11.3.2015

Yle.fi: Liikunta vaikuttaa dramaattisesti työhyvinvointiin – työnantajan ei kannattaisi pihistellä kuntoilukuluissa

 

ActPRO:n missiona on lisätä yksilöiden sekä organisaatioiden osaamista ja motivaatiota saavuttaa vahva toimintakyky.

ActPRO:n missiona
on lisätä yksilöiden sekä organisaatioiden osaamista ja motivaatiota
saavuttaa vahva toimintakyky.

 

Työhyvinvointi

Uutinen on aika lailla tiedossa, mutta pakkohan tähän on oma sanainen arkkunsa avata. 😉

Yle kirjoittaa, että ”liikunta vaikuttaa dramaattisesti työhyvinvointiin – työnantajan ei kannattaisi pihistellä kuntoilukuluissa”

Yhdyn näkemykseen täysin. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara (jep, kliseisesti sanottu – ja faktaa).

 

Henkilöstövoimarojen arvoa on katseltava moniulotteisesti

Ymmärrettävästi henkilöstöä tarkastellaan suurena kulueränä, jolloin henkilöstövoimavarojen arvo mitataan suoraan euroissa. On kuitenkin syytä muistaa muutama perusseikka: jo yhden päivän sairauspoissaolo tulee työnantajalle kalliiksi, puhumattakaan paljonko maksaa useampi päivä.

Kokonaiskustannukset pitkällä aikavälillä saattavat nousta yllättävän kalliiksi yhden työntekijön poisollessa ja hänen töidensä jakautuessa (jo valmiiksi työllisetyille) kollegoille.

Entä jos avainhenkilö väsyy tai tuntee, ettei hänen panostaan arvosteta? Henkilöstön palkitsemis- ja sitouttamismenetelmät ovat strategisia vetoja, jolloin mielestäni ei kannata lähteä vääntämään muutaman euron takia.

Palkitsemisen ei tarvitse näkyä suorana rahana palkkanauhassa: se voi nimenomaan olla jotain hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää. Tästä on mielestäni hyvä keskustella suoraan työntekijän itsensä kanssa: Hei, mitä sinulle kuuluu? Mitkä asiat ovat sinulle hyvinvoinnissasi tärkeitä?

Loppupeleissä työntekijät ovat ihmisiä ja heidän tarpeensa ovat inhimillisiä. He haluavat tuntea, että heistä välitetään ja heitä kuunnellaan.

Olisi hienoa, jos organisaatioissa keskusteltaisiin enemmän kuulumisista.

 

 

Hei, kuinka Sinä voit?

Toisinaan ihmettelen työnantajien kantaa esimerkiksi liikunnan tukemisestahenkilöstölleen.

Itse ohjaan yritystunteja. Erään yritysryhmän kanssa kävi niin, että työnantaja päätti karsia kuluistaja lopettaa työntekijöidensä liikunnan tukemisen.

Ei sillä, nämä loistotyypit (!!) hankkivat OMAKUSTANTEISESTI liikuntapalvelut kevätkaudeksi minulta. Rispektiä. Todella.

Itse olisin halunnut kysyä henkilöstöä johtavilta päättäjiltä ja yrityksen johdolta tietävätkö he miten nämä (istumatyötä tekevät) työntekijänsä voivat? Milloin viimeksi henkilöstöltä kyseltiin kuulumisia?

Kuinka moni henkilöstövastaava tietää henkilöstönsä kärsivän päivän aikana niska-hartiaseudun haasteista? Entä alaselän kireyksistä ja kiputiloista? Päänsärystä? Kireästä lonkanseudusta?

…entä siitä pahimmasta, stressistä? Ovathan henkilöstövastaavat tietoisia, mitä stressi osastoille tekee? 

Eikä tämä ole mitään uutta auringon alla. Kyllä me tiedämme, mitä stressi tekee. Emmekö vain katso siihen suuntaan? Emmekö välitä?

 

Työuupumuksen ongelmista kärsivien määrä on Suomessa selvässä kasvussa

Suomessa useampi kuin joka neljäs työikäisistä kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa, ja kahdella tai kolmella prosentilla oireet ovat vakavia.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan uupunut voi suoriutua työstään hyvin, mikä kuormittaa aivoja entisestään. Työuupumuksen ongelmista kärsivien määrä on selvässä kasvussa.

Työuupumusta aiheuttaa kroonistunut stressi. Kroonistuneen stressin myötä työntekijät kokevat väsymystä, turhautumista ja apaattisuutta. Lisäksi konkreettisia, hälyttäviä, esimerkkejä ovat tulehtunut työilmapiiri ja ihmissuhteet sekä lisääntyneet työpoissaolot.

Stressaantuneen työntekijän ajatukset harhailevat, sillä keskittymiskyky reistailee. Usein työn merkityksellisyys katoaa. Stressaantunut työntekijä unohtelee asioita, saattaa jättää asioita hoitamatta ja kokea päätösten tekemisen jopa vaivaalloiseksi.

”Niin, mutta kun ne eurot. Meillä on säästöt meneillään ja yrityksen henkilöstölleen tarjoamista liikuntapalveluista karsitaan.”

 

Työnantajalle yksi sairauspoissaolopäivä maksaa EK:n laskelmien mukaan keskimäärin 350 euroa

Että sellainen summa. Per päivä.

(Eikö tuolla hinnalla saisi jo vähän työkykyä ylläpitävää liikuntaa?)

Jokainen sairaspoissaolo maksaa työnantajalle euroja. Miksi siis on niin haastavaa ajatella liikuntamahdollisuuden tarjoamisen olevan itseasiassa pitkän aikavälin säästöä?

Toki sairauspoissaolon hintaan vaikuttaa moni asia ja se on työpaikkakohtainen. Hinta riippuu myös siitä, mitä summia henkilön korvattava palkka on, kuinka pitkä jakso ollaan pois ja tarvitseeko sairastuneen henkilön tilalle palkata sijainen.

Proaktiivisuutta olisi silti syytä lisätä – eikä vain suurimmissa yrityksissä. Mitä jos työntekijä on pois 2 päivää? Kolme päivää? Viikon? Poissaolopäivistä valtaosa muodostuu pitkistä poissaoloista. Poissaolojaksoista 70–80 % on alle kahden viikon lyhyitä poissaoloja.

EK:n mukaan yrityksen toimialasta riippuen hengitystiesairauksien aiheuttamia sairauspoissaoloja on noin viidesosa kaikista poissaoloista. Tässä kohtaa ymmärrettävästi proaktiivisuus muodostaa haasteen – miten ennakoida esimerkiksi korva- ja kurkkutautien, flunssan ja allergioiden aiheuttamat poissaolot?

KELA kun korvaa vain yli kymmenen arkipäivää kestävistä sairauspoissaoloista osan työnantajan palkkakustannuksista sairauspäivärahan muodossa.

Loppupeleissä kyse ei ole vain liikunnasta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvonnista. Tämän väitän kasvattavan suosiotaan yrityksissä jatkossa. Puhutaan itsensä johtamisesta: työntekijä valmennetaan asiantuntijan avulla ottamaan vastuuta omista elintavoistaan.

Ravitsemus, liikunta, palautuminen, työ ja oman elämänhallinta (stressinhallinta) nivotaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ja se kantaa hedelmää pitkällä aikavälillä.

Lisäksi ennakointi ja hoitotoimenpiteiden oikea kohdistus ja ajoitus työterveyshuollossa korostuu tulevaisuudessa.

 

Vastuu omasta hyvinvoinnistaan on aina henkilölle itsellään

Kyllähän me voimma paljosta osoittaa sormella nykypäivän työelämää ja suoritusyhteiskuntaa – varmasti. Emme kuitenkaan voi pitää sitä pääsyyllisenä, sillä ihmisellä itsellään on oikeus JA velvollisuus huolehtia itsestään.

Meille on annettu tämä elämä vain kerran: meidän jokaisen vastuulla on oma henkilökohtainen hyvinvointimme.

 

Mitä sinä voisit tehdä tänään oman hyvinvointisi tueksi? 

 

Terveydeksi,
– Kipa

7.3.2015

Hengitys: miten hengittämällä oikein edistät terveyttäsi?

Kuvalähde: peda.net

 

Pää on kipeä ja ajatukset tuntuvat sumuisilta. Väsyttää ja uuvuttaa. Liikunta ei tunnu mielekkäältä ajatukselta. Olo tuntuu jopa masentuneelta ja saamattomalta.

Et välttämättä ole hengittänyt tarpeeksi. Joskus unohdamme hengittää syvään tai oikealla tekniikalla.

Totta kai em. tuntemuksiin voi olla muitakin syitä: unenpuute, alipalautuminen treenistä, liian vähäinen nesteytys, flunssan alkumainingit, vitamiinien tai raudan puute jne.

 

Oletko kuullut vagushermosta?

Vagushermo on tärkein tahdosta riippumattoman hermoston (eli parasympaattisen hermoston) rauhoittava hermo. Se vie tietoa aivoille esimerkiksi suoliston ja sydämen tilasta ja kulkee pallealihaksen läpi.

Meillä ihmisillä on pääasiallisesti kaksi hengitystapaa:

  • Pinnallinen rintakehän yläosahengitys
  • Syvä palleahengitys

 

Hengitystiheyteemme vaikuttavat muun muassa tunnetilat, fyysinen aktiivisuutemme, nautintoaineet kuten kofeiini sekä kipu ja stressi. Erityisesti kaksi viimeisintä muuttavat hengityksemme pinnalliseksi.

 

Väsymyksemme saattaa johtua pinnallisesta hengityksestä

Nykypäivän suoritusyhteiskuntamentaliteetti, kiire, stressi ja vähäunisuus johtavat helposti pinnalliseen rintakehän yläosan hengitykseen. Pinnallista hengitystä aiheuttavat myös:

  • Istumatyöstä ja yksipuolisesta asennosta aiheutuvat niska- ja hartiaseudun kireystilat
  • Heikko lavanhallinta (liittyy edelliseen)
  • Puutteellinen syvien vatsalihasten tuki
  • Kireät lonkankoukistajat ja takareidet

 

Soppa on valmis: hengitys muuttuu ”rintahengitykseksi”, jolloin keuhkojen koko kapasiteettia ei tule hyödynnettyä.

Haasteena tässä on lähinnä se, että keuhkot eivät täyty kokonaan ilmasta. Kun ilmaa ei keuhkoihin saada riittävästi ei sitä myöskään kulkeudu riittävästi aivoihin ja lihaksiin. Etenkään, jos niska-hartiaseutu on kireä.

Noidankehä on valmis ja alati jatkuva väsymys verottaa meitä jopa päivittäin.

 

Oikeaoppinen hengitys täyttää keuhkot – testaa oma hengitystekniikkasi

Useimmat happea kuljettavat verisuonet sijaitsevat keuhkojen alaosassa. Siksi on tärkeää, että hengitämme keuhkon koko kapasiteetilla ihan keuhkojen alaosaan asti. Puhutaan siis syvästä palleahengityksestä.

Syvällä palleahengityksellä on vagushermon kautta merkittäviä terveysvaikutuksia, se auttaa stressiin, lievittää kipua, tukee selkää ja edesauttaa suoliston toimintaa.

 

Sinun on helppo testata oma hengitystapasi seuraavasti:

  • Asetu selinmakuulle ja laita kämmen rintalastan alaosan päälle
  • Hengitä sisään
  • Jos vatsa nousee kämmenen alla ja rintakehä ja alimmat kylkilihakset laajenevat, hengitys on koko keuhkojen kattavaa, ”oikeanlaista” hengittämistä
  • Kun hengität ulos, rintakehä painuu ensin alas, sen jälkeen pallea ja ylävatsa

 

Jos vatsa ei sisäänhengityksessä nouse, hengität liikaa keuhkojen yläosalla.

 

Vauvoilta on hyvä ottaa mallia

Ikääntyessämme hengitystekniikkamme usein heikentyy. Mielenkiintoista kyllä, voimme oppia oikeaoppista hengitystekniikkaa vauvoilta. Koska vauvoilla ei ole elämisen aiheuttamia rasitteita kehossaan he käyttävät syvempää hengittämisen tapaa, jota sanotaan ”vatsahengitykseksi”.

Vatsahengitys vahvistaa keuhkoja ja kehoa ottaen kaiken hyödyn irti keuhkojen alapuolella sijaitsevasta tärkeästä hengityslihaksesta, palleasta.

 

Pienistä hengitysharjoituksista kasvaa iso happi

Ota tavaksi tehdä muutamia helppoja hengtysharjoituksia. Niiden ei tarvitse viedä pitkää aikaa.

Jo lyhytkestoisesta oikeanlaisesta hengityksestä on mainittavaa hyötyä. Hyviä apuvälineitä tarjoavat esimerkiksi meditaatio ja tietoiset hengitysharjoitukset, joogan eri muodot, pilates sekä rentoutusvalmennus.

Kun hengität noin tunnin ajan oikein, aivosi rekisteröivät tämän tekniikan ja muistijälki oikeasta hengityksestä säilyy jopa parin viikon ajan.

Mitä useammin hengitystäsi harjoitat, sitä tehokkaammin muistijälki vahvistuu.

Pitkällä aikavälillä tämä tuo mittavia kokonaisvaltaisia terveyshyötyjä parantaen mm. stressinsietokykyä, unenlaatua, immuniteettipuolustusta, yleismielialaa, kehontuntemusta, ryhtiä ja jopa libidoa. Monta hyvää syytä siis hengittää oikein. 🙂

 

Vielä muutama vinkki edellisten lisäksi:

  • Keskivartalon suuri ympärysmitta altistaa vääränlaiselle hengitykselle: mitä enemmän vatsanpeitteissä tai vatsan ympärillä on rasvaa, sitä työläämpää hengittäminen on.

Vatsanseudun ylipaino estää elintärkeää hengityslihasta, palleaa, vetäytymästä alaspäin sisäänhengityksen aikana. Kun pallea ei pääse liikkumaan, hengitys muuttuu helposti pinnalliseksi ja pinnistäväksi ja tukalaksi tai ”ahtaaksi”.

 

  • Vaatetuksella on väliä: erityisesti topakoita urheilutoppeja käyttävillä liikkujilla rintakehän kohdalta puristavat vaatteet häiritsevät hengitystä blokaten hapen pääsyn keuhkojen alaosiin.

Rintakehää kiristävät vaatteet päällä on liki mahdo­tonta hengittää oikein ja hengitys jää vääjäämättä pinnalliseksi. Tämä taas vaikuttaa olennaisesti meneillään olevaan liikuntasuoritukseen.

 

Nyt vaan aktiivisesti hengittelemään – vaikka yhdistämällä tähän reippaan kävelylenkin ihanan raikkaassa ulkoilmassa.

Terveydeksi,

– Kipa

3.3.2015

Marjat: millä määrällä saat riittävät terveyshyödyt?

Suosikkimarjaiseni: pensasmustikka, karhunvattu, punaviinimarja ja vadelma. Nom nom. Vain mansikat puuttuvat.

 

Marjoilla on kaikilla erilainen terveysvaikutus keskenään, joten parhaimman hyödyn saa kun syö noin 4 tai 5 eri marjaa keskenään. Toki enemmänkin saa popsia.

Parhaimmat terveysvaikutukset saat, kun vielä hurauttaa marjat tehosekoittimessa (tai vähintään pureskelee kunnolla), jotta marjojen siemenien ravintoaineet pääsevät elimistön hyödynnettäviksi.

 

Seuraava referointi on alkuperäisessä muodossaan täällä.

 

Luonnonmarjoista saat elinvoimaa ja terveyttä monella tapaa

  • Marjat ovat ruokavaliossamme yksi tärkeimpiä C-vitamiinin lähteitä. Luonnonmarjoista tyrnimarja ja lakka sisältävät runsaasti C-vitamiinia.
  • Mustikka ja puolukka sisältävät paljon erilaisia polyfenoliyhdisteitä.
  • Luonnonmarjat ovat hyviä E-vitamiinin lähteitä: siemenet sisältävät siemenöljyä, joten ne sisältävät myös rasvaliukoista E-vitamiinia.
  • Marjoissa A-vitamiini esiintyy esiasteinaan, karotenoideina.
  • Marjat sisältävät vitamiinien ohella myös kivennäis- ja hivenaineita vastaavia määriä kuten hedelmät ja vihannekset: mm. kaliumia, kalsiumia, rautaa, magnesiumia, sinkkiä, seleeniä ja mangaania.
  • Määrät eivät kuitenkaan ole niin suuria, että marjoja voitaisiin pitää erityisen hyvinä kivennäis- tai hivenaineiden lähteinä.
  • Marjat sisältävät runsaasti kaliumia suhteessa natriumiin, jolloin ne ovat myös verenpainepotilaalle suositeltavaa ravintoa.
  • Marjat sisältävät vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi myös polyfenoleita, joilla on todettu hyödyllisiä vaikutuksia myös ihmisen terveydelle.

Marjojen terveysvaikutuksia on tähän saakka tutkittu vielä melko vähän kliinisillä ravitsemustutkimuksilla, joissa koehenkilöinä on käytetty ihmisiä.

Myönteisiä tuloksia on saatu mm. karpalo-puolukkamehutiivisteellä tehdyillä tutkimuksilla virtsatie-infektioiden ehkäisyssä.

Marjojen säännöllisellä päivittäisellä käytöllä (160 g/päivä) on havaittu hyödyllisiä vaikutuksia verenpaineeseen, HDL-kolesteroliin ja verihiutaleiden toimintaan.

Samankokoisen päivittäisen annoksen on havaittu vaikuttavan myös suotuisasti maksan toimintaan lihavuuteen liittyvän rasvamaksan yhteydessä.

Antosyaanien vaikutuksista silmien terveyteen ja ikämuutosten ehkäisyyn tarvitaan vielä lisää tutkimusnäyttöä.

Tällä hetkellä tutkitaan vaikuttavatko polyfenolit aivojen terveyteen ikääntyessä. Beeta-amyloidin kertymisen ehkäisy aivoihin olisi ensisijainen Alzheimerin taudin etenemisen ehkäisyssä.

Suomessa tutkitaan myös marjojen ja niiden sisältämien yhdisteiden vaikutusta suun terveyteen ja infektioihin, metaboliseen oireyhtymään ja aterianjälkeisen verensokeriin.

 

Kyllähän tässä tuntuisi olevan pari hyvää syytä popsia marjoja. 🙂

Mitkä ovat sinun suosikkimarjasi?

Terveydeksi!

– Kipa

15.1.2015

Mistä tietää, että terveysväite ei pidä paikkaansa?

56

Professori Juhani Knuuti listaa 10 terveysväitettä, joista tietää homman olevan puppua. 

Lue artikkeli Lihastohtori Juha Hulmin blogista täältä.

 

”Valitettavasti terveysväitteen tarkistaminen on työlästä. Se ei onnistu helposti ja nopeasti eikä ilman kokemusta. Tämä lienee syy siihen, että netissä on niin runsaasti terveyteen liittyviä virheellisiä väitteitä, joita ei kukaan jaksa oikaista.”

 

Aamen. Olen liian usein törmännyt siihen, kuinka esimerkiksi Facebook-ryhmissä kiistellään yhdestä sun toisesta ruoka-aineesta ja omia näkemyksiä esitetään jopa absoluuttisina totuuksina – ilman terveystiedon opintoja käytynä tai linkkausta tieteelliseen julkaisuun/tutkimukseen.

En tiedä, missä vaiheessa Suomeen tuli ”etsi virhe kuvasta” -tyyppinen taisteluhenki silloin, kun kyseessä on terveysvalinnat. Ihan kuin jotain ainoaa oikeaa tapaa olisi ja sitä tulisi noudattaa 24/7, muutoin ei ole ”hyvä” tai ”terveellinen” ihminen.

Noh, tämä on toki stoori erikseen, mutta joka kerta nostaa tunteeni pintaan. 😀

Mitkä seikat sitten viittaavat siihen, että terveysväite on todennäköisesti huuhaata?

 

Siitä lainaus Hulmin blogista vieraskynäkirjoituksesta, kiitos J. Knuuti, tässä listaus:

 

MISTÄ TIEDÄT, ETTÄ TERVEYSVÄITE ON TODENNÄKÖISESTI HUUHAATA?

1) Superlatiivit. Kun artikkelissa käytettään esim. sanoja ”mullistava”, ”täysin uudenlainen”, ”kohu-”, kannattaa väitettä vakavasti epäillä. Tiede etenee pienin askelin, ei harppauksin ja uusi tieto on tyypillisesti vanhaa hieman muuttavaa tai vahvistavaa, mutta hyvin harvoin mullistavaa. Kun näin väitetään, useimmiten se ei ole totta.

2) Uuden hoidon tai dieetin väitetty vaikutus on parempi kuin voisi ennakolta olettaa. Kun jokin vaikuttaa paremmalta kuin voisi kuvitella, se yleensä ei ole sitä.

3) Salaliitto. Jos artikkelissa vihjataan, että hoitoa ei ole aiemmin otettu käyttöön, koska teollisuus ja viranomaiset salaavat sen jostakin, esim. kaupallisista syistä. Jos oikeasti olisi jokin uusi tehokas hoito olemassa, mikään mahti ei tänä some-aikana pystyisi sitä pitämään salassa. Ja mikä olisikaan se motiivi, jolla viranomaiset haluaisivat uuden tehokkaan hoidon salattavan?

4) Vaikutusmekanismi puuttuu. Mikäli jollakin hoidolla on hyvä teho mutta ei ole mitään tietoa millä tavalla se vaikuttaa, se ei yleensä pidä paikkaansa. Vaikka maitoa hapattamalla saataisiinkin jonkinlainen terveystuote, ei sillä voi hoitaa raudan puutteesta johtuvaa anemiaa sillä maidossa ei ole rautaa.

5) Vaikutusmekansismi on liian täydellinen. Esim tietty yhdiste ei voi viedä kudoksiin happea ja ravintoaineita ja sieltä takaisin tullessa tuoda kuona-aineita. Ja jos hoito vaikuttaa moniin toisiinsa liittymättömiin sairauksiin ilman järkevää linkkiä, ei se myöskään ole uskottava.

6) Uuteen väitteeseen liitetään jokin gurun nimi, joka on tyypillisesti ”Tohtori XX, Y:n yliopistosta”. Guru on tyypillisesti ulkomaalainen ja jostakin tunneutusta yliopistosta. Nopeasti Medlinesta tarkistamalla guru ei ole tyypillisesti tuottanut mitään tieteellisiä julkaisuja.

7) Väitteiden perusteeksi ei esitetä mitään julkisesti löydettävissä olevia tutkimuksia.Viitteethän voisi helposti tarkistaa Medlinesta (PubMed) taikka Web of Sciencesta ja kupla puhkeaisi. Yleensä epäilyttävissä artikkeleissa viitteenä käytetään samaisen gurun mielipidekirjoituksia taikka kirjoja, jopa kirjoittajan omia aikaisempia blogikirjoituksia. Tieteen perusolemukseen kuuluu, että viitteisiin voi vapaasti kuka tahansa tutustua ja todentaa, että viitatut tutkimukset ovat käyneet läpi asiallisen vertaisarvioinnin.

8) Kirjoittajan sidonnaisuudet. Liittyykö kirjoittajan toimintaan jokin tuote, jota hän myy samalla kun kertoo näistä ihmeellisistä vaikutuksista? Hyötyykö hän suoraan taikka epäsuorasti tämän uuden terveysväitteen seurauksista esim lisääntyneenä myyntinä taikka asiakasvirtana? Myös näennäisesti halvan tuotteen kassavirta voi olla suuri yksittäiselle toimijalle.

9) Onko tuota väitettä joku muu tutkinut ja vahvistanut? Jos ei, epäile. Tieteen perusperiaatteisiin kuuluu, että kaikki löydökset tulee pystyä toistamaan toinen riippumaton tutkija. Jokainen väite tulisi olla myös jollakin järkevällä tavalla olla kumottavissa, jos se ei olisi totta. Jos väitettä ei millään tavalla pysty edes testaamaan, se ei perustu tietoon vaan uskoon.

10) Väittäjän asiantuntemus aiheesta. Tätä ei ole helppo arvioida sillä tyypillisesti puuttuvasta koulutuksesta ei kerrota vapaaehtoisesti. Toisaalta tohtori voi olla saanut arvonsa ihan muulta alueelta eikä pätevöitä häntä väitteen alueelle. Myöskään asianmukainen koulutus ei välttämättä tee kirjoittajasta objektiivista; eikä puuttuva koulutus tee kirjoittajasta epäluotettavaa. Yksi tyypillinen piirre itse itsensä guruksi nostaneilla on se, että he ovat aktiivisia useilla aloilla samanaikaisesti; ja kaikilla niillä yleistä käsitystä vastaan.

 

Pysytään terveinä ja maalaisjärki kunniaan – sillä pötkii jo pitkälle! 🙂

<3: Kipa

12.1.2015

Eines ja synninpäästö – joskus valmisruokien käyttö on ookoo

58

 

Hyvä paha eines

Personal Trainerin ja ravintokonsultin työssäni ohjaan toki asiakkaita pääosin puhtaan ruoan pariin: suosimaan tuoreita kasviksia, marjoja, salaatteja, lihaa/kalaa/kanaa ilman valmismarinadeja ja valmistamaan omat ruokansa mahdollisimman pitkälle itse.

Lisäksi kehoitan välttämään teollisia sokerituotteita ja sokeroituja juomia, pikaruokaa, todella teollisia lisäravinteita jne. YLLÄRIII! ;D

Joskus kuitenkin yksinkertaisesti vain sattuu ja tapahtuu niin, että ei ole rahkeita tai aikaa kokata. Elämme kiireisiä aikoja ja vaikka aikataulu on järjestelykysymys ei se maailmaa kaada, jos joskus joutuu turvautumaan valmisruokiin. Olet silti hyvä tyyppi. <3

 

Onko einesten suola se pahin…

Valmisruoissa on kuitenkin eroja. Aina kun valmisruokiin on turvauduttava kannattaa varmistaa, että se on mahdollisimman laadukasta. Yllä linkittämässäni artikkelissa terveysviranomaiset ovat huolissaan (mielestäni harmillisesti) vain ja nimenomaan suolan määrästä:

”Asiantuntijoiden mukaan einesten lisäaineet eivät ole haitallisia, vaan ongelmia aiheuttavat kova rasva ja suola”.

Artkkelin mukaan ”suolan haitallisuutta ei ymmärretä”:

Sydänmerkistä tunnistaa elintarvikkeet, jotka ovat omassa tuoteryhmässään hyvä valinta suolan ja rasvan osalta. Valmisruokien ja puolivalmisteiden kohdalla kriteerinä on, että tuote sisältää enintään 0,75 prosenttia suolaa.

Joissakin tuotteissa suolaisuus ilmoitetaan natriumina. Kun natriumin määrä kerrotaan 2,5:lla, saadaan suolan vastaava määrä. Esimerkiksi 300 milligrammaa natriumia vastaa 750 milligrammaa suolaa. Tällöin sata grammaa ruokaa sisältää 0,75 prosenttia suolaa.

– Ravitsemustieteilijät pitävät suolan määrää suurena ongelmana. Kuluttajat eivät sitä tajua – varsinkaan, jos he ovat tottuneet käyttämään suolaisia valmisruokia. Teollisuuden käyttämä suola ei ole jodioitua, mutta monilla suomalaisilla on lievä jodin puute, Putkonen sanoo.”

…eivätkä niinkään lisäaineet?
Toisaalta taas, mielenkiintoista kyllä, lisäaineet eivät aiheuta huolta:”Sydän- ja verisuonisairauksia aiheuttavat kova rasva ja suola ovat valmisruokien todellinen ongelma – eivät lisäaineet, vaikka moni niin luulee. Lisäaineiden omituiset nimet herättävät turhaan pelkoa kuluttajissa. Euroopan unioni on arvioinut E-koodeilla nimetyt aineet turvallisiksi elintarvikekäyttöön tietyissä määrissä. Ne parantavat ruuan säilyvyyttä, väriä ja makua.

– Valmisruokien lisäaineet ovat suurimmaksi osaksi luonnosta löytyviä aineita. Niiden määrät ovat todella pieniä verrattuna suolan ja rasvan määriin, joista terveydelliset haittavaikutukset tulevat, Putkonen sanoo.”

Ymmärrän toki huolen suolasta ja sen liikasaannista, mutta katsoisin kuitenkin myös lisäaineiden perään.

 

Aina ruoan ei ole tarkoitus säilyä viikkokausia kaapeissa, värin ei alkuperäisestikään olekaan tarkoitus olla kirkas ja voimakas, ja ei makua tuovat arominvahventeetkaan välttämättä niitä terveellisimpiä ole. Tietenkin näin meille lisäaineiden käyttöä perustellaan. Vaikka EU on luokitellut E-koodeilla nimetyt aineet turvallisiksi elintarvikekäyttöön tietyissä määrissä ei se silti tarkoita, että ne kuuluvat ihmiselimistöön.

Mikäli E-koodit kiinnostavat, niin löydät niistä lisää täältä. Mielestäni niiden saantia on hyvä seurata jatkossakin.

 

Pakasteet tuoretta parempaa?

Tässä sen sijaan tulee artikkelissa superhyvä pointti:

”Pakasteet voivat olla tuoretta parempaa

Jos kuitenkin haluaa välttää lisäaineita ja päästä ruuanlaitossa vähän helpommalla, kannattaa ruokakaupassa suunnata pakastealtaille. Pakastetuissa aterioissa on usein enemmän kasviksia kuin kylmäaltaiden vaihtoehdoissa, eivätkä ne kaipaa yhtä paljon säilöntäaineita.”

Pakastealtaasta on mahdollista löytää nykypäivänä moneen lähtöön tuoreita tuotteita, jotka ovat vielä hyvän makuisiakin! Niihin kylkeen rasvaista kalaa, kuten lohta, anjovista, makrillia, sardiineja tai silliä. Tai vaihtelun vuoksi kevyempiä kaloja, seitiä, tonnikalaa, ahventa, kuhaa tai äyriäisiä. Lihavaihtoehtoina esim. hirveä, poroa, kanaa tai kalkkunaa ja juustoista vaikka fetaa tai vuohenjuustoa.

 

Mitä valmisruokia ravitsemusterapeutit sitten suosittelevat?

Mm. seuraavia:

– hernekeitto

– kirkasliemiset pakastekeitot sekä valmiit keitot tetroissa, pusseissa ja pötköissä (ei jauheena)

– kala- ja kana-ateriat

– maksa- ja kaalilaatikko

– ruokaisat salaatit, joissa mukana kalaa, kanaa, täysjyvämakaronia tai -leipää

 

Näitä valmisruokia ravitsemusterapeutit kehottavat välttämään

– pizzat, erityisesti montaa lihaa sisältävät

– lihapiirakat

– pyttipannu

– kermaperunat, ranskalaiset ja nuudelit

– makkararuuat”

 

Terveydeksi!

Kipa

30.3.2014

Voiko olla aina huippukunnossa? 7 keinoa olla itselleen armollisempi

Huippukunnossa – onko mahdollista 24/7?
Ensin ajattelin, että en tule kirjoittamaan aiheeseen liittyen. Toisaalta taas minulla on oma, kuuluisa vahva, mielipiteeni asiasta, joten pakkohan se on jakaa! Pakkohan se on myös myöntää, että fitness on nyt superbuumi, siksi käytän sitä esimerkkinä kirjoituksessani. Sitä on luontevaa käyttää tässä yhteydessä esimerkkinä, sillä se liippaa hyvin läheltä käsittelemiäni aiheita ja on monen ”unelmalistalla” tällä hetkellä.

Itselläni ei ole asiaan mielipidettä mikä on oikein. Tai itseasiassa minulla on mielipide: ei ole oikeaa eikä väärää. Onko oikein olla dieetillä ja vetää kroppa äärirajoilleen? Onko myöskään oikein, että ei liiku yhtään ja syö teollisesti tuotettua ruokaa elimistönsä solujen rakennusaineiksi? Kärjistettynä. 😉

Ääriesimerkistä fitneksessäkin on kyse. Fitnesskroppa ei ole jatkuva tila, joka ensin tavoitetaan ja sitten ylläpidetään. Se on hetkellinen, tietyn aikaa kestävä henkisesti ja fyysisesti haastava tila, jota varten tulee valmentautua pitkän, jopa useamman vuoden, ajan. Mieluiten ammattivalmentajan kanssa.

 

Keho ei ole vain ulkoisen muokkauksen kohde – se on työtoverisi, joka kulkee kanssasi tässä elämässä

Haluan kuitenkin muistuttaa kaikkia ihania ihmisiä, että keho ei ole vain ulkoisen muokkauksen kohde. Se on työkalu ja ystäväsi tässä elämässä. Keho on osa tiimiäsi päivästä toiseen kommunikoimalla sinulle erilaisten tilojen, kipujen ja oireiden kautta.
Kehomme antaa meille päivittäin tärkeää informaatiota terveydentilastamme – meidän tehtäväksi jää olla kehollemme ystävä ja tiimiläinen takaisin kuunnellen sitä. Kehoamme ei voi erottaa meistä, sillä se on Minä. Se on Sinä. Olkaamme kehollemme paras mahdollinen ystävä, sillä se kulkee mukanamme päivittäin ja auttaa meitä suoriutumaan päivistämme. Älkäämme asettako sille(kään) liikaa paineita.
Ihminen ei voi olla koko ajan huippukunnossa – suorituksia tulee osata rytmittää
Ei maailman luokan menestyvimmät urheilijatkaan treenaa koko ajan räkä poskella. Kisoihin valmistautuminen on tietoinen henkinen ja fyysinen matka yhden päämäärän tavoittamiseksi. Harjoittelu on mietitty tarkkaan, jaksotettu, rytmitetty, optimoitu ja viilattu. Koko aikaa ei kuminauhaa voi virittää äärimmilleen.

Liikaharjoittelu ja liian vähäinen palautuminen vähentävät suorituskykyä.  Kirjoitin ylikunnon oireista aikaisemmin blogissani. Voit lukea kirjoituksen täältä.

Kun kehomme viedään pitkäkestoisesti äärirajoilleen, niin palautuminen treeneistä hidastuu. Lisäksi väsymys vaihtuu vähitellen jatkuvaksi uupumukseksi ja unihäiriöiksi.

Jossain vaiheessa veriarvot heittävät astetta enemmän häränpyllyä, hemoglobiini laskee, paleltaa, keho on kohmeessa ja kaiken kukkuraksi vitamiini- ja kivennäisainetasot laskevat. Tulee kramppeja ja kremppoja. Sydämen syke muuttuu epänormaalia korkeammaksi tai matalammaksi. Jalkoja särkee jatkuvasti.

Aamuisin herätessä olo on kankea, vetämätön ja uni vielä maittaisi – itse asiassa vaikka viikon verran putkeen tai talviunien verran. Yleinen kiinnostus ylipäätänsä mihinkään laskee. Päivistä tulee suorittamista. Lisäksi seurana ovat vatsan ja suoliston ongelmat. Mahdollinen jatkuva makeanhimo. Vaihtoehtoisesti mikään ei maistu. Hermoheikkous ja yleinen ketutus. Pakkopullan tuntu treenitekemisessä. Plääääääh. Nukahdan pystyyn, mutta olen siihenkin liian väsynyt.

Tässä pisteessä on taottu liian kovaa liian kovalla rytmillä.

 

Pysähdy ja mieti motiivejasi – mikä saa sinut tekemään sitä mitä teet?

Tavoitteellisuus ei koskaan ole huono asia, mutta kehottaisin kaikkia pysähtymään ja miettimään tavoitteidensa takana olevia motiiveja. Miksi johonkin projektiin haluaa lähteä? Mitä sillä haluaa saavuttaa tai kertoa? Tuleeko kimmoke ulkopuolelta vai Sinusta itsestäsi?

Huippukunnossa elämisestä on tullut tämän päivän kuuma peruna, ja se näkyy mm. fitness-kisaajien räjähdysmäisessä nousussa.  En tiedä, miten pitkän linjan kisaajat kokevat tämän hetkisen tilanteen, mutta mitä selkeästi näyttää siltä, että fitneksestä on tullut ihailtu ja tavoiteltava asia.

Mitään tuomitsematta minua itseäni kiinnostaisi tietää _miksi_. Ja mitä huippukunnossa edes tarkoittaa? Henkistä vai fyysistä suorituskykyä? JA millaista sellaista? Vai mahdollisimman alhaista rasvaprosenttia? Vai ylisuorittamista mahdollisimman minimäärällä yöunta? Mitä ihmettä tarkoittaa olla huippukunnossa?

 

Tahdonvoima on rajallinen voimavara – siksi sinun tulee tunnistaa motiivisi ja suhteuttaa ne olemassa oleviin resursseihisi
”Tahdonvoimaa! Tahdon voittaa!”. Fintelligensin ”Kaikki peliin” toimii tähän teemaan hyvin. Kuitenkin on hyvä rakkaat kanssaihmiset muistaa, että ihmisen tahdonvoima on rajallinen. Tahdonvoimaa sisältää fyysisen ja psyykkisen vahvuuden,: tahdon ja voiman.
Tahdonvoima meidän sisäinen energiavarastomme ja Primus Motorimme. Tiesittekö muuten, että voimme voimistaa tahdonvoimaamme oikeanlaisella ruokavaliolla? Tahdonvoiman määrään vaikuttaa myös kehomme insuliinin määrä.

Syy miksi otan tahdonvoiman esille on juurikin motiivi. Miettiessä miksi jotain haluaa saavuttaa tulee arvioida realistisesti myös voimavaransa ja käytettävissä oleva aika suhteessa resursseihin. Onko mahdollista ympätä haastava henkinen ja fyysinen projekti kaiken muun elämän ohelle?

Tärkeintä on, ettei vaadi itseltään liikaa ja viritä omaa henkilökohtaista kuminauhaansa liian kireälle. Kipeää nimittäin tekee, kun kumppari läsähtää päin pläsiä.

Energia, jota kulutamme ei ole vain fyysistä. Se on myös henkistä ja ihan yhtä lailla kuluttavaa. Henkistä energiaa kuluu kaikenlaisten päätösten tekemiseen, erityisesti hyvinvointiin liittyevin päätosten tekemiseen.
Aivot kuluttavat levossa noin 0,4 joulea minuutissa
Keskittymistä vaativissa tilanteissa energiankulutus on jopa 6 joulea minuutissa. On siis sanomattakin selvää, että psyyke joutuu helposti koetukselle jatkuvan “päämäärä mielessä” –ajattelun myötä.

Myöskään aivot eivät voi työskennellä kovatehoisesti jatkuvalla syötöllä.

 

Ole itsellesi armollinen – 7 keinoa armollisuuteen
Oli sitten tavoitteenasi elämäntapamuutos, liikunnan aloittaminen, painonpudotus, terveemmät elämäntavat tai fitness, niin:
  • Kirkasta itsellesi todelliset motiivisi
  • Laadi suunnitelma
  • Luovu vaatimasta itseltäsi liikaa
  • Tunnista omat voimavarasi käytettävissä olevan ajan puitteissa
  • Aseta selkeät tavoitteet: miten ja millä keinoin pääset tavoitteeseesi ja mitä teet, kun tavoite on saavutettu
  • Tee tavoitteesi selkeäksi myös tukiverkostollesi, jotta hekin ymmärtävät Sinua ja osaavat antaa tukensa
  • Kiitä itseäsi ja kehoasi hyvästä työstä ja iloitse onnistumisista

 

Loppuun vielä sitaatti kuuluisalta Putouksen Kissi Vähä-Hiilarilta:

”Iskee, iskee, hakkaa, hakkaa, eestä ja takkaa, ikinä ei lakkaa!”

 

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

 

Mitä mieltä sinä olet suorittamisesta? Kuinka mahdollista on olla koko ajan huippukunnossa? Mitä hyvä kunto ja huippukunto sinulle merkitsevät? Kommentoi vapaasti ja jaa artikkelia!

27.12.2013

Hiusten kunto indikoi kehon terveystilaa – terveysvinkit hiustenhoitoon

Tulin tässä ajatelleeksi, kuinka paljon käytämme rahaa erilaisiin hiustehoitotuotteisiin niiden luvatessa kauniimpaa tukkaa, kiiltoa, pituutta, tuuheutta, väriä…Sorrun siihen itsekin. Olemme valmiita panostamaan paljon erilaiseen kosmetiikkaan.

Hiustenhoidossa pätee loppupeleissä samat lainalaisuudet kuin elämäntapamuutoksessa vs. dieetit: mitkään luomakunnan dieetit eivät toimi, mikäli kokonaisuus ei ole kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että katse on hyvä suunnata myös ruokavalioon.

 

Silmät ovat sielun peili – hiukset ovat kehon heijaste

Jos silmät ovat sielun peili, niin hiuksia voidaan pitää kehon peilinä. Väsyneet, kiillottomat, ohuet ja lähtevät hiukset heijastavat aina jo(i)tain o(i)reita elimistössä. Tullaan siihen, mihin aina terveyskeskusteluissa: elintavoillamme ja valinnoillamme on vaikutusta myös hiustemme laatuun.

 

Elintavat vaikuttavat hiusten hyvinvointiin

Hiusten kunto säilyy hyvänä, mikäli ihminen ei elä stressaavaa elämää tai uuvuta itseään kroonisella stressillä, ei kärsi pitkäaikaisista tulehduksista tai fyysisistä vaivoista (kuten suoliston kunto). Stressi on yksi pahimmista siksi, että se vähentää hapen- ja verenkulkua päänahkaan ja hiustuppeen. Tällöin mitkään vitamiinit tai ravintoaineet eivät pääse kulkeutumaan hiusjuuriin asti.

Lisäksi hiuksia stressaa päivittäinen tai liiallinen pesu. Liika peseminen voi horjuttaa päänahan luonnollista kosteustasapainoa, iho voi kutista ja hilseillä. On myös hyvä antaa tukan joskus hulmuta vapaana – liiallinen ponihäntien, pinnien ynnä muiden härpäköiden käyttö stressaa hiuksia.

 

Hiukset tarvitsevat erityisesti rautaa, B12-vitamiinia, sinkkiä ja magnesiumia

Hiukset eivät välitä siitä, minkä verran saat kaloreita. Olennaista on se että ne saavat niille tärkeimmät hivenaineet ja mineraalit. Mikäli hiustenlaatusi on heikko tai heikentynyt tarvitset erityisesti rautaa, B12-vitamiinia, sinkkiä ja magnesiumia. Lisäksi biotiini on hiusten hyvinvoinnille elintärkeä ravintoaine. Lisäksi proteiini on hiusten kannalta olennainen jo siksi, että hiukset ovat jopa 80%:sti proteiinia.

 

Hiuksia voi hoitaa kotikonstein – hieronta hellii päänahkaa

Vanhoja kunnon kikkoja tulee luontaisterapiasta ja ns. isoäidin ajalta. Helpoin itsetehtävä hoito on hiuspohjan hierominen. Hierominen parantaa verenkiertoa päänahassa.

Erilaisia kemiallisia hiushoitoaineita kannattaa joskus ajatella korvaavan ihan niinkin simppelillä tuotteella, kuin öljy:

  • Sekoita öljyyn esimerkiksi erilaisia murskattuja yrttejä (rosmariini, kissanminttu tai lehmuksen kukat) ja hiero sitä hiuspohjaan ja hiuksiin
  • Peitä hiukset 10-15 minuutiksi lämpimällä kostealla pyyhkeellä ja antaa öljyn vaikuttaa
  • Huuhtele öljy hiuksista pesten tavalliseen tapaan

Erityisen sileät hiukset on aikoinaan saatu sadevedellä. 🙂 Sadevesi on erittäin pehmeää verrattuna hanasta tulevaan ”kovaan veteen”.

 

Lisätietonurkka hiusten ja päänahan hyvinvoinnista kiinnostuneille – tiesitkö tämän?

  • Liika päänahan stimulointi lisää ihonalaisten talirauhasten eritystä, hiuspohjaa ei kannata siis mölviä liikaa
  • Kun sekoitat sitruunaa viimeiseen huuhteluveteen, se vaalentaa hiuksia ja poistaa viimeisetkin shampoonrippeet
  • Olut on hyväksi, kun hiuksiin haluaa ryhtiä: haju katoaa hiusten kuivuttua
  • Liikunta lisää myös pään verenkiertoa ja aktivoi hiuspohjaa sekä hiustuppea
  • Teetä voi käyttää huuhteluvetenä: tulos on sama, kuin sitruunalla, mutta väri vivahtaa kullankeltaiseen
  • Etikkaa (1tl vesilitraa kohti) voi käyttää huuhteluaineena hiuksiin

 

…ja tietenkin talvea ajatellen: muistathan suojata hiuksiasi mahdollisilla pakkasilla pipolla. 🙂
Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

 

Miten sinun tukkasi voi? Millaisia kikkoja sinulla itselläsi on? Jaa artikkelia vapaasti, mikäli tiedät tuttavapiiristäsi jonkun artikkelista hyötyvän!

17.12.2013

Unettomuus – millainen yhteys on täydellä kuulla ja heikolla unen laadulla?

Unettomuus ja täysi kuu – onko yhteyttä?

”Olen nukkunut huonosti pari päivää. On varmaan tulossa täysi kuu.”

 
PT-asiakkaani sanoi tämän minulle tänään salilla. Komppasin heti, olen huomannut pari viime päivää, että uni ei ole kovinkaan helposti illalla tullut. Viimeksi eilen mietin onkohan tulossa täysi kuu? Tsekkasin kalenterista. Tänään on täysi kuu. Kyllä keho on mieletön.
Onko tämä kuuhulluus kuinka paikkansa pitävä? Onko täydellä kuulla todellista vaikutusta unen laatuun?
Ihmisestä yli puolet on vettä ja kuun vetovoima vaikuttaa veteen
Kuun vetovoima vaikuttaa maapallon vesistöihin. Ihmisestä on vettä ainakin 65-75 % vettä – miksi ei kuun vetovoima siis koskisi myös meitä?
””Kuuhulluus”…Vaikka länsimainen lääketiede ei tunne tautia nimeltä kuuhulluus, monilla on todellisia kokemuksia kuunkierron vaikutuksista kehoon.
Ilmiö on tunnettu myös ensiapupoliklinikoilla: täydenkuun aikana käy enemmän loukkaantuneita ja mielenterveyshäiriöisiä. Yksi selitys kuuhulluudelle voi olla se, että ihminen on osa luonnon kiertokulkua. Jos kuun vetovoima pystyy liikuttamaan valtameriä ja luomaan vuorovesi-ilmiön, niin jotkut kysyvät miksei se vaikuttaisi myös ihmiseen? Onhan ihmisen kehossa yli puolet vettä.”
Tutkittu juttu: täysikuu todella näyttää vaikeuttavan nukkumista
Kuuhulluudella näyttäisi sveitsiläistutkimuksen mukaan olevan tieteellistä pohjaa. Tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset nukkuivat keskimäärin vähemmän ja nukahtaminen kesti kauemmin täydenkuun aikana.
Kun kuu oli täysi, tutkittavat nukkuivat keskimäärin 20 minuuttia vähemmän yön aikana. Myös nukahtaminen kesti keskimäärin viisi minuuttia pidempään kuin uudenkuun aikana.
Tutkittavien melatoniini-hormonin tasossa oli myös selvä lasku täysikuun aikaan. Melatoniini on yhteydessä ihmisen vuorokausirytmin säätelyyn siten, että pimeän aikaan melatoniinia on enemmän ja valoisalla vähemmän. Melatoniiniin häiriöön vaikuttaa myös esimerkiksi liian kirkkaat valot illalla.
”Kuunkierto näyttäisi vaikuttavan ihmisten nukkumiseen myös silloin kuin henkilö ei näe kuuta eikä ole tietoinen varsinaisesta kuun vaiheesta”, sanoo professori Christian Cajochen.
Tutkittavien syvään uneen liittyvä aivotoiminta väheni lähes kolmanneksella täysikuun aikaan. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat myös tuntevansa itsensä vähemmän levänneeksi. Tutkijat arvelivat, että osa ihmisistä saattaa olla erityisen herkkiä täysikuun vaikutuksille.
Aika mielenkiintoista. Oletko sinä huomannut täyden kuun vaikutusta omaan unen laatuusi?
Kauniita unia ystävät – kun niiden aika koittaa! 🙂
 – Kipa
Terveysblogi 2020