20.10.2016

Miten toteutan onnistuneesti elämäntapa- tai elintapamuutoksen?

Jee, ne ovat vihdoin valmiit! Terveysblogi.fin uusi ulkoasu asuu täällä! Olen tavattoman onnellinen, olen odottanut tätä viikkoa ikuisuuden. Todellisuudessa ikuisuus on tietenkin hyvin liioitellusti sanottu. Haluan antaa erityiskiitoksen Delwig Digitalin Niklas Kiilavalle, joka todella kärsivällisellä otteella hoiti verkkosivuhomman himaan – KIITOS Niklas!

Lisäksi pakko sanoa: kiitos kaikille vanhoilla sivuilla kommentoineille! Valitettavasti artikkelien kommentit eivät seuranneet mukana, joten nyt sitten entistä enemmän keskustelun sorinaa näillä sivuilla. 😀

…

Syksy saa miettimään muutoksia. Monelle kesän jälkeinen aika on ”elämäntapojen” tai jopa omien asenteiden muutoksen aikaa. Lisäksi ihminen alkaa tiedostaa, että vuosi on kääntynyt loppupuoliskon puolelle ja syvällä sisimmässä vallitsee haikeus. Toisia taas saattaa uuvuttaa ajatus pimenevistä illoista, kylmistä aamuista ja valottomista päivistä. Jotain mieltäpiristävää siis tarvitsisi tehdä.

Jäin pohtimaan näitä muutoksia. Paljon puhutaan elämäntapamuutoksesta. On kuitenkin mahdollista muuttaa myös pelkästään elintapoja. Mitä näillä kahdella oikeastaan tarkoitetaan?

 

Miten elämäntapamuutos eroaa elintapamuutoksesta?

Elämäntapamuutos on iso askel uuteen suuntaan elämässä, ja se tarkoittaa asioiden uudelleenjärjestelyä. Elämäntapamuutoksesta puhuttaessa nousee hyvin usein esiin painonhallinta tai laihtuminen.

Elämäntapamuutos voi olla myös jotain muuta, kuin painonhallintaa: se voi esimerkiksi olla uuden asenteen omaksuminen (kuten elämänrytmin hidastaminen), kokonaan uuden elämäntilanteen omaksuminen (perheeseen syntyy lapsi tai tulee koira) tai se voi olla uuteen elinympäristöön sopeutuminen (muutto toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan).

 

Elintapamuutos tähtää arjen pienten tekojen ja valintojen muokkaamiseen. Elintapamuutoksen tekijät ovat mitattavissa olevia, terveyteen vaikuttavia asioita. Ne on opittu mallin tai toiston kautta, joten niitä muuttaakseen meidän tulee ensin tunnistaa ja myöntää niiden olemassaolo. Elintapamuutokset vaativat toistoja, pois oppimista ja muistamista.

 

Elämäntapa- ja elintapamuutoksissa vähemmän on enemmän

Molempia yhdistää ainakin yksi tekijä: less is more. Koko elämää on haastavaa laittaa kerralla uusiksi. Siksi on hyvä valita yksi tai korkeintaan kolme muutosta kerrallaan. Ensin opetellaan uudet tavoitteet niin, että ne jalkautuvat arkeen eli niistä tulee rutiineja. Vasta sitten haalitaan uusia tavoitteita.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa elämäntapamuutoksen tilanteessa? Entä mitä konkreettisesti tarkoittaa elintapamuutos?

 

Elämäntapamuutosesimerkki – stressin lieventäminen

Yksi kärjistetty (tai ei 😉 ) esimerkki. Tämä esimerkki tulee oikeastaan tämän päivän teemasta. Kävin aamulla pitämässä hyvinvointiluennon erään yrityksen TYKY-päivässä ja oli todella antoisa aamu! Luentoni teemana oli ajan henkeen sopiva stressinhallinta ja palautuminen. 🙂

Yksi elämäntapamuutos voi olla hidastaa elämänrytmiä. Mitä olen ympäriltäni ja joskus myös itsestäni huomannut, että ollessamme jatkuvasti hyvin kiireisiä kiirelevy voi jäädä päälle: helposti stressaamisen jatke on hemostuneisuus, äkkipikaisuus ja malttamattomuus. Illalla poistuessamme työpaikalta otamme helposti työn aiheuttaman henkisen taakan mukaamme ja se painaa takaraivossa.

Ajatukset ovat kuin sikin sokin päämme sisällä hyöriviä kaoottisia autoja liikenneympyrässä. Yöllä työajatukset pyörivät mielessä ja yöuni on levotonta. Aamulla on haastavaa herätä heppoisten yöunien jälkeen ja uusi päivä odottaa eilisen taakkoineen. Aamu lähtee hermostuneena liikkeelle, ryntäämme liikkeelle, kiiruhdamme töihin. Kiukku. Jatkuva kiukku. Ja väsymys, krooninen väsymys.

Tämä on ookoo silloin tällöin. Kyllä stressata saa ja joskus pitääkin, niin asioita tulee hoidetuksi. Lisäksi on olemassa myös hyvälaatuista stressiä eli kaikki stressi ei automaattisesti ole pahasta. Mutta jatkuva stressi ilman koneiston kierrosten laskemista ei vain pidemmän päälle toimi.

 

Tarvitaan konkreettinen elämäntapamuutos. Miten? Avaimet ovat sinulla.

  • Pohdi ensimmäisenä, mikä on tavoitteesi.
  • Sen jälkeen pohdi mitä tarvitset päiviisi lisää, jotta tavoitteesi toteutuu?
  • Mikä sinua auttaa elämäntapamuutoksessa, kun tavoitteena on vauhdin hiljentäminen?
  • Mikä sinusta tuntuu hyvältä tehdä?
  • Millä konkreettisilla menetelmillä saat lisättyä tarvitsemiasi asioita?

Tämä oikeastaan soveltuu hyvin moneen asiaan. Tavoitteet vain vaihtelevat. Kaikki lähtee tavoitteesta, joskus jopa unelmastasi. Uskalla myös unelmoida – millainen on sinun unelmatilanteesi?

 

Elintapamuutosesimerkki – syön enemmän kasviksia

Elintapamuutoksissa meillä on taipumus haluta ottaa jättiharppauksia: elämä laitetaan remonttiin kertaheitolla! Tällöin taakka tulee nopeasti hyvin raskaaksi: kokonaisuutta on vaikea pitää kasassa, sillä harvoin elämässä asiat menee exact kuten olimme ajatellut.

Joskus asiat eivät menekään suunnitelmien mukaan: olit illalla pakannut valmiiksi seuraavan päivän laatueväät, mutta aamulla unohditkin ne kotiin. Olit suunnitellut meneväsi salille tai jumppaan, mutta on vielä vastattava muutamaan sähköpostiin eikä töistä päässytkään lähtemään. Tulet kotiovelle ja olet ajatellut lähteä lenkille, mutta oletkin unohtanut avaimet kotiin tai töihin.

Pari pienempää päätöstä kerralla on realistista toteuttaa. Ja kun toteutus on realistista, tavoitteet toteutuvat. Ja ne motivoi jatkamaan ja asettamaan uusia tavoitteita – jopa ylittämään niitä. Mikäli tavoitteita on liikaa ne muodostuvat helposti stressiksi ja vaikutus on ennemminkin dismotivoiva.

 

Hyvä esimerkki elintapamuutoksesta on “lisään enemmän kasviksia ruokavaliooni”. Hienoa!

  • Seuraavana mieti missä muodossa ja mihin annoksiin niitä lisäät, el miten siis toteutat tämän käytännössä.
  • Suunnittele etukäteen ja pysy suunnitellussa.
  • Jos tuntuu, ettei kasvisten kokkailu ole juttusi tai kasviksia tuntuu päivän mittaan olevan vaikea lisätä ruokavalioon, niin onko jotain vaihtoehtoa? Esimerkiksi viherjuomat, kasvissosekeitot jne.

Ja muista, että ei ole epäonnistumisia. Muista kannustaa itse itseäsi ja olla itse itsesi tukena. Kyllä sitä joskus kompastuu. Mutta voit valita: nousetko sieltä ja yllät yhä parempiin suorituksiin vai annatko periksi ja jäät tuleen makaamaan? Kumpi vaihtoehto vie sinut lähemmäksi tavoitetta?

 

Lopuksi omat hyvinvointitavoitteeni syksylle 2016

Asetin viikko sitten itselleni omat syksyn hyvinvointitavoitteeni. Viimeiset kaksi kuukautta ovat ollet hemmetin (sori 😀 ) hektistä aikaa ja aikaa omalle itselleen on ollut hyvin vähän. Kyllä sitä omaa aikaa vaan ihminen kaipaa. <3

Huomasin, että iho alkoi olla melkoisen väritön, välillä jopa harmahtava. Ihon kunto alkoi mennä huonoon kuntoon ja väsytti. Toki itselläni kilpirauhasen vajaatoiminta luo omat haasteensa mielelle ja keholle. Kaikesta en voi kuitenkaan kaikesta syyttää kilpirauhasia, sillä voin itse vaikuttaa moneen asiaan.

 

Pysähdyin ja kysyin itseltäni, mitä minä tarvitsen lisää? Sain intuitiivisen vastauksen itseltäni: vihreää ja raikasta happea. Lähdin Ruohonjuuri-kaupan kautta kotiin ja ostin spirulinatabletteja sekä Voimaruoka Total 25 –jauhetta pusseissa (ei muuten sitten ole maksettu kommentti 😀 ). Tein suunnitelman, että käyn viikon sisällä 3 kertaa kävelyllä ulkona, kestoltaan 45-60 min ja juon joka päivä vähintään yhden annoksen viherjuomaa.

Tämä oli viime torstaina. Tänään kun mielessäni summailin, niin olen juonut viherjuomaa 1-2 annosta päivässä ja käynyt viikon sisään 4 kertaa kävelyllä.

En halua enää luopua näistä! Juon aamulla ensimmäiseksi viherjuoman ja se tuntuu hyvältä. Jopa niin hyvältä, että suolisto tuntuu rauhoittuneen. Raikkaan hapen tuntua keuhkoissa ei voi edes selittää, se on jotain mittaamattoman hienoa. Ja eras tärkein on väsymys: sitä on huomattavasti vähemmän. Happi tekee ihmeitä ihmiselle. <3

 

Mitkä ovat sinun syksyn tavoitteesi? Kommentoi alla ja jaa artikkelia henkilölle, joka kaipaa tukea elämäntapamuutosten tai elintapamuutosten keskellä!

– Kipa

#inhimillinenote

10.2.2016

Elämäntapamuutoksessa on elämäntyylin ja uusien valintojen omaksumista

Bongasin tänään uutisen Crosstrainerin TV-ruudusta (kyllä, niissä on nykyään telkkarit!❤️😀) aiheesta elämäntaparemontti.

Komppaan Nelli Lähteenmäkeä (kuvassa) siinä, että elämäntapamuutoksen tai -remontin ei tarvitse olla jättisuuri ja nopea tässänytjakaikkikerrallaheti -mentaliteetilla toteutettu superharppaus.

Joskus vähemmän on enemmän: mitä enemmän kasaamme itseämme (ja elämäntaparemonttia) kohtaan odotuksia ja vaatimuksia, sitä kovempaa saatamme pettyä. Pettymykset musertavat helposti motivaatiota, itseluottamusta ja -arvostusta.

Toisaalta unohtaisin myös käsitteen elämäntaparemontti tai elämäntapamuutos. Se on sanana yhtä motivoiva, kuin dieetti. Siihen on alkanut kasautua hurja määrä odotuksia ja siten paineita.

Puhuisinkin vain elämäntyylistä ja valinnoista.

Esimerkkinä miespuolinen PT-asiakkaani, jonka kanssa aloitimme 3,5 viikkoa sitten.

Lähtötaso: 110 kg elopainoa, liikuntaa hän ei ollut harrastanut koskaan, saatika tykännyt siitä.

Kolmen viikon saavutukset:
– kiloja lähtenyt 5,2 kg
– mieliala on kohentunut ja hän on saanut liikunnasta tajuttomasti virtaa (hän itse kuvailee tilannettaan ”positiivisena riippuvuutena” 😀)
– ryhti on parantunut, selkäkivut ovat vähentyneet
– suhtautuminen liikuntaan on muuttunut positiiviseksi

 

Millä keinoin tulokset saavutettiin?

– lisäsimme liikuntaa pienellä määrällä (20 min) 3 krt/viikko, lähinnä kuntosalilla aerobisissa laitteissa
– pikkuhiljaa tutustumme kuntosalilaitteisiin ja oman kehonpainoharjoitteluun perusharjoituksin
– ruokavalio fiksattiin vastaamaan tavoitteita (kokonaisvaltainen hyvä olo ja painonpudotus)

Päätavoite on tehdä terveyshyötyjen kannalta riittävä määrä liikuntaa, ei suorittaa tai tehdä tarpeettoman paljon. Rasitusta nostetaan pikkuhiljaa.

Tärkeintä on, että homma on kivaa. Totta kai välillä tulee puskettua häntä ylittämään mukavuusalueensa, jotta kehitystäkin tulee. 👍

Tärkeimpänä pointtina kuitenkin – oli sitten elämäntapamuutos, -remontti tai -tyyli – on, että tekee asioita, joista tulee hyvä olo. Antaa kehon ja mielen myös levätä. Rakasta itseäsi ja olemustasi. Kiitä itseäsi ja kehoasi juurikin niistä pienistä saavutuksista, ne ovat kaikkein ratkaisevimpia.

Ja viimeisimpänä: ole hyvä itsellesi. ❤️

Kivaa päivää, ystävät!
– Kipa

30.3.2014

Voiko olla aina huippukunnossa? 7 keinoa olla itselleen armollisempi

Huippukunnossa – onko mahdollista 24/7?
Ensin ajattelin, että en tule kirjoittamaan aiheeseen liittyen. Toisaalta taas minulla on oma, kuuluisa vahva, mielipiteeni asiasta, joten pakkohan se on jakaa! Pakkohan se on myös myöntää, että fitness on nyt superbuumi, siksi käytän sitä esimerkkinä kirjoituksessani. Sitä on luontevaa käyttää tässä yhteydessä esimerkkinä, sillä se liippaa hyvin läheltä käsittelemiäni aiheita ja on monen ”unelmalistalla” tällä hetkellä.

Itselläni ei ole asiaan mielipidettä mikä on oikein. Tai itseasiassa minulla on mielipide: ei ole oikeaa eikä väärää. Onko oikein olla dieetillä ja vetää kroppa äärirajoilleen? Onko myöskään oikein, että ei liiku yhtään ja syö teollisesti tuotettua ruokaa elimistönsä solujen rakennusaineiksi? Kärjistettynä. 😉

Ääriesimerkistä fitneksessäkin on kyse. Fitnesskroppa ei ole jatkuva tila, joka ensin tavoitetaan ja sitten ylläpidetään. Se on hetkellinen, tietyn aikaa kestävä henkisesti ja fyysisesti haastava tila, jota varten tulee valmentautua pitkän, jopa useamman vuoden, ajan. Mieluiten ammattivalmentajan kanssa.

 

Keho ei ole vain ulkoisen muokkauksen kohde – se on työtoverisi, joka kulkee kanssasi tässä elämässä

Haluan kuitenkin muistuttaa kaikkia ihania ihmisiä, että keho ei ole vain ulkoisen muokkauksen kohde. Se on työkalu ja ystäväsi tässä elämässä. Keho on osa tiimiäsi päivästä toiseen kommunikoimalla sinulle erilaisten tilojen, kipujen ja oireiden kautta.
Kehomme antaa meille päivittäin tärkeää informaatiota terveydentilastamme – meidän tehtäväksi jää olla kehollemme ystävä ja tiimiläinen takaisin kuunnellen sitä. Kehoamme ei voi erottaa meistä, sillä se on Minä. Se on Sinä. Olkaamme kehollemme paras mahdollinen ystävä, sillä se kulkee mukanamme päivittäin ja auttaa meitä suoriutumaan päivistämme. Älkäämme asettako sille(kään) liikaa paineita.
Ihminen ei voi olla koko ajan huippukunnossa – suorituksia tulee osata rytmittää
Ei maailman luokan menestyvimmät urheilijatkaan treenaa koko ajan räkä poskella. Kisoihin valmistautuminen on tietoinen henkinen ja fyysinen matka yhden päämäärän tavoittamiseksi. Harjoittelu on mietitty tarkkaan, jaksotettu, rytmitetty, optimoitu ja viilattu. Koko aikaa ei kuminauhaa voi virittää äärimmilleen.

Liikaharjoittelu ja liian vähäinen palautuminen vähentävät suorituskykyä.  Kirjoitin ylikunnon oireista aikaisemmin blogissani. Voit lukea kirjoituksen täältä.

Kun kehomme viedään pitkäkestoisesti äärirajoilleen, niin palautuminen treeneistä hidastuu. Lisäksi väsymys vaihtuu vähitellen jatkuvaksi uupumukseksi ja unihäiriöiksi.

Jossain vaiheessa veriarvot heittävät astetta enemmän häränpyllyä, hemoglobiini laskee, paleltaa, keho on kohmeessa ja kaiken kukkuraksi vitamiini- ja kivennäisainetasot laskevat. Tulee kramppeja ja kremppoja. Sydämen syke muuttuu epänormaalia korkeammaksi tai matalammaksi. Jalkoja särkee jatkuvasti.

Aamuisin herätessä olo on kankea, vetämätön ja uni vielä maittaisi – itse asiassa vaikka viikon verran putkeen tai talviunien verran. Yleinen kiinnostus ylipäätänsä mihinkään laskee. Päivistä tulee suorittamista. Lisäksi seurana ovat vatsan ja suoliston ongelmat. Mahdollinen jatkuva makeanhimo. Vaihtoehtoisesti mikään ei maistu. Hermoheikkous ja yleinen ketutus. Pakkopullan tuntu treenitekemisessä. Plääääääh. Nukahdan pystyyn, mutta olen siihenkin liian väsynyt.

Tässä pisteessä on taottu liian kovaa liian kovalla rytmillä.

 

Pysähdy ja mieti motiivejasi – mikä saa sinut tekemään sitä mitä teet?

Tavoitteellisuus ei koskaan ole huono asia, mutta kehottaisin kaikkia pysähtymään ja miettimään tavoitteidensa takana olevia motiiveja. Miksi johonkin projektiin haluaa lähteä? Mitä sillä haluaa saavuttaa tai kertoa? Tuleeko kimmoke ulkopuolelta vai Sinusta itsestäsi?

Huippukunnossa elämisestä on tullut tämän päivän kuuma peruna, ja se näkyy mm. fitness-kisaajien räjähdysmäisessä nousussa.  En tiedä, miten pitkän linjan kisaajat kokevat tämän hetkisen tilanteen, mutta mitä selkeästi näyttää siltä, että fitneksestä on tullut ihailtu ja tavoiteltava asia.

Mitään tuomitsematta minua itseäni kiinnostaisi tietää _miksi_. Ja mitä huippukunnossa edes tarkoittaa? Henkistä vai fyysistä suorituskykyä? JA millaista sellaista? Vai mahdollisimman alhaista rasvaprosenttia? Vai ylisuorittamista mahdollisimman minimäärällä yöunta? Mitä ihmettä tarkoittaa olla huippukunnossa?

 

Tahdonvoima on rajallinen voimavara – siksi sinun tulee tunnistaa motiivisi ja suhteuttaa ne olemassa oleviin resursseihisi
”Tahdonvoimaa! Tahdon voittaa!”. Fintelligensin ”Kaikki peliin” toimii tähän teemaan hyvin. Kuitenkin on hyvä rakkaat kanssaihmiset muistaa, että ihmisen tahdonvoima on rajallinen. Tahdonvoimaa sisältää fyysisen ja psyykkisen vahvuuden,: tahdon ja voiman.
Tahdonvoima meidän sisäinen energiavarastomme ja Primus Motorimme. Tiesittekö muuten, että voimme voimistaa tahdonvoimaamme oikeanlaisella ruokavaliolla? Tahdonvoiman määrään vaikuttaa myös kehomme insuliinin määrä.

Syy miksi otan tahdonvoiman esille on juurikin motiivi. Miettiessä miksi jotain haluaa saavuttaa tulee arvioida realistisesti myös voimavaransa ja käytettävissä oleva aika suhteessa resursseihin. Onko mahdollista ympätä haastava henkinen ja fyysinen projekti kaiken muun elämän ohelle?

Tärkeintä on, ettei vaadi itseltään liikaa ja viritä omaa henkilökohtaista kuminauhaansa liian kireälle. Kipeää nimittäin tekee, kun kumppari läsähtää päin pläsiä.

Energia, jota kulutamme ei ole vain fyysistä. Se on myös henkistä ja ihan yhtä lailla kuluttavaa. Henkistä energiaa kuluu kaikenlaisten päätösten tekemiseen, erityisesti hyvinvointiin liittyevin päätosten tekemiseen.
Aivot kuluttavat levossa noin 0,4 joulea minuutissa
Keskittymistä vaativissa tilanteissa energiankulutus on jopa 6 joulea minuutissa. On siis sanomattakin selvää, että psyyke joutuu helposti koetukselle jatkuvan “päämäärä mielessä” –ajattelun myötä.

Myöskään aivot eivät voi työskennellä kovatehoisesti jatkuvalla syötöllä.

 

Ole itsellesi armollinen – 7 keinoa armollisuuteen
Oli sitten tavoitteenasi elämäntapamuutos, liikunnan aloittaminen, painonpudotus, terveemmät elämäntavat tai fitness, niin:
  • Kirkasta itsellesi todelliset motiivisi
  • Laadi suunnitelma
  • Luovu vaatimasta itseltäsi liikaa
  • Tunnista omat voimavarasi käytettävissä olevan ajan puitteissa
  • Aseta selkeät tavoitteet: miten ja millä keinoin pääset tavoitteeseesi ja mitä teet, kun tavoite on saavutettu
  • Tee tavoitteesi selkeäksi myös tukiverkostollesi, jotta hekin ymmärtävät Sinua ja osaavat antaa tukensa
  • Kiitä itseäsi ja kehoasi hyvästä työstä ja iloitse onnistumisista

 

Loppuun vielä sitaatti kuuluisalta Putouksen Kissi Vähä-Hiilarilta:

”Iskee, iskee, hakkaa, hakkaa, eestä ja takkaa, ikinä ei lakkaa!”

 

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

 

Mitä mieltä sinä olet suorittamisesta? Kuinka mahdollista on olla koko ajan huippukunnossa? Mitä hyvä kunto ja huippukunto sinulle merkitsevät? Kommentoi vapaasti ja jaa artikkelia!

Terveysblogi 2020