TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
27.12.2013

Hiusten kunto indikoi kehon terveystilaa – terveysvinkit hiustenhoitoon

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Tulin tässä ajatelleeksi, kuinka paljon käytämme rahaa erilaisiin hiustehoitotuotteisiin niiden luvatessa kauniimpaa tukkaa, kiiltoa, pituutta, tuuheutta, väriä…Sorrun siihen itsekin. Olemme valmiita panostamaan paljon erilaiseen kosmetiikkaan.

Hiustenhoidossa pätee loppupeleissä samat lainalaisuudet kuin elämäntapamuutoksessa vs. dieetit: mitkään luomakunnan dieetit eivät toimi, mikäli kokonaisuus ei ole kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että katse on hyvä suunnata myös ruokavalioon.

 

Silmät ovat sielun peili – hiukset ovat kehon heijaste

Jos silmät ovat sielun peili, niin hiuksia voidaan pitää kehon peilinä. Väsyneet, kiillottomat, ohuet ja lähtevät hiukset heijastavat aina jo(i)tain o(i)reita elimistössä. Tullaan siihen, mihin aina terveyskeskusteluissa: elintavoillamme ja valinnoillamme on vaikutusta myös hiustemme laatuun.

 

Elintavat vaikuttavat hiusten hyvinvointiin

Hiusten kunto säilyy hyvänä, mikäli ihminen ei elä stressaavaa elämää tai uuvuta itseään kroonisella stressillä, ei kärsi pitkäaikaisista tulehduksista tai fyysisistä vaivoista (kuten suoliston kunto). Stressi on yksi pahimmista siksi, että se vähentää hapen- ja verenkulkua päänahkaan ja hiustuppeen. Tällöin mitkään vitamiinit tai ravintoaineet eivät pääse kulkeutumaan hiusjuuriin asti.

Lisäksi hiuksia stressaa päivittäinen tai liiallinen pesu. Liika peseminen voi horjuttaa päänahan luonnollista kosteustasapainoa, iho voi kutista ja hilseillä. On myös hyvä antaa tukan joskus hulmuta vapaana – liiallinen ponihäntien, pinnien ynnä muiden härpäköiden käyttö stressaa hiuksia.

 

Hiukset tarvitsevat erityisesti rautaa, B12-vitamiinia, sinkkiä ja magnesiumia

Hiukset eivät välitä siitä, minkä verran saat kaloreita. Olennaista on se että ne saavat niille tärkeimmät hivenaineet ja mineraalit. Mikäli hiustenlaatusi on heikko tai heikentynyt tarvitset erityisesti rautaa, B12-vitamiinia, sinkkiä ja magnesiumia. Lisäksi biotiini on hiusten hyvinvoinnille elintärkeä ravintoaine. Lisäksi proteiini on hiusten kannalta olennainen jo siksi, että hiukset ovat jopa 80%:sti proteiinia.

 

Hiuksia voi hoitaa kotikonstein – hieronta hellii päänahkaa

Vanhoja kunnon kikkoja tulee luontaisterapiasta ja ns. isoäidin ajalta. Helpoin itsetehtävä hoito on hiuspohjan hierominen. Hierominen parantaa verenkiertoa päänahassa.

Erilaisia kemiallisia hiushoitoaineita kannattaa joskus ajatella korvaavan ihan niinkin simppelillä tuotteella, kuin öljy:

  • Sekoita öljyyn esimerkiksi erilaisia murskattuja yrttejä (rosmariini, kissanminttu tai lehmuksen kukat) ja hiero sitä hiuspohjaan ja hiuksiin
  • Peitä hiukset 10-15 minuutiksi lämpimällä kostealla pyyhkeellä ja antaa öljyn vaikuttaa
  • Huuhtele öljy hiuksista pesten tavalliseen tapaan

Erityisen sileät hiukset on aikoinaan saatu sadevedellä. 🙂 Sadevesi on erittäin pehmeää verrattuna hanasta tulevaan ”kovaan veteen”.

 

Lisätietonurkka hiusten ja päänahan hyvinvoinnista kiinnostuneille – tiesitkö tämän?

  • Liika päänahan stimulointi lisää ihonalaisten talirauhasten eritystä, hiuspohjaa ei kannata siis mölviä liikaa
  • Kun sekoitat sitruunaa viimeiseen huuhteluveteen, se vaalentaa hiuksia ja poistaa viimeisetkin shampoonrippeet
  • Olut on hyväksi, kun hiuksiin haluaa ryhtiä: haju katoaa hiusten kuivuttua
  • Liikunta lisää myös pään verenkiertoa ja aktivoi hiuspohjaa sekä hiustuppea
  • Teetä voi käyttää huuhteluvetenä: tulos on sama, kuin sitruunalla, mutta väri vivahtaa kullankeltaiseen
  • Etikkaa (1tl vesilitraa kohti) voi käyttää huuhteluaineena hiuksiin

 

…ja tietenkin talvea ajatellen: muistathan suojata hiuksiasi mahdollisilla pakkasilla pipolla. 🙂
Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

 

Miten sinun tukkasi voi? Millaisia kikkoja sinulla itselläsi on? Jaa artikkelia vapaasti, mikäli tiedät tuttavapiiristäsi jonkun artikkelista hyötyvän!


17.12.2013

Unettomuus – millainen yhteys on täydellä kuulla ja heikolla unen laadulla?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Unettomuus ja täysi kuu – onko yhteyttä?

”Olen nukkunut huonosti pari päivää. On varmaan tulossa täysi kuu.”

 
PT-asiakkaani sanoi tämän minulle tänään salilla. Komppasin heti, olen huomannut pari viime päivää, että uni ei ole kovinkaan helposti illalla tullut. Viimeksi eilen mietin onkohan tulossa täysi kuu? Tsekkasin kalenterista. Tänään on täysi kuu. Kyllä keho on mieletön.
Onko tämä kuuhulluus kuinka paikkansa pitävä? Onko täydellä kuulla todellista vaikutusta unen laatuun?
Ihmisestä yli puolet on vettä ja kuun vetovoima vaikuttaa veteen
Kuun vetovoima vaikuttaa maapallon vesistöihin. Ihmisestä on vettä ainakin 65-75 % vettä – miksi ei kuun vetovoima siis koskisi myös meitä?
””Kuuhulluus”…Vaikka länsimainen lääketiede ei tunne tautia nimeltä kuuhulluus, monilla on todellisia kokemuksia kuunkierron vaikutuksista kehoon.
Ilmiö on tunnettu myös ensiapupoliklinikoilla: täydenkuun aikana käy enemmän loukkaantuneita ja mielenterveyshäiriöisiä. Yksi selitys kuuhulluudelle voi olla se, että ihminen on osa luonnon kiertokulkua. Jos kuun vetovoima pystyy liikuttamaan valtameriä ja luomaan vuorovesi-ilmiön, niin jotkut kysyvät miksei se vaikuttaisi myös ihmiseen? Onhan ihmisen kehossa yli puolet vettä.”
Tutkittu juttu: täysikuu todella näyttää vaikeuttavan nukkumista
Kuuhulluudella näyttäisi sveitsiläistutkimuksen mukaan olevan tieteellistä pohjaa. Tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset nukkuivat keskimäärin vähemmän ja nukahtaminen kesti kauemmin täydenkuun aikana.
Kun kuu oli täysi, tutkittavat nukkuivat keskimäärin 20 minuuttia vähemmän yön aikana. Myös nukahtaminen kesti keskimäärin viisi minuuttia pidempään kuin uudenkuun aikana.
Tutkittavien melatoniini-hormonin tasossa oli myös selvä lasku täysikuun aikaan. Melatoniini on yhteydessä ihmisen vuorokausirytmin säätelyyn siten, että pimeän aikaan melatoniinia on enemmän ja valoisalla vähemmän. Melatoniiniin häiriöön vaikuttaa myös esimerkiksi liian kirkkaat valot illalla.
”Kuunkierto näyttäisi vaikuttavan ihmisten nukkumiseen myös silloin kuin henkilö ei näe kuuta eikä ole tietoinen varsinaisesta kuun vaiheesta”, sanoo professori Christian Cajochen.
Tutkittavien syvään uneen liittyvä aivotoiminta väheni lähes kolmanneksella täysikuun aikaan. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat myös tuntevansa itsensä vähemmän levänneeksi. Tutkijat arvelivat, että osa ihmisistä saattaa olla erityisen herkkiä täysikuun vaikutuksille.
Aika mielenkiintoista. Oletko sinä huomannut täyden kuun vaikutusta omaan unen laatuusi?
Kauniita unia ystävät – kun niiden aika koittaa! 🙂
 – Kipa

Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020