Tiedättekö sen tunteen, kun toisaalla tekisi mieli syödä ”mitä tahansa” ja toisaalla joku huutaa, että ”älä tee sitä”! Niinkuin kaikessa, niin myös ruokailussa on tärkeää löytää tasapaino eri sisäisten äänten välillä. Joskus makeaa vain menee, joskus ei. Joskus ”repsahtaa”, aina ei. Yksi repsahdus ei kuitenkaan kaada koko ruokavaliota, joten opettele olemaan itseäsi kohtaan myös inhimillinen.

Makeanhimo on mielenkiintoinen seikka. Siitä podetaan usein yllättävän huonoa omaatuntoa, vaikka loppupeleissä se on ensinnäkin hyvin inhimillistä ja toisekseen siihen on usein järkevä syy.

Jotta pitkäkestoisia muutoksia voi tehdä, kohtaa mielitekosi surutta: opettele käymään itseksesi keskustelua aiheesta ja kohtaa tilanne rohkeasti. Miksi minun tekee mieli juuri tätä? Mistä se voisi johtua? Tekeekö minun usein samaa asiaa mieli, vai muuttuuko mieliteon kohde?

Usein pakenemme tuntemuksiamme ja yritämme jollain tapaa piilottaa niitä. Loppupeleissä itseämme ja kehoamme emme pääse pakoon. Helpommalla pääset, kun yrität ymmärtää itseäsi ja kehoasi. Toivottavasti seuraava kirjoitukseni auttaa sinua konkretisoimaan syyt makeanhimollesi ja pääsemään niistä eroon.

Ohessa 8 yleisintä syytä makeanhimoon.

 1. OLET VÄSYNYT JA MIELITEOT OTTAVAT VALLAN

Väsyneenä mieliteot ottavat helposti vallan: aivot kaipaavat vähän sokeria piristyäkseen, ja usein mieleen ensimmäisenä tulee ruoka, josta pidämme.

Väsymystä aiheuttaa nykypäivänä eniten epäsäännöllinen nukkuminen, lähinnä riittämätön yöuni. Tuppaamme venyttää nukkumaanmenoa yömyöhäiselle, luemme nettilehtiä kännykällä tai meillä on läppäri sylissä vielä pitkälle yöhön. Joskus ei vain malta mennä nukkumaan ja telkkaria tulee tuijotettua astetta pidempään.

Hyvä keino on ottaa tavaksi mennä joka ilta samaan aikaan nukkumaan. Ennakoi tilanne: montako tuntia unta sinulle riittää? Monelta sinulla on herätys? Jos tarvitset yössä 8 tuntia unta ja herätys on kuudelta, niin nukkumaan olisi hyvä alkaa klo 22.

Jos tarvitset aikaa rauhoittua, niin tuntia aikaisemmin laita tekniset välineet ja vimpaimet kiinni, makoile sohvalla tai sängyssä ja lue kirjaa tai selaile lehtiä. Joskus voi laittaa taustalle jotain rauhoittavaa musiikkia ja vain köllöttää, kunnes uni tulee. Valitse keino, joka toimii sinulla.

Tiesitkö muuten, että 1 h vähemmän unta normaalista vaikeuttaa seuraavien KAHDEN päivän syömisten hallintaa?

 2. TODELLISUUDESSA SINULLA ON NESTEHUKKA

Jano koetaan usein fiiliksenä ”tekee mieli jotain, mutten tiedä mitä”. Päivisin on helppo unohtaa juoda, ja lopulta keho ilmoittaa nesteentarpeensa jollain tapaa. Joskus se on jopa päänsärkyä, väsymystä, heikkoutta, turtuneisuutta, sumuista oloa…tai mieliteko.

Kun sinun tekee mieli jotain, niin juo ensin. Jos pelkkä vesi ei ole lempijuomasi, niin tee itsellesi valmiiksi jääkaappiin esimerkiksi ”jääteetä”: laita lasipurkkiin vettä ja muutama pussi lempiteetäsi liukenemaan ja juo janon yllättäessä.

Toinen hyvä vaihtoehto on puristaa puolikas sitruuna tai lime ison vesilasilliseen. Tai aina voit käyttää appelsiinia, tuorekurkkua, marjoja, porkkanaa, selleriä – mitä mieli tekee!

Aktiivisesti liikkujille nesteytys on erittäin tärkeä: jo kahden prosentin nestehukka (kehon painosta, eli noin 1-1,5 l) heikentää suorituskykyä tuntuvasti. Lisäksi ovella kolkutteleva kesä aiheuttaa suuremman nestetarpeen meillä kaikilla – juo siis riittävästi pitkin päivää.

Suunnilleen riittävä määrä nestettä saadaan silloin, kun päivän aikana juodaan noin 2 litraa + 1-1,5 litraa harjoittelutuntia kohti. Erityisen lämpimissä olosuhteissa tavoiteltava juomamäärä voi olla noin 3 litraa + 1,5-2 litraa /harjoittelutunti. Nesteen määrä on kuitenkin yksilöllistä.

 3. OLET KIIREINEN JA STRESSAAT

Kiire on aikamme paholainen. Kiire aiheuttaa järjettömät kasat stressaatuneita ihmisiä ja kireitä hermoja. Sen lisäksi, että kuuppaa kiristää, niin kiire ja stressi saavat meidät syömään ”vähän miten sattuu”: kiireessä tulee syötyä nopeasti hutaisten, aistimatta ja usein myös liikkeellä tai seisten. Myöhemmin ihmetellään, miksi turvottaa.

Tämän päivän haaste on siinä, että emme elä hetkessä. Ruokailuun on hyvä ottaa oma aikansa ja mutustella syömisiään: muistatko miltä viime ruokasi todellisuudessa maistui? Miltä se tuoksui? Miltä se näytti? Osaisitko kuvailla sen nyt minulle ihan tarkasti? Voi olla, että mielesi (sinä) ei rekisteröi syöväsi.

Istu siis alas ja rauhoita tilanne. Usein kuulee sanottavan, että ”ei ole aikaa syödä”. Ei auta: raivaa kalenterista aikaa ruokatauolle. Mikäli elät hektistä aikaa opettele suunnittelemaan ruokailusi ja ennakoimaan tulevaa. Tarvittaessa varaudu eväillä.

Toisaalta kiire ja stressi voivat vaikuttaa toisinpäin: unohdamme syödä tai ei ole nälkä. Tarkkaile itseäsi ja pyri säännölliseen syömiseen vaikka sinulla ei olisikaan ei ole nälkä. Kun syöt tasaisin väliajoin vältyt illan napostelulta, kun keho ei yritä kuroa päivän energiavajetta kiinni.

 4. SYÖT EPÄSÄÄNNÖLLISESTI TAI LIIAN VÄHÄN

Mikäli ruokailun jälkeen on vielä nälkä, on ateria ollut liian heppoinen. Opettele kuulostelemaan sinulle otollisin ruokailurytmi. Yleisesti suositellaan syömään 3-4 tunnin välein. Jollekin taas sopii kahden tunnin välein syöminen, sillä heidän verensokerinsa on alttiimpi vaihteluille. Tunnista omat tuntemuksesi, sillä se on tärkeintä.

Säännöllinen syöminen on kuin rahaa laittaisi pankkiin. Kun skippaa ruokailut verensokeri laskee ja mieliteot heräävät. Usein mieliteot kohdistuvat johonkin äkkimakeaan tai suolaiseen naposteluun. Kun syöt säännöllisesti keho ei joudu hätätilanteeseen ja anna signaalia aivoille siitä, että nyt tarvitaan nopeasti jotain tai muutoin paniikki uhkaa.

Kehossa on sisäänrakennettu henkiinjäämismekanismi, ja sitä vastaan haraaminen on melkoista taistelua.

Varmista, että jokaisella aterialla on kaikkia kolme tärkeää makroravinnetta: proteiinia, hyvälaatuista rasvaa ja kyllä – myös hiilihydraatteja. Hiilihydraatteja on monenlaisia. Marjoista, kasviksista sekä hedelmistä saat hiilihydraatin lisäksi myös kuituja ja tärkeintä ravintoaineita.

 5. SYÖT JOHONKIN TUNTEESEEN TAI PAKENET TUNNETTA

Tunnesyöminen lienee monelle tuttu ilmiö: syömme suruun, iloon, palkinnoksi, pelkoon, kärsimättömyyteen, tekemisen puutteeseen, ketutukseen jne.

Ennen kuin olet kurkottamassa keksipurkkiin tai jääkaapille, pysähdy hetkeksi ja mutustele tunne: miksi minusta tuntuu tältä? Miksi reagoin niin kuin reagoin ja mikä siihen todellisuudessa auttaa – onko ruoka siihen keino vai pakenetko tunnetta syömiseen?

Kun tunnemme jotain tunnetta, mitä emme osaa käsitellä tai kohdata on syömiseen helppo ”piiloutua”: väliaikainen tekeminen saa ajatuksemme muualle, ja syömisestä saamme luontaisesti mielihyvää – onhan se perustarpeemme.

Usein puhutaan myös ”repsahduksista”, sillä nykyään moni meistä noudattaa jonkinlaista dieettiä: unohda dieetit ja unohda repsahdukset! Syömisestä itsensä rankaiseminen ei useinkaan johda kovinkaan hyviin fiiliksiin, ja pahimmassa tapauksessa syöt lisää ja itseinho kasvaa.

On inhimillistä tykätä syödä, se on meissä sisäänrakennettuna. On aivan turha taistella luontoaan vastaan. Vähän sama, kuin paksun karvan omaava turkiseläin yrittäisi sheivata itseään alituisesti, koska haluaa olla kalju. 😉

 6. OLET DIEETILLÄ JA RAJOITAT ENERGIAN- TAI HIILIHYDRAATTIEN SAANTIASI

Vähän jo alustettuna edeltävässä kohdassa, mutta näinhän se on. Unohda dieetit. Jos sanon suklaan rakastajalle ”ÄLÄ syö suklaata”, niin mitä tapahtuu? Aivan. Unohda kuurit ja rajoitukset: elämän ei tule perustua kuureihin, sääntöihin ja rajoituksiin. Ei myöskään ruokailun.

Mitä enemmän ruokailussasi on joustovaraa, sitä varmemmin onnistut. Pohdi mieluummin itseksesi mitä terveys ja hyvä ruokavalio tarkoittavat sinulle. Mitä ruokailu merkitsee sinulle? Rakenna tarvittaessa ruokavaliosi asiantuntijan kanssa tai vähintäänkin omaa kehoasi kuunnellen.

Joku voi syödä leipää, joku ei. Joku saa oireita maitotuotteista, joku ei. Joku voi syödä energiallisesti enemmän, kuin joku toinen. Sillä ei ole mitään väliä, mitä muut voivat tehdä tai eivät voi.

Ne eivät merkitse sinun kehollesi mitään: sinulla on vastuu omasta kehostasi ja vain sinä voit siitä ensi kädessä huolehtia. Ja koska kyseessä on läpi elämän vievä matka, niin miksi rajoittaa sitä liian tiukaksi? <3

 7. SYÖT TAVAN VUOKSI ELI OLET TAPASYÖJÄ

Meillä on erilaisia ruokailutottumuksia. Jonkun on saatava jotain makeaa ruokailun jälkeen, joku haluaa iltapäivästä töissä kahvipullan kahvin kanssa, joku ”tarvitsee” päivittäin täytetyn patongin tai joku haluaa vähintään yhden omenan päivässä.

Jos olet sinut homman kanssa, niin ookoo. Mutta jos sinulla on esimerkiksi painonpudotustavoite tai –hallintatavoite ja tapasyömisesi kohdistuu hyvin energiapitoisiin ruokiin, niin tarkkaile tapojasi. Onko sinulla tapana aina laittaa kahviin sokeria vai maistuisiko kahvi paremmalta ilman? Entä voiko pullan tai viinerin vaihtaa muutamaan pikkukeksiin iltapäiväkahvin kanssa, tai vaikka pensasmustikoihin? Onko sinulla tapa palkita itsesi työpäivän tai treenin päätteeksi jollain? Kuinka tarpeellisia nämä ovat asteikolla 1-10:een?

Tarvittaessa pidä ruokapäiväkirjaa ja tarkastele mitä ruokavaliossasi voisi fiilata.

 8. OLET SEURASSASYÖJÄ: SYÖT, KOSKA MUUTKIN SYÖVÄT TAI ET ”KEHTAA” KIELTÄYTYÄ

Joskus seura voi toimia mainosten tavoin: saat ärsykkeen. Sinun alkaa tehdä mieli herkkuja, sillä kaverit syövät vieressä. Ja juuri, kun lupasit itsellesi vähentää herkkujen syöntiä! 🙂

Kun tällainen tilanne tulee, niin mieti mitä todellisuudessa sinun tekee mieli. Onko kyseessä jano, nälkä vai ärsykkeen herättämä mieliteko? Mikä on tavoitteesi?

Aina välttämättä se ei ole kuolemaksi, jos liityt herkutteluseuraan – joskus se on ihan terapeuttistakin! Mutta edelleen, jos sinulla on jokin tavoite painonhallinnan suhteen, niin pohdi kuinka paljon tarvitset herkkuja. Kuinka paljon ne palvelevat tavoitettasi? Minkälainen olo sinulle tulee, jos syöt herkkuja? Entä jos jätät väliin tai korvaat ne jollain terveellisellä välipalalla?

Kaiken pohjalla on itsensä kunnioittaminen ja kehonsa kuunteleminen. Sinä olet ansainnut kaikkea hyvää ja positiivista energiaa elämässäsi. Kehosi on uskomaton koneisto, joka jaksaa päivästä toiseen ja antaa sinulle jatkuvasti viestejä tilastaan. Miksi siis et pitäisi itseäsi ja kehostasi huolta ja olisi itsesi paras ystävä? Kuuntele itseäsi ja kehoasi. Arki helpottuu, kun siinä on myös joustovaraa. Se helpottuu, kun siitä ei stressaa ja nukkuu yönsä hyvin. Se helpottuu, kun hymyilee. Se helpottaa, kun tekee itsensä kanssa yhteistyötä eikä tuomitse itseään.<3

Tunnistatko itsesi näistä jostain kohdasta, mistä? Kommentoi alle! Artikkelia saa laittaa myös jakoon!

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

PS: Tsekkaa Facebookista luomani vertaistukiryhmä makeariippuvaisille: Sokeripommi – sokeririippuvaisten vertaistukiryhmä ja Sokeripommin Facebook-sivu!