11.2.2017

Tämän verran vettä sinun tulisi juoda painosi perusteella

Saako olla vettä?

Veden tarve  aiheena on kuin musta väri vaatteissa: aina muodissa. Olen kirjoittanut Terveysblogin ensimmäisinä teksteinä 7 syytä huolehtia päivittäisestä veden saannista ja nämä pätevät yhä vuonna 2017. Veden tarve määräytyy pääosin painon ja aktiivisuuden mukaan.

 

Kuvalähde: Askel Terveyteen

 

Sivustolta askelterveyteen.com löytyi seuraava kuvio, josta voit selvittää painosi perusteella tarvittavan vesimäärän itsellesi per päivä:

Lähde: Askel Terveyteen

 

On hyvä muistaa, että nestettä ei kulu kehosta vain hikoilun kautta. Menetämme vettä jatkuvasti hengityksen, vessassa käynnin ja jopa puhumisen kautta. Kehomme kaikki järjestelmät ovat riippuvaisia vedestä, jotta ne voivat toimia optimaalisesti. Lopullinen veden tarve riippuu jokaisen ihmisen elämäntyylistä, säästä sekä fyysisestä aktiivisuudesta.

 

Veden tarvetta lisäävien tekijöiden huomioiminen ja nesteen tarve

Ohessa samaiselta sivustolta erinomainen muistilista siitä, miten voit laskea tarvittavan veden määrän missäkin tilanteessa:

 

  • Kun liikut: kun urheilet tai liikut päivittäin, sinun tulee nesteyttää itsesi ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun jälkeen, minkä vuoksi sinun tulee juoda vähintään kolme ylimääräistä lasillista vettä.
  • Säästä riippuen: henkilöt, jotka elävät kuumissa ja kosteissa ilmastoissa hikoilevat enemmän kuin henkilöt, jotka asuvat kuivissa ja leudoissa ilmastoissa.
  • Korkeus: ihmiset, jotka elävät 2 500 metrin korkeudessa tai korkeammalla meren pinnasta mitattuna, pitäisi juoda enemmän nesteitä, koska he virtsaavat enemmän ja heidän hengityksensä on nopeampaa.
  • Sairaus: kun kärsii ripulista, oksentelusta ja/tai kuumeesta, on välttämätöntä huolehtia runsaasta nesteytyksestä.
  • Raskauden ja imetyksen aikana: on erittäin tärkeää, että naiset, jotka ovat tässä elämäntilanteessa juovat vähintään 13 lasillista nesteitä päivässä, onpa se sitten vettä tai luonnollisia mehuja.
Veden juonnin haasteet alkavat yleisesti jo siitä, että aina ei tunnu muistavan juoda. Suhtaudu vedenjuontiin osana omaa hyvinvointiasi siinä missä suihkussa käyminen tai hampaiden pesu. Opettele pikkuhiljaa lisäämään vaikka 1-2 lasillista päivässä viikon-parin ajan. Sen jälkeen ota tavaksi opetella juomaan 3 ekstralasillista per päivä parin viikon ajan. Sitten taas 4 lasia päivässä parin viikon ajan ja olet jo pitkällä!
PS: Oletko juonut tänään jo riittävästi? 😉
Kippis, ystävät!
Kipa

 

 

9.2.2017

Coachingkira-blogi nyt FitFashionissa!

Coachingkira-blogi: omakoutsi takataskussa

Viime vuoden lopulla FitFashionilta kysyttiin, josko olisin halukas bloggailemaan Terveysblogin lisäksi myös heillä. Siitä se ajatus sitten lähti, ja homma starttasi helmikuun alussa. 

En ole ihan tyypillinen bloggari siinä mielessä, että kyseisestä blogista harvoin saa lukea hehkutusta elämästäni tai saavutuksiani salilta tai keittiössä. Mielestäni näitä blogeja on jo sen verran, että niillä pärjätään kyllä. Haluan olla uskollinen omalle tyylilleni: koutsaamiselle ja konkreettisten vinkkien antamiselle ja ajatusten herättelylle. Kyllä siellä jatkossa persoonakin esiin tulee. 🙂

Haluan laajentaa ja laajentua, kerätä tietoa ja jakaa sitä, rikkoa uskomuksia ja kehittää uutta. Mielestäni oma maailmamme ei kehity sillä, että kopioimme toisiemme tekemisiä tai vertaamme itseämme ja omaa elämäntyyliämme muiden vastaavaan – meillä itsellämme on vastaukset hyvinvointiimme.

Oma maailmamme kehittyy sillä, että käännämme katseemme itseemme. Kyseenalaistamme, kuuntelemme ja peilaamme itseämme ja kehoamme. Opimme omista kokemuksistamme ja tuntemuksistamme. Inspiroitua muista aina voi – samanlaista elämää tai terveyttä, kuin sinulla, ei kuitenkaan ole toista. <3

Olemme uniikkeja.

 

Käy lukemassa ja kommentoimassa: Coachingkira-blogi .

 

Toiveita ja ajatuksia aiheista saa laittaa myös tänne kommenttikenttään!

-Kipa Coachingkira Tiivola 😉

 

1.2.2017

Motivaatio – kuinka ylläpidät sitä?

Jossain vaiheessa matkaa motivaatio saattaa vähäksi aikaa piiloutua. Siinä ei ole mitään väärää, päinvastoin: se on luontaista. Jotta pysyt omissa tavoitteissasi tästä huolimatta kiinni on hyvä tarkastella omaa motivaatiotaan aina välillä.

 

 

Motivaatio vs. motivoituminen

Motivaation puuttumisesta voidaan puhua silloin, kun jonkin asian tekeminen ei huvita. Tällöin ei ole motivaatiota. Motivoituminen taas on sitä, että tekeminen ei huvita ja tekee asian silti. Niin motivoitunut on.

Mielenkiintoinen kysymys on, onko motivaatio tunnetta vai toimimista tunteesta huolimatta? Entä tahtominen ja motivaatio: teetkö jotain, koska haluat tehdä vai teetkö jotain, koska haluat tiettyä lopputulosta?

Tahtominen on usein aika tunneperäistä. Tahdomme sellaisia asioita, jotka tuntuvat hyvältä ja jotka olemme arvioineet hyviksi asioiksi tai tahtomisen arvoisiksi. Kun suhtaudumme johonkin asiaan myönteisesti, niin todennäköisesti teemme sen. Miksi? Koska myönteiset fiilikset kyseisestä asiasta kertovat, että jokin asia edistää tavoitteitamme ja päämääriämme.

Voimmeko motivoitua asiasta, jota kohtaan meillä on kielteisiä fiiliksiä? Esimerkiksi dieetti tai laihdutus (nostan tämän esimerkiksi siksi, että laihdutukseen niin usein liittyy negatiivisia fiiliksiä): voimmeko tosiasiassa motivoitua dieettaamaan/laihduttamaan, jos se päämme sisässä on negatiivisia fiiliksiä herättävää asioista kieltäytymistä ja liikunnan harrastamisen pakkoa? Miten tästä tilanteesta päästä yli?

 

Motivaatioharjoitus

Parasta olisi, jos kirjoitat seuraavan harjoituksen paperille.

Motivaatio – kirjoitusharjoitus
– Mitä motivaatio sinulle merkitsee?
– Milloin olet ollut motivoitunut ja miksi?
– Mikä sinua motivoi nyt?

Peilaa juuri kirjoittamaasi ja pohdi:
– Mikä on tavoitteesi?
– Mikä sinulle on tärkeää?

 

Mieti seuraavaksi kahta tilannetta:

Tilanne 1, jossa et ole lainkaan motivoitunut saavuttamaan tavoitettasi ja itsellesi tärkeitä asioita elämässä.

– Miten käyttäydyt?
– Miten ajattelet?
– Miten suhtaudut muihin ihmisiin ja maailmaan?
– Miten suhtaudut itseesi?

..

Tilanne 2, jossa olet erittäin motivoitunut saavuttamaan tavoitteesi ja itsellesi tärkeitä asioita elämässä.

– Miten käyttäydyt?
– Miten ajattelet?
– Miten suhtaudut muihin ihmisiin ja maailmaan?
– Miten suhtaudut itseesi?

 

Motivaatio on meissä kaikissa. Se tulee vain kohdistaa itsellesi oikeasti tärkeisiin asioihin. Toki joskus se vaatii vähän työtä ja ponnisteluja – mutta palkinto on sen arvoinen.

Hyviä vointeja kaikille! ❤️
– Kipa

27.1.2017

Vinkki kiireiseen päivään: arjen pienet ja helpot aktiivisuusvalinnat

Tänään on itselläni sellainen päivä, että arkiliikuntaa tulee todennäköisesti melko vähän. Klo 12-20 olen Keilarannassa Terveysvalmentajakoulutuksessa.

Treenit jäävät osaltani väliin, sillä tunnen itseni siinä, etten ole klo 20-21 treenaaja. Ja se on ok.

Lisäksi aamulla kävin ihanassa LPG-hoidossa, josta taas en halunnut luopua (olisin voinut siirtää ja mennä treenaamaan), sillä se tekee keholle hyvää. Joten aamutreeni jäi väliin, sillä ennen hoitoa tulostelin aamulla tämän päivän koulutusmateriaaleja. Kukonlaulun aikaan kun en halunnut herätä, sillä unta oli saatava palloon.
Kuulostaako tutuilta haasteilta? 🙂

 

Kun päivä on aikataulutettu, sopeuta tekemistäsi siirtymien ja mahdollisuuksien mukaan

Päivän aikataulut eivät millään anna myöten liikunnalle, koska aamuvarhaisella ei halua nousta (priorisoi unta) eikä iltamyöhään treenata päivän jatkeeksi (priorisoi hyvissä ajoin nukkumaan menoa). Myöskään koko päivän aikana ei saa varastettua treeneille aikaa (koska on liesussa päivän).

Mikä silloin eteen?

Tuunaus.

Et ehkä pääse varsinaisesti treenaamaan (ja se ei ole vakavaa) päivän mittaan. Toisaalta itse treenaaminen ei olekaan päätarkoitus – vaan arjen aktiivisuus.

Siksi tänään teen pieniä valintoja ja tuunauksia, joista päivän mittaan koostuu suurempi puro.

 

Arjen pieniä aktiivisuusvalintoja, joita itse tällaisena päivänä teen ovat:

– Kävely julkisen sijaan, jolloin saat helposti arkiaktiivisuutta päivään

– Seisominen julkisessa istumisen sijaan, jolloin saat pidennettyä lonkkia ja suoristettua selkää

– Päkiöillenousuja odotellessa kyytiä tai seisoessa pitkiä aikoja, jolloin pohkeet vetreytyvät

– Hissin vaihtaminen portaisiin niin ylös mennessä, kuin alastullessakin, jolloin askelia kertyy puolihuomaamatta

– Pitkiä aikoja istuessa nouse kerran-pari tunnissa seisomaan, jotta saat suoristettua lonkat ja pyöräytettyä hartiat muutaman kerran edestä taakse

– Päivän sisältäessä paljon istumista vie tuoli vähän pidemmälle pöydän äärestä ja nosta toisen jalan nilkka koukussa toisen polven päälle, näin saat hyvän lonkan aukaisun – tähän voi vielä lisätä alemman jalan pumppauksen: nosta tukijalan kantapäätä ilmaan kuin päkiänousussa, jolloin lonkan avaus tehostuu

– Käytä lounastauot hyväksi ja tee 10-20 min happihyppely lounastauolla enne eväiden tai lounaan nauttimista

 

Tuunattavat asiat voivat siis olla hyvinkin pieniä. Ei tarvitse kurkotella tähtiä taivaalta.

 

Mitä homma tarvitsee toimiakseen?

Se toki tarvitsee sen, että otan olkalaukun sijaan repun, koska aion kävellä kotoa keskustaan. Se tarvitsee myös sen, että lähden kotoa ajoissa, jotta kerkiän määränpäähän kävellen.

Lisäksi se tarvitsee päätöksen ja oman tavoitteeni mukaisen henkisen sitoutumisen: olen päättänyt tehdä näin, sillä tiedän itselläni olevan virkeämpi, reippaampi ja hyvinvoivampi olo.

Kun valinnat ovat omasta tavoitteestasi lähteviä teet valintoja – et luopumisia. Sen sijaan, että esim. miettisit että luovut bussista ja luppoajasta kotona mieti mitä saat tilalle. Saat raikasta ilmaa, näet ja koet aamun, saat kevyen hien ja ennen kaikkea kehosi saa liikettä.

Puhumattakaan kevyen liikunnan terveyshyödyistä.

Tärkeintä on oma usko ja ymmärrys siitä, että sinä voit vaikuttaa. Sinulla on voima ja valta tehdä nämä valinnat, joilla hyvinvointiisi ja terveyteesi on mahdollista vaikuttaa suotuisasti.

Kun näet ja sisäistät sen, teet itsellesi suotuisia valintoja. Tiedä ja luota itseesi siinä, että sinussa on se voima.

 

Mitkä ovat sinun aktiivisuuskikkasi?

Ihanaa viikonlopun odotusta kaikille!
-Kipa

 

Ps. Olipa kaunis aamu tänään Tööönölahdella (kts. linkki alla). Kävelyä kertyi 27 minuuttia raikkaassa aamuilmassa. Se on aina jotain. 

Aamukäppäilyä heräilevällä Töölönlahdella.

26.1.2017

Studio55: Astman, reuman, suolisto-ongelmien takana ruokavalio – ”Lääkärit antavat väärää tietoa”

”Ruoka-aineyliherkkyydet ovat todella tavallisia. Ne eivät suinkaan aina näy laboratoriokokeissa, Mäkelä sanoo.”

…

On mielenkiintoista, miten Suomessa yhä mennään pitkälti laput silmillä ruokavalion merkityksen suhteen ja luotetaan kyseenalaistamatta puhtaaseen lääketieteeseen.

Ja nyt ei ole kyse siitä, etteikö lääketiede olisi tuonut paljon hyvää – vaan kyse on myös siitä, kuinka paljon ihminen itse voi vaikuttaa hyvinvointiinsa ja nimenomaan valinnoilla siitä, minkälaista polttoainetta kehoon solujen rakennusaineeksi menee.

Lehmänmaidon soveltuvuudesta ihmiselle käydään kiivasta keskustelua. Viljojen sopivuudesta käydään kahinaa. Omega-rasvojen suhteista kuhistaan.

Lähtökohtaisesti tulisi kunnioittaa kaikkien omakohtaisia tuntemuksia: joku sietää jotain ruokaa paremmin, joku huonommin. Jollekin joku toinen toimii hyvin, kun se jollekin toiselle on selkeä myrkky.

Tämä inhimillisyys olisi hyvä ottaa huomioon myös lääkäreiden keskuudessa: kehon homeostaassin eli tasapainon löytyminen kun tulisi arvioida aina yksilöllisesti ja ihmisen ominaisuudet sekä elämäntilanne ja -rytmi huomioiden.

Kun ravintokeskusteluita seuraa, niin joskus keskustelut puolesta ja vastaan saavat jopa kiihkomielisen omien ajatusten ja arvojen puolustamisen. Tällöin unohdetaan helposti kunnioittaa toisen ihmisen näkemyksiä ja kokemuksia. Omia näkemyksiään pidetään automaattisesti parempina.

Kiihkomielinen omien näkemysten ajaminen aiheuttaa kanssakulkijoissa lähinnä vastarintaa. On tärkeää, että ruokavalion soveltuvuudesta ihmiselle keskustellaan ihmisen itsensä kanssa ja mielletään kokonaisvaltaisuus: ruokavalio vaikuttaa hyvin monella tavalla ihmisen hyvinvointiin – joskin joskus lääketiede tulee ja auttaa.

Mutta loppupeleissä ihminen itse vaikuttaa eniten: rehellinen omien tuntemuksien ja olotilan kuuntelu, asioiden selvittäminen ja erilaisten ruokien soveltuvuuden ahkera testailu itselleen ovat avaintekijöitä. Loppujen lopuksi ihmisellä itsellään on avaimet oman itsensä kuunteluun ja olonsa selvittämiseen.

Mikä tärkeintä: laput tulisi ottaa silmiltä pois ja ymmärtää, että olemme erilaisia. Ruokavalion tulee siksi olla räätälöity henkilön ja oireiden mukaan.

 

Buranan ottaminen päänsärkyyn vähentää kyllä särkyä, mutta itse syyn aiheuttajaa se ei poista.

Ja loppuun todettava, että tämä ei mielestäni ole lääkäreiden vika, vaan systeemissä on kehitettävää. Systeemin tulee muuttua niin, että se mahdollistaa kokonaisvaltaisuuden ja funktionaalisen tarkastelun.

Myös suurimman osan ihmisistä on pohdittava omaa osuuttaan – löydettävä usko itseemme ja siihen, että omilla valinnoillamme pystymme vaikuttamaan aina edes jonkin verran.

Terveys on monien tekijöiden summa.

Terveydeksi!

– Kipa

25.1.2017

Paino on vain luku – oma sisäinen äänesi ratkaisee

Olen tehnyt kehonkoostumusmittauksia 7 vuotta ja huomaan toistuvasti, kuinka paino hirvittää ihmisiä. Siitä on tehty peikko, jota kammoksutaan. Yhä vain tuntuu juurtuneen syvälle meihin se, kuinka paino koetaan ihmisarvon mitaksi.

Jos paino ei sovi ”ideaaliin” on jokseenkin epäonnistuneempi ihminen. Jos painon koetaan olevan ”oikea”, niin on onnistuneempi ihminen.

Ensinnäkin: kenen ideaali? Kuka asettaa ideaalin? Kyllä, kyllä: tietyt painorajoja ja -asetuksia käytetään indikoimaan elintavoista ja terveydentilasta, sillä jotainhan konkreettista tulee olla terveydentilan toteamiseksi ja seuraamiseksi kaiken muun seurannan ohella.

Mutta että epäonnistunut tai huonompi ihminen – tätä en lähde komppaamaan.

Oma sisäinen puheemme ratkaisee paljon. Miten itsellemme ja itsestämme puhumme? Kun asetamme hyvinvointi-, painonpudotus- tai painonhallintatavoitteen muutumme helposti itseämme ruotiviksi ja itsestämme epäkohtia etsiväksi moraali- ja terveyspoliisiksi odottaen itseltämme eeppisiä suorituksia.

Suorituksia.

Suorituksia.

Arjen realiteetit unohtuvat, koska pitäisi.

Pitäisi syödä tietyllä tavalla, pitäisi liikkua tietyllä tavalla, pitäisi rakastaa vihanneksia tietyllä tavalla, pitäisi huoltaa kehoa tietyllä tavalla, pitäisi olla töissä tehokas ja tuottava tietyllä tavalla, lapsia tulisi kasvattaa tietyllä tavalla, pitäisi ostaa kaupasta asioita tietyllä tavalla, ruokaa tulisi kokata tietyllä tavalla, mielitekoja vältellä tietyllä tavalla, noudattaa sääntöjä tietyllä tavalla…ja sitten pitäisi sitä stressinhallintaakin harrastaa – tietyllä tavalla.

Kyllä. Paino indikoi jotain, mutta ihmistä se ei määritä.

Me itse määrittelemme itsemme. Se, miten itse itseemme suhtaudumme määrittelee meitä. Oman tasapainon löytäminen ja rehellinen oman kehon ja omien tuntemuksien kuuntelu vie meidät lähemmäksi sitä tärkeintä ihmistä: meitä itseämme.

Kun Sinä olet itsellesi paras mahdollinen ystävä ei sinulta puutu tukea. Ei sinulta puutu rakkautta.

Ja kun Sinä rakastat itseäsi huomaat, että olet paljon muutakin kuin vain paino. ❤️

 

Miten Sinä puhut itsellesi tänään?
-Kipa

#inhimillinenote

20.1.2017

Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

Liikunnan ja positiivisen mielialan yhteyttä on tutkittu paljon ja avain onnelliseen elämään saattaakin piillä säännöllisessä liikunnassa. Hyiä viboja tuottaa myös liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja se voi lisätä onnen tunteita. <3

Liikuntaharrastuksen lopettaminen puolestaan lisäsi onnettomuuden tunteita seuraavien kahden vuoden aikana.

 

Miten liikunta tekee onnelliseksi?

Liikunta kohottaa mielialaa jo 25 minuutissa. Välitön hyöty näkyy esimerkiksi stressitasojen ja ärtymyksen laskuna. Siksi erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta kärsiville henkilöille suositellaankin aerobista liikuntaa. Ilmeisesti liikunta toimii aivojen välittäjäainen verkostossa masennuslääkkeen tavoin.

Käytännössä syy, miksi liikunta toimii luonnollisena mielialaruiskeena liittyy hormonitoimintaan. Kun liikumme, aivoissamme erittyy erilaisia hormoneja:

– noradrenaliini: kun noradrenaliinia vapautuu kehoon, syke nousee, glukoosia vapautuu energiaksi lihasten käyttöön ja verenkierto kiihtyy (noradrenaliinia käytetään masennuslääkkeissä kohottamaan mielialaa)

– dopamiinia: hormoni, joka on osallisena tunteiden säätelyssä – kun liikkuessa elimistöön erittyy dopamiinia syke ja verenpaine nousevat, piristymme ja energiatasomme nousevat

– serotoniini: jos aivojen serotoniininpitoisuudet laskevat ihminen voi psyykkisesti huonommin – serotoniini on siis mielihyvähormoni, joka lisää levollisuutta

– endorfiini: hormoni, joka on luonnollisen hyvänolontunteen aikaansaaja – tämän hormonin tarkoitus on auttaa ihmistä kestämään kipua ja rasitusta, siksi niiden eritys lisääntyy erityisesti rasittavan liikunnan aikana

 

Stressistä puhutaan nykypäivänä paljon ja jopa kaiken pahan alkuna ja juurena. No, onhan se toki melko päällikköpiru. Erityisesti siksi stressi on merkittävä tekijä, että se saa elimistön tuottamaan kortisolia (stressihormonia). Aivot sitten reagoivat stressiin vahvistamalla sellaisia hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin aiheuttajaan. Tästä aiheutuu taas se, että stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää kehää.

Kroonistuneena stressi alkaa helposti nakertamanaan hyvinvointia. Liikunta lisää stressinsietokykyä.

Liikunta myös laskee stressitasoja. Toki täytyy muistaa, että jo valmiiksi stressaantuneen henkilön ei välttämättä ole suotuisinta treenata kovaa ja korkealta: tämä nimittäin saattaa lisätä elimistön kokonaiskuormitusta so. stressitilaa eikä laskea sitä.

 

Liikunta parantaa itsetuntemusta ja oman elämän hallintaa

Liikunta on omiaan lisäämään henkilön itsetuntemusta. Kun kehomme ja mielemme yhdistyvät liikkeeksi meillä on mahdollisuus reflektointiin: ikäänkuin tyyliin “miten meni niinkuin omasta mielestä”? Liikkumalla liikkuja oppii itse tunnistamaan, millaiset liikunnalliset harjoitukset missäkin tilanteessa edistävät hänen omaa hyvinvointia. Se on aika hieno juttu.

“Kehollinen tieto” liittyy täten terveydestä huolehtimiseen laajemminkin kuin vain liikunnan osalta: meillä on mahdollisuus vaikuttaa onnellisuuteemme löytämällä itseäämme ja tavoitteitamme parhaiten palvelevat liikuntamuodot. Tällöin myös käsitys oman elämänhallinnasta vahvistuu.

 

Kimpassa on kivempaa

Toisaalta liikuntaan liittyy usein myös sosiaalinen puoli. Ihminen on yhteisöllinen olento ja meillä on luontainen tarve kuulua joukkoon. Sosiaalinen vuorovaikutus on meille tärkeää ja liikunta tarjoaa meille mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymiseen ja muiden ihmisten tapaamiseen.

Liikunta myös parhaimmillaan lisää osallisena olemisen tunnetta sekä liittää ihmiset lähiympäristöönsä. Yhdessä olemme enemmän. 🙂 Näin liikunta, johon liittyy myös muita ihmisiä lisää onnellisuutta ennaltaehkäisemällä sosiaalista eristäytymistä.

Toki on henkilöitä, jotka liikkuvat mieluiten yksin. Tällöin liikunnan sosiaalinen aspekti jää vähemmälle. Toisaalta silloin voidaan palata edelliseen kohtaan, jossa puhuin itsetuntemuksen lisääntymisestä – ei se väärin ole liikkua yksin. Kaikki liike on kotiin pain!

Olemme yksin tai yhdessä, niin tärkeintä on, että olemme kehossa itsemme kanssa ja aistimme sitä. Tämä auttaa myös myönteisen kehonkuvan luomisessa. <3

 

Yleisen terveydentilan ollessa hyvä on helpompi kokea onnellisuutta

Ja sitten ovat tietenkin liikunnan tuomat terveyshyödyt. Liikunta parantaa yleistä hyvinvointia ja onnellisuutta sen terveyshyötyjen kautta. Elämänlaatu paranee.

Liikunta mm. parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia, parantaa sokeri- ja energia-aineenvaihduntaa, parantaa yleiskuntoa ja siten vastustuskykyä, edesauttaa unen saantia, tukee painonhallintaa, vetreyttää niveliä ja paljon muuta.

Ei tarvitse olla kovinkaan paljon itseoppinut valelääkäri, notta oivaltaa edellisten tekijöiden olennaisuuden onnellisuuden kannalta. 🙂

 

 

…olisikohan tässä tarpeeksi hyväntuulen syitä liikkua ja harrastaa – myös pysyvästi? Mitä mieltä sinä olet? Mistä liikuntamuodosta sinä saat parhaimmat vibat?

 

Energiaa päiviisi,

<3 Kipa

4.1.2017

Aistin varassa: mitä on hyvä olo?

Viime päivinä olen keskittynyt todella paljon oman hyvän olon fiilistelyyn. Lähinnä se on koostunut sen fiilistelystä, mikä olo itselläni on, kun jumppatunteja on 11 kpl vähemmän ohjattavana.

 

Huomaan, että stressaan aikatauluista vähemmän. Aikataulut eivät ole sidottu iltapäivällä alkaviin tunteihin ja päivisin on enemmän aikaa tehdä asioita. Ja ottaa niille rauhassa aikaa. Onhan se aika jännää.

 

Huomaan, että stressaan syömisistäni vähemmän. Iltapäivätunnit tarkoittavat, että suurin osa syömisistä tulee syödä ennen tunteja, jotta jaksaa paahtaa pari-kolme tuntia. Nt ei ole tarvinnut ”optimoida suoritusta” ja jaksamista, joten syömisessä on rento fiilis. Eikä tarvitse jännittä onko vatsa sekaisin vai ei. ;D

 

Jäin miettimään hyvän olon merkitystä – mitä se oikeastaan tarkoittaa? Me ihmiset tavoittelemme – jotkut tietoisesti, jotkut tiedostamatta – hyvää oloa. Onko meille kirkkaina mielessä kuitenkaan se, mitä se meille itsellemme tarkoittaa?

 

Jäin maiskuttelemaan kysymystä ja kirjoituksesta tuli…vähän erilainen, kuin tällä sivustolla yleensä. 😀

 

Mitä sinulle tarkoittaa hyvä olo?

 

Ja vielä, onko hyvän olon aiheet aina samat?

 

 

Miltä hyvä olo näyttää?

Miltä sinun mielestäsi hyvä olo näyttää? Mitkä ovat ulkoisia merkkejä siitä, että sinä tai joku muu voi hyvin? Jos hyvä olo olisi väri, mikä väri se olisi? Kertooko itsessään väri sinulle jotain?

Itselleni tulee mieleen kirkkaat silmät, hampaat paljastava hymy, hymykuopat ja korkeat poskipäät, tuulessa hulmuava tukka, reipas askellus, luottavainen katse eteenpäin ja katsekontakti ihmisiin. Väriltään hyvä olo on limen vihreä, raikas. Siinä voi olla hieman vesipisaroita, kuin juuri huuhdellussa vihreässä omenan kirkkaalla pinnalla.

 

Miltä hyvä olo kuulostaa?

Jos hyvä olo olisi ääni, mikä ääni se olisi? Entä jos se olisi jokin kappale tai artisti – tai soitin? Voiko se esiintyä monena eri äänenä? Tai voiko se olla tapa kuulla asioita: kun voit hyvin, miten kuulet muiden ihmisten puheet ja äänensävyn?

Mieleeni tulee naurahdus. Toisaalta mieleeni tulee vienosti minua ympäröivä maailman ääni: siinä on sekalaisia ympäristön sointuja sovussa keskenään, ei melua vaan äänien harmoniaa. On vaiketa erottaa tiettyä ääntä, sillä niiden välillä on tasapaino. Muiden ihmisten puhe kantautuu korviisi kannustavana, hyväksyvänä, luottamusta herättävänä.

Toisaalla hyvä olo saattaa olla laineiden liplatusta laituriin tai kalliolle osutessaan ja uikun kaukaista ääntä vastapäisen saaren takaa. Hiljaisuutta, pysähtyneisyyttä ja paikallaoloa. Hetkessä elämisen ääntä.

 

Miltä hyvä olo tuntuu?

Jos hyvä olo olisi tunne, mikä tunne se olisi? Jos se olisi jotain materiaalia, niin mitä se olisi? Entä jos se ei olisikaan materiaa – miltä hyvä olo tuntuu kehossa? Missä kohtaa kehoa?

Itselleni hyvä olo tuntuu rintakehässä ja kumpuaa kevyeksi askellukseksi jalkoihin ja jalkateriin. Hyvä olo on pehmeää, silkin pehmeää. Ehkä se voisi olla silkkiä. Toisaalta hyvää oloa voi löytää myös pellavalakanoista. 🙂

Hyvä olo itselleni on myös avoimuutta ja luottamuksen tunnetta, voimaantumista. Luotto ja usko tulevaan on suuri. Luotto ja usko itseeni on suuri.

 

Miltä hyvä olo tuoksuu?

Entä jos hyvä olo olisi tuoksu, miltä se tuoksuisi?

Ensimmäisenä itselleni tulee mieleen sireeni. Kevät ja valo. Hyvä olo tuoksuu uuden alulta ja energisoivalta, siinä on ripaus hedelmäisyyttä, ei liikaa makeaa. Se on lempeä, ei liian voimakas. Hyvä olo tuoksuu raikkaalta, välillä jopa kuin puhdas pyykki. Se on tuoksu, joka saa hymyn kasvoille. Tuoksu, joa saa sinut ajatuksissasi johonkin kivaan paikkaan ja herättää hyviä tuntemuksia.

 

Hyvän olon aiheet muuttuvat

Hyvää oloa tuottavat tekijät vaihtelevat, sillä joka päivä on erilainen. Me itse olemme erilaisia päivästä ja vuodesta toiseen. Tottahan toki iän tuoma ajattelumaailman muutos vaikuttaa.

Hyvää oloa haetaan juuri sen hetken tilanteeseen – ja elämäntilanteeseen. Hyvään oloon liittyy olennaisesti tunne onnellisuudesta. Onnellisuuteen taas vaikuttaa esimerkiksi kiitollisuuden tunne.

Kiitollisille ihmisille tapahtuu hyviä, rakentavia asioita. Kiitolliset ihmiset kokevat elämänsä hallintaa ja voimaantumista.

On hienoa myös huomata, että asiat joista olet kiitollinen tuottavat hyvää oloa.

 

Mistä sinä olet kiitollinen tänään?

<3 Kipa

31.12.2016

Vuosi 2017: voimavarojen kohdentaminen

Voimavarojen kohdentaminen auttaa kanavoimaan energiaa

Vuoden 2016 loppu yllätti minut täysin. Olin varautunut keräilemään voimia melko chilliin tahtiin ensi vuotta varten, jolloin työlistalla on uusia tuulia ja pitkiä päiviä.

Jouduin kuitenkin neljännen kerran elämässäsi pohtimaan miksi hamuan asioita liikaa? 😄 Toistuvasti. Vuodesta toiseen.

En jotenkin koskaan opi, että minua on vain yksi, vuorokaudessa on 24 tuntia ja en kykene kaikkeen.

Seuraavaksi kiinnostaakin kysyä: milloin opin?

Aion todella keskittyä nyt siihen, että kanavoin energiaa vain ja ainoastaan sellaisiin jutskuihin, joita todella haluan tehdä. Koska haluan yhä olla monessa mukana minun tulee ymmärtää se fakta, etten vain voi tehdä kaikkea kaikille kaiken aikaa – vaan siksi, että haluan jeesata.

 

Voimavarojen kohdentaminen alkaa rehellisyydestä itselleen 

Totuus on, että yksi ihminen ei voi eikä hänen kannata tehdä kaikkea. Liikaa asioita ei vain voi olla samaan aikaan, sillä kapasiteetti on loppujen lopuksi rajallinen. Ihminen ei ole kone.

Rehellisesti minun on tunnustettava itselleni, etten voi tehdä kaikkea.

Oma voimavarojeni kohdentaminen lähteekin kysymyksestä mitä minä haluan tilalle?

Haluan selkeyttä ja haluan pitää asiat hanskassa. Tällä viikolla asiat eivät ole olleet hanskassa. Olen sekoillut töideni kanssa syystä että asioita ja uutta tulee liikaa kerralla.

Tein oharit kahteen kertaan kahdelle eri PT-asiakkaalleni. Mielessäni pyörii kysymys: millainen personal trainer jättää tulematta sovittuihin yhteistreeneihin?😳😳

Haluan selkeyttä. Haluan muistaa missä minun pitää olla ja milloin. Minun pitää muistaa hallita oma aikatauluni ja muistaa käyttää kalenteria.

Kysyn aina ensin mentoroitaviltani mikä on tavoitteesi? Seuraava kysymys on miten konkreettisesti pääset tavoitteeseesi?

Hetken valmennettua itseäni tiedän, mitä minun pitää ensi vuonna tehdä.

Tiedän myös, miten sen teen.

1.
Opin sanomaan enemmän ei.
Puuhastelu on minulle luontaista, tykkään siitä. Olen aina ollut henkilö, joka on helposti monessa mukana. Enkä tajua muistaa, että olen jo valmiiksi monessa mukana. 😄

Ensi vuonna puuhastelen vähemmän ekstrajuttuja.

2.
Kalenteriin ajat heti.
Saatan sopia asioita lennosta. Lennosta tarkoittaa sitä, että luotan muistiini. “Muistan kyllä kirjata tämän myöhemmin ylös”. Niin just – en.

Ajat heti kalenteriin, por favor, niin kenenkään ei käy hullusti.

3.
Vähennän jostain, sillä jotain tulee tilalle.
Olen vähentänyt jo jumppia viikkotasolla 8 tuntia yhteensä. Se itsessään on ollut vaikea ja
haikea päätös.

 

Nyt joudun haikein mielin toteamaan, että vähennän myös valmentamista. Toimin vähemmän PT:nä, sillä työni Työhyvinvointivalmentajana vie viikosta konkreettisesti 27 tuntia plus matkat. En kerkiä kaikkialle.

En odota itseltäni, että kerkiän kaikkialle.

Odotan kyllä innolla vuotta 2017. Siitä tulee eeppinen!

 

Uuden vuoden uudet tuulet

Tammikuussa (ja siitä eteenpäin) Työhyvinvointivalmennus vie suuren osan viikosta.

Sen lisäksi innostuin joulupäivänä pistämään pystyyn 5 painonpudotusryhmää Facebookissa, joiden ylläpitäjänä toimin – toki siihen lisäksi vielä rakas Sokeripommi-ryhmä. 💕 Nämä kuusi vertaistukiryhmää pitävät kännykkäsormet virkeinä. 😉😇

Tammikuun loppupuolella aloitan tuoreen blogini FitFashion blogiyhteisössä bloginimellä Coachingkira. Blogini keskittyy enemmän omaan ajattelun virtaani ja raotan siinä hieman enemmän omaa arkeani.

Rakas Terveysblogi on ja pysyy vielä omanaan!

Niin muuten, mikäli tulee jotain aihetoiveita FitFashion blogiin, niin otan vastaan mielelläni – laita viestiä vaikka inboksiin! 🙃🙂

Jumppia ohjaan ma, ti ja pe. Niistä en voi luopua, sillä ryhmäliikunnan ohjaus on yksi parhaimpia duuneja maan päällä!

Lisäksi yrittäjän ammattitutkinto jatkuu vielä reilun vuoden, jonka jälkeen liiketoiminta olisi toivon mukaan kirkastettuna useampaan
otteeseen. 🤔😜

Häitä koitan suunnitella aina, kun siihen on aikaa. Voihan olla, että häistä tulee…astetta enemmän improvisoidut. (Ei vaiskaan, kyllä sen puvun
kerkiää sitten jossain vaiheessa hankkia – ja papin…) 👍

Käväisi mielessä, että olisin aloittanut Crossfitin, kun kerta jumpat vähenevät ja niistä vapautuu aikaa – kunnes tajusin, että aikaa ei kyllä ole vapautunut juuri yhtään eli Crossfit saa jäädä tulevaisuuden haaveeksi vielä vähän aikaa.

Voimavarojen kohdentamisen alkoi siis jo keinosta nro 1: sanoin ajatuksilleni ei.

Vanha koira voi sittenkin oppia uusia tapoja! 😅

 

IHANAA JA ENERGISTÄ UUTTA VUOTTA 2017 – kiitos ihan kaikille, kun olette kulkeneet tämän vuoden matkaa Terveysblogin ja minun kanssani!

PS. Facebookissa melkein 2000 tykkääjää täynnä (sydämiä ihan sikana tähän)!!💜

Kiitoksin,
Kipa

27.12.2016

Painonpudottaja: Näin onnistut!

Perustin joulupäivän iltana viisi painonhallintaryhmää Facebookiin – hommaa riitti vielä Tapaninpäivän päivän ja illan ratoksi. 😀 Olen todella innoissani, sillä ryhmien suosio yllätti ja nyt meitä on kasa upeita tyyppejä!

 

Toki valitettava puoli on siinä, että kaikki eivät mahdu mukaan, sillä ryhmäkoheesion kannalta liian suuri ryhmä ei välttämättä toimi. Jatkossa näitä voisi kyllä ihan hyvin tehdä lisää, ja jos vain kyselyitä ja pyyntöjä tulee, niin olen valmis! <3

 

Oheinen kirjoitus on ajateltu nyt rakkaita ryhmäläisiä varten, mutta kirjoituksesta saa vinkkejä kaikenlaiseen tavoitteen konkretisointiin. Oli tavoitteesi mikä tahansa, niin konkretisoi se mahdollisimman pitkälle itsellesi. Elä elämääsi, kuin se olisi jo sinulla!

 

Konkretisoi tavoitteesi ja pysy suunnitellussa

Ei yllättävää tietoa tämä, mutta painonpudotus on suotavaa ja tuloksellisinta pienin askelin. Maltillinen painonpudotus takaa sen, että ensinnäkin makean-, rasvaisen- tai vaikka suolaisen himot pysyvät minimissä, olo arjen askareissa säilyy virkeänä ja painonpudotus lähtee rasvamassasta eikä lihaskudoksesta.

Kun muutoksia tehdään ”step by step” niistä tulee pysyvämpiä. On helpompi sujauttaa käytäntöön pieniä asioita kerrallaan, kuin paljon kertarysäyksellä.

Olennaista on vanhoista epäsuotuisista tottumuksista poisoppiminen ja suotuisten tottumusten uudelleen opettelu. Tässä mielestäni paras tapa on oikeasti suunnitella, mitä konkreettisia asioita aiot ja missä ajassa tehdä.

Konkretisoi tavoitteesi, sillä liian abstrakteina ne eivät vaan tehoa tai iskostu käytäntöön.

 

Esimerkki:

Tavoite – haluat pudottaa painoa 10 kg

Missä ajassa – kesään mennessä

Miten – lisään liikuntaa ja panostan ruokailuun

 

Yllä olevasta esimerkistä puuttuu konkretiaa. Toki 10 kg on konkreettinen tavoite, mutta entä muut tavoitteet?

Kesään mennessä: Milloin alkaa kesä? Mistä päivämäärästä puhutaan? Suosittelen sinua asettamaan tarkan päivämäärän tavoitteellesi tai ajankohta ei muutoin konkretisoidu. Kesää voi olla kesäkuu, heinäkuu, elokuu jne.

Jos haluat kesäksi kuntoon ja tarkoitat sillä kesäkuuta, niin elokuussa on myöhäistä aktivoitua. (tsik tsik)

Lisään liikuntaa ja panostan ruokailuun: hyvä, tosi hyvä! Tulosten kannalta hyvä on kuitenkin tarkkaan suunnitella, mitä liikuntaa lisäät ja kuinka paljon. Minä päivinä, mihin aikaan ja kauanko kerrallaan ajattelit liikkua?

Ja toinen pointti: ”ajattelit liikkua” vs. konkreettisesti ja realistisesti ”kuinka paljon liikut”, kumpi vie lähemmäksi tavoitetta? Tarvittaessa pyydä asiantuntijalta apua ja kootkaa yhdessä tavoitettasi parhaiten palveleva kokonaisuus. Rock on!

Laita liikkumiset itsellesi ylös. Laita konkreettinen liikuntasuunnitelma vaikka jääkaapin oveen, kirjoita ajat kalenteriin tai toteuta omalla tyylilläsi. Ja pysy suunnitelmassasi!

Oma aika on tapaaminen itsellesi tärkeimmän ihmisen kanssa!

Mieti omaa aikaasi kuin tapaamista pomosi kanssa: sinne mennään, koska on sovittu. Toisaalta itselleen varattu aika on ajanviettoa itselleen tärkeimmän henkilön kanssa – sille siis otetaan aikaa.

Panostan ruokailuun: Hyvä! Miten panostat? Suosittelen tsekkaamaan ruokavalion asiantuntijan kanssa, jos epäröit ruokailurytmiäsi tai ruokailun ”järkevyyttä”.

Mitä sinun tulee lisätä, jotta voit paremmin? Mitä sinun tulee ottaa minkäkin asian tilalle, jotta painosi putoaa ja voit paremmin? Unohda kiellot, negatiivisuus hajottaa. Sen sijaan keskity olennaiseen: rakentamiseen.

Mieti painonhallintaa ja pudotusta ikään kuin talon rakentamisena. Taloa rakennettaessakaan mitään ei poisteta, vaan luodaan.

Mitä rakennusaineita sinä tarvitset, jotta voit luoda unelmiesi kämpän?

Iloa ja energiaa viikkoonne – ja tsemppiä kaikille!

– Kipa

 

Ps. Facebookissa on toinenkin perustamani ryhmä, Sokeripommi – sokeririippujien vertaistukiryhmä. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia, jos makeanhimo kalvaa! <3

Terveysblogi 2020