TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
kehonkuva
13.12.2017

Toiveaihe: Kehonkuva | Kun ulkonäkö muuttuu painonpudotuksen myötä

  • Posted By : delwigdi/
  • 5 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

KEHONKUVA JA PAINONPUDOTUS

Tiedän, että olen saanut tuloksia aikaan, koska painoni on tippunut ja ystävät sanovat ulkonäköni muuttuneen. En silti kuitenkaan osaa ajatella tai nähdä itse itseäni hoikempana, vaan syvällä sisimmässäni olen vielä se sama pullukka.

 

Tätä aihetta on toivottu, ja ihme kyllä aiheesta kirjoitetaan yllättävän vähän. Käsitellään sitä siis tässä. Kiitos toiveesta! <3

Mikäli yllä oleva ajatus osui ja upposi, niin lue ihmeessä lisää! Et nimittäin ole kyseisten tunteiden ja ajatusten kanssa yksin.

On joskus todella vaikeaa antaa itselleen lupa tai sallia oman ulkonäkönsä muuttuneen. Saatat jopa  ajattella, ettet ole ansainnut olla hoikempi.

Mistä tämä kaikki johtuu? Miksi on niin haastava päästää irti menneisyyden haamuista ja vaan olla tyytyväinen saavutuksiinsa?

Saavutuksiinsa voi toki olla toki tyytyväinenkin, mutta niitä joskus saattaa varjostaa tällainen pikku seikka, kuin se vanha minä eli vanha kehonkuva.

 

kehonkuva

KEHONKUVA | SE JOUKON PULLUKKA

Aikaisemmin on todennäköisesti ollut niin, että sinä olet tottunut olemaan se joukon pyörein? Juuri sinä olet ollut ”se pullukka” niiden kaikkien muiden kauniiden ja hoikkien keskellä?

Ajatuksesi omasta itsestäsi ja kehostasi ovat saattaneet olla hyvin kriittisiä.

Ja koska olet se joukon pullein, niin olet ansainnut vähemmän hyvää, kuin ne muut. Et myöskään ole ansainnut painon putoamista, olethan se pullukka.

Olet siis kenties ollut kriittinen myös sen suhteen, mitä mielestäsi ansaitsisit?

Itsekriittisyyttä tarvitaan toki aina jonkin verran, muutoinhan meissä itsessämme ei koskaan olisi mitään vikaa – vaan aina vain muissa. 🙂

 

Ajatustyötä vaatii nimenomaan itse ajattelu: vievätkö omat ajatuksesi itsestäsi sinua kohti tavoitettasi vai siitä pois päin?

kehonkuva

AJATUKSET OHJAAVAT TOIMINTAAMME

Mitäs jos oletkin aina itse ajatuksinesi seissyt tavoitteesi jarruna: mitäs jos omalla sisäisellä puheellasi oletkin luonut sellaisen ajatuksen itsestäsi, että sinun kohtalosi on olla tällainen?

Koska kohtalosi on olla tällainen, niin miksi edes yrittää?

Tai ehkä omat ajatuksesi todella toteutuvatkin käytännössä: et teekään tavoitteidesi mukaisia valintoja, koska et kuitenkaan onnistu.

Tai et ole oikeutettu voimaan hyvin? Et ansaitse hoikempaa olomuotoa, koska olet tällainen tai tollainen?

Opi pysähtymään hetkittäin omiin ajatuksiisi. Mitä kaikkea itsellesi ja itsestäsi puhutkaan?

 

 Oman sisäisen puheen tarkastelu on tärkeää, koska mielemme toimii joko puolestamme tai meitä vastaan.

 

Opi vaimentamaan arvostelija pääsi sisällä. Oma sisäinen puheemme on oikeasti parhaimmillaan aika karua: emme varmana sanoisi kaikkia samoja asioita tärkeille ystävillemme. 😀

Ja hei – mikäli koet olevasi todella tuomitseva omaa itseäsi kohtaan, niin arvaa mitä? Jopa neljä viidestä on tuomitsevampi itseään, kuin ystäväänsä tai muita ympärillä olevia ihmisiä kohtaan.

Kuten sanottu, et ole yksin. <3

Nyt tärkeintä on vain oman sisäisen puheesi tiedostaminen ja sisäisen kriitikon pehmentäminen.

kehonkuva

KEHONKUVA | ERITYISESTI TUNNOLLISTEN, PERFEKTIONISTIEN JA SUORITTAJIEN HAASTE

Jos vielä luet tekstiä, olet todennäköisesti yksi seuraavan tyyppisistä henkilöistä:

Tunnollisena henkilönä otat paljon vastuuta hartioillesi. Heittäydyt helposti itsekriittiseksi, kun asiat eivät mene odotustesi mukaisesti: saatat jopa ajatella, että vika on sinussa.

Mietit oitis, mitä olet tehnyt väärin.

Perfektionisti ja suorittaja. Perfektionistina et ole koskaan tyytyväinen työsi hedelmään, vaan siinä riittää aina fiilattavaa. Et oikein kerkiä nauttia tehdystä työstä, sillä seuraavaa pitäisi jo aloittaa ja mieluiten sata lasissa.

Tai vähintään kaikki tai ei mitään -periaatteella, hommasi etenee lähinnä on-off. Inhoat keskeneräisiä asioita. Fiilaatkin asioita tiptop-kuntoon, vaikka seuraavat jutut painaisivat jo päälle.

Perfektionistina muistat aina nimenomaan virheet.

Usein perfektionistit rupeavat helposti suorittamaan asioita, sillä kaikki meneillään olevat projektit on tehtävä todella hyvin.

 

Mitä tämä kaikki tarkoittaa painonhallinnan kannalta?

 

kehonkuva

KEHONKUVA | TYYTYMÄTTÖMYYS, RIITTÄMÄTTÖMYYS JA ITSENSÄ RUOTIMINEN 

Lähinnä sitä, että et juurikaan pysähdy nauttimaan työsi hedelmistä tässä hetkessä: et salli itsellesi uutta ulkomuotoa. Et anna itsesi katsoa ja hyväksyä uutta kehonkuvaasi silmiin ja todeta, että vau – hyvä minä!

Uskalla siis tehdä se. Katso itseäsi peilistä vähemmän kriittisin linssein. Opi iloitsemaan ja kehumaan itseäsi pienimmistäkin onnistumisista, sillä ne ovat tärkeitä.

Unohda pienet takapakit – ne usein ovat sitä paitsi kokonaisuuden kannalta aivan merkityksettömiä. Mielemme on myös taitava paisuttelemaan asioita ja tekemään kärpäsistä härkäsiä.

Suhtaudu takapakkeihin hienoina oppimiskokemuksina – olet taas oppinut jotain lisää!

Ole itsellesi armollisempi ja odota itseltäsi vähemmän. Sen sijaan palkitse itseäsi enemmän. Tarkista aikajänteesi tai tavoitteesi realistisuus: ettet vain nyt odottaisi itseltäsi liikoja?

Muista, että olet ihminen – et kone. Riittämättömyyden tunne aiheuttaa sisäistä levottomuutta ja saa meidät kamppailemaan negatiivisen sisäisen puheemme kanssa pahimmillaan lisäten negatiivista sisäistä puhetta.

Olemme hyviä itse painamaan itseämme alas.

Kyllä sinä riität.

Viimeisimpänä, muttei vähäisempänä: relaa ja nauti matkasta. Luota itseesi ja luota prosessiin. Muista, että kaikki ne pienet valintasi tänään määrittävät tulevaisuuden huomistasi.

 

Seuraavan kerran, kun bongaat itsesi peilin edestä ruotimasta tai kritisoimasta itseäsi käännä sisäinen puheesi positiiviseen: etsi peilikuvastasi sellainen kohta itsestäsi, josta tykkäät (kyllä, löydät sellaisen varmasti 🙂 ) ja sano itsellesi ääneen:

 

Hyvin mä vedän.

 

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille,
x Kipa

 

Lue myös:

AHDISTAAKO SINUA TERVEELLINEN SYÖMINEN?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

coachingkira

~Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan.~


7.4.2016

Personal Trainer Vatanen: ”Miksi naiset syövät itsensä sian näköisiksi raskaana ollessaan?”

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Tuli esiin The Voicen Rean kommentti liittyen Personal Trainer Vatasen blogikirjoitukseen.

Blogikirjoituksessaan Vatanen kommentoi näin:

”Asiakaskunnassani on paljon äitejä kenen ylipaino on lähtöisin raskausajalta. Reilut raskauskilot on semmonen hyväksytty normi juttu jota pidetään täysin normaalina. Moni oikeasti ajattelee että raskaus prosessiin kuuluu automaattisesti holtiton lihoaminen ja monesti käytös on myös sitä ajatusta tukevaa. Ei se ole normaalia, ei se kuulu olennaisesti raskaana olemiseen että syödään itsensä plussapallon näköiseksi, EI SITTEN TODELLAKAAN. Kun jengi pamahtaa paksusti niin heti ollaan hamustelemassa rasvaa ympärilleen, kyllä sillä vauvalla on ihan hyvä olla vaikka äiskä ei nyt ota 10 kilon rasvamuuria vatsan ympärille.”
Koko kirjoitus löytyy täältä.

 

En aina lähde kommentoimaan näitä tunneherkkiä uutisia/artikkeleita/kommentteja, mutta myös raskaana/synnyttäneiden ihanien naisten PT:nä toimineena on pakko kommentoida.

En ole ollut raskaana, joten en voi tituleerata itseäni kyseisen asian asiantuntijaksi. Olen kuitenkin työni kautta melko tietoinen siitä, että keho muuttuu huimasti raskauden aikana ja myötä.

 

Raskaus muuttaa naisen kehoa, piste.

Mitä olen huomannut, niin ainakaan raskauden jälkeen homma ei helpotu. On totta, että moni asia on kiinni omista syömisistä. Mutta totta on myös se, että keho ei ole sama keho ennen raskautta ja jälkeen raskauden.

Esimerkiksi ennen raskautta teetetyt ruokavaliomuutokset asiakkaalla ovat saattaneet purra ennen raskautta, kuin häkä. Raskauden jälkeen, ja erityisesti imetyksen aikana, kyseinen menetelmä ei vaan toimi. Se voi jopa pahentaa äidin olotilaa. Imetysaika ei ylipäätään ole optimiaikaa edes miettiä painonpudotusta.

Hormonitoiminta on hassu juttu, joka itseasiassa väliaikaisesti ottaa naiselta vallan tämän oman kehonsa suhteen.

 

Mikä on ”oikea” painonnousun määrä raskausaikana?

Kiinnostaisi tietää, onko jossain mitattu tai määritelty mikä on ”oikea” määrä kertyä rasvaa kehoon raskauden aikana? Eikö tähän vaikuta jo itsessään yksilölliset tekijät, kuten geeniperimä, perusaineenvaihdunta ja hormonitoiminta? Miten voidaan edes määritellä oikea rasvakudoksen määrän kasvu raskausaikana, kun raskauksia on niin monta erilaista, kuin raskaana oleviakin? Joku on superonnellinen siinä, että ei lisäkiloja vain tartu. Jollekin tarttuu helpommin.

Toisaalta joskus tuntuu, etten ihan käsitä keskustelua raskauskiloista: onko sillä rasvakudoksen määrällä loppupeleissä niin väliä, jos lapsi (ja äiti) on terve eikä ole puutostiloja? Tottakai eri asia on sitten terveysarvot, jotka voivat radikaalisti muuttua ratkaisevan paljon lisääntyneen rasvakudoksen myötä.

Toki on sitten juuri useamman vuoden synnytyksestä raskauskilojen kanssa painivat, joilla ei ole suoraan fyysistä estettä (traumat/leikkaukset, sisäelimet, kilpirauhanen tms.) painonhallintaan tai -pudotukseen.

Kyllähän se näin on, että raskautta itsessään ja yksinään ei useamman vuoden saatossa voi pitää selityksenä sitkeään istuville kiloille – JOSKIN raskaus on voinut laukaista esim. kilpirauhasen vajaatoiminnan tai jonkin muun painonhallintaa tai -pudotusta hidastavan tekijän. Tämä on aina hyvä huomioida, kuin myös olla rehellinen itselleen todellisten syömisten ja liikkumisten suhteen.

 

Aikajännekin ratkaisee
SUMMA summarum on hyvä erotella mistä aikajänteestä puhutaan. Klassisesta 9 kk odotusajasta? Vai odotusajasta plus imetysajasta? Vai imetyksen jälkeisestä ajasta plus useampi vuosi siitä eteenpäin?

On kyseiseltä PT:ltä -tai keneltäkään- vähän turhaa kommentoida plussapallo- tai sikakommenteilla raskaudenaikaista ja imetyksen aikaista elämää, kun se ei ole suoraan verrattavissa kehon ”normitilaan”. Meidän PT:iden tehtävä ei ole tuomita asiakkaitamme, vaan olemassa olevn informaation pohjalta tarjota apua asiakkaillemme.

Jos kommentointi koskee esim. 2-10 vuotta raskaudenjälkeistä aikaa, niin homma voi tietyt asianhaarat huomioiden, olla vähän enemmän olennaisempaa – joskin kommentoida voi aina vähemmän provosoivasti ja inhimillisemmällä tyylillä.

Sitähän kyseinen PT halusi. Provosoida ja siten ilmaista mainosta. 😉

Tärkeintä on, että Sinä äitinä ja lapsesi voitte hyvin. Liikunta ja syöminen on muutakin, kuin vain ulkonäkö.

Totta kai ulkoinen olemus ja hyvä olo omassa itsessään ja kehossaan vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Joten siksi toivon ja soisin painonhallinnan olevan helppoa kaikille. Olemme kuitenkin yksilöitä, ja siksi sen mukaan se vain on mentävä.

 

Kirjoitin muuten raskausajasta haastateltuani synnyttäneitä tai odottavia liikunnan alan ystäviäni, aiheena ”miten liikunta ja suhtautuminen liikuntaan sekä omaan kehoon muuttuvat raskauden aikana – äidit vastaavat”. Tsekkaa kirjoitus täältä.

Terveydeksi! ❤️

– Kipa


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020