Miksi kaloreiden laskeminen ei (pitkällä aikavälillä) toimi?
”Mä kaipaisin, että vielä kertoisit mulle tarkkaan paljonko
kaloreita päivässä mun pitää syödä.”
Silloin, kun halutaan oppia elämäntapa-ajattelua ruokailuihin, niin kalorien laskeminen ei auta pitkällä aikavälillä. Miksi ei?
Kova halu saada paino putoamaan mahdollisimman nopeasti saa monet pohtimaan, mikä olisi tehokkain tapa pudottaa painoa. Kun valmennuksissa vaihdan asiakkaani kanssa ajatuksia siitä, mikä hänen tavoitteensa on, niin tavoite liittyy usein painoon. Moni olisi itseensä tyytyväisempi, kunhan saa painoa sen 5-10 kiloa pois. Sitten on tyytyväinen. Tähän perään puhututtaa kalorit: pitääkö niitä alkaa laskemaan, jotta paino putoaa?
Valmentajana ei tule olla ehdoton: joku menetelmä sopii toiselle paremmin, kuin jokin toinen (kaloreiden laskemisellekin on paikkansa esimerkiksi kisamaailmassa).
Kalorien laskeminen voi tuntua melko haastavalta: mistä sitä tietää, paljonko energiaa missäkin ruoassa on? Jos kaikkea koittaa tarkkaan laskea on lopputuloksena usein ahdistusta tai epätoivoa – tai osa saattaa heittää hanskat tiskiin. Motivaatio siis laskee.
Kalorien laskeminen on hyvin lyhytjänteistä. Jotta pitkän aikavälin elämäntapamuutoksia tapahtuu on tärkeä oppia kuuntelemaan kehon omia signaalia ja tarpeita sekä tunnistamaan todellinen nälkä mieliteosta.
Kaloreiden laskemisessa ei ole mitään väärää. Se ei vain ole tarkoituksenmukaista eikä pitkäjänteistä. Lisäksi monille se ei edes ole realistista.
Pureudun tässä tekstissäni erityisesti syihin, miksi kalorien laskeminen ei kehitä pitkäjänteistä ajatusmallia painonhallintaan tai -pudotukseen. Lisäksi kirjoitukseni toimii vastauksena monen valmennettavani kysymykseen: ”pitääkö kaloreita alkaa laskemaan, jotta painonpudotuksessa voi onnistua?”
KALORIEN LASKEMINEN – MIKSI SE EI TOIMI?
Listasin muutaman tekijän, jotka tekevät tarkasta kalorien laskemisesta haastavan:
1. Miten tietää tarkkaan päivän kokonaiskulutuksesi?
On yllättävän vaikea arvioida päivittäistä kulutusta tasan tarkkaan. Erilainen liikehdintä päivästä toiseen tekee sen, että joka päivä ei kulu kaloreita saman verran. Emme me liiku/istu/elehdi/puuhaa samalla tavalla joka päivä.
Me ihmiset olemme erilaisia temperamentiltamme: joku toinen ei pysy juuri koskaan paikoillaan ja joku toinen taas on rauhallinen. Ihmisten välillä tällainen spontaani liikehdintä voi selittää eroja kulutuksessa jopa 100-600 kcal verran!
Miten oikeastaan tiedät päivittäisen kokonaiskulutuksesi, jotta voisit sopeuttaa kalorinsaantisi tavoitteesi mukaiseksi?
Ei ole tarpeen tuijottaa liikaa pelkästään kaloreita: se, mitä ruoasta todella saa (vitamiinit, kuidut, hyvät hiilihydraatit, laadukkaat rasvat, proteiinit…) on paljon tärkeämpää. Lisäksi liikaa ei kannata tuijottaa yhden päivän kaloreita, vaan ennemminkin ratkaisee pidemmän aikavälin energiatase.
2. Paljonko missäkin on kaloreita?
Ellei ruoka mene tarkkaan vaa’an kautta tai ole suoraan laskettavissa tyyliin purkissa olevien kaloreiden ja annoskoon mukaan, niin homma on laskettavissa suuntaa-antavasti.
Moni turvautuu ns. turvaruokiin eli ruokiin, joista varmasti tietää paljonko niissä on energiaa. Turvaruoat saattavat kuitenkin yksipuolistaa ruokavaliota. Päänvaiva alkaakin usein silloin, kun menet ystäviesi kanssa ulos tai vietät iltajuhlia ja pitäisi arvioida syömisiään? Entä perhedinnerit, muut yhteiset illanvietot tai vaikka spontaanit leffanapostelut?
Monelle on haastavaa motivoitua pitkäjänteisesti, kun välillä tulee hetkiä, ettei voikaan olla täysin kartalla tai täysin ”hallita” hommaa. Ruokailuissa on hyvä sallia hieman joustovaraa ja spontaaniutta, sillä ihmismieli ei pidä rajoituksista.
3. Kalorien laskeminen rajoittaa elämääsi
Kalorien laskeminen siis vähentää ruokailuistasi spontaaniutta ja monipuolisuutta. Tämä johtuu mm. jo edellä mainitusta haasteesta: tarkkoja kalorimääriä kun on haastava arvioida. Moni saattaakni ajatella, että ”turvallisinta” painontarkkailun tai -pudotuksen kannalta olisi pysyä suppeassa valikoimassa ruokia ja vain sellaisissa, joista tiedät kalorit tarkalleen.
Face the facts. Eikö olekin ihana mennä silloin tällöin ulos syömään ystävien kanssa, tilata Woltista ruoka-annos tai vetästä spontaanisti take away -salaatti messiin ilman, että joutuu laskeskella kaloreita?
Tämä ei tarkoita sitä, että homma pitää ja saa vetää lekkeriksi joka kerta. Järkevää itsehillintää on hyvä harjoittaa, erityisesti mikäli sinulla on painonpudotustavoite.
4. Näetkö itseäsi laskemassa kaloreita koko loppuelämäsi?
On hyvä pohtia myös sitä, onko sinun mahdollista laskea kaloreita ja kuinka pitkään? Kaloreita voidaan kontrolloida hetken aikaa, mutta lopun elämää se alkaa olla haastavaa. Elämäntilanteet kun vaihtelevat. Monelle käy myös niin, että kun kaloreiden laskeminen lopetetaan paino nousee.
Miksi?
Koska kyseessä ei ole ollut sisälähtöinen ajattelutapa muuttaa elintapoja, vaan ulkoinen motiivi eli kalorit. Kehon signaaleja ei ole herkistytty kuuntelemaan, vaan ruoan sisältämä energia on hallinnut hommaa. Ruokaa ei välttämättä ole osattu ajatella terveyden, sen tarpeellisuuden tai ravitsemuksen näkökulmasta, vaan ennemminkin sellaisena pahana peikkona, josta pitää ottaa niskalenkki. Niskalenkki höystettynä itsekurilla, rajoituksilla ja kielloilla.
Jos ruokailemme kalorit edellä, niin se vie huomiomme siitä olennaisimmasta: terveydestä, jaksamisesta ja jo mainitusta sisäisestä motivaatiosta.
MITÄ KALORIEN LASKEMISEN TILALLE?
Itsetuntemus, kehon kuuntelu, intuitiivinen syöminen, terve maalaisjärki ja järkevä itsehillintä.
Tunnetko luontaista, oikeaa, nälkää vai onko kyseessä mieliteko? Ovatko ateriarytmisi olleet tasaiset, jolloin syömisten luontainen hallinta helpottuu?
Luota itseesi. Ei sinun tarvitse kieltää itseltäsi herkkuja tai kaloripitoisia ruokia. Sen sijaan mieti, mikä vie sinua kohti tavoitettasi – mikä on tavoitteesi? Miksi tavoitteesi on sinulle tärkeä ja miten ruokavalio siinä sinua voi auttaa?
Tee hommasta sisälähtöistä, koska haluat tehdä tavoitteesi mukaisia valintoja. Vältä ulkoistamasta asiaa kaloreihin ja unohda kiellot. Kiellot ja rajoitukset kun eivät nekään yleensä toimi.
On myös tärkeää, että syöminen tai kalorit eivät rupea ahdistamaan. Ruokailusta ei saa tulla peikkoa, suorittamista tai ahdistavaa. Jos ruokaa ruvetaan pelkäämään sen energian takia, niin sitä helposti ruvetaan tarkkailemaan entistä tiukemmin.
Tällöin ruokailusta katoaa rentous. Rentouden kadotessa maailman luontaisimmasta asiasta saattaa tulla elämää rajoittava tekijä.
Ruoan tarkoitus ei ole aiheuttaa stressiä, vaan olla luontainen osa ihmiseloa varmistaen, että sinä jaksat ja pysyt terveenä. <3
Mitä kokemuksia tai ajatuksia teillä on kalorien laskemisesta?
Terveyttä viikkoonne, ystävät!
x Kip
EDELLINEN TEKSTINI:
Pimeä aika ja makeanhimo – mikä avuksi hiilarihimoon?
TILAA HYVINVOINTIVALMENNUS:
Parempaa yleisterveyttä: hallitse stressiä, paranna unta, liiku oikein – palaudu paremmin!
*** Seuraa minua ***
Facebook – YouTube – Bloglovin
*** Instagram: Coachingkira ***
~ Terveysvalmentaja ja hyvinvointivaikuttaja Helsingistä. ~