TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
joulukilot
27.12.2018

Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Uncategorized

Olen pari päivää mouhonnut sosiaalisessa mediassa siitä, että miksi ihmeessä joulun jälkeen pitää ”palata ruotuun”, aloittaa ”puhdistus-” tai ”nesteenpoistokuuri” tai karistaa joulukilot. Ja ennen kaikkea miksi liikuntaa käytetään rangaistuksena muutaman päivän rennolle meiningille?

Homma ei olisi niin hiivatin hassua, jos ennen joulua ei joka taholta toitotettaisi sitä, että ”nyt nautitaan”, ”rauhallista joulua” ja ”muistetaan mikä joulussa on tärkeintä” viitaten joulurauhaisaan meininkiin, ajanviettoon ystävien, perheen ja sukulaisten kanssa…ja jouluruoista nauttimiseen.

View this post on Instagram

Tapaninpäivä on muuten mielenkiintoinen päivä. Tänään aamulla kerkesin ratikassa plärätä Instagramia läpi. Kerkesin tehdä sen myös iltapäivästä. Silmääni pomppivat erilaiset mainokset ja julkaisut "kinkunsulatusjumpista", "takaisin ruotuun" palaamisesta, "turvotuksen poistokuureista" tai "joulukiloista eroon" pääsemisestä. Muutamia mainitakseni – ja Facea en ole vielä avannutkaan! Here we go again – tammikuu tulossa! Ennen joulua niin monesta suunnasta kehoitetaan nauttimaan joulusta ja muistamaan mikä joulussa on tärkeintä. Haluaisin joku kerta nähdä tässä asiassa jatkumon: ettei heti joulun jälkeen oltaisi muistuttamassa ihmisiä siitä, että nyt sitten pitää palata arkeen erilaisilla nesteenpoisto- ja muilla puhdistus- ym. dieeteillä. Olisi ihanaa, jos kerrankin unohdettaisiin se kuuluisa "huono omatunto" mahdollisesta liikasyömisestä eikä sitä ruokittaisi erilaisten hyvinvointitahojen toimesta. Tämä meinaan on just sitä, mikä esim. saa ryhmäliikunnassa jengin pökräilemään kesken tunnin tai lopettamaan treenin kesken, kun joulukiloja karistettaessa koitetaan vedellä pelkillä salaatinlehdillä ja puhdistusjuomilla (kyllä, ryhmäliikuntaohjaajana näen tätä JOKA vuosi aina tammikuussa). Ihan yhtä lailla arkeen paluu voi tapahtua laskeutumalla siihen ilman itsesyytöksiä tai muistutuksia turvonneesta kropasta tai tukkoisesta olosta. Miksi sen arkeen paluun pitää olla niin hemmetinmoinen kostokeikaus? Kuuluuko se tasapainoiseen suhtautumiseen liikuntaa ja syömisiä kohtaan? Tätä mä tässä vaan mietin. Ja sitä, että olet silti upea ihminen, vaikka vähän turvottaiskin. Ei sen arkeen paluun tartte olla mitään sotaan lähtemistä. #inhimillinenote #tasapaino

A post shared by COACHINGKIRA 💎 Fitness&Health (@kipatiivola) on Dec 26, 2018 at 8:17am PST

Löydät minut Instasta: @coachingkira

Miksi ennen joulua niin monesta suunnasta kehoitetaan nauttimaan joulusta ja muistamaan mikä joulussa on tärkeintä, jos se myöhemmin katsotaan rangaistavaksi teoksi ja pitää palata ruotuun?

joulukilot
Joulukilot vs. jouluilot. 🙂

Haluaisin joku kerta nähdä tässä hyvinvointiajattelussa jatkumon. Ettei heti joulun jälkeen oltaisi muistuttamassa ihmisiä siitä, että nyt sitten pitää palata arkeen erilaisilla nesteenpoisto- ja muilla puhdistus- ym. dieeteillä ikäänkuin rangaistaakseen itseään joulun rentoudesta.

Olisi ihanaa, jos kerrankin unohdettaisiin se kuuluisa ”huono omatunto” mahdollisesta liikasyömisestä eikä sitä joka hiivatin vuosi ruokittaisi erilaisten hyvinvointitahojen toimesta.

”TAMMIKUU ALKOI, HURRAA – OSTA TÄSTÄ JOULUKILOT KARISTAVA HIENODIEETTI!”

”TURVOTUSTA JOULUN JÄLKEEN? ALOITA ELÄMÄNTAPAVALMENNUKSEMME NYT JA PÄÄSE EROON JOULUKILOISTA!”

Eniten ihmetyttää miten tähän kaikkeen saadaan liitettyä elämäntapa-ajattelu? Ei elämäntapa-ajattelu rankaise. Elämäntapa-ajattelu on jatkumoa, jossa rentous sallitaan. Ei, rentous ei tarkoita samaa, kuin överiperseily tai hällä väliä -asenne: se sisältää sisäistetyn opin ja ajatuksen järkevästä itsehillinnästä pitkällä aikavälillä. Sinne siis mahtuu pari päivää satunnaista herkkusattumaa – joulupyhien lisäksi on jäljellä 360 muutakin päivää, jolloin voit tehdä suotuisia valintoja.

joulukilot
Liikuntaa ei tule harrastaa kostona tai rangaistuksena syömisestä. Liikunnan on tärkeä olla luonnollinen osa tasapainoista elämää ja hyvinvoinnin jatkumoajattelua.

Auttaako se salaatinlehdillä leikittely ja viherjuomien hörppiminen siihen tasapinoiseen ajatteluun ruokailusta ja liikunnasta?

Tämä dieetti- ja takaisin ruotuun -ajattelu joka ikinen vuoden alku meinaan on just sitä, mikä esim. saa ryhmäliikunnassa jengin pökräilemään kesken tunnin tai lopettamaan treenin kesken, kun joulukiloja karistettaessa koitetaan vedellä pelkillä salaatinlehdillä ja puhdistusjuomilla (kyllä, ryhmäliikuntaohjaajana näen tätä JOKA vuosi aina tammikuussa).

Ihan yhtä lailla arkeen paluu voi tapahtua laskeutumalla siihen ilman itsesyytöksiä tai muistutuksia turvonneesta kropasta tai tukkoisesta olosta.

Miksi sen arkeen paluun pitää olla niin hemmetinmoinen kostokeikaus?

Kuuluuko se tasapainoiseen suhtautumiseen liikuntaa ja syömisiä kohtaan?

Tätä mä tässä vaan mietin.

Ja sitä, että olet silti upea ihminen, vaikka vähän turvottaiskin.

Ei sen arkeen paluun tartte olla mitään sotaan lähtemistä.
x Kipa

#inhimillinenote

PS: Tsekkaa YouTubesta mun pikavinkki siihen, miten pudotat 5 kg helposti ja nopeasti!


5.12.2018

Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?

  • Posted By : FitFashion Kira/
  • 4 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

Kannattaako salille mennä, jos hommassa ei ole ns. punaista lankaa? jos menetkin salille vaan tekemään liikkeitä, katsomaan mitä tänään keksisi tehdä? Onko se OK vai pitääkö treenaamiseen aina liittyä tavoitteellisuus?

Aika usein huomaan, että ihmisten tulee mietittyä mikä on sopiva tai riittävä määrä liikuntaa. Lisäksi usein askarruttaa se, että tekeekö oikeita asioita, oikeaan aikaan, oikeassa järjestyksessä, oikealla tekniikalla, oikealla intensiteetillä ja oikeat määrät.

Liikunta on saanut todella suuren roolin ihmisten ajatuksissa: kaikkien pitäisi liikkua ja tehdä sitä paljon ja tavoitteellisesti. Toisaalta on arvostettavaa, että liikkumiseen halutaan panostaa: THL:n viimeisten tilastojen perusteella yli neljännes suomalaisista (25,2%) ei liiku juuri ollenkaan.

Samaan aikaan kuitenkin on osa suomalaisia, jotka huitelee menemään jatkuvasti ja paljon. Ääripäät siis kasvavat. Tämä osittain aiheutuu siitä, että ne jotka liikkuvat liikkuvat jopa aikaisempaa enemmän. Ne jotka eivät liiku, eivät todella liiku.

tavoitteellinen kuntoilu

Jäin miettimään, että miksi näin on. Miksi kynnys harrastaa liikuntaa käy joillain todella korkeaksi ja ne jotka jo liikkuvat, paahtavat menemään entistä hurjemmin?

Lisäksi liikunta-alalla työskentelevänä pohdin paljon liikunnan tavoitteellisuutta. On heitä, joilla on selkeä tavoite liikkumiselleen ja sitten on ns. poukkoilijoita. Kumpi on parempi vai onko kumpikaan?

Pitääkö liikunnan aina olla tavoitteellista? Vai riittääkö, että liikkuu vain liikunnan ilosta tai liikkeen vuoksi?

…vai voisiko liikkumisessa yhdistyä molemmat ilman sen enempää miettimättä?

tavoitteellinen kuntoilu

Lyhyen vs. pitkän aikavälin tavoitteet

Itse väitän, että ihminen tehdessään aina jotain omaa jonkinnäköisen tavoitteen. Olit sitten liikkumatta tai treenaat hitokseen sinua ajaa jokin, vähintään sen hetkinen, tavoite. Ihmisellä on sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Ja nämä eivät välttämättä synkkaa keskenään, kun äkkisältään katsoo.

Saattaa olla, että tavoitteesi on kunnon kohotus. Kuitenkin kun lenkille, salille, käppäilemään tai vaikka soutamaan pitäisi mennä, niin toteaakin, että ei huvita. Haluatkin olla ja levätä. Tähän hetkeen kaipaakin lepoa. Tässä kohtaa lyhyen aikavälin tavoite (lepo) menee yli pitkän aikavälin tavoitteen (kunnon kohotus).

Saatat haluta pudottaa painoa, mutta koska päiväsi oli pitkä ja työntäyteinen saatatkin haluta palkita itsesi ja jäädä kotiin rentoutumaan ja syömään herkkuja. Näin lyhyen aikavälin tavoite (rentoutuminen) ohittaa pitkän aikavälin tavoitteen (painonpudotus).

Kumman tavoitteen mukaan tuli pääpiirteittäin elää?

Aivan, pitkän.

Tulisikin löytää tasapaino näiden kahden tavoiteaikavälin välillä. Kuulostella milloin olet todella levon ja rentoutumisen tarpeessa ja milloin taas puhuu ihmisen hedonistinen puoli. Pitkän aikavälin tavoitteita ei niitäkään tule jättää liian pitkälle tulevaisuuteen – tällöin alat helposti elämään ”sitku”-elämää.

tavoitteellinen kuntoilu

Pic or it didn’t happen?

Me suomalaiset olemme todella hyviä heittämään kaikki tekemämme suorittamiseksi. Sanasta tavoite on tullut jopa kireä, suorituskeskeinen sana. Monille liikkumisen aloittaminen tai sen jatkaminen on yllättävän korkean riman takana. Liikkumaan ei esimerkiksi mennä, koska aikaa olisi ”vain” 15 minuuttia – eihän se riitä. Jotain liikuntamuotoa ei tehdä, koska ”eihän siinä tule edes hiki”.

Hyvin usein liikkumattomuuden taustalla saattaa olla jokin uskomus. Uskomus esimekiksi siitä, että ihminen ei osaa, pysty tai jaksa. Tai sitten hommaa himmaakin juuri se, että liikunnan pitäisi aina olla jokin massiivinen suoritus, jonka vähintään pitää löytyä sosiaalisesta mediasta, jotta se a) varmasti tapahtui b) näkyy muille, että tässä sitä taas mennään ja näillä tehoilla, woop woop!

Ei liikunnasta tarvitse tehdä numeroa kenellekään muulle, kuin ihmiselle itselleen. Tärkeintä on, että sinä nautit ja teet juuri sellaista liikuntaa, joka tuottaa sinulle hyvän olon – joko suoraan treenin aikana tai treenin jälkeen.

Mistä tavoitteellisuudesta on kyse?

Ihmisen omien haaveiden toteuttamisesta. Elämänhallinnan ja -taitojen oppimisesta. Pystyvyyden tunteista ja kokemuksista. Psykologisista perustarpeista. Tavoite sisältää ajatuksen tulevaisuudesta (haaveet), tämän hetken (sitoutuminen) sekä menneisyyden (joka saattaa näkyä erityisesti tavoitteeseen pääsemisen sisäisinä ja ulkoisina esteinä).

Ei ole olemassa oikeaa eikä väärää tavoitetta. Mikä on sinulle tärkeää? Mistä asioista sinä nautit treenissäsi? Minkälainen treeni saa sinut voimaan hyvin ja miksi? Mitä asiaa haluat, että liikkumisesi palvelee?

Kyllä. Väitän, että liikkuminen on aina tavoitteellista. Meidät saa liikkeelle jokin voima, jokin asia, joka siihen hetkeen tuntuu meistä tärkeältä.

Liikkua kannattaa ihan vaan siksi, että siitä tulee hyvä olo. Salille on ok mennä ilman, että vartavasten haluat tumpun pumppiin. Omenapepun. Ampparivyötärön. Penkkimaksimin. Rään poskelle. Maitohappoa. Uupumista. No pain, no gain.

Kaikki liike on kotiin päin ja sinulla saa olla sinun omat tavoitteesi liikkumiselle. Pääasia, että pysyt aktiivisena joka päivä. Eniten usein harmittaa treeni, joka jäi tekemättä.

Voit ihan hyvin käydä salilla ilman, että sinulla aina on punainen lanka tai nousujohteisuus mielessäsi.

Olipa tavoitteesi painon pudottaminen, terveyden edistäminen, energisyyden lisääminen, kunnon kohotus tai omaan arkeesi sopivan terveellisen ja ennen kaikkea pysyvän elämäntavan löytäminen, niin muista nauttia matkasta ja pitää hauskaa. Älä tee hommasta liian vakavaa äläkä vertaa itseäsi muihin.

Pysykää aktiivisina ja nautinnollisia liikuntahetkiä kaikille!
x Kipa

KATSO MYÖS:

Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?

TILAA HYVINVOINTIVALMENNUS TÄÄLTÄ!

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: kipatiivola***

motivaatio vs. sitoutuminen
 – Terveysvalmentaja ja hyvinvointivaikuttaja Helsingistä. –


onnellisuus
4.12.2018

Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?

  • Posted By : FitFashion Kira/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Treeni, Yleinen

Marjat ovat kiehtoneet mua niin pitkään, kuin muistan.  Ei pelkästään siksi, että ne ovat ihan tajuttoman kauniita. Vaan ihan vaan jo siksi, että ne on meille suomalaisille niin käsittämättömän lähellä ja helposti saatavilla: ne ovat superfoodia suoraan takapihalta. Mä kertakaikkiaan rakastan marjoja. Syy siihen on niiden hyvän maun lisäksi niiden tutkitut positiiviset vaikutukset terveyteen.

 

 

Kävin tässä muutama kuukausi sitten kuuntelemassa Marsaana Communicationsin tiloissa elintarvikekemisti ja marjojen flavoideista väitelleen Sari Häkkisen (FT, Kliininen ravitsemustiede) luentoa. Sari esitti meille reilu 10 pointtia siitä, miksi marjat ovat terveellisiä. Halusin nostaa blogiini muutaman kullanarvoisen tutkitun teesin Sarin luennolta.

 

 

Marjojen tutkitut terveyshyödyt

 

Marjat ehkäisevät
– tulehduksia
– ikääntymisen aiheuttamaa hapettumisstressiä
– allergisia reaktioita
– sydän- ja verisuonitauteja

Lisäksi rohkaisevaa tutkimustietoa on löytynyt syöpää hillitsevästä vaikutuksesta. HUOM! Tämä ei tarkoita suoraan ehkäisevää tai syöpää parantavaa vaikutusta. Sitä ei ole tutkittu riittävästi, että voitaisiin vedenpitävästi näin väittää. Yleisestikin kannattaa suhtautua kriittisesti kaikenlaisten terveystuotteiden ja -ruokien väittämiin ja oikeasti skannata sitä miten pitkälle ja riittävästi mitäkin väitettä on tutkittu.

 

Lisäksi marjojen säännöllinen nauttiminen vaikuttaa suotuisasti aivoihin, silmiin, muistiin sekä lihaksiin.

Monelle tuttu mustikka tunnetaan antosyaaneistaan. Metsämustikassa niitä on rutkasti enemmän, kuin pensasmustikassa, jonka kertoo myös marjojen väriero.

Mitä tummempi marja on, sitä enemmän siinä on terveydelle suotuisia antosyaaneja. Antosyaanit ovat flavonoideja (eli antioksidantteja), jotka antavat kasville punaisen, violetin tai sinisen värin.

 

onnellisuus

Mustikka on mun lemppari. <3

 

Mun mielestä kiinnostavimmat pointit liittyivät immuunipuolustukseen, suolistoon, painohallintaan (erityisesti kakkostyypin diabetekseen) sekä liikkuvana ihmisenä itseäni kiinnosti suunnattomasti marjojen vaikutus lihaksistoon ja treenistä palautumiseen – lopussa siis palkkarivinkki!

 

 

Miten marjat parantavat immuunipuolustusta?

 

Immuunipuolustus on osaksi riippuvainen siitä, mitä syömme. Ohessa Sari Häkkisen luennolta muutama tutkittu seikka marjojen vaikutuksesta immuunipuolustukseen:

 

  • MUSTAHERUKKA – helpottaa nivelreuman oireita ja tulehdustilaa sekä parantaa immuunivastetta.
  • MUSTIKKA JA KARPALO – antosyaanit parantavat vastustuskykyä bakteeri- ja virustulehduksia vastaan.
  • MARJOJEN C-VITAMIINI – vahvistaa immuunipuolustusta.
    Yksikään tuontihedelmä ei sisällä yhtä suuria määriä C-vitamiinia, kuin vastaavan kokoinen annos esim. mustaherukoita, tyrniä tai lakkaa.
    Päivittäin  C-vitamiinia tarvitaan 75 mg eli reilun mustaherukkadesin verran.
  • Marjat vaimentavat ”hiljaista tappajaa” eli matala-asteista tulehdusta, joka aiheutuu ylipainosta. Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oireyhtymän taustalla.

 

marjoja päivässä

Marjat ovat ruokapyramidin pohjaalla luoden tärkeän perustan terveelliselle ja monipuoliselle ruokavaliolle. Kuvalähde: syöhyvaa.fi

 

 

Marjat auttavat painonhalinnassa

 

Marjat auttavat painonhallinnassa, sillä niissä on paljon kuituja sekä suhteessa niiden energiapitoisuuteen paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja polyfenoleja. Marjat ovat myös prebioottisia ja ne edistävät suolen probioottisten mikrobien toimintaa. Lisäksi ne tasoittavat verensokerin heittelyä ja insuliinin erityistä.

Marjat ovatkin superruokaa silloin, jos henkilöllä on todettu esimerkiksi 2. tyypin diabetes. 2.tyypin diabeetikoiden kannattaa suosia ruokavaliossaan mm. mustikkaa, karpalo, lakkaa,  puolukkaa, mustaherukkaa, mansikkaa sekä vadelmaa.

On myös tutkittu, että mustikansyöjien (100g päivässä) tulehdusarvot paranivat ja vyötärönympärys pieneni vertailuryhmään nähden.

 

marjoja päivässä

 

 

Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?

 

Jotta saat marjoista terveyshyötyjä, niin syö 2 desilitraa eli noin 100 g per päivä. Kannatta vaihdella eri lajeja, jolloin takaat parhaimmat marjojen terveyshyödyt.

Mielenkiintoista muuten on, että kotimaiset marjat ovat suomalaisten superruokaa ja meillä on uskomattoman hyvät marjat. Siltikin suomalaiset syövät noin 40 g marjoja päivässä eli reilusti alle suositusten. Miksi? Mitä seikkoja teille tulee mieleen?

Marjojen terveysvaikutukset johtuvat mahdollisesti siitä, että niissä on vitamiineja, mineraaleja, polyfenoleita, kuituja ja rasvahappoja. Yksinään tietenkään mikään edellä mainituista ei toimi, vaan homma pelittää lueteltujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Marjat kannattaa syödä kuorineen ja siemenineen, jolloin saat koko paketin terveyshyödyt.

 

 

Mitä palkkariksi treenin jälkeen?

 

Arvatenkin marjoja! Etenkin mustaherukan, mustikan, aronian, vadelman ja mansikan on todettu vähentävän treenin jälkeistä lihasjäykkyyttä – kiitos marjojen sisältämien antioksidanttisten antosyaanien.

Lisäksi näyttöpäätetyötä tekevien kohdalla marjojen syönti voi vähentää kirjoittamisen aiheuttamaa lihasjäykkyyttä mm. parantamalla ääreisverenkiertoa ylävartalon lihaksissa.

Olisiko siis sittenkin hyvä heittää palkkariin vähän marjoja soseutettuna? 🙂

 

 

 

Itse inspiroiduin Sarin luennosta aivan täysillä ja marjat ovat ehdottomasti mukana päivittäisessä ruokavaliossa! Koska olen laiska kokki enkä niinkään perusta keittiössä häseltämisestä, niin liityin Robert’s Berrien kumppaniksi.

 

Tilaan siis suoraan heidän verkkosivultaan -10% alennuksella marjatuotteet, sillä ne ovat kätevissä valmispaketeissa ja sopivan kokoisissa annoksissa. Saan huitastua kurkkuun päiväannoksen marjoja lennosta.

Koodilla coachingkira saat sinäkin tilattua heiltä -10% alennuksella! Käy vilkaisemassa Suomen supermarjoja täällä.

 

 

Iloa ja terveyttä päiviinne! Kommentoi alle, jos sinulle tulee mitä tahansa kysyttävää aiheesta!

x Kipa

 

 

KATSO MYÖS:

Coachingkira Vlogi – Mitä kehossasi tapahtuu kahden kuukauden sokerilakon aikana?

 

TILAA HYVINVOINTIVALMENNUS:

 

Parempaa yleisterveyttä: hallitse stressiä, paranna unta, liiku oikein – palaudu paremmin!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: coachingkira***

motivaatio vs. sitoutuminen
 – Terveysvalmentaja ja hyvinvointivaikuttaja Helsingistä. –


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020