ELINTAPAMUUTOS & PAINONPUDOTUS – PÄÄSTÄ KIINNI?

Olet lujatahtoinen ihminen: yleensä kun päätät jotain, onnistut. Olet päättänyt opiskella jonkin tietyn koulutuksen. Osallistut pääsykokeisiin ja pääset sisään. Jos et pääse, mietit ehkä onko kyseinen paikka oikeasti sinun paikkasi. Jos on, haet uudelleen. Haet vaikka kolme kertaa, jopa neljä.

Olet työssäsi tavoitteellinen: joka päivä menet töihin, vaikka se ei aina olisikaan täydellisen parhautta. Joskus väsyttää, mutta sinulla on draivia tehdä työsi hyvin ja joku kerta edetä urallasi – joko samassa tai eri työpaikassa. Mietit jossain vaiheessa onko kyseinen työ enää sinulle mielekäs, onko juuri kyseinen paikkasi sinun paikkasi. Vai olisiko aika ajatella jotain muuta työtä.

Haluat parisuhteen, jota syventää jopa siihen asti, että menette naimisiin. Jossain vaiheessa tulee piste, että huomaat tätä on minun juttuni – tai jossain vaiheessa tulee piste, että huomaat, ettei se ole sinun juttusi. Mietit uudelleen. Suostut kompromisseihin, sillä näet ne suhteen kokonaisuuden kannalta tärkeäksi. Siunaantuu lapsia. Haluat pitää perheestäsi mahdollisimman hyvää huolta, teet kaikkesi perheesi eteen, omistaudut.

Aloitat painonpudottamisen ja elintapamuutoksen. Repsahdat. Palaat vanhaan ja vanhoihin tapoihin. Aloitat alusta, kompastut taas.

Miten tässä aina käy näin?

Miksi kaikessa muussa tunnumme saavuttavan haluamamme, mutta painonhallinta, -pudotus tai elintapamuutos on niin sikavaikeaa?

(Kuriositeettina: tässä postauksessa käytän rinnakkain sanaa elintapamuutos ja elämäntapamuutos, vaikka kyseessä on ”oikeasti” kaksi eri asiaa).

ONKO OLEMASSA JOKIN UNIVERSAALI TOTUUS?

Kun lähdemme miettimään painonpudotusta tai elintapamuutosta meillä on olettamus, että on jokin tietty oikea tapa tehdä asiaa. On olemassa ei tai joo –listoja, joiden mukaan homma tulisi hoitaa ja elää. On muotti, johon meidän tulisi mahtua tai hommassa ei ole toivoa. Ajattelemme, että on yksi oikea tapa toteuttaa kyseistä muutosta.

Itseasiassa ei ole. Perusasiat ovat ja pysyvät: kuinka usein olemmekaan kuulleet -ah, niin viisaat- sanat ”pitää vain syödä vähemmän, kuin kuluttaa”. Käytännössä tottahan tuo, mutta ei sekään niin yksinkertaista ole.

Olemme kaikki erilaisia, olemme yksilöitä. Ei ole universaalia oikeaa tapaa toteuttaa elintapamuutosta, painonpudotusta tai -hallintaa.

Tähän pätee hienosti seuraava totuus:

MIKÄ YHTEYS ELINTAPAMUUTOKSELLA ON PÄÄSYKOKEISIIN LUKEMISELLA?

Painonpudotus tai elämäntapamuutos on kuin pääsykokeeseen lukeminen. On tietyt asiat, joiden tulee päteä: ensinnäkin pääsykoeaineisto täytyy lukea.

Pelkkä lukeminen ei riitä, vaan aineisto tulee sisäistää. Toisekseen asialle täytyy omistautua. Kolmannekseen tulee tehdä valintoja, jotka vievät sinut lähemmäksi tavoitettasi, sisäänpääsyä. Neljännekseen edellä mainittuja asioita tulee toistaa, niitä täytyy tehdä säännöllisesti.

Se, kuinka monta kertaa pääsykoekirjat luet on yksilöllistä: joku lukee aineiston kolme kertaa, joku viisi, joku 11 kertaa. Itse aikoinaan luin pääsykoekirjat kahdeksan kertaa. Naapuritoverini luki eri määrän.

Molemmat pääsivät sisään, joskin hän Lappeenrantaan ja minä Tampereelle. Eli kumpikin luki itselleen sopivalla tahdilla ja tyylillä. Pointtina: pääsimme molemmat sisään omalla tyylillämme ja toteutuksella ja täysin eri oppilaitoksiin. (Kävin siis Tampereen kauppatieteellisen yliopiston.)

Ei painonpudotuksessa tai elintapamuutoksessakaan ole tiettyä oikeaa tapaa tehdä asioita – sinulla on omat keinosi optimoida juuri oma sisäänpääsysi. Mitä siis tarvitset, että onnistut?

Sinä onnistut!

ONNISTUMISEN NELJÄ KULMAKIVEÄ

1. Tiedon keruu ja tietoisuus: millaisesta tilanteesta lähdet liikkeelle?

• Sinun tulee olla kartalla siitä, missä menet nyt ja hyväksyttävä realiteetit. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pohdi ruokailutottumuksiasi ja tarkastele elämäntilannettasi – ei niinkään arvioiden ja arvottaen, vaan ihan vain toteamalla tilanteen. Missä mennään nyt. Ei ole oikeaa eikä väärää lähtötilannetta. Mieti myös tavoitettasi: onko tavoitteesi realistinen? Onko sinulla konkreettisia voimavaroja sen toteuttamiseen?

• Lisäksi mieti, mitä kaikkia tietoja tarvitset, jotta onnistut? Mistä saat tarvittavat tiedot? Tarvitsetko liikuntavinkkejä? Entä kokkaustaitovinkkejä? Rentoutumisvinkkejä? Moni pääsykokeisiin lukeva käy pääsykoekurssin. Mitä sinä tarvitset?

• Miellä myös, että muutos vaatii aikaa ja se vaatii pitkäjänteisyyttä. Ihan kahdella viikolla ei vaan selviä. Lisäksi, kuten pääsykokeisiin lukiessa, vain sinä voit lukea kirjat. Kukaan ei lue niitä puolestasi. Vain sinä voit toteuttaa muutoksen. <3

• Lisäksi sinun tulee sisäistää se, miksi tätä teet? Kysy siis itseltäsi: mikä on tavoitteeni? Miksi teen tätä? Mikä on minulle elämässäni tärkeää?

• On sisäistettävä myös elintapojen vaikutus tavoitteeseesi: syötkö kasviksia vain siksi, että lautasmalli tai PT:si sanoo niin? Vai syötkö niitä siksi, että ne edistävät terveyttäsi vähentämällä sydän- ja verisuonitautien riskiä, ne ovat ravintorikkaita ja siten tuovat jaksamista ja virkeyttä päivääsi, ne heleyttävät ihoasi jne.?

2. Omistautuminen ja pois negatiivisesta

• Ota homma sinun käsiisi. Ownaa se! On erittäin suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua ravitsemuksessa ja liikunnassa, ehdottomasti. Hänen kanssaan voitta pallotella asiaa. Kuitenkin loppujen lopuksi sinun on matkasi kuljettava. Näe päämääräsi: olet juuri miettinyt miksi tätä teet ja miksi se on sinulle tärkeää. Näe päivittäin päämääräsi mielessäsi.

• Miettimällä painoa ja vain ainoastaan sen putoamista seuraamalla sitä fanaattisesti päivästä ja viikosta toiseen kiinnität huomion pois itse tavoitteestasi. Rehellisesti en ole koskaan jutellut sellaisen asiakkaan kanssa, joka olisi sanonut, että toiveensa olisi saada vain ja ainoastaan paino putoamaan.
  Siellä on aina taustalla jotain muuta: polvien, nivelien ja selän hyvinvointi, parempi olo itsensä kanssa ja itsessään, halu harrastaa asioita ilman kipuja tai hengästymistä, parempi työkunto, laadukkaampi arki lasten tai ystävien kanssa…

• Omistaudu siis varsinaiselle tavoitteellesi, ei painon putoamiselle. Tuijottaminen puhtaasti painoon on lyhytjänteistä, sillä siinä piilee lisäksi negatiivinen sävy: ”täytyy pudottaa painoa”. Se ei toimi, koska siinä on negaatio. Alitajuntamme ei ymmärrä kielteistä. Se ymmärtää tavoitteellisuuden. Sen sijaan, että mietit, että on pakko saada painoa alas käännä ajatus rakentavaan: ”haluan jaksaa arjessa enemmän olemalla virkeämpi, elinvoimaisempi ja nukkumalla sikeämmin”. Tunne mielessäsi, miltä tuntuu, kun vanhat farkkusi istuvat.

Anna siis tosiasiallisen tavoitteesi kantaa. Itse painon putoaminen ei takaa onnea – mutta siihen liittyvät elintapavalinnat kyllä.

3. Tee valintoja, älä luopumisia

• Missä yleensä mennään vikaan on se, että mietimme ei edellä. Mietimme kieltoja: mitä emme ainakaan saa syödä. Ei saa syödä sokeria, ei saa syödä leipää, ei saa syödä hiilihydraattia ei saa syödä sitätätätota. Toisekseen rajoitamme liikaa: syön vain kasvisruokaa, syön vain keittoja, syön vain pussikeittoja, syön vain sitätätätota.

• Sen sijaan, että mietit että teet luopumisia tai kieltoja, niin palaa taas tavoitteeseesi. Missä sinä haluat olla, mihin sinä haluat päästä? Ymmärrä, että sinun ei tarvitse luopua mistään. Mutta valintoja sinun tulee tehdä. Kysy aina itseltäsi: viekö tämä kyseinen tekemiseni tai ruoka minua lähemmäksi tavoitettani vai kauemmas siitä? Palauta itsellesi mieleen se, minkä oloinen tai näköinen olet, kun olet tavoitteessasi. Sen jälkeen tee valintasi.

• Opi myös luottamaan itseesi tilanteissa: luota siihen, että teet tavoitettasi palvelevan valinnan. Hyvin usein pelkäämme repsahtavamme. Mitä sinä oikeastaan loppupeleissä pelkäät? Mitä tapahtuu, kun repsahdat?

Tällaiset asiat eivät tule hetkessä ja aika usein syömisten suhteen tulee harjoittaa hieman tietoista syömistä. Voin kirjoittaa siihen joku kerta konkreettisen keinon. On hyvä ymmärtää myös, että ei makeanhimo hetitässäjanyt kaikilta poistu – sen tilalle tulee oppia jotain muuta.

4. Toisto ja säännöllisyys

• Se vaan on niin, että kun sitä Roomaakaan ei bygattu päivässä. 🙂 Ei tätäkään Roomaa.
• Kaikkia edellä mainittuja on hyvä toistaa mielessään ja arjessa mahdollisimman usein. Kyllä repsahduksia tulee, ihan saletisti! Homma onkin jatkuvaa opettelua. Sen sijaan, että ruodit itseäsi epäonnistuneeksi ja laiskaksi, koska ”repsahdit”, niin pohdi ennemminkin mikä siihen johti? Miksi repsahdus tuli? Miten sen voisi ensi kerralla välttää? Eihän repsahdukset ole huono juttu – ne ovat opetuksia. <3 Pääasia on, että toistat suotuisia elintapoja säännöllisesti pitkällä aikavälillä.

SUMMA SUMMARUM

Alussa mainitsemani esimerkit poikkeavat siis usein painonpudotuksesta tai elintapamuutoksesta siinä, että niissä mennään tavoite edellä.

Kun mietit pääsykoetta mietit sisäänpääsyä. Kun mietit valmistumista mietit tulevaisuuden työelämää. Kun olet ammatissa mietit siinä menestymistä ja siinä kehittymistä.

Mihin juuri laihdutus tai unelmakroppa ”tyssää” on se, että laihdutettaessa mietimme mitä emme saa syödä. Unelmakropassa mietimme mistä pitää luopua tai kieltäytyä, jotta pääsemme sinne. Sen sijaan, että miettisimme millaisia olemme tavoitteessamme mietimme mahdollisia repsahduksia pelkäämme niitä.

Ajatellaanpa näin:

Luet pääsykokeeseen ja mietit, että pääset sisään ja millaista on opiskella juuri kyseisessä oppilaitoksessa. Näet, kuinka kyseinen koulutus palvelee sinua läpi elämäsi. Luet. Toteutat. Pysyt suunnitelmassasi.

Toinen vaihtoehto: luet pääsykokeeseen ja mietit, että mitäs jos et jaksakaan lukea. Mitäs jos et pääsekään sisään. Mietit, että kaikki kaverit saavat jäädä useaksi kuukaudeksi ja sinun tulee linnoittautua tiukasti huoneeseesi tai kirjastoon, eikä lipsumisia lukemisesta sallita. Mietit ennemminkin kuinka monta kertaa saat sinnitellen luettua kirjat läpi, kuin sitä, sisäistätkö tekstin vaikka lukemalla vain vähän vähemmän ja hitaammin.

Kummalla versiolla todennäköisemmin pääset sisään?

Aivomme on siis viritetty täysin eri asioihin mainituissa tilanteissa.

Mielestäni tästä elintapamuutoksissa, painonhallinnassa ja -pudotuksessa on kyse: siitä, että näen onnistumiseni. Siitä, että näen sen, millainen vaikutus ja merkitys kyseisellä matkalla on loppuelämääni. Siitä, että löydän sisäisen palon mennä tavoitettani kohti rohkeasti, sillä se on paikka, jossa haluan olla ja oppia siellä lisää ja matkustella siellä.

Ja kuten sisäänpääsykokeen jälkeen, saadessasi opiskelupaikan – silloin se itse varsinainen matka alkaa. Silloin olet vasta matkasi alussa.

Mitä mieltä te olette? 🙂
x Kipa

LUE MYÖS:

Ruokavalio | Ota riittävän pieniä askelia ja onnistu!

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

<3