään siihenkään en tarvitse erikseen inspiraatiota – etenkään, jos ”inspiraatio” tulee treenattujen sporttipirkkojen tai punttijaskojen vartaloista tai hoikista rungoista tai muusta ulkonäkökeskeisyydestä.
En vain henkilökohtaisesti saa itse siitä itselleni mitään, että katsoisin muiden kroppia ja miettisin, miksei minulla ole sellaista.
Täydellinen ihminen | Miksi en tavoittele täydellisyyttä?
Hmm. Varmaankin ehkä siitä syystä, että tiedostan meidän kaikkien olevan erilaisia jo geeniperimästä lähtien: me emme voi kaikki näyttää kroppamme kanssa samanlaisilta. Jollain on ihanat sisäreidet, jollain ”täydellinen” uuma, kauniit kapeat kasvot ja kivat tatskat. Nätti hauis. Pyöreä pylly, selluliititon ja kaikkea. Kaunis värikäs aamupalasmoothiebowl goji-marjoilla. Tai mitä vaan tosi jippikaijeetä.
Täydellinen ihminen | Ulkonäkö, ulkonäkö, ulkonäkö…
Välillä harmittaa lukea kirjoituksia siitä, kuinka some ahdistaa ihmisiä. Se harmittaa siksi, koska ahdistus tarkoittaa sitä, että taustalla on ajatus täydellisyydestä. On jotain, mitä tulee tavoitella: jos tätä tavoitetta ei saa täytettyä on riittämätön.
Ja se tekee meistä välillä niin onnettomia. Se saa meidän ajatuksemme vääriin asioihin, kuten liialliseen ulkonäön tarkkailuun, liialliseen liikuntaan, häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen jne.
Erityisesti ulkonäkö on jotain, josta koetaan suurta painetta. Milloin unohdimme sen, että emme ole kaikki samasta muotista veistetty? Elämme aikaa, jossa uudet sukupolvet ovat toisaalta hyvin suvaitsevaisia. Miksi sitten emme suvaitse omaa itseämme sellaisena, kuin olemme ja ymmärrä että täydellisyyttä ei ole?
Täydellinen ihminen | Suorittaminen, suorittaminen, suorittaminen…
Sitten on toisaalta tätä hehkutusta siitä, mitä kaikkea saikaan aikaan tai kuinka väsynyt on, koska on niin paljon puuhaa.
Suorittajat ovat niitä, jotka vetävät arkea satalasissa. Arjen tehopakkaukset, jotka pärjäävät liian vähäisillä yöunilla. He ovat niitä, jotka menestyvät kaikilla elämän osa-alueilla ja liikuntakin on kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetilla, HIITti soi!
Aamulenkitkin juostaan tyhjällä vatsalla ja syke tapissa.
Millainen siis on mielestäsi täydellinen ihminen?
Mikäli sinä koet ahdistusta sosiaalisesta mediasta ja tästä kaikesta ”täydellisyydestä”, niin kysy itseltäsi: millainen mielestäsi on täydellinen ihminen?
Seuraavaksi pohdi, kuka tai mikä määrittää täydellisyyden? Mistä sinulle on tullut tuo kyseinen ajatus tai käsitys täydellisyydestä?
Täydellinen ihminen | Some on illuusiota
Ei mene sosiaalisesta mediasta kertovaa kirjoitusta, jossa ei muistutettaisi siitä, kuinka some on illuusiota. Some on filttereiden pelikenttä.
Some on kaiken p*skan filtteröimisen tulos. Ei sinne laiteta turvonneita kasvoja, leuan finnejä, lasittuneita katseita, kuvia vyöruusuista, itkuisia eron jälkeisiä kuvia, valvottuja yöunia tai kuvia vatsamakkaroista (paitsi Celeste Barber, oletteko seurannee Instassa? Ihan paras! 😀 :D).
Ainakaan niiltä, joita seurataan eniten.
Eikä siellä ensimmäisenä lueta surkuttelua siitä, kuinka elämä ei olekaan laiffia. Se on toisaalta myös eräänlainen positiivinen päiväkirja. Ja ei siinä mitään – todellakaan!
Itsekään en julkaise juurikaan mitään negatiivisuuksia tai julkista valituksiani. En halua toisaalta levittää sellaista ajatusmaailmaa somessa, sillä negistelyä on muutenkin jo niin paljon.
Se ei tietenkään tarkoita sitä, että negatiivisuutta ei ole olemassa tai se täytyisi kieltää. Missään nimessä ei. Kyllä joskus menee alamäkeen ja that’s cool.
Mutta lähtökohtaisesti somessa näkee paljon hehkutusta ja sitä, kuinka elämä se vaan on! <3
Tässä vain täytyy muistaa se, että vastuu suodattamisella on itse lukijalla. Miksi emme aina muista sitä, että some ei ole sataprosenttista todellisuutta? Miksi annamme somen vaikuttaa meihin niin vahvasti?
Mitä ajatuksia teillä on? Mitä sinusta kuuluu täydelliseen elämään?
Me ollaan niin ihania kaikki. Voi kun huomaisimme sen itsekin. <3
Ihanaa vappua kaikille,
Kipa
Tsekkaa myös:
Vuoden 2017 oma tavoitteeni: voimavarojen kohdentaminen – pysyinkö tavoitteessani?
Edellinen kirjoitukseni:
*** Seuraa minua: ***
Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin
<3
Artikkelikuvat: Veera Kurittu
Viimeisimmät kommentit