Muutosten vuosi 2017 | Koira tulee taloon
Muutosten vuosi 2017 | Perheenlisäys | Koira
Kirjoitin tällä viikolla pikkuriipaisun tulevista häistämme elokuussa. Olisi kiva tietää, että ketkä kaikki ovat menossa tänä vuonna naimisiin? Ja aina on muutenkin tervetullutta kuulla millaiset häät teillä oli tai millaiset häät sinä haluaisit. Kertokaa, jakakaa – jeee!!
Noh, toki häät ovat yksi iso muutos. Tai tavallaanhan se ei muuta mitään parisuhteessa juurikaan: homma jatkuu aika lailla samaan tahtiin. On siinä kuitenkin aina oma fiiliksensä olla aviovaimo ja aviomies, kuin kihlattuja. 🙂
Toinen muutos on perheenlisäys, nimittäin koira. <3 Tulen aina muistamaan sen pelästyneen ilmeen Esportin fitness-vastaavan, Harrin, kasvoilla, kun ilmoitin jääväni kesällä ”äitiyslomalle”. 😀 😀 Harrin ilme ehkä vähän jopa kalpeni. Mutta siis täsmennyksenä: koira tulee taloon. <3
Koira tulee taloon | Ranskanbulldoggi
Jeee, olen niin fiiliksissäni – meille tulee RANSKIS! Tämä on jo useamman vuoden unelma, ja nyt siihen on enää puolitoista kuukautta. Puolitoista! Jee – come to mama. 😀
Ranskanbulldoggimme tulee olemaan niin siisti pallura, ettei mitään järkeä! Ruttupyllyn kuumottava odotus on jo alkanut ja tällä hetkellä tietoa tankataan joka suunnasta: seuraan Facessa ranskisryhmää, luen netistä oppaita ja kaverin suosituksesta hankin Tuire Kaimion kirjoittaman Pennun kasvatus -kirjan.
Miksi ranskanbulldoggi?
Tämä on hyvä kysymys ja tästä on itseasiassa moni kysellyt Snapchatissa (käy kurkkaa muuten mun snäppi: kipatiivola) – kiitos siitä! Ranskis siitä syystä, että se on pienikokoinen. Asumme kerrostalossa ja isokokoinen koira vaatii vähän enemmän speissiä. Koiralla on tulee olla hyvä kotona ja tilaa pitää saada olla pitkin poikin puuhasteluun. 🙂
Toinen syy on ehdottomasti luonne: ranskis on luonteeltaan aivan hurmaava – suuri persoona! Tässä useamman vuoden Instagramini feedin ranskisvideoilla ja -kuvilla täyttäneenä voin sanoa, että tää on meidän koira. 😀
Luonteessa tärkeintä on sosiaalisuus, ihmis- ja lapsirakkaus. Lisäksi ranskis on aivan hurmaavan hellyydenkaipuinen mötikkä ja rakastaa rapsutuksia. Ja minusta on ihana jakaa hellyyttä ja rapsutuksia. 🙂
Nooooh, yleensähän tulee aina esiin ranskiksen jääräpäisyys. Nyt on muuten dogi, joka ei sitten liikahda, ellei halua. 😀 Tämä ei kammoksuta ollenkaan, otetaan se positiivisena haasteena. Terveisin toinen jääräpää.
Odotan innolla koiran kasvatuksen ja koulutuksen aikaa. Koira on kaiken lisäksi vielä uros. Ymmärrän, että jääräpäisyyttä tästä tyypistä saattaa lähteä enemmän, kuin laki sallii. Mutta otetaan vastaan se mitä tulee ja siksi haluankin koiran tullessa omistaa aikani täydellisesti kasvatukselle.
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä puhuttaa aina terveys. Jep, mikään ei takaa, että juuri meidän bullamme pysyy terveenä. Pohjatutkimusta on saanut tehdä ihan hurjat määrät. Kasvattajalla on todella suuri rooli ja kasvattajan etsinnässä on ollut muutamia merkittäviä seikkoja:
Yksi. Haluan nähdä livenä koiria kyseiseltä kasvattajalta. Jutella omistajien kanssa koiran terveydestä ja luonteesta.
Kaksi. Omistajan on oltava itse omistautunut asialle. On myös todella tärkeää, että kasvattaja on todella kiinnostunut siitä, minkälaiseen perheeseen koira annetaan. Joten olen vain onnellinen, jos joku tenttii tyyliin meidän mielenterveydestä ja kyseenalaistaa sen tyylin, että ”oletteko nyt aivan varmoja päätöksestänne”.
On iso asia ottaa toisen olennon elämä käsiin ja sitä ei tule ottaa aivan heppoisin päätöksin tai hetken mielijohteesta.
Kuten sanottu me olemme miettineet tätä yhdessä nyt pari vuotta. Itselläni ajatus ranskiksesta syntyi ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten.
Toki plussaa on myös se, että pääsee paijaamaan livenä tulevan koirulin äitiä. Tsekata, osuuko kemiat niin sanotusti yhteen ja minkäluontoinen tulevan koiran äiti on. Meillä osui Nasun (Bossen äiti – ja joo, meidän patukan nimi on Bosse <3) kanssa kemiat tosi hyvin ja äippä oli rapsutettavana harvasen hetki viekussani ollessamme kasvattajan luona kylässä.
Että sellaisia pikkujuttuja luvassa tälle vuodelle. Keillä kaikilla on ranskis? Kaikki vinkit otetaan vastaan ja olisi kiva kuulla miten teidän koira on voinut. Onko kukaan muuten ollut ranskistapaamisissa? Viimeisin tapaaminen oli Turussa 13.5.2017. Me missattiin se nyt, koska Bosse synti 12.5., oli vähän liian aikaista. 😀
Aurinkoa päiväänne, kohta alkaa uusi viikko ja uudet ihanat kujeet!
<3 Kipa
Edellinen kirjoitukseni:
Sielunmaisema ja hyvä olo | Lisää mielihyvää elämääsi
*** Seuraa minua ***
Facebook – YouTube – Bloglovin
*** Instagram: Coachingkira ***
<3
Mulla ei ole ranskista, vielä ;), mutta innolla kans kuulisin, millasta arki on sellaisen kanssa? 🙂
Mä olen jo innoissani ottamassa toista eikä eka ole vielä edes tullut. 😀 😀
Kirjoitan sitten varmasti kuulumisia, että miten menee. Aika jännää. <3 Ja sit kun hankit oman bullukan, niin jaetaan kokemuksia. 🙂 🙂
Moi! Meillä kaksi ranskista, molemmat uroksia ja oikein ihania persoonia. Vanhempi 4 vuotta ja nuorempi 2 vuotta.. 🙂 Varo vaan, näihin jää koukkuun 😉 Yksi minkä sanon on pitkä pinna.. Näillä kestää yleensä pikkuisen kauemmin oppia sisäsiistiksi, joten se oma toiminta on on tärkeää; Jaksakaa paljon käydä ulkona, kehukaa aina kun pentu tekee tarpeensa, liiku ulkona.. Joskus sen kakan tuuttaamiseen menee hetki, pentu hakeutuu helposti jalkoihin, kun itse liikut pihalla rauhassa niin pentu tulee perässä ja kas, niin myös kakkakin helpommin. 🙂
Nämä on myös persoonia, en ole näin ilmeikkäitä ja jos voisi sanoa inhimillisiä koiria tavannut. Luupäitäkin nämä osaa olla.. 😀 Kiitos sinulle että suosit kasvattajaa. Toki kasvattajiakin on joka lähtöön eikä kaikki tämänkään rodun parissa ole sitä parhaimmistoa. Jos haluat lisätietoja koirista, terveystuloksista, sukusiitosprosenteista ja näyttelytuloksista, niin ne löytyy https://jalostus.kennelliitto.fi/frmPentueet.aspx?R=101&Lang=fi <- Koiranet nimisestä paikasta, jossa näkyy kaikki rekisterissä olevat koirat ja niiden tiedot. 🙂
Panostakaa myös laadukkaaseen ruokaan, mm. Golden Eagle (meillä pojat syö lammas-riisiä) on aikas jees merkki, toki niitä on monia muitakin. 🙂 Mieluiten vehnätön, ne ei tarvi sitä joten aika turha sinänsä ja ehkä joku missä on rasvat ja proteiini kohdallaan niin pysyy turkki hyvänä (toki nyt vielä penturuokaa ja sitä mitä kasvattaja suosittelee), pentu saa olla mielummin vähän pyöreämpi kuin laiha.. ei ole ihan hirveän hyvä kehitykselle, tokikaan aikuisena ylipainoa ei jotta nivelet yms pysyy kuosissa. 🙂 Öljyä ainakin talviaikaan käytän ja meillä menee ruuan sekaan myös kananjauhelihaa, keittelen muikkuja/silakkaa, normi jauhelihaa tai jtn muuta lihaa.
Rankis on kiva lenkkikamu (ei kovin kuumalla tosin) ja suosittelen paljon vapaana esim. metsälenkkejä (sitten kun on vähän vanhempi), pysyy lihakset hyvänä ja vapaa liikkuminen on tosi jees.. Tekee kaularangalle ja selälle hyvää kuin pelkät remmilenkit asfaltilla.. Näillä kun toi selkä ei ole se vahvin ala.. Joten kaikesta lihashuollosta yms kannattaa jatkossa kun koira kasvaa ja muuta niin pitää huolta, mm. mun pojilla käy suht säännöllisesti kranio hoitaja vaikkei mitään kummia kremppoja olisikaan.
Kysyä saa lisää ja en yritä todella tuputtaa mitään, tässä oli sellaisia mitä olen itse huomannut ja oppinut kasvattajalta ja muilta rodun harrastajilta vuosien mittaan! Ihania hetkiä sinulle ja teidän perheelle, mahtavan rodun valitsit! <3 Facebookissa on myös mm. Rankanbulldogit rekisteröityjen ryhmä ja Ranskanbulldogit hyvässä hengessä, tule ihmeessä mukaan seurailemaan muita suloisuuksia 🙂
Moikka Eve!
Hei vau – ISO KIITOS kommentistasi! Ja ei missään nimessä tullut tuputtamisen tuntua. Päinvastoin, todella kiva kuulla vinkkejä ja kokemuksia. Tuo sisäsiisteysvinkki eritoten: on oltava siis vaan sitkeä! 🙂 Ja kaikki muutkin vinkit, superkonkreettisia. Selän terveys kiinnostaa/huolestuttaa aina, joten onneksi meillä on Keskuspuisto tossa vieressä. Sinne siis!
Kuumuus on vielä yksi. Meidän kämppä on tosi kuuma kesäisin ja varmaan pakko hommata bullalle viilennysliivit. 🙂 Olen ihan täpinöissäni, ihania vinkkejä!! <3 <3 <3
Olen ajatellut, että olisi kiva, jos sitten tulevaisuudessa olisi Bosselle leikkikamu. Tuo 2 vuotta on varmaan aika hyvä väli. Miten te päädyitte aikoinaan juuri ranskikseen? 🙂
Kiva kuulla! 🙂 Kirjoittelin sulle jo pitkät pätkät ja sain sen tekstin hävitetty. 😀 Voi ei…
No kokeilen uudestaan… Meillä tohon viilennykseen on toiminut ihan autosäämiskä ja kylmävesi, pysyy ihanan viileänä, tosin meillä ei juuri lenkkeillä kun on kuuma, nopsat pissa/kakka käynti varjoisemmassa ja mahd. aamulla ja mahd. illalla. 🙂 Yksi hyvä ja edullisempi keino on myös suihkutella nivusia, palleja ja mahanalusta (ja kaulaa) viileällä vedellä. Joskus annan kuumalla vähän vesimelonia tai jäädytän maitopurkkiin vettä johon heitän vähän nappulaa sekaan, sitä on kiva jäisenä nakertaa tai nuoleskella, heh. 🙂 Osassa noista viilennysliiveistä on huono kun ei oikein tiedä sitä lopullista lämpötilaa ja se voi hautoa ihoa ja aiheuttaa esim. hotspotteja. 🙁 Toki kokeilemalla näätte mikä toimii teillä. 🙂 Nuo pojat aika hyvin kestää lämmintä, toki ne ei juuri honkota tai riehu muutenkaan itseänsä läkähdyksiin.
Yksi muuten kiva harrastus olisi uinti jos teillä on mahdollisuus johonkin koirauimalaan! Meillä pojat käy kerran kuussa tai kun keretään niin uimassa sisäaltaassa liivit päällä ja uittajan kanssa, Super hyvää liikuntaa! Suosittelen testaan. 🙂
Päädyin rotuun siksi kun meillä on kotona ollut aina sakemanneja, ne on ihania mutta olen aina ihaillut kaikkia molossirotuja ja bulldoggimaisuutta. Haaveilin tosi pitkään enkusta mutta paljon asioita tutkineena päädyinkin ranskikseen ja voi että oon tyytyväinen, niin huippuja! Kun tosiaan muutin omaan kotiin niin sain ranskiksen tosi nopsaan vaikka joskus joutuu pitkäänkin odottamaan hyvää.. ja nää on niin hyvää lenkkiseuraa, kompakti koko, helppo hoitoinen (mitä nyt kakkapyllyä joskus täytyy vähän pyyhkäistä ja naamapoimuja), todella läheisyyden kaipuisia kainalokamuja, aina valmiina tekemään kaikkea (mm. imurissa on kiva roikkua ja haravalle on tosi hauska haukkua ;)) Kyllä mä vielä kolmannesta haaveilen… Ehkä joskus. 🙂 Näyttelytkin on hauskaa vaikka en ollut aikaisemmin yhtään kiinnostunut, tämän rodun kautta olen saanut myös paljon uusia ystäviä! Odottelen kuvia teidän pennelistä kun sen saatte kotiin, kerran kun otat ranskiksen niin sydämeen ne jää. 🙂
Tosi ihana, kun jaksat ja kerkiät vastata. Taas loistavia vinkkejä! Tässä alkaa vähän jo epäröimään, että kuinka ikinä osaa tällaisia oivaltaa matkan varrella?! 🙂 Onneksi on hyviä neuvoja jakavia konkareita!
Ehkä noi viilennysliivit ainakin aluksi jäävät, koska viileällä vedelläkin pärjää. Mieluummin sitten katsoo ajan kanssa, koska oireileva iho on varmasti vähän epämiellyttävämpi asia koiralle. *pohdintaa* Mietin tuota uintia myös! Olisi kiva, jos bulla oppisi tykkäämään uimisesta, vaikka joka opus sanookin niiden olevan ei-uimareita. Lauttasaaressa on ainakin yksi koirauimala ja ajattelin tutustuttaa tulevan pötkylän sinne. Haluaisi kuitenkin kaikkea aktiviteettia koiralle, ettei jää turhaa energiaa kun pitää olla vain kotona. 😀
Ehkä me nähdään ranskistapahtumissa jossain vaiheessa? Olisi aika hauska! <3 😀
Haha, eikä kolmas haukku haavaa tee – vai miten se meni. 😀 😀
Kiitos sulle taas, aina nämä vihjeet vaan oloa huojentaa!!
Eipä mitään, kiva jakaa omaa ”tietoa” eteenpäin mitä olen saanut itselleni vielä kokeneemmilta. 🙂 Ja kyllä kuule sitä kaikenlaista oivaltaa ja sitten kun omaan palleroon tutustuu ja tietää vähän mistä tykkää. 🙂 Ei meillä tosiaan pojat siitä uimisesta niin paljon tykkää että riemuiten hyppivät veteen, mutta sitten kun ne menee sinne veteen niin uiminen onkin ihan kivaa. Jotkut tykkää ihan hirveästi uinnista ja yleensä näillä on liivit päällä kun ovat sen verran etupainoisia. 🙂 Kesällä pojat ei mene järveen muuta kuin niin pitkälle kuin jalat ylettää, eivät siis ole varsinaisia vesipetoja. 😀 Mutta se on kuitenkin hyvää liikuntaa välillä ja kiva kokeilla eri juttuja.
Vanhemman koiran kanssa kävin tammikuussa kaverikoira kurssin kennelliitto niitä järjestää ja ollaan päästy vierailemaan vanhusten ja kehitysvammaisten luona <3 Siihen tosin vaaditaan vähintään 2 vuoden ikä. 🙂
Joo ehdottomasti, kaikkia kivoja tapahtumia tämän rodun parissa on ja kaikkia yhteislenkkejä varmasti teidänkin suunnalla järjestetään.. Ne on tosi kivoja! 🙂 Itse asustelen täällä Tampereen suunnalla. 🙂
Niin ja luista piti antaa vinkki, että nää on aika hotkoja syömään luunsa ellei teidän ole poikkeus, niin itse annan isompia luita niin ei pääse yrittämään niellä sitä heti kun vaan mahdollista (ja sitten oksennetaan matot ja jokapaikka), ainakin ne kevyt donitsi luut on ollut ihan ok ja kevytrullat. Siankorvatkin noi yrittää niellä, joku kalkkunankaula vois mennä ja toki kannattaa esim. eläinkaupassa kysyäkin että mikä olisi helppo. Kokeilemalla sekin selviää.. 🙂 Pienelle nyt varmaan vielä kelpaa mikä vaan mitä on kiva nakertaa, mielummin sitä kuin sohvaa… 😉 😉 vink vink 😀
Nyt kun näitä vinkkejä lukee, niin on oikeasti tosi paljon opittavaa. Apua, noi luujututkin! Mitäs jos sillä menee luu väärään kurkkuun?! 😀 Mutta lähtökohtaisesti olisi kiva löytää sohvan nurkalle jokin korvike, haha!
Olen muuten siinä Ranskanbulldoggi-ryhmässä Facebookissa ja seuraillut tiiviiseen tahtiin erilaisia kysymyksiä ja koirien kuulumisia. Että varmaan jatkossa törmätään myös siellä. 🙂 Kaverikoirakurssikin kuulostaa kivalta. Koira avaa vähän uusia maailmoja tähän ryhmäliikuntamaailman kylkeen. 😉
Kiitos vielä kaikesta, varmaan tulee tuskailtua blogiin jatkossa siitä, että miten menee noin niinkuin omasta mielestä. 😀
Ihanaa päivää Manselaan!
Kipa
Onnea koirasta <3 Meille saapui pari viikkoa sitten kultainennoutaja ja on tämä rakas pikku riiviö kyllä laittanut elämän ihan uusiksi, ei voikkaan enää mennä niinkuin haluaa ja on vastuussa muustakin kuin itsestään 😀 mutta ihanaa touhuta koiran kanssa ja antaa elämään paljon iloa! Luin itse tuon saman kirjan, hyvä opus 🙂
Kiitos henna! <3
Ooo, vähänkö ihanaa! Miten pikku riiviö on sopeutunut? 🙂 Alkaako oppia jo sisäsiistiksi? 😀 Onpa kyllä suloista – ja varmaan on paljon iloa elämään. Ai että, kun oottaa innolla! 😀 😀
Pingback: Ihmeidentekijä | Miten taiotaan ihmeitä? - Coaching Kira