Miksi kaloreiden laskeminen ei toimi?
”Mä kaipaisin, että vielä kertoisit mulle tarkkaan paljonko
kaloreita päivässä mun pitää syödä.”
Mä tunnen itteni välillä vähän kukkahattutantaksi kaiken fitneksen, hyvinvoinnin ja liikunnan kentällä. Olen varmaan liikaa vaan opiskellut ja tehnyt kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmentamista suhtautuakseni ollenkaan myönteisesti esimerkiksi kaloreiden laskemiseen.
Itsekin kertaalleen fanaattisen ruoan tarkkailun ja kalorien tarkkaan laskemisen suon tahkonneena voin sanoa, että kaloreiden laskeminen ei tuo onnea. Päinvastoin: se rajoittaa elämää.
Puhun nyt pitkälti nimenomaan valmentamisen näkökulmasta: olishan helppo tehdä joku dieettiplääni asiakkaalle ja stikata keittiövaaka käteen. Antaa joka kolmas viikko joku vähän fiksattu kaloripohjainen ravintorunko vihreäteeuute- ja CLA-kapseleineen, sitrulliinimallaattijauheineen ja lesitiinirakeineen.
Että ”ota tästä, tää toimii!”
Mutta parannanko mä asiakkaani elämänlaatua pysyvästi vaikuttamalla suotuisasti elintapoihin ja ajatusmaailmaan sisälähtöisestä motivaatiosta? En usko.
Kyllä mä ymmärrän, että painoa halutaan pudottaa. Halutaan kiinteämpi kroppa ja halutaan olla itseensä tyytyväisempiä. Niin moni ihminen on itseensä tyytyväinen, kunhan saa omien sanojensa mukaan painoa sen 5-10 kiloa pois – sitten on tyytyväinen.
Kuulostaako tutulta omista ajatuksistasi tai ystäväsi ajatuksista?
Valmentajana en tietenkään ole ehdoton: joku menetelmä sopii toiselle paremmin, kuin jokin toinen. Eihän kaloreiden laskemisessa mitään väärää ole, mutta se ei vain IMO ole tarkoituksenmukaista eikä pitkäjänteistä. Usein ei edes realistista.
Ja jos olen työssäni jonkun käsityksen muodostanut jostain asiasta, niin tykkään perustella sen miksi näin on. Joten tämä blogautus on nyt siitä, miksi kaloreiden laskeminen ei usein toimi pitkällä aikavälillä.

Yhdessä omenassa muuten on kaloreita ompusta riippuen keskimäärin 65-85 kcal.
Ennen kuin jauhan kaloreista lisää ja siitä, miksi niiden laskeminen ei pitkällä aikavälillä haluan heittää yhden kysymyksen ilmaan:
Mistä tulee ajatus, että voit olla tyytyväinen itseesi vain tietyn painoisena tai näköisenä?
Kuinka mahdollista olisi saavuttaa tyytyväisyys itseesi jollain muulla, kuin ulkonäköseikoilla tai painolla?
Näitä on mun mielestä hyvä pohtia. Kaikilla meillä on omat tavoitteemme ja tahtomme eikä kyse ole siitä, etteikö ulkonäköä olisi ok tavoitella. Totta kai on! Mutta voisiko ihminen ajatella olevansa tyytyväinen itseensä jollain muilla meriiteillä, kuin painolla tai rasvaprossalla?

Kävin viime viikon lauantaina Lahdessa jumppakeikalla ohjaamassa Les Mills Sprintin, BodyAttackin ja BodyCombatin. Ohessa aamun evääni. 🙂
KALORIEN LASKEMINEN – MIKSI SE EI TOIMI?
Kalorien laskeminen on itseasiassa hitokseen vaikeaa: mistä tiedät, mitä missäkin tuotteessa satatasan on? Hulkuksi tulee, jos kaikkea koittaa tarkkaan laskea ja lopputuloksena on ahdistus, epätoivo tai luovutus.
On pari muuttujaa, jotka tekevät tarkasta kalorien laskemisesta haastavan:
1. Miten tietää tarkkaan päivän kokonaiskulutuksesi?
Kalorit menee sen mukaan mikä on päivän kokonaiskulutus. Tosiasiassa on todella vaikea arvioida päivittäistä kulutustasi tasan tarkkaan. Esimerkiksi erilainen liikehdintä päivästä toiseen tekee sen, että joka päivä ei kulu kaloreita saman verran. Emme me liiku/istu/elehdi/puuhaa/eipuuhaa samalla tavalla joka päivä.
Me ihmiset olemme erilaisia temperamentiltamme: joku toinen ei pysy juuri koskaan paikoillaan ja joku toinen taas on rauhallinen. Ihmisten välillä liikehdintä voi poiketa kulutuksena jopa 100-600 kcal, kelaa!
Milläs arvioit esimerkiksi tätä? Miten tiedät päivittäisen kokonaiskulutuksesi, jotta voisit sopeuttaa kalorinsaantisi tavoitteesi mukaiseksi?
2. Paljonko missäkin on tarkkaan kaloreita?
Toinen tekijä on se, että ellei ruoka mene tarkkaan vaa’an kautta tai ole suoraan laskettavissa tyyliin purkissa olevian kaloreiden ja annoskoon mukaan, niin homma on laskettavissa suuntaa-antavasti.
Tottakai voit turvautua ns. turvaruokiin eli tuokiin, joista varmasti tiedät paljonko niissä on energiaa. Monestihan se on myös helppo laskea tai se on yhden annoksen osalta ilmoitettu. Mutta entä sitten, kun menet ystävien kanssa ulos tai vietät iltaa ja pitäisi arvioida syömisiään? Entä perhedinnerit, muut yhteiset illanvietot tai vaikka leffanapostelut?
3. Kalorien laskeminen rajoittaa elämääsi
Kalorien laskeminen väistämättä vähentää ruokailuistasi spontaaniutta ja monipuolisuutta. Tämä johtuu mm. jo mainitusta haasteesta eli siitä, että tarkkoja kalorimääriä on tosi vaikea arvioida. Tällöin ”turvallisinta” painontarkkailun tai -pudotuksen kannalta olisi pysyä suppeassa valikoimassa ruokia ja vain sellaisissa, joista tiedät kalorit tarkalleen.
On meinaan aika haastavaa mennä esim. ulos syömään ystävien kanssa, tilata Woltista ruoka-annos tai vetästä spontaanisti take away -salaatti messiin. 😉
4. Näetkö itseäsi laskemassa kaloreita koko loppuelämäsi?
Viimeinen mainitsemisen arvoinen tekijä on realiteetti: onko sinun mahdollista laskea kaloreita koko loppuelämäsi? Kalorit voidaan kontrolloida hetken aikaa, mutta lopun elämää ei välttämättä. Kun vihdoin päästetään kalorien laskemisesta irti, tulee painoa todennäköisesti lisää.
Miksi? Koska kyseessä ei ole ollut sisälähtöinen ajattelutapa muuttaa elintapoja, vaan ulkoinen motiivi eli kalorit. Olet juuri ehkä vetänyt tiukkaa linjaa ja kun vihdoin hölläät syötkin yhtäkkiä enemmän, kuin ennen.
Siksi minusta siihen ei edes kande lähteä. Lisäksi usein näkee myös sitä, kuinka jossain vaiheessa syöminen ja kalorit rupeavat ahdistamaan ja ruokailusta tulee peikko. Joskus ruokaa jopa ruvetaan pelkäämään sen energian takia ja sitten sitä tarkkaillaan entistä tiukemmin.
Ei ruoan tarkoitus ole aiheuttaa stressiä, vaan varmistaa, että sinä jaksat. <3
IMO kalorien laskeminen edustaa dieettiajattelua. Se on lyhytnäköistä eikä keskitä ajatusta itse olennaiseen eli kehon ja mielen ravitsemiseen ja jaksamiseen. Jos aiheesta kiinnostaa lukea lisää, niin lue postaukseni aiheesta ”Miksi en enää laske tarkkaan kaloreita asiakkailtani”.
Oisko se hyvä päättää homma hieman kärjistettyyn sanontaan, että elämän tarkoitus on ”E=mc2” eikä ”E=kalorit”. 😛
Energiaa pääsiäisviikkoonne, ystävät!
x Kipa
Äänestä blogiani Inspiration Blog Awardseissa
Äänestä blogiani Vuoden Energisin -kategoriassa. Tässä sarjassa ehdolla olevat vaikuttajat ovat motivoineet muita tekemään parempia ratkaisuja arjessa sekä luoneet ympärilleen tsemppihenkeä ja hyvää fiilistä!
Klikkaa kuvaa & vaikuta! Äänestysaikaa on 5.4. asti.
♡♡♡ Kiitos! ♡♡♡