TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
onnellisuus
4.12.2018

Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?

  • Posted By : FitFashion Kira/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Treeni, Yleinen

Marjat ovat kiehtoneet mua niin pitkään, kuin muistan.  Ei pelkästään siksi, että ne ovat ihan tajuttoman kauniita. Vaan ihan vaan jo siksi, että ne on meille suomalaisille niin käsittämättömän lähellä ja helposti saatavilla: ne ovat superfoodia suoraan takapihalta. Mä kertakaikkiaan rakastan marjoja. Syy siihen on niiden hyvän maun lisäksi niiden tutkitut positiiviset vaikutukset terveyteen.

 

 

Kävin tässä muutama kuukausi sitten kuuntelemassa Marsaana Communicationsin tiloissa elintarvikekemisti ja marjojen flavoideista väitelleen Sari Häkkisen (FT, Kliininen ravitsemustiede) luentoa. Sari esitti meille reilu 10 pointtia siitä, miksi marjat ovat terveellisiä. Halusin nostaa blogiini muutaman kullanarvoisen tutkitun teesin Sarin luennolta.

 

 

Marjojen tutkitut terveyshyödyt

 

Marjat ehkäisevät
– tulehduksia
– ikääntymisen aiheuttamaa hapettumisstressiä
– allergisia reaktioita
– sydän- ja verisuonitauteja

Lisäksi rohkaisevaa tutkimustietoa on löytynyt syöpää hillitsevästä vaikutuksesta. HUOM! Tämä ei tarkoita suoraan ehkäisevää tai syöpää parantavaa vaikutusta. Sitä ei ole tutkittu riittävästi, että voitaisiin vedenpitävästi näin väittää. Yleisestikin kannattaa suhtautua kriittisesti kaikenlaisten terveystuotteiden ja -ruokien väittämiin ja oikeasti skannata sitä miten pitkälle ja riittävästi mitäkin väitettä on tutkittu.

 

Lisäksi marjojen säännöllinen nauttiminen vaikuttaa suotuisasti aivoihin, silmiin, muistiin sekä lihaksiin.

Monelle tuttu mustikka tunnetaan antosyaaneistaan. Metsämustikassa niitä on rutkasti enemmän, kuin pensasmustikassa, jonka kertoo myös marjojen väriero.

Mitä tummempi marja on, sitä enemmän siinä on terveydelle suotuisia antosyaaneja. Antosyaanit ovat flavonoideja (eli antioksidantteja), jotka antavat kasville punaisen, violetin tai sinisen värin.

 

onnellisuus

Mustikka on mun lemppari. <3

 

Mun mielestä kiinnostavimmat pointit liittyivät immuunipuolustukseen, suolistoon, painohallintaan (erityisesti kakkostyypin diabetekseen) sekä liikkuvana ihmisenä itseäni kiinnosti suunnattomasti marjojen vaikutus lihaksistoon ja treenistä palautumiseen – lopussa siis palkkarivinkki!

 

 

Miten marjat parantavat immuunipuolustusta?

 

Immuunipuolustus on osaksi riippuvainen siitä, mitä syömme. Ohessa Sari Häkkisen luennolta muutama tutkittu seikka marjojen vaikutuksesta immuunipuolustukseen:

 

  • MUSTAHERUKKA – helpottaa nivelreuman oireita ja tulehdustilaa sekä parantaa immuunivastetta.
  • MUSTIKKA JA KARPALO – antosyaanit parantavat vastustuskykyä bakteeri- ja virustulehduksia vastaan.
  • MARJOJEN C-VITAMIINI – vahvistaa immuunipuolustusta.
    Yksikään tuontihedelmä ei sisällä yhtä suuria määriä C-vitamiinia, kuin vastaavan kokoinen annos esim. mustaherukoita, tyrniä tai lakkaa.
    Päivittäin  C-vitamiinia tarvitaan 75 mg eli reilun mustaherukkadesin verran.
  • Marjat vaimentavat ”hiljaista tappajaa” eli matala-asteista tulehdusta, joka aiheutuu ylipainosta. Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oireyhtymän taustalla.

 

marjoja päivässä

Marjat ovat ruokapyramidin pohjaalla luoden tärkeän perustan terveelliselle ja monipuoliselle ruokavaliolle. Kuvalähde: syöhyvaa.fi

 

 

Marjat auttavat painonhalinnassa

 

Marjat auttavat painonhallinnassa, sillä niissä on paljon kuituja sekä suhteessa niiden energiapitoisuuteen paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja polyfenoleja. Marjat ovat myös prebioottisia ja ne edistävät suolen probioottisten mikrobien toimintaa. Lisäksi ne tasoittavat verensokerin heittelyä ja insuliinin erityistä.

Marjat ovatkin superruokaa silloin, jos henkilöllä on todettu esimerkiksi 2. tyypin diabetes. 2.tyypin diabeetikoiden kannattaa suosia ruokavaliossaan mm. mustikkaa, karpalo, lakkaa,  puolukkaa, mustaherukkaa, mansikkaa sekä vadelmaa.

On myös tutkittu, että mustikansyöjien (100g päivässä) tulehdusarvot paranivat ja vyötärönympärys pieneni vertailuryhmään nähden.

 

marjoja päivässä

 

 

Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?

 

Jotta saat marjoista terveyshyötyjä, niin syö 2 desilitraa eli noin 100 g per päivä. Kannatta vaihdella eri lajeja, jolloin takaat parhaimmat marjojen terveyshyödyt.

Mielenkiintoista muuten on, että kotimaiset marjat ovat suomalaisten superruokaa ja meillä on uskomattoman hyvät marjat. Siltikin suomalaiset syövät noin 40 g marjoja päivässä eli reilusti alle suositusten. Miksi? Mitä seikkoja teille tulee mieleen?

Marjojen terveysvaikutukset johtuvat mahdollisesti siitä, että niissä on vitamiineja, mineraaleja, polyfenoleita, kuituja ja rasvahappoja. Yksinään tietenkään mikään edellä mainituista ei toimi, vaan homma pelittää lueteltujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Marjat kannattaa syödä kuorineen ja siemenineen, jolloin saat koko paketin terveyshyödyt.

 

 

Mitä palkkariksi treenin jälkeen?

 

Arvatenkin marjoja! Etenkin mustaherukan, mustikan, aronian, vadelman ja mansikan on todettu vähentävän treenin jälkeistä lihasjäykkyyttä – kiitos marjojen sisältämien antioksidanttisten antosyaanien.

Lisäksi näyttöpäätetyötä tekevien kohdalla marjojen syönti voi vähentää kirjoittamisen aiheuttamaa lihasjäykkyyttä mm. parantamalla ääreisverenkiertoa ylävartalon lihaksissa.

Olisiko siis sittenkin hyvä heittää palkkariin vähän marjoja soseutettuna? 🙂

 

 

 

Itse inspiroiduin Sarin luennosta aivan täysillä ja marjat ovat ehdottomasti mukana päivittäisessä ruokavaliossa! Koska olen laiska kokki enkä niinkään perusta keittiössä häseltämisestä, niin liityin Robert’s Berrien kumppaniksi.

 

Tilaan siis suoraan heidän verkkosivultaan -10% alennuksella marjatuotteet, sillä ne ovat kätevissä valmispaketeissa ja sopivan kokoisissa annoksissa. Saan huitastua kurkkuun päiväannoksen marjoja lennosta.

Koodilla coachingkira saat sinäkin tilattua heiltä -10% alennuksella! Käy vilkaisemassa Suomen supermarjoja täällä.

 

 

Iloa ja terveyttä päiviinne! Kommentoi alle, jos sinulle tulee mitä tahansa kysyttävää aiheesta!

x Kipa

 

 

KATSO MYÖS:

Coachingkira Vlogi – Mitä kehossasi tapahtuu kahden kuukauden sokerilakon aikana?

 

TILAA HYVINVOINTIVALMENNUS:

 

Parempaa yleisterveyttä: hallitse stressiä, paranna unta, liiku oikein – palaudu paremmin!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: coachingkira***

motivaatio vs. sitoutuminen
 – Terveysvalmentaja ja hyvinvointivaikuttaja Helsingistä. –


14.5.2015

Stressinhallinta osa 3a: miten ruokavalio vaikuttaa suotuisasti stressitasoihin?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Antioksidantit ovat terveyden kannalta tärkeitä, sillä ne vähentävät kehon oksidatiivista stressitilaa. Oksidatiivisessa stressissä elimistö on joutunut hapetustilaan hapettavien olosuhteiden (ruokavalio, lääkitys, alkoholi, rasittava liikunta) vuoksi. Oksidatiivinen stressi näkyy erityisesti unenlaadun heikkenemisenä. Parhaiten vähennät kehon oksidatiivista stressiä nauttimalla antioksidantteja.

 

Edeltävä stressinhallintaosio päättyi pieneen mutustelutehtävään, jossa muodostettiin tämän hetken oma Stressikenttä. (kts. edeltävä osio http://www.terveysblogi.fi/blogi2/72-stressin-hallinta-on-avain-nykyhetken-hallintaan-ymmarra-hallitse-ja-poista-stressi-elamastasi-osa-2-mista-meille-tulee-stressia).

 

Stressikenttä on avain oman elämäsi stressinhallintaan

Tarkastele omaa stressikenttääsi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tekijöitä stressikenttäsi sisältää?
  • Kuinka monen asian haluaisit olevan toisin?
  • Miten ne olisivat toisin?
  • Kuinka moneen asiaan siinä Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa?
  • Miksi koet, ettet voi vaikuttaa joihinkin stressikentän seikkoihin?

 

Ruokavaliolla voi vaikuttaa stressitasoihin erityisesti suoliston ja vastustuskyvyn kautta

Tässä osiossa käsittelen tarkemmin konkreettisia keinoja vähentää stressiä ruokavalion avulla. Aika usein pitkäaikaiseen stressitilaan liittyy kysymys vastustuskyvystä.

Kroonistunut stressitila aiheuttaa usein harmillisen sitkeän sairastelukierteen. Ruokavalio, oikeassa suhteessa toteutuvat rasitus ja lepo (uni) sekä mielenhallinta ovat avaintekijöitä vastustuskyvyn ylläpitämisessä.

Vastustuskykyä ei ole vain elimistön immuunipuolustus, eli jalo taito tuhota pöpöjä ja pitää ne loitolla. Vastustuskykyä on myös pitää yllä myönteistä mieltä ja olla lannistumatta vastoinkäymisistä.

 

Ruokavalio vaikuttaa kehon immuunipuolustukseen ja kortisolituotantoon

Kortisoli on tunnetuin stressihormoni. Se on myös elämisen kannalta tärkeä hormoni, eli välttämättömänä hormonina siinä ei ole mitään vikaa. Mutta kun kortisolitasot ovat jatkuvasti koholla ja kehossa vallitsee liikatuotanto, niin homma on jo vakavampaa.

 

Kortisolin liikatuotannon merkit ovat

  • Kohonnut verenpaine
  • Luuston lujuuden aleneminen
  • Testosteronin ja insuliinin tuotannon heikkeneminen
  • Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
  • Rasvan herkempi kerääntyminen vartaloon, erityisesti vatsan seudulle
  • Lihasmassan kasvun hidastuminen tai lihasmassan väheneminen
  • Immuniteetin heikentyminen

 

Kortisolin eritystä lisäävät

  • Niukkaenerginen ruokavalio
  • Liian vähäinen hiilihydraattien saanti
  • Nestehukka
  • Aminohappojen ja mikroravinteiden (vitamiinien ja mineraalien) puute

 

Nykypäivän trendi tuntuu olevan kaikenlainen hoocee ja tiukille vetäminen, suorastaan suorittaminen. Ruokavalio on runsasproteiininen ja vähähiilihydraattinen, vettä juodaan liikaa tai liian vähän, rasvat eliminoidaan kaloreiden pelossa tai ruokavalio sisältää paljon tyydyttyneitä rasvoja – tai vähintään liian vähän hyvälaatuista rasvaa suhteessa huonolaatuiseen rasvaan.

Välillä siis vaikuttaa siltä, että keskitien kulkeminen on vähän hukassa. Edeltävästä listauksesta voidaan päätellä, että ruokavaliolla voi vaikuttaa suotuisasti seuraavasti:

  • Proteiinien mahdollinen vähentäminen tai laadun tarkistaminen
  • Hiilihydraatit pitkäkestoisina hiilihydraatteina ja täysjyvänä
  • Riittävästi nestettä
  • Oikeanlaista rasvaa (erityisesti omega-3 -rasvahappoja)

 

Keho on siitä helppo, että sen perustarve on tasapaino. Kun tämän ymmärtää, niin asioista tulee yhtäkkiä kovin simppeleitä.

Kysy tarvittaessa ammattilaista apuun ja selvitä oma perusaineenvaihduntasi. Suhteuta se päivittäiseen aktiviteettiisi ja koosta makroravinteet (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) itsellesi sopiviin suhteisiin.

Usein tässä kohtaa tulee vain se ongelma, mikä on MINULLE sopiva määrä mitäkin. Naistenlehdistä ja kuntolehdistä et tule sitä löytämään: sinun on tutustuttava kehoosi, kuunneltava ja kokeiltava, mikä sinulle toimii. Ei nopein tie onneen, mutta ehdottomasti palkitsevin pitkällä aikajänteellä.

 

3 vinkkiä ottaa hallita stressiä ruokavalion avulla

1. Pidä ravintopäiväkirjaa

Oletko huomannut jonkun ainesosan tai ruoan aiheuttavan turvotusta? Seuraa sen käyttöä kaksi viikkoa. Kahden viikon jälkeen jätä epäilemäsi turvotuksen syy pois ruokavaliostasi ja seuraa tilannetta toiset kaksi viikkoa. Toista sellaisten ruoka-aineiden kohdalla, joiden epäilet olevan sopimattomia kehollesi.

Lisäksi listaa ylös kaikki syömäsi ruoka määriltään ja kellonajoiltaan. Tämä auttaa sinua olemaan läsnä omissa syömisissäsi ja huomaamaan kaiken koneistoosi menevän. Tämä on perinteinen ravintopäiväkirja.

Mitä tähän saumaan suosittelen, on pitää syventävää päiväkirjaa: voit lisätä päiväkirjaan tunnepuolen asioita. Herättääkö jokin ruoka sinussa erityisen hyvää oloa tai syyllisyyttä. Miksi? Kun käyt keskustelua itsesi kanssa opit ymmärtämään syömiskäyttäytymistäsi paremmin. Toimii erityisesti tunnesyöjillä.

 

2. Syö itsellesi sopivin tasaisin väliajoin

Sinä olet oman itsesi asiantuntija. Jollekin sopi syödä 5-6 kertaa päivässä pieniä aterioita, jollekin toimii 4-5 kertaa päivässä ja joku syö 3 kertaa päivässä. Ei ole oikeaa eikä väärää, on vain sinun verensokerinvaihtelusi ja reaktiosi siihen.

Toisaalta ruokailuvälejä ei kannata venyttää liikaa: hyvin pitkät ateriavälit lisäävät kortisolin tuotantoa, ja erityisesti aktiiviliikkujien onkin hyvä harkita treeninsä jälkeistä palautusjuomaa.

 

3. Kokeile adaptogeenejä ruokavaliossasi tasapainottamaan stressiä ja kortisolintuontantoa

Adaptogeeneiksi sanotaan yrttejä, jotka auttavat tasapainottamaan kehon erilaisia stressitiloja. Niillä on lisäksi suostuisia vaikutuksia immuniteettiin sekä palautumiseen. Tietenkään nämä eivät pelasta maailmaa, mutta säännöllisesti käytettynä vahvistavat perusruokarunkoa ja auttavat ennaltaehkäisemään kehon erilaisia stressitiloja.

 

Lisää ruokavalioosi seuraavia adaptogeenejä:

  • Ashwagandha (rauhoittaa hermostoa, lisää kestävyyttä – suosi iltaisin)
  • Chia-siemenet (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Ginseng (energisoiva, vahvistaa yleiskuntoa – suosi aamuisin ja päivisin)
  • Goji-marja (ei varsinainen adaptogeeni, mutta vitamiini- ja mineraalirikas marja, joka tehostaa kasvuhormonin tuotantoa, puhdistaa verta, maksaa ja munuaisia)
  • Lakritsinjuuri (vahvistaa immuniteettia, poistaa tulehduksia, vahvistaa lisämunuaisia – käytä harkiten, jos olet raskaana tai sinulla on korkea verenpaine)
  • Reishi (lääkinnällinen sieni, lievittää ahdistusta, vahvistaa immuniteettia, auttaa unettomuuteen ja tehostaa ruoansulatusentsyymejä – suosi iltaisin)
  • Pinaatti ja lehtivihreät (magnesiumrikkaita, rentouttaa lihaksistoa ja hermostoa)
  • Raakakaakao (magnesium- ja antioksidanttirikas)
  • Ruusunjuuri (piristävä, lievittää masennusta, parantaa tarkkaavaisuutta, vahva antioksidantti – suosi päiväsaikaan)
  • Saksanpähkinät (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Sitrukset ja marjat (C-vitamiinirikkaita: C-vitamiini alentaa kortisolin tuotantoa)
  • Tulsi, pyhä basilica (suojaa hermostoa, vahva antioksidantti, helpottaa vaihdevuosia – suosi iltaisin)
  • Valkoiset pavut (tukevat hermosolujen toimintaa aivoissa, sisältävät hitaita hiilihydraatteja)
  • Vihreä tee (sisältää mm. rauhoittavaa teaniinia)

 

Mikäli lamppu ei öisin sammu syö hiilihydraatteja

Nykypäivän trendi on VHH eli vähähiilihydraattinen ruokavalio. Se ei kuitenkaan sovi kaikille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että puhdistettuja sokereita saa ja pitää syödä paljon: ne ovat ihan eri asia, kuin hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, joita on hyvä löytyä ruokavaliosta.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi aiheuttaa monelle ihmisille huonontuulisuutta, heikkoutta/alipalautumista/jäykkyyttä, hermostuneisuutta tai unettomuutta.

Liian niukka hiilihydraattien saanti nostaa kortisoliarvoja. On siis eri asia olla syömättä hiilihydraatteja, kuin panostaa hyvälaatuisiin hiilihydraatin lähteisiin (sellaisiin, jotka imeytyvät hitaasti ja täten nostavat verensokeria maltilla).

 

Mikäli kuulut niihin, joilla lamppu ei kovin herkästi iltaisin sammu, niin kokeile seuraavia rauhoittavia iltapaloja:

  • Banaanit (sisältävät magnesiumia ja kaliumia, jotka toimivat luonnollisina lihasrelaksantteina)
  • Kananmunat ja vähärasvainen vaalea liha (niiden sisältämä proteiini edistää unen saantia)
  • Kaura, kaurapuuro (sisältää hyvän cocktailin nukahtamista edesauttavia ravintoaineita, kuten magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, fosforia ja piitä)
  • Ohra (tukee hermosolujen toimintaa aivoissa, sisältää hitaita hiilihydraatteja)
  • Kirsikat  (sisältävät luontaisesti hyvin melatoniinia eli “pimeähormonia”, joka vaikuttaa nukahtamista edistävästi)
  • Lämmin maito (maito sisältää tryptofaania ja maidon sisältämä kalsium säätelee melatoniinihormonia)
  • Taatelit  (taatelien sokeri nostaa serotoniinitasoja ja niiden tryptofaani auttaa rauhoittumaan)

… muutamia mainitakseni.

 

Ravinnolla on merkitystä, mutta myös kokonaisuus ratkaisee

Lopuksi on vielä mainittava sellainen seikka, että mitkään luomakunnan poppaskonstit, keitot, marjat, kasvikset, terapeuttiset sienet tai päälläseisonnat eivät auta stressiin, mikäli yleisesti valintasi eivät kokonaisvaltaisesti palvele stressitöntä elämää. Tämä tahtoo sanoa sitä, että stressi on monen tekijän summa, ja sen ei kannata antaa jatkua kovin pitkään.

Arjen päivittäisillä valinnoilla niin asenteen, kuin aikataulujen järjestelyillä saa jo paljon aikaan. On turha yrittää tehdä kaikkea ja olla kaikkialla – siihen ei ihminen kykene, ja se on ihan ookoo.

 

Seuraavassa tekstissäni pureudutaan unen ja levon merkitykseen.

Terveydeksi, ystävät! <3

– Kipa


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020