Nykyään liikunta mielletään hyvin irrallisena osana elämää: liikunta on jotain, jota mennään harrastamaan jonnekin tilaan tai paikkaan tiettynä ajankohtana. Ihminen on luotu liikkumaan ja liikehtimään, liike on ihmiselle luontaista.

Liike on myös lääkettä, kun sitä saadaan oikea annos oikeaan asiaan.

Liikuntaa ja aktiivisuutta ei tulisi nähdä vain irrallisena suoritteena, vaan liikkeen, liikkumisen ja liikehdinnän tulisi olla meidän jokaisen arjessa. Säännöllisinä annoksina pitkin päivää.

Elämäntyylistämme on tullut yhä passiivisempaa. Moni meistä istuu työkseen, jonka lisäksi ihminen on etevästi keksinyt erilaisia järjestelmiä liikkua energiaa säästäen paikasta A paikkaan B.

Koska arkiliikunta kattaa tutkimuksissa peräti 95 prosenttia päivittäisen energiankulutuksen vaihtelusta kuntoliikunnan selittäessä vain 5 prosenttia päivittäisen energiankulutuksen vaihtelusta.

Me suomalaiset vietämme autossa keskimäärin 1 tunnin ja 6 minuuttia päivässä. Työpäivän aikana toimistotyöntekijän lihakset ovat passiivisena keskimäärin 67 % ajasta, parhaimmillaan jopa 90 % ajasta. (Pesola 2013)

Istuminen ja vähäinen arkiliikunta voivat itsenäisesti lisätä terveysriskejä. Passiivinen arki helposti nollaa treenaamisen terveyshyödyt: vapaa-ajalla tulisi treenata melko huikeat määrät kumotakseen passiivisen elämäntyylin terveyshaitat.

Kahdeksan tuntia päivässä istuvien pitää tutkimuksen perusteella harrastaa 60–75 minuuttia kohtalaisen raskasta liikuntaa päivittäin, jotta istumisen terveyshaitat kumoutuvat.

Aktiivisuuden olisi siis olennaista olla osa meidän arkeamme pitkin päivää.

Jokainen askel tai liikehdintä on kotiin päin: tärkeintä on, että olet aktiivinen ja myös liikehdit spontaanisti.

Tätä varten on perustettu ryhmä Energisempi ja aktiivisempi arki – motivoidakseen meitä liikkumaan enemmän arjessa.

Kutsu siis KAIKKI tuttusi mukaan, joille toivot energiaa ja jaksamista päivään.