TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
2.9.2017

Kuntosali ei ole mun juttu – pitääkö sinne silti mennä?

  • Posted By : delwigdi/
  • 3 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

”KUNTOSALI EI OLE MUN JUTTU”

Kuulostaako tutulta ajatukselta? Face the facts: ei kuntosali ole kaikkien juttu.

Lihaskuntotreeniä olisi kuitenkin suositeltavaa olla terveyshyötyjen saavuttamiseksi 2 kertaa viikossa. Mikäli jotain tiettyä ominaisuutta halutaan salilla kehittää, niin sitä on treenattava ainakin kaksi kertaa viikossa ja mielellään nousujohteisesti.

Hyvin usein valmennusten ja luentojen aikana nousee esiin huoli siitä, että mitäs jos kuntosali ei ole mun juttu – miten silloin tulisi tai voisi treenata lihaskuntoa?

 

Joskus, tarkkaanottaen aamulenkillä 25.5.2014 tuli todistetusti itsekin tehtyä lihaskuntoa lenkin lomassa. 😀 Työkeikka Tampereella.

 

KUNTOSALI | MIKÄ ETEEN, KUN TREENI SALILLA EI KIINNOSTA?

Silloin on keksittävä sellainen tapa tehdä lihaskuntoa, joka on sinun näköistäsi ja oloistasi, sopii arkeesi ja on toteutettavissa.

 

Tavoite mielessä

Ensimmäisenä kysy itseltäsi, mikä on tavoitteesi lihaskuntoharjoittelun suhteen? Miksi treenaat lihaskuntoa?

Pohdi myös omaa asennettasi lihaskuntoharjoitteluun:

  • Miksi liikut: teetkö sitä siksi, että se on ”pakko” vai onko sinulla aito motivaatio harjoitella?
  • Miten nuorempana suhtautuduit liikuntaan?
  • Mikä sinua motivoi liikkumaan yleisesti?
  • Mikä sinulle on liikkumisessa tärkeää?

 

Tunnistamalla asennoitumisesi ja motivaatiosi liikkua ymmärrät paremmin ajatuksiasi liikunnan suhteen ja sen suhteen, miksi liikuntaa tapahtuu tai miksi ei.

 

Seuraavaksi lähde purkamaan ajatusta siitä, että millainen liikkuja olet? 

  • Liikutko yksin, ystävän kanssa vai ryhmässä?
  • Missä ympäristössä: ulkona, kotona, sisällä?
  • Millaista tukea tarvitset: tarvitsetko piiskuria ja vahtaajaa, kannustajaa, opettavaista ja opastavaa tukea vai ihan vain ajatusten pallottelua jonkun kanssa? Valitse siltä pohjalta mahdollinen asiantuntija-apu. Tee se myös asiantuntijalle selkeäksi, millaista apua häneltä odotat.
  • Oletko maltillinen ja kärsivällinen vai esimerkiksi on-off -tyyppi?

 

Tunnistamalla itsesi liikkujana opit ymmärtämään ajatuksiasi ja asennettasi liikuntaan ja lihaskuntoharjoitteluun.

 

Sopeuta harjoittelu tämän hetkiseen elämäntilanteeseen ja -rytmiin

Pohdi seuraavaksi elämäntilannettasi ja -rytmiäsi. On tärkeää tunnistaa nykyhetken realiteetit liikunnan suhteen:

  • Kuinka monta kertaa viikossa voit liikkua?
  • Kuinka pitkiä aikoja kerralla?
  • Mihin kaikkeen sinulla kuluu vapaa-aikaa?
  • Millainen on päiviesi luonne: hektinen ja kiireinen vai rento?
  • Mitä kaikkea liikut jo nyt, mahdollisen lihaskuntoharjoittelun lisäsi?

 

On hyvä realistisesti tunnistaa omat voimavaransa ja rahkeensa liikkua. Onko sinun mahdollista lisätä liikuntakertoja viikkoosi? Jos ei, on aivan turha stressata lisäliikunnasta.

Voitko saada liikuntaa järjestettyä lisää viikkoon? Jos ei, niin sitten on sopeutettava tavoitteesi nykytilanteeseesi.

Nyt kun tästä aiheesta puhutaan, niin haluan muistuttaa arkiaktiivisuuden merkityksestä. Tuppaamme nykypäivänä miettimään ehkä vähän liikaa liikuntaa irrallisena osana elämäämme: menemme harrastamaan liikuntaa, harrastamme sitä tai tätä. Liikkeen, liikkumisen ja liikunnan tulisi kuitenkin olla osa elämäämme: integroitu pitkin päivää tehtäväksi arkiliikkumiseksi ja -liikkeeksi.

Keskimäärin suomalainen harrastaa liikntaa 3-5 tuntia viikossa. Viikossa on 168 tuntia, joista valveilla olemme suunnilleen 115 tuntia. Jos arjessa olet superpassiivinen noiden 115 tunnin aikana, on todella tärkeää ensisijaisesti miettiä ylipäätään pieniä arjen tekoja aktiivisuuden lisäämiseksi.

Jos käyt treenaamassa jossain yhteensä 3-5 tuntia viikossa jäljelle jää 110-112. Tärkein kysymys onkin mitä tapahtuu noiden 110-112 tunnin aikana? 😉

 

 

Ymppää lihaskuntoa lenkin sekaan.

 

Pohdi millaisia määriä ja mihin kohtaan päivärytmiäsi voit lisätä lihaskuntoharjoittelua 

Aloita pienistä määristä. Koko kakkua ei tarvitse haukata kerralla. Pidä aikataulu realistisena, mutta tiedosta myös tavoitteesi. Jos tavoitteesi on lisätä lihaskuntoharjoittelua, niin muokkaa siitä itsellesi mahdollista. Ymmärrettävästi kuntosali ei ole kaikille elämäntilanteesta riippuen edes mahdollista.

 

Lisää liikuntaa päiviisi lihaskuntoharjoitteluna pieniä määriä kerrallaan. Valitse muutama liike, joita lähdet tekemään muutaman viikon ajan. Sen jälkeen lisää muutama liike lisää. Sisällytä puuhaa aina pikkuhiljaa lukkariin mukaan.

 

Jos tuntuu siltä, että ei ole mahdollista muokata aikatauluja, niin kysy itseltäsi: olenko valmis saavuttamaan tavoitteeni? Haluanko todella sitä?

Kuntosali ja siellä huhkiminen ei ole pakollista silloin, kun puhutaan terveyshyödyistä ja haluat perushyvän lihaskunnon. Toki silloin, kun lihasmassaa halutaan selkeästi kerryttää lisää ja rasvanpolttoa optimoida kuntosali on ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto.

Peruslihaskuntoa voi lisätä myös kotitreeniin, treeninä koiranulkoilutuslenkille tai omille lenkeille, ruokataukoihin tai mihin tahansa väljiin aikoihin. On joskus vain päästettävä irti ajatuksesta, että sen pitäisi olla suuri suoritus ja iso tempaus. Kun jo muutamalla liikkeellä voit edesauttaa hyvinvointiasi.

 

Pohdi tavoitteesi pohjalta myös, millä kaikilla tavoilla helpotat tavoitteesi saavuttamista: investoi tarvittaessa hyvään ulkoilutakkiin, mahdollisiin treenivälineisiin, luo liikuntatauoista rutiineja, ota kalenterista lyhyt tyhjä slotti, kilauta kaverille jne.

 

Pohdi mitä tarvitset, jotta tavoitteesi toteutuu? Mahdollista itsellesi se.

Ja muista, että pienikin askel on aina askel ja kaikki liike on kotiinpäin. Lähtökohtaisesti meitä harmittaa vain se treeni tai liikunta, jota emme koskaan tehneet. 😉

 

Liikunnan iloa kaikille,
x Kipa

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Terveys | Tee ainakin nämä kolme asiaa terveytesi hyväksi!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3


9.2.2017

Coachingkira: Kuntosali ei ole mun juttu – pitääkö sinne silti mennä?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 1 comments /
  • Under : Liikunta

Laitoin Coachingkira -blogiin postauksen siitä, miten pakollinen kuntosali on jos se ei ole sinun juttusi:

 

Kuntosali ei ole mun juttu – pitääkö sinne silti mennä?

Kuulostaako tutulta ajatukselta? Face the facts: ei kuntosali ole kaikkien juttu.

Lihaskuntotreeniä olisi kuitenkin suositeltavaa olla terveyshyötyjen saavuttamiseksi 2 kertaa viikossa. Mikäli jotain tiettyä ominaisuutta halutaan salilla kehittää, niin sitä on treenattava ainakin kaksi kertaa viikossa ja nousujohteisesti.

Joskus, tarkkaanottaen aamulenkillä 25.5.2014 tuli todistetusti itsekin tehtyä lihaskuntoa lenkin lomassa. 😀 Työkeikka Tampereella.

 

Mikä eteen, kun kuntosali ei kiinnosta?

Silloin on keksittävä sellainen tapa tehdä lihaskuntoa, joka on sinun näköistäsi ja oloistasi, sopii arkeesi ja on toteutettavissa. Jos ei kuntosali kiinnosta, niin se ei kiinnosta. 🙂

 

Tavoite mielessä

Ensimmäisenä kysy itseltäsi, mikä on tavoitteesi lihaskuntoharjoittelun suhteen? Miksi treenaat lihaskuntoa?

Pohdi myös omaa asennettasi lihaskuntoharjoitteluun:

  • Miksi liikut: teetkö sitä siksi, että se on ”pakko” vai onko sinulla aito motivaatio harjoitella?
  • Miten nuorempana suhtautuduit liikuntaan?
  • Mikä sinua motivoi liikkumaan yleisesti?
  • Mikä sinulle on liikkumisessa tärkeää?

Tunnistamalla asennoitumisesi ja motivaatiosi liikkua ymmärrät paremmin ajatuksiasi liikunnan suhteen ja sen suhteen, miksi liikuntaa tapahtuu tai miksi ei.

 

Seuraavaksi lähde purkamaan ajatusta siitä, että millainen liikkuja olet? 

  • Liikutko yksin, ystävän kanssa vai ryhmässä?
  • Missä ympäristössä: ulkona, kotona, sisällä?
  • Millaista tukea tarvitset: tarvitsetko piiskuria ja vahtaajaa, kannustajaa, opettavaista ja opastavaa tukea vai ihan vain ajatusten pallottelua jonkun kanssa? Valitse siltä pohjalta mahdollinen asiantuntija-apu. Tee se myös asiantuntijalle selkeäksi, millaista apua häneltä odotat.
  • Oletko maltillinen ja kärsivällinen vai esimerkiksi on-off -tyyppi?

Tunnistamalla itsesi liikkujana opit ymmärtämään ajatuksiasi ja asennettasi liikuntaan ja lihaskuntoharjoitteluun.

 

Sopeuta harjoittelu tämän hetkiseen elämäntilanteeseen ja -rytmiin

Pohdi seuraavaksi elämäntilannettasi ja -rytmiäsi. On tärkeää tunnistaa nykyhetken realiteetit liikunnan suhteen:

  • Kuinka monta kertaa viikossa voit liikkua?
  • Kuinka pitkiä aikoja kerralla?
  • Mihin kaikkeen sinulla kuluu vapaa-aikaa?
  • Millainen on päiviesi luonne: hektinen ja kiireinen vai rento?
  • Mitä kaikkea liikut jo nyt, mahdollisen lihaskuntoharjoittelun lisäsi?

On hyvä realistisesti tunnistaa omat voimavaransa ja rahkeensa liikkua. Onko sinun mahdollista lisätä liikuntakertoja viikkoosi? Jos ei, on aivan turha stressata lisäliikunnasta.

Voitko saada liikuntaa järjestettyä lisää viikkoon? Jos ei, niin sitten on sopeutettava tavoitteesi nykytilanteeseesi.

 

Ymppää lihaskuntoa lenkin sekaan.

 

Pohdi, mihin ja millaisia määriä voit lisätä lihaskuntoharjoittelua nykyiseen päivärytmiisi

Aloita pienistä määristä. Koko kakkua ei tarvitse haukata kerralla. Pidä aikataulu realistisena, mutta tiedosta myös tavoitteesi. Jos tavoitteesi on lisätä lihaskuntoharjoittelua, niin muokkaa siitä itsellesi mahdollista.

Lisää liikuntaa päiviisi lihaskuntoharjoitteluna pieniä määriä kerrallaan. Valitse muutama liike, joita lähdet tekemään muutaman viikon ajan. Sen jälkeen lisää muutama liike lisää. Sisällytä puuhaa aina pikkuhiljaa lukkariin mukaan.

Jos tuntuu siltä, että ei ole mahdollista muokata aikatauluja, niin kysy itseltäsi: olenko valmis saavuttamaan tavoitteeni? Haluanko todella sitä?

Kuntosali ei ole pakollista silloin, kun puhutaan terveyshyödyistä ja haluat perushyvän lihaskunnon. Toki silloin, kun lihasmassaa halutaan selkeästi kerryttää lisää ja rasvanpolttoa optimoida on kuntosali ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto.

Peruslihaskuntoa voi lisätä myös kotitreeniin, treeninä koiranulkoilutuslenkille tai omille lenkeille, ruokataukoihin tai mihin tahansa väljiin aikoihin. On joskus vain päästettävä irti ajatuksesta, että sen pitäisi olla suuri suoritus ja iso tempaus. Kun jo muutamalla liikkeellä voit edesauttaa hyvinvointiasi.

Pohdi tavoitteesi pohjalta myös, millä kaikilla tavoilla helpotat tavoitteesi saavuttamista: investoi tarvittaessa hyvään ulkoilutakkiin, mahdollisiin treenivälineisiin, luo liikuntatauoista rutiineja, ota kalenterista lyhyt tyhjä slotti, kilauta kaverille jne.

Pohdi mitä tarvitset, jotta tavoitteesi toteutuu? Mahdollista itsellesi se.

Ja muista, että pienikin askel on aina askel. 🙂

 

Liikunnan iloa,
<3 Kipa


13.11.2016

Coachingkira-treenivideot koottuna YouTubesta -> katso täältä!

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta

Liikkuminen ja liikepankki on hyvä pitää monipuolisena. Harjoittelussa on hyvä olla myös toiminnallisuutta, jota itse rakastan todella paljon.

 

Kokosin tähän muutamat videoni YouTubesta:

  • Oheiset ylävartalo- & keskivartaloliikkeet voit tehdä salilla tai kotona esimerkiksi kävelyn tai juoksulenkin jälkeen.

Mikäli kotoa ei löydy käsipainoja voi hyvin käyttää esimerkiksi vedellä täytettyjä muovipulloja. Vatsarutistukset voi tehdä jalat ylhäällä tuolilla, sohvalla tai portaalla.

 

  • Puistotreeniä esimerkiksi portaissa tai leikkipuistossa.

 

  • Kuntopiiri ulkona penkkiä apuna käyttäen. Suosittelen tsekkaamaan, jos haluaa fiilistellä kesähelteitä. 😉

 

  • Kuntopiirejä esimerkiksi kuntosalille:

Cross training -tyyppinen kuntopiiri

Alakroppatreeniä

Koko kehon voimaa

Kahvakuula

 

Seuraavista linkeistä löytyy erilaisia punnerrusvariaatioita.

 

  • Lanseerasin kesän 2016 kynnyksellä minipunnerrushaasteen viikon arkipäiville:

 

maanantai

tiistai

keskiviikko

torstai

perjantai

 

  • HIIT ja Tabata-treenejä:

Huhtikuu 2016

Syyskuu 2016

 

  • Ja lopuksi vielä vähän liikkuvuus- ja kehonpainoharjoittelua:

Marraskuu 2016

 

Treeni-iloa kaikille! 

– Kipa

 

Mitä videoita haluaisit nähdä? Kommentoi ja kerro toiveesi alla! Mikäli tarvitset liikuntasuunnitelmaa tai saliohjelmaa, niin ota yhteyttä! 


15.5.2012

Urheilija(ko) ei tervettä päivää näe – miten ylikunto eroaa perussairastelusta?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta

ylikunto-urheilu-tasapaino

Ylikunto vaanii aktiiviliikkujan lisäksi myös yhteiskunnan ylisuorittajia ja vieriviä kiviä

 

Liikunnan alalla törmään paljon henkilöihin, jotka treenaavat (en tietenkään minä itse, koskaan 😉 ) pienessä flunssassa. Tähän joku aina kerkiää tokaista topakasti ”Olet kohta ylikunnossa!”. Toinen tilanne, jolloin ylikunnosta varoitellaan on usein ja määrällisesti paljon treenaaminen. Mitä ylikunto siis on ja miten se kehittyy?

 

Ylikunto iskee, kun kehoaan ei kuuntele

Ylikunto on aina riski henkilöillä, jotka eivät malta olla makoilla paikoillaan edes silloin, kun on pientä pöhnää, särkyä, kuumetta tai selkeää uupumusta. Tämä on kuitenkin vain yksi riskiryhmä.

Ylikunto vaanii myös esimerkiksi paljon työtä tekeviä, uutteria ja ahkeria yhteiskunnan suorittajia. Missä menee raja itsepäisyyden ja oman kehon kuuntelemisen välillä?

Fakta on, että ihmiskeho on suunniteltu liikkumaan. Ihmeellistä muuten, että kukaan ei koskaan puhu toisenlaisesta ylikunnosta – nimittäin liiallisesta istumisesta. Teemme nykyään pitkiäkin työpäiviä, ja valtaosa työpäivistä tuppaa olemaan istumatyötä. Tämä, jos mikä rasittaa elimistöä ja psyykettä etenkin pitkään jatkuneena.

Pysyn kuitenkin nyt siinä ylikunnossa, jolla tarkoitan nimenomaan pitkän aikaa jatkuneen harjoittelun, hektisen elämänrytmin & stressin, liian yksipuolisen ruokavalion sekä riittämättömän unen aiheuttamaa ylikuntoa. Tällöin ylikunnolla tarkoitetaan em.  tekijöiden, tai ainakin suurimman osan niistä, yhteissummaa. Oma empiirinen tutkimukseni osoittaa, että kiire ja väsymys ovat tämän päivän sanat. 😉

Mainittakoon vielä, että jonkin tyyppinen stressi ja väsyminen kuuluvat (kehittävään) harjoitteluun. Tällainen eustressi on positiivista, ja väsymys poistuu elimistöstä levon ja riittävän ruokailun & nesteytyksen myötä muutaman tunnin kuluessa kovankin harjoituksen jälkeen.

 

Ylikunnon oireet ovat tyypillisiä uupumuksen merkkejä

Ylikunnosat ei voida tarkkaan sanoa, milloin se on alkanut, sillä se on kumulatiivinen seuraus monesta eri tekijästä. Perusbalanssimme on tällöin jo pitkän aikaa ollut pois tolaltaan. Ylikunto on tila, joka aiheutuu siitä, että olemme rasittaneet kehoamme enemmän, kuin mistä se kykenee palautumaan.

 

Yleisimmät oireet ovat mm.

  • leposykkeen nousu
  • nuhantapainen olo
  • arkipäiviä ja -askareita vaivaava väsymys, uupumus tai haluttomuus
  • treenimotivaation (ja yleisen motivaation) selkeä hiipuminen
  • treenistä palautumisen hidastuminen tai maitohapon (lihasheikkous ja -kipu) selkeä lisääntyminen treenin aikana

 

Aktiivisesti treenaavat saattavat ylikuntotilassa huomata lihasarkuutta, voimattomuutta, liian matalaa palautumissykettä sekä yleisesti heikentynyttä vastustuskykyä.

 

Muita oireita ovat

  • levottomuus, hermostuneisuus ja rauhattomuus
  • kuumeilu, lisääntynyt yöhikoilu
  • kohonnut verenpaine, vapina ja rytmihäiriöt

 

Ylikuntotilassa tuntuu, että mikään lepo ei riitä eikä juuri mikään innosta. Flegu. Spaghetti. Veltto. Väsy. Tylsää. En jaksa, ei kiinnosta. Toisaalta saatat olla malttamaton, jännittynyt, ahdistunut ja ärtynyt. Ei siis mikään ihan selkeä tilanne.

 

Ylikuntoa on akuuttia ja kroonista ylikuntoa

Akuutilla ylikunnolla tarkoitetaan ylikuntoa, josta palautuu 1-4 viikossa. Krooninen ylikuntotila on astetta vakavampi. Siitä palautuminen voi viedä useita kuukausia, jopa vuosia!

Ylikunto vaanii erityisesti yhteiskunnan vieriviä kiviä, jokapaikanhöyliä, suorittajia sekä aktiiviliikkujia (erityisesti kestävyyslajit).

 

Mikäli epäilet ylikuntoa tutkituta itsesi asiantuntijan luona

Mikäli epäilet ylikuntoa hakeudu toki ammattiauttajan luokse, mieluiten urheilulääketieteen taitajan luona. Yleislääkäri osaa vain lähinnä määrätä sairaslomaa ja sinnepäin oireita helpottavia lääkenappeja.

 

Ylikuntotila mitataan usein niin sanotusti ortostaattisella sykemittauksella.

 

Kotioloissa voit laskea sen seuraavasti:

  • Ennen kuin aamulla nouset sängystä ylös mittaa leposykkeesi minuutin ajalta.
  • Tämän jälkeennouse seisomaan ja mittaa sykkeesti puolen minuutin ajalta (jotkut laskevat tämän saman 3-5 minuutin ajoilta).
  • Mikäli näiden sykearvojen ero kasvaa normaaliarvosta, on se merkki elimistön ylikuormituksesta.
  • Leposykkeen ja ortostaattisen sykkeiden ero tulisi olla yleensä 15-20 pykälää.

 

Esimerkki ortostaattisen sykkeen laskukaavasta: Jos saat leposykkeeksi 62 ja seistaaltaan mitattuna sykkeesi on 90 on ortostaattinen sykkeesi on 28.

 

 

Miten ylikunnon voi välttää?

Muutama ohjenuora löytyy aina, ja ne ovat melko helposti toteutettavissa:

  • Kuuntele kehoasi. Oletko vain väsynyt huonosti nukutun tai liian vähäisten yöunien vuoksi vai oletko oikeasti _uupunut_?
  • Syklittele treeniäsi: Ota välillä rennompia liikuntajaksoja ja välillä kehittävämpiä, haasteellisempia, kausia. Näin saat lepoa riittävästi ja treenimotivaatiokin pysyy yllä, kun saat variaatiota treeniin.
  • Muista monipuolisuus harjoittelussasi.
  • Aktiivitreenaajat muistakaa lihashuolto ja huoltava treeni. Milloin viimeksi kokeilit pilatesta, joogaa tai venyttelyä? Koska olet viimeksi ollut tanssillisimmilla tunneilla? Oletko jo testannut saunajoogaa, infrapunasaunaa, suolahuonetta tai kuumakivihierontaa?
  • Sulje tietokone klo 21 mennessä. Nykyään suurimmat valvottajat ovat tietokone ja TV. Olisi kliseistä sanoa, että tartu johonkin hyvään kirjaan ja lue sitä. Mutta ehdotan sitä silti. Vaihtoehto on myös lukea jotain tylsää kirjaa – uni tulee taatusti.
  • Nauti siitä, mitä teet. On paljon asioita, jotka elämässä ovat ns. pakko. On kuitenkin myös paljon asioita, joita ei ole pakko tehdä. Keskitä energiasi sellaisiin asioihin, joista nautit. Tee ja sano asioita, jotka vievät elämääsi jollain tapaa eteenpäin. Älä nysvää epäolennaisissa asioissa, ne eivät hyödytä elämääsi eikä olotilaasi.
  • Älä stressaa. Vältä stressaamasta asioista, joihin juuri sillä hetkellä et voi vaikuttaa. Opettele priorisoimisen jalo taito ja keskitä energiasi ensisijaisiin. Lakkaa murehtimasta asioita öisin – tuskin keskellä yötä saat paljoakaan asioita hoidetuksi, joten niitä ei kannata murehtia juuri tuolloin. Tärkeämpää on laadukas uni.
  • Ota oma aikasi. Ota päivittäin 5-15 minuuttia omaa aikaa rauhoittumiselle, etenkin jos oikeasti olet sen tarpeessa. Laita kännykkä äänettömälle, käy makuulle, istu jalat pöydällä ja vaikka vain katsele ikkunasta. Hengitä. Maailma pyörii ja pärjää kyllä, vaikka Sinä välillä pysähdyt. Et ole itsekäs ihminen, vaikka annat itsellesi neljäsosatunnin päivässä.
  • Nauti liikunnasta. Unohda hetkeksi suorittaminen, kuluttaminen ja kilokalorit. On suuri lahja voida liikkua ja kehosi on ihmeellinen asia. Nauti omasta seurastasi – olet laatukamaa!
  • Ole hyvä toveri työyhteisössä ja kaveripiirissä. Tee hyviä asioita ja muista kiittää ja kehua aina kun siihen on tilaisuus ja tarve. Anna hyvän olon kiertää. Hyväksy itsesi sellaisena, kuin olet ja hyväksy muut sellaisina, kuin he ovat. Kaikilla on maailmassa paljon parempi ja stressittömämpi olla, jos ja kun tulemme toimeen.
  • Hymyile. Poimi kukkia. Kirmaa pellolla. Soita suomalaisia hittibiisejä ja tanssi mukana. Hulluttele. Elä hetkessä. Ei se ole niin justiinsa!!

 

Meille on luvassa hieno kesä 2012, joten otetaan siitä kaikki irti. Eletään hetkessä ilman suurempia murheita, ja poimitaan kukkia, kun siltä tuntuu. Reipasta kesää kaikille!

Jos sinulle jäi vielä kysyttävää aiheesta, niin ole rohkeasti yhteydessä tai kommentoi tekstiä. Voit myös olla minuun suoraan yhteydessä. Laita viestiä minulle!

 

Pysytään terveinä!

– Kipa

 

Herättikö sivusto tai sen aiheet kysymyksiä? Onko Sinulla aihetoiveita tai haluatko antaa palautetta? Tarvitsetko Personal Traineria tai ravintokonsultaatiota? Kysy lisää! Artikkelia saa myös jakaa! 🙂

 


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020