Tasan viikko sitten istuimme muutaman muun bloggarin kanssa alas Kuulas Helsingin toimiston neukkarissa ja keskustelimme aiheesta hyvinvointipalvelut. Oli mukava ensinnäkin kuulla kaikkien taustaa: mikä blogi on kyseessä, mitä kukin meistä on tehnyt aikaisemmin ja miten olemme alkaneet bloggaamaan.

Lyhyiden blogiesittelyiden lomassa oli mielenkiintoista huomata, miten jokaisella meistä on oma ajatusmaailma ja suhtautuminen hyvinvointiin, liikuntaan ja ravintoon muovautunut ajan kuluessa.

Yhteenvetona voisi todeta, että ikä on tuonut meille kaikille todella paljon armollisuutta omaa itseään ja kehoaan kohtaan. Meistä kaikki on jollain tapaa vähän kompastelleet ja kantapään kautta oppineet siitä, millainen merkitys oman kehon kuuntelulla ja sisäisellä puheella on.

Hyvinvointiajattelustamme on tullut kokonaisvaltaisempaa. Olemme kaikki tahoillamme oppineet, että liikunta ei ole vain ulkonäköä varten. Ruoka ei ole vain makroja ja kaloreita. Ja että liikuntaa ei tarvitse suorittaa. Ja elämä on ainutkertainen tilaisuus kehittyä itse ihmisenä ja olla läsnä juuri siinä hetkessä.

Mieletöntä. Vau – hyvä me!

Oletko huomannut itsessäsi samaa? Että ajatusmaailma on hiljalleen alkanut muuttua? Mitä sinä ajattelet olevan omalla kohdallasi syynä?

Hyvinvointitrendit| Mistä keskusteltimme bloggareiden keskusteluryhmässä?

Me paikalla olleet hyvinvoinnista keskustelevat henkilöt olimme siis bloggareita, keskittyen hyvinvointiin kokonaisuutena. Kirjoitamme kaikki blogeissamme lähinnä omia ajatuksiamme ja inspiraatiota sekä jaamme tietoa ja kannustamme nauttimaan terveistä elämäntavoista osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Täten keskustelussamme vähemmälle jäivät esimerkiksi perinteisemmät terveys- ja hyvinvointipalvelut, kuten lääkäri, sairaan-, työterveyden- ja omaishoito tai kunnalliset terveyspalvelut. Myönnän. Niistä tiedän itsekin hyvin vähän, joskin työhyvinvointi on lähellä sydäntäni ja edellä mainituista seikoista se on itselleni tutuin.

Lähinnä me käsitimme hyvinvointipalveluina nyt vartalo- ja kauneudenhoidot, liikunta- ja ravintovalmennuksen sekä mentaalipuolen valmennuksen.

Keskustelu pyöri paljon sen ympärillä, että miten itse asioihin suhtaudumme ja miten koemme potentiaalisten asiakkaiden hyvinvointitarpeet: mitä kaivataan juuri nyt?

Sain tästä keskustelusta kimmokkeen pohtia vuoden 2017 hyvinvoinnin trendejä, joiden itse huomaan olevan hyvin paljon pinnalla.

Komppaatteko alla olevia ajatuksiani hyvinvointitrendeistä? Mitä et komppaa ja miksi?

Mitä sinä ajattelet vuoden 2017 hyvinvoinnista?

Hyvinvointi | Trendit 2017

Vuosi 2017 on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kulta-aikaa. Hyvinvointi käsitetään yhä enemmän ja enemmän holistisena ilmiönä: pienet asiat koetaan yhä merkityksellisinä (sokeri on epäterveellistä, ruokavaliossa on hyvä olla kasviksia, proteiinia on oltava riittävästi, mobiililaitteet pois hyppyistä iltaa kohden jne.), mutta entistä enemmän kokonaisuus korostuu.

Liikunta ei ole enää vain liikuntaa: sitä harrastatetaan, jotta stressitasot laskevat. Liikunnalla korostetaan entistä enemmän olevan suotuisia terveysvaikutuksia esimerkiksi verenpaineeseen, kolesteroliin ja verensokeriarvoihin.

Henkinen hyvinvointi korostuu: läsnäolo, hiljentyminen, rauhoittuminen. Henkistä hyvinvointia etsitään entistä enemmän asioista, jotka tuottavat ihmiselle itselleen mielihyvää – sitä siis etsitään itsetuntemuksen ja kehonkuuntelun kautta.

Vahvimmat trendit
(IMO, eivät ole tärkysjärjestyksessä, vain randomisti numeroituna 1-7:ään):

1. Ruoka terveyden edistäjänä

Ruokaa ajatellaan entistä enemmän terveyttä edistävänä seikkana ja lautasta täyttää useampi eri väri. Kasvisten uudenlainen kokkaus ja valmistus.

Ruokaisat salaatit, salaattibuffat ja take away -salaattibaarit nostavat suosiotaan. Kuluttajat osaavat vaatia aineksia lautaselleen ollen entistä valveutuneita siitä, kuinka mikäkin kasvis tekee ja mitä hyvää
elimistölle/terveydelle.

2. Lisää erilaisia proteiininlähteitä

Vaihtoehtoisia ehdokkaita proteiinikirjon laajentamiseksi tulee enemmän ja enemmän: hyllyille tule erilaisia makuja eri proteiinivanukkaita ja proteiinipitoisia juomia. Maitohyllyille tulee kokattavaa raejuustoa eri mauilla. Lisäksi kasvisproteiinikirjo laajenee ja härkis & nyhtökaura jatkavat suosiotaan. Punaisen lihan suosio ja kulutus yhä laskee.

3. Yksilölliset ruokailu- ja liikuntavalinnat

Alamme entistä enemmän mieltämään, että mikä toiselle aiheuttaa oireita se ei välttämättä tee niin oman itsensä kohdalla. Mitään ruokaa siis ei tarvitse välttää, mikäli siitä ei aiheudu kropalle oireita.

Sama koskee liikuntaa: liikutaan sitä, mikä hyvältä tuntuu ja tavoitteisiin tuntuu sopivan. Ei niinkää mennä enää valtavirran mukana tai ”kun muutkin tekee tätä”.

4. Liikunta lääkkeenä

Liikkuminen tunnustetaan entistä enemmän osana terveellisyyttä: enää ei koeta suurta tarvetta vetää itseään piippuun, vaan oivalletaan että vähemmällä saa yleensä enemmän. Liikkua voi myös pienissä erissä kerrallaan ja liikuntatottumukset ovat yksilöllisiä seuraten henkilön arkirytmiä.

Liikunnan palauttava vaikutus huomioidaan enemmän ja voidaan puhua terveys- tai hyvinvointiliikunnasta. Liikunta ei ole enää pelkkää takomista, rynkytystä tai itsensä ylittämistä.

5. Tietoinen syöminen ja läsnäolo

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness alkaa juurtua tekemisiimme ja myös ruokailuun. Lisää virkeyttä päivään sekä vähemmän suolisto- ja ruoansulatusvaivoja on mahdollista saavuttaa keskittymällä syömiseen ja säännöllistämällä ateriarytmiä.

Tietoinen ja hitaammin syöminen on suuremmassa roolissa.

6. Liikunnan ja unen laadun mittaaminen teknologian avulla

Enää ei mitata vain sykettä. Nyt halutaan tietää millä sykerajoilla treenattiin ja mitä terveys- tai treenihyötyjä kustakin syketreenistä on. Lisäksi huomiota kiinnitetään unenlaadun tarkkailuun: kuinka monta prosenttia yöunista oli palauttavaa?

7. Elämälle etsitään syvempää tarkoitusta

Yksilöllisyyden korostuminen ja korostaminen poikii sen, että alamme entistä enemmän pohtimaan miksi olemme täällä. Miksi teemme, sitä teemme? Arvot puhututtavat sekä arvojen mukaisten valintojen mukaan eläminen. Mikä minulle on tärkeää juuri nyt, mistä minä nautin juuri nyt.

Ymmärrämme pysähtyessämme, että jotain puuttuu ja sitä jotakin lähdetään entistä sitkeämmin etsimään esimerkiksi meditaation, hiljentymisen, rauhoittumisen, sielunmaiseman, matkustelun ja irtiottojen, henkisen valmennuksen, avantouinnin, eksoottisempien juoksutapahtumien sekä hengityksen + liikkeen yhdistämisen avulla.

Sinun hyvinvointitrendisi 2017?

Mitkä asiat sinulla on ollut pinnalla tänä vuonna? Minkä asioiden uskot vain voimistuvan tai onko jotain, mistä uskot jossain vaiheessa luopuvasi?

Itselläni on selkeämmin tullut ajatus siitä, millaisia elinvuosia haluan lisää. Itselläni on kantava ajatus siitä, että mistään ei tule luopua: tulee tehdä arvojensa ja tavoitteidensa mukaisia valintoja.

Liikunta on aina ollut ja tulee jatkossakin itselläni olemaan vahva itseilmaisun muoto. Se on osa identiteettiäni ja suuri osa minua. Yhä enemmän kovan liikunnan vastapainoksi kaipaa kuitenkin rauhallisuutta.

Ei välttämättä puhdasta sohvan nurkkaa, vaan keskittymistä muihin itsensä toteuttamisen muotoihin. Omalla osallani se on oman itseni ja yritystoimintani kehittäminen sekä bloggaus.

Jos jotain pitäisi sanoa, mikä hyvinvointitrendini 2017 on…se on ennen kaikkea halua kehittyä ja kehittää. Luoda jotain hyvää, olla mukana jakamassa energiaa, voimaa ja inhimillisyyttä. Olla muistuttamassa ihmisiä siitä, että olemme riittäviä vähemmälläkin suorittamisella. Ja että on ok olla silloin tällöin. Siis vain olla.

Ja ennen kaikkea olla sellainen, kuin on. <3

Mitä ajatuksia sinulle heräsi?

Ja muuten. Kuulin juuri eilen, että TERVEYSVALMENTAJAN tentti meni läpi! 😀 Olen siis yksi ensimmäisistä Suomen Terveysvalmentajista – hurraa!

Hyvää oloa kaikille!
x Kipa

Edellinen kirjoitukseni: 

Kehonpainotreeni | TOP-3 liikkeeni ja TOP-3 treenibiisini

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

<3