Pää on kipeä ja ajatukset tuntuvat sumuisilta. Väsyttää ja uuvuttaa. Liikunta ei tunnu mielekkäältä ajatukselta. Olo tuntuu jopa masentuneelta ja saamattomalta.

Et välttämättä ole hengittänyt tarpeeksi. Joskus unohdamme hengittää syvään tai oikealla tekniikalla.

Totta kai em. tuntemuksiin voi olla muitakin syitä: unenpuute, alipalautuminen treenistä, liian vähäinen nesteytys, flunssan alkumainingit, vitamiinien tai raudan puute jne.

 

Oletko kuullut vagushermosta?

Vagushermo on tärkein tahdosta riippumattoman hermoston (eli parasympaattisen hermoston) rauhoittava hermo. Se vie tietoa aivoille esimerkiksi suoliston ja sydämen tilasta ja kulkee pallealihaksen läpi.

Meillä ihmisillä on pääasiallisesti kaksi hengitystapaa:

• Pinnallinen rintakehän yläosahengitys
• Syvä palleahengitys

 

Hengitystiheyteemme vaikuttavat muun muassa tunnetilat, fyysinen aktiivisuutemme, nautintoaineet kuten kofeiini sekä kipu ja stressi. Erityisesti kaksi viimeisintä muuttavat hengityksemme pinnalliseksi.

 

Väsymyksemme saattaa johtua pinnallisesta hengityksestä

Nykypäivän suoritusyhteiskuntamentaliteetti, kiire, stressi ja vähäunisuus johtavat helposti pinnalliseen rintakehän yläosan hengitykseen. Pinnallista hengitystä aiheuttavat myös:

• Istumatyöstä ja yksipuolisesta asennosta aiheutuvat niska- ja hartiaseudun kireystilat
• Heikko lavanhallinta (liittyy edelliseen)
• Puutteellinen syvien vatsalihasten tuki
• Kireät lonkankoukistajat ja takareidet

 

Soppa on valmis: hengitys muuttuu ”rintahengitykseksi”, jolloin keuhkojen koko kapasiteettia ei tule hyödynnettyä.

Haasteena tässä on lähinnä se, että keuhkot eivät täyty kokonaan ilmasta. Kun ilmaa ei keuhkoihin saada riittävästi ei sitä myöskään kulkeudu riittävästi aivoihin ja lihaksiin. Etenkään, jos niska-hartiaseutu on kireä.

Noidankehä on valmis ja alati jatkuva väsymys verottaa meitä jopa päivittäin.

 

Oikeaoppinen hengitys täyttää keuhkot – testaa oma hengitystekniikkasi

Useimmat happea kuljettavat verisuonet sijaitsevat keuhkojen alaosassa. Siksi on tärkeää, että hengitämme keuhkon koko kapasiteetilla ihan keuhkojen alaosaan asti. Puhutaan siis syvästä palleahengityksestä.

Syvällä palleahengityksellä on vagushermon kautta merkittäviä terveysvaikutuksia, se auttaa stressiin, lievittää kipua, tukee selkää ja edesauttaa suoliston toimintaa.

 

Sinun on helppo testata oma hengitystapasi seuraavasti:

• Asetu selinmakuulle ja laita kämmen rintalastan alaosan päälle
• Hengitä sisään
• Jos vatsa nousee kämmenen alla ja rintakehä ja alimmat kylkilihakset laajenevat, hengitys on koko keuhkojen kattavaa, ”oikeanlaista” hengittämistä
• Kun hengität ulos, rintakehä painuu ensin alas, sen jälkeen pallea ja ylävatsa

 

Jos vatsa ei sisäänhengityksessä nouse, hengität liikaa keuhkojen yläosalla.

 

Vauvoilta on hyvä ottaa mallia

Ikääntyessämme hengitystekniikkamme usein heikentyy. Mielenkiintoista kyllä, voimme oppia oikeaoppista hengitystekniikkaa vauvoilta. Koska vauvoilla ei ole elämisen aiheuttamia rasitteita kehossaan he käyttävät syvempää hengittämisen tapaa, jota sanotaan ”vatsahengitykseksi”.

Vatsahengitys vahvistaa keuhkoja ja kehoa ottaen kaiken hyödyn irti keuhkojen alapuolella sijaitsevasta tärkeästä hengityslihaksesta, palleasta.

 

Pienistä hengitysharjoituksista kasvaa iso happi

Ota tavaksi tehdä muutamia helppoja hengtysharjoituksia. Niiden ei tarvitse viedä pitkää aikaa.

Jo lyhytkestoisesta oikeanlaisesta hengityksestä on mainittavaa hyötyä. Hyviä apuvälineitä tarjoavat esimerkiksi meditaatio ja tietoiset hengitysharjoitukset, joogan eri muodot, pilates sekä rentoutusvalmennus.

Kun hengität noin tunnin ajan oikein, aivosi rekisteröivät tämän tekniikan ja muistijälki oikeasta hengityksestä säilyy jopa parin viikon ajan.

Mitä useammin hengitystäsi harjoitat, sitä tehokkaammin muistijälki vahvistuu.

Pitkällä aikavälillä tämä tuo mittavia kokonaisvaltaisia terveyshyötyjä parantaen mm. stressinsietokykyä, unenlaatua, immuniteettipuolustusta, yleismielialaa, kehontuntemusta, ryhtiä ja jopa libidoa. Monta hyvää syytä siis hengittää oikein. 🙂

 

Vielä muutama vinkki edellisten lisäksi:

• Keskivartalon suuri ympärysmitta altistaa vääränlaiselle hengitykselle: mitä enemmän vatsanpeitteissä tai vatsan ympärillä on rasvaa, sitä työläämpää hengittäminen on.

Vatsanseudun ylipaino estää elintärkeää hengityslihasta, palleaa, vetäytymästä alaspäin sisäänhengityksen aikana. Kun pallea ei pääse liikkumaan, hengitys muuttuu helposti pinnalliseksi ja pinnistäväksi ja tukalaksi tai ”ahtaaksi”.

 

• Vaatetuksella on väliä: erityisesti topakoita urheilutoppeja käyttävillä liikkujilla rintakehän kohdalta puristavat vaatteet häiritsevät hengitystä blokaten hapen pääsyn keuhkojen alaosiin.

Rintakehää kiristävät vaatteet päällä on liki mahdo­tonta hengittää oikein ja hengitys jää vääjäämättä pinnalliseksi. Tämä taas vaikuttaa olennaisesti meneillään olevaan liikuntasuoritukseen.

 

Nyt vaan aktiivisesti hengittelemään – vaikka yhdistämällä tähän reippaan kävelylenkin ihanan raikkaassa ulkoilmassa.

Terveydeksi,

– Kipa