TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
keskivartalo
20.8.2018

Vartalotyyppi O, T ja A: tuloksia näillä treeni- ja ravintovinkeillä!

  • Posted By : delwigdi/
  • 11 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Treeni, Yleinen

Kirjoitukseni on toinen kirjoituspuolisko usein kysyttyyn kysymykseen; ”miten pääsen eroon tästä keskivartalosta”. Pienessä mielessäni käänsin kysymyken muotoon: ”miten saada tuloksia treenin ja ruokavalion avulla?”

Vartalotyyppi voi vaikuttaa siihen, miksi tuloksien saanti on hidasta. Treenaatko ja syötkö vartalotyyppisi mukaan? Tässä kirjoituksessa käyn läpi, minkälainen treeni ja ruokavalio toimii täsmäaseena tuloksille, kun olet kehotyypiltäsi A, O ja T.

 

Huomattakoon, että vyötärön ympärys on kiinni erilaisista asioista: mm. liikunta, ruokavalio, elämänrytmi, hengitys ja uni ja geenit vaikuttavat kaikki.

Rasva ei harmi kyllä pala paikallisesti. Tiettyjen lihasryhmäalueiden paikallista verenkiertoa ja aineenvaihduntaa voit kuitenkin parantaa lihaskuntoharjoittelulla.

VYÖTÄRÖ ESIIN RUOKAVALION AVULLA

Kokonaisenergiansaantisi tulee olla synkassa kokonaisenergiankulutuksesi kanssa. Toisin sanoen (painoa hallitaksesi tai painoa pudottaaksesi) syö aina tarpeesi mukaan.

 

instagram

 

Pienestä energiavajeesta on aina etua, mutta tässäkään asiassa ei kannata liioitella: liian alas energiansaantia ei kannata viedä.

Miksi? Lue lisää säästöliekistä ja sen selättämisestä tästä kirjoituksestani.

Lisäksi vilkaise Tubesta vlogistani nopsakka villasukilla kotosalla tehtävä koko kehon treeni täältä. Laita kanavani tilaukseen!

Treenivideoita ja -idiksiä laitan aina tasaisin väliajoin myös Instagramissani IGTV:hen.), käy kurkkailees ja seuraa tiliäni!

 

Nykyään ihmiset jopa riitelevät somessa siitä, kenen ruokavaliolahko on paras ja toimivin. Tosiasiassa on useampi tapa saada hyviä tuloksia.

 

Tärkeintä on, että sinä löydät juuri sinulle toimivan ruokavalion.

 

 

vartalotyyppi

 

Jos sinua turvottaa selkeästi gluteeni, makeutusaineet tai laktoosi, niin niille löytyy kyllä korvikkeita.

Kokeile olla pari viikkoa ilman ruoka-ainetta, jonka epäilet aiheuttavan oireita. Testaa uudelleen oireita aiheuttavaa ruokaa parin viikon jälkeen ja katso miten kroppa reagoi. Kroppasi tietää kyllä.

 

Keskivartaloon täsmällisin ase on ruokavalio.

 

Treenillä, laadukkailla yöunilla ja stressiä vähentämällä saa vauhditettua prosessia.

 

VARTALOTYYPPI ON GEENIPERIMÄSSÄ

Vartalotyypin määrää geenit. Esimerkiksi ylipainon periytyvyys on 40-70 %.

Ylipainoon on tutkittu liittyvän 32 geeniä, joista suurin osa liittyy ruokahalun säätelemiseen.

Keskivartalon rasvaa säätelevät geenit eivät ole samat kuin ylipainoa määräävät geenit.

 

Tämä tarkoittaa sitä, että ylipainoa ja rasvakudoksen jakautumista juuri keskivartaloon (tai muualle kehoon) säätelevät riippumattomat mekanismit.

 

keskivartalo

 

O-TYYPPI: OMENAVARTALON TREENI JA RUOKAVALIO

 

Tästä tunnistat omenavartalon:

Olet muodokas, rintava ja huomio todennäköisesti kiinnittyy muotojesi lisäksi sinun ihaniin runsaanpuoleisiin reisiin.

Hartiasi ovat yhtä leveät tai astetta leveämmät, kuin lantiosi. Raajasi ovat usein lyhyet ja luustosi kevytrakenteinen.

 

Treenaa näin:

Suosi voimatreeniä ja liikkuvuustreeniä.

Koska rakastat ruokaa, niin liikunnalla on ruokavalion tarkistuksen ohella suuri merkitys terveydellesi (ja keskivartalollesi).

Keskity suuriin lihasryhmiin ja tee perussaliliikkeitä.

Toteuta treenisi tehokkaana kuntopiirinä tai sitten yksi laite/liike kerrallaan. Panosta voimaan sekä aerobiseen treeniin, erityisesti intervallitreeniin.

 

 

O-tyypille hyvä treenimuotoja:
kuntosali, spinning, HIIT, aerobinen jumppa/reipas kävely
tai sauvakävely.

 

Syö näin:

Sinulle sopii parhaiten vähähiilihydraattinen tai niin sanottuja hyviä, pitkäkestoisia, hiilareita sisältävä ruokavalio.

Panosta hyvälaatuiseen ravintorasvaan sekä riittävään proteiinimäärään (1,2-1,8 g per painokilo).

 

keskivartalo

 

T-TYYPPI: TREENI JA RUOKAVALIO

 

Tästä tunnistat T-vartalon:

Onneksi olkoon – sulla on käynyt tuuri! Olet vähän niinkuin geeneissä saanut astetta urheilullisen kropan – pidä siis siitä kiinni, olet atleetti!

Olemuksesi on sporttisuuden lisäksi sopusuhtainen. Olet ryhdikäs. Hartiasi ovat todennäköisimmin lantiotasi leveämmät.

Olet energinen sekä kilpailu- ja seikkailuhenkinen tyyppi.

 

Treenaa näin:

T-tyypin kannattaa panostaa lihaskuntoon, sillä lihaksikkuus on sinun vahvuutesi.

Lisäksi sinulle kestävyystreeni sopii hyvin, sillä sinulla on siihen hyvät edellytykset. Säilytä siis kestävyystreeniä liikuntalukkariisi.

Panosta salilla jalkatreeniin sopusuhtaisen kropan kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.

Liikkuvuus saattaa olla heikkoutesi. Siksi saatat olla myös astetta alttiimpi loukkaantumisille tai rasitusvammoille.

Siksi sinun on hyvä sisällyttää myös liikkuvuustreeniä ohjelmaasi sekä säännöllistä venyttelyä.

 

T-tyypille hyviä treenimuotoja:
juoksu/hölkkä, kuntosali (erityisesti alakroppa- ja keskivartalotreeni)
sekä liikkuvuustreeni, jooga tai venyttely.

 

Syö näin:

Koska sinulla on vilkas ruoansulatus ja lihasta kropassa huolehdi riittävästä energiansaannista ja tasapainoisesta ruokavaliosta.

Siedät hyvin hiilareita, joten syö niitä treenisi tueksi.

Lisäksi on hyvä, että saat riittävästi proteiinia, joten pidä proteiinikirjosi monipuolisena, jokaisella aterialla kämmenellinen proteiinia (n. 20 g kerralla).

 

keskivartalo

A-TYYPPI: PÄÄRYNÄVARTALON TREENI JA RUOKAVALIO

 

Tästä tunnistat A-vartalon:

A:lla lantio on hartiota leveämpi. Ylävartalostasi olet hoikahko. Todennäköisesti sinulla on siunaantunut jonnin verran runkoosi myös pituutta.

A-tyyppi omaa heikon ääreisverenkierron.

Kehosi rasvaprosentti on usein alhainen. Toisaalta joudut tekemään paljon työtä kasvattaaksesi lihasmassaa ja voimaa.

 

Treenaa näin:

Heikohkon ääreisverenkierron ansiosta saatat palella helposti. Siksi sinun kannattaa panostaa huolelliseen lämmittelyyn treeneissäsi.

Notkeus ja liikkuvuus ovat vahvuuksiasi. Toisaalta nivelesi saattavat olla yliliikkuvat, joten tällöin vältä staattisia äärivenytyksiä. Voit ennemminkin huoltaa kehoasi hieronnalla sekä erilaisilla rentoutusharjoituksilla.

Haasteitasi ovat huonohko ryhti ja alaselän notko, joten huolehdi lonkankoukistajien liikkuvuudesta ja pakaralihaksen vahvistamisesta.

Suosi treeneissäsi  tasapuolisesti kuntosalitreeniä ja kestävyystreeniä. Panosta salilla ylävartalotreeniin, jotta saat tasattua ylä- ja alakropan suhteita.

Alakropalle kannattaa suosia kestävyystreeniä, joka haastaa lantionseutua, pakaroita ja reisiä.

 

Syö näin:

Osaltaan treenituloksiasi saattaa vaikeuttaa hidas tai heikohko ruoansulatus, joten verensokerisi on helposti matalalla ja sinulla on taipumus myös raudan puutteeseen. (Myös tästä syystä kestävyyskuntosi ei ole paras mahdollinen.)

Ruokailuissasi sinun on hyvä huolehtia, että saat riittävästi energiaa. Huomoi myös mahdollinen anemia. Lämmittävillä mausteilla (inkivääri, kaneli, pippurit) saat potkua ääreisverenkiertoosi.

Pidä kiinni ateriarytmeistä.

 

keskivartalo

 

A-tyypille hyviä treenimuotoja:
kuntosali (erityisesti yläkroppa ja keskivartalo), uinti/vesijuoksu,
(sauva)kävely, hölkkä ja pyöräily.

 

 

Näyttääkö silmiisi tutulta? Mitä komppaat, mitä ehkä et? Kommentoi alle! Ja jos tunnistat ystävistäsi jonkin kyseisistä kehotyypeistä, niin vinkkaa blogautuksestani heille!

 

Tsekkaa myös vastaava kirjoitukseni X- ja I -kehotyypeistä täältä.

 

 

Treeni-iloa ja hyvää mieltä loppuviikonloppuunne,
x Kipa

 

 

TSEKKAA VLOGISTA:

Coachingkira Vlogi | Muiden huomioon ottaminen

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

~Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan.~


20.1.2017

Ruokavaliomyytit: ruokatarut top-19

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Välillä sitä törmää syömiseen liittyviin myytteihin, jotka ovat juurtuneet mieliimme yllättävän tiukasti. Suurimmat myytit liittyvät selkeästi painonpudotukseen, rasvanpolttoon tai kilojen kertymiseen. Katsotaan näitä seuraavaksi vähän.

 

Ohessa kestomyytit, joihin törmään työssäni jatkuvasti, top-19 tarut:

 

1 – Hiilihydraatit lihottavat.

Ei voi yleistää. Hiilihydraatti yksinään ei lihota, vaan painonnousuun tarvitaan muutakin. Hiilihydraatin kokonaismäärällä, laadulla sekä esim. liikunnan aikaisella hiilihydraatin kulutuksella laadulla on myös väliä. Lisäksi kehon toiminta kaikilla on yksilöllinen: toisten keho ”sietää” paremmin hiilihydraatteja, kuin toisten.

Optimaalinen ruokavalio, joka huomioi yksilölliset tavoitteet saa sisältää hyviä hiilihydraatin lähteitä.
2 – Rasvan syöminen lihottaa.

Sama kuin edellä: asia ei ole aivan niin mustavalkoinen. Ruokavaliossa mikään yksittäinen tekijä ei ole pahis tai hyvis, ei siis rasvakaan. Rasvan kokonaismäärä ja esimerkiksi liikunnan aikainen & jälkeinen kulutus vaikuttaa. Rasva-aineenvaihdunta on jokaisella yksilöllinen ja lisäksi ruokavaliossa rasvan imeytymiseen vaikuttavat myös kuidut.

Optimaalinen ruokavalio sisältää myös hyvälaatuista rasvaa, toki pienissä määrin myös tyydyttynyttä rasvaa saa olla.

 

3 – Laihtuakseen on ruokavalion oltava vähärasvainen.

Ei pidä, päinvastoin. Jotta rasva kropasta palaa on syötävä hyviä rasvan lähteitä, kuten juoksevia/pehmeitä rasvoja, kasvirasvoja (avokado, siement, pähkinät, oliivi jne.) sekä lohen ja muiden rasvaisten kalojen rasvaa.

Ravintorasvoilla on monia elintärkeitä tehtäviä ihmiskehossa sekä hormonitoiminnassamme. Lisäksi rasvaliukoiset vitamiinint (A, D, E, K) tarvitsevat imeytyäkseen rasvaa.

 

4 – Laihtuakseen on laskettava kaloreita.

Ei välttämättä. Mikäli hifistellä haluaa, niin jokaisen suupalan saa toki laskea – painonpudotuksen edellytys se ei kuitenkaan ole. On myös aina muistettava, että mistä aloituspisteestä lähdetään liikenteeseen: on eri asia hifistellä kalorimäärillä silloin, kun henkilö syö jo lähtökohtaisesti 2500 kCal/pv vs. henkilö, joka syö 5500 kCal/pv ja tavoitteena on painonpudotus/rasvanpoltto.
Ensimmäisessä versiossa laihtuakseen riittää todennäköisimmin pienet viilaukset ja makroravinteiden (proteiini, hiilihydraatti, rasvat) saantisuhteiden fiksaukset, kun taas toisessa tapauksessa olisi todennäköisimmin syytä ensin esim. opetella hallitsemaan annoskoot, ateriarytmi, iltanapostelu, tunnesyöminen tms.

 

5 – Detox-tuotteet ovat tehokkaimpia kehon puhdistajia.

Ikuisuusaihe, josta alati väitellään. Kyllä keho osaa itsensä puhdistaa, se on sille sisäänrakennettu mekanismi.

Detoxin yhteydessä puhutaan paljon maksasta. Käytännössä maksa hajottaa elimistöömme joutuneet vaaralliset aineet muuttamalla ne myrkyttömään muotoon. Maksa pystyy myös poistamaan verestä mikrobeja ja elimistön omia hajoamistuotteita.

Kaikkia myrkyllisiä aineita maksa ei kuitenkaan pysty hajottamaan (kuten monet PCB-aineet ja raskasmetallit. Jotta ne eivät kulkeutuisi muualle elimistöön, maksa varastoi ne itseensä. Valitettavasti näitä myrkkyjä ei yrttijuomilla maksasta kaiveta pois.

 

6 – Pakastetuotteet ovat ravintoarvoltaan tuoreita huonompia.

Rohkeasti pakastealtaalle vaan: kun marjat, hedelmät ja kasvikset pakastetaan nopeasti keräämisen jälkeen, niin niissä on lähes yhtä paljon ravintoaineita kuin tuoreissa. Erittäin varteenotettava vaihtoehto, mikäli kasvisten pilkkominen ei innosta.

 

7 – On olemassa yksi toimiva ruokavalio.

Olisikin. Kaikki oltaisiin tikki, tikimpi, tikein.

Itselleen optimaalisen ruokavalion löytyminen vaatii kärsivällistä testailua ja kokeilua, oppimista ja kosolti itsensä ja kehonsa kuuntelua. Joskus ammattilaisen apua.

Ei voi liikaa taaskaan korostaa ihmisen yksilöllisyyttä. Olemme eri elämäntilanteissa, omaamme erilaisen perimän, nukumme eri määriä, olemme eri tavalla aktiivisia tai passiivisia, emme ole kaikki samaa sukupuolta, ikää, kokoa tai temperamenttia.

 

8 – Rasvanpolttajat boostaavat aineenvaihduntaa.

Joo ja ei. Todellisuudessa rasvanpolttajien hyöty on marginaalinen. Useimmiten rasvanpolttajien ”teho” perustuu niiden avulla tehostettuun termogeneesiin eli kehon lämmön tuottoon.

Vihreästä teeuutteesta on vielä tutkitusti hyvin pientä tukea, joskin itse uutemäärät saavat olla isot. Vihreä tee saattaa nostaa kehon lämpötilaa noin 4%. Toki jotkut puhuvat chilin nimeen, sillä sen sanotaan nostavan perusaineenvaihduntaa.

Tehokkain tapa polttaa rasvaa on fiksata ruokavalio, liikunta ja palautuminen keskenään.

Sitten on tietty markkinoilla oleva hullunnimiset extreme-rasvanpolttonapukat. Näissä on syytä muistaa se kokonaisuus, mitä näistä olevista HC-pillereiden nauttimisesta koituu: kokonaisuudessaan muiden ainesosien yhdistelmät saattavat olla keholle todella epäsuotuisia ellei jopa epäterveellisiä. Mikä on siis marginaalisen rasvanpolttoavun todellinen hyöty vs. terveydelle koituva hinta?

Rasvanpolttajista on todellisuudessa marginaalinen hyöty oikeastaan silloin, kun ruokavalio ja treeni ovat hifistellyt viimeisen päälle ja vielä halutaan tiristää viimeisetkin rasvat pois. Perusjampalla ne ovat rahan tuhlausta.

 

9 – Illalla syöminen lihottaa.

Käytännössä kellonajoilla ei ole väliä: kokonaisenergiansaanti päivätasolla – jopa viikkotasolla on merkitsevämpi. Mitä päivän aikana koneistoon menee ja kuinka paljon vs. kulutus ratkaisee kellonaikaa enemmän.

 

10 – Aamulenkki tyhjällä vatsalla polttaa rasvaa tehokkaimmin.

Marginaalista. On lisäksi hyvä tunnistaa millainen liikkuja olet: saatko tehot irti heti aamulla tyhjällä vatsalla nälkäisenä (ja tunnetko nälkää?) vai olisiko sinun sittenkin parempi vähän nauttia jotain energiaa ennen treeniä tai suosiolla treenata alkuillasta/iltapäivästä.

Taas tullaan siihen, että mikäli olet jo suht kireässä kunnossa ja haluat tiristää viimeisetkin silavat pois, niin tässä saattaa olla yksi tehostava keino – or maybe not.

 

11 – Päivässä tulee syödä 5-6 ateriaa.

Ateriarytmi on yksilöllistä. Mikä sopii sinulle ja tämän hetkiseen elämäntilanteeseesi? Vuorotyöläinen vai normipäivätyöläinen? Vai koululainen? Aktiiviliikkuja vai passiivisempi henkilö?

On hyvä tarkkailla kylläisyyttään ja mielitekojaan: jos tunnet itsesi kylläiseksi päivän mittaan, olet syönyt tarpeeksi. Jos sinulla on jatkuva nälkä saatat esim. syödä liian harvoin ja epäsuotuisalla ravintokokoonpanolla. Tai saatat syödä usein ja siksi liian vähän kerralla. Tai ehkä sittenkin skippaat ruokailut ja se kostautuu naposteluna illalla.

Kuuntele kehoasi ja nälkäsignaaleita. Tarvittaessa pidä ravintopäiväkirjaa ja lisää sinne fiiliksiä. Hyvinvointi on jatkuvaa itseopiskelua ja –tutkiskelua.

 

12 – Päivässä on syötävä ainakin yksi lämmin ruoka.

Keho ei oikeastaan ymmärrä onko ruoka lämmintä vai kylmää: sitä kiinnostaa mitä se ruoasta saa. Tärkeintä on, että siellä on makroravinteita, kuituja sekä vitamiineja & hivenaineita.

Toki lämmin ruoka voi hieman nostaa kehonlämpötilaa ja kylmä taas viilentää sitä – ja joku saattaa hifistellä tällä. Onhan sitä olemassa jääpaladieettikin, jossa luotetaan siihen, että kehon viileneminen nostaa kalorinkulutusta kehon pyrkiessä lämmittämään itseään. (?? Ei tästä sen enempää…)

 

13 – Veden juominen laihduttaa.

Osatarua. Toki veden juominen on nestekierron kannalta olennaista, ja moni kokee nestehukan esimerkiksi turvotuksena tai ummetuksena tai mielitekona.

Joskus meidän ”tekee mieli jotain, muttei tiedä mitä” ja tällöin yksi syy saattaa olla puhdas jano. Tällöin riski on, että seuraat mielitekoa, jolloin tulee syötyä jotain ekstraa vs. se, että joisi kaloritonta vettä.

Veden juonti ennen ruokailua saattaa vähentää ruokahalua, jolloin ei tule syötyä liikaa.

Toki eräässä saksalaistutkimuksessa joskus havaittiin, että juomalla 6 lasillista kylmää vettä päivässä, voi aineenvaihduntaa vilkastuttaa 50 ekstrakalorin verran pelkällä veden juomisella. Vuodessa tämä tekisi noin 2 kiloa painonpudotusta. Loppupeleissä hyöty on melko pieni, kun lisäksi kun suuhun tulee laitettua muutakin ja kokonaisuus ratkaisee.

Itsessään veden juonti ei siis ihmeitä laihdutuksessa tee (ellet elä pelkällä vedellä, en suosittele testaamaan 😀 ). Painon lasku (ja nousu) on useamman tekijän summa.

 

14 – Tulinen ruoka (chili) tehostaa aineenvaihduntaa.

Tässä viitataan usein chiliin ja sen sisältämään kapsasiiniin, jotkut vannovat cayennpippurin nimeen.

Eräässä yhdysvaltalaisen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin punaisen chilin pitävän nälkää pidempään loitolla, kun sitä lisättiin ruoka-annokseen noin puoli teelusikallista (eli 1 gramma).

Tämä syystä, että punainen chili hillitsee suolaisen, makean ja rasvaisen ruoan himoa.

Painonpudotuksen kannalta tämäkin on hyvin marginaalista ja menee sarjaan hifistely. Mutta jos tykkäät chilistä, anna mennä! Muista kuitenkin, että elintavat on fiksattava pippureita ennen!

 

15 – Liika proteiini on haitallista munuaisille.

Liika on aina liikaa. Harvoin proteiinia kuitenkaan tulee ”perusjampalla” ruokavalioon liikaa. Päivittäinen riittävä proteiininsaanti on 1,5-2 g per painokilo. On hyvä tiedostaa, ettei elimistö pysty käyttämään hyödyksi saantisuositusta suurempia proteiiniannoksia. Siksi kerrallaan on suositeltavaa syödä proteiinia 20-25 g annoksina.

Ylimääräinen proteiini myös varastoituu elimistöön rasvana.

Mitä munuaisiin tulee, niin tällöin ollakseen niille haitallinen, proteiininsaanti saa olla ainakin 5g per painokilo vuorokauden aikana. Lähinnä proteiinin sisältämän typen takia. Lisäksi myös siksi, että munuaiset eivät tällöin pysty enää erittämään virtsa-ainetta, jolloin virtsa-aineen ammoniakkia kerääntyy vereen.

“Normi”, perusruokaa, sisältävällä ruokavaliolla ei liiallisiin proteiinimääriin yllä, joten ei huolta.

 

16 – Ananas poistaa nestettä elimistöstä.

Tälle ei ole tieteellistä näyttöä. Toki ananaksessa on nestettä ja neste poistuu elimistöstä aina tyylillä tai toisella.

Ananas sisältää kyllä bromelainiinia, joka on proteiineja pilkkovia entsyymejä sisältävä yhdiste. Sllä on tutkittu olevan turvotusta, tulehduksia ja kipuja lievittäviä vaikutuksia. Itsessään ihmeellisenä erityisdiureettina se ei juurikaan toimi.

 

17 – Keinotekoiset makeutusaineet haittaavat laihtumista.

On totta, että makeutusaineet saattavat lisätä yleistä koettua makeanhimoa paljon ja säännöllisesti käytettynä. On kuitenkin eri asia energiansaannin kannalta juoda sokerillista, ja siten kaloripitoista, litkua, kuin makeutusaineella makeutettua kaloritonta juomaa.

Varsinaisesti ne eivät siis estä laihtumista, vaan saattavat toimia energiataseen kannalta hyödyllisinä vaihtoehtoina. Toisaalta ne eivät välttämättä auta makeanhimon tyydyttämiseen tai poistamiseen jo ihan siksi, että niiden on tutkittu antavan samanlaista signaalia makeasta aivoista, kuin sokerin.

 

18 – Hedelmien sokeri lihottaa.

Itsessään ei. Kuten on todettu, niin ensinnäkin kokonaisuus ratkaisee. Toisekseen olennaista on se, mitä hedelmät korvaavat ruokavaliossa. Toki, jos hedelmiä syödään kaiken muun ravinnon lisäksi ja siten kokonaisenergiansaanti kohoaa korkealle, niin asia on eri.

Kun hedelmät korvaavat jotain muuta mahdollista ruokaa kuten viljoja, lihoja ja maitotaloustuotteita jne., niin ne istuvat kuvioon kyllä. Lisäksi niiden sisältämä kuitu hillitsee hieman verensokerin nousua.

Toisin, kuin teollinen lisätty hedelmäsokeri (fruktoosi), joka esimerkiksi juomissa lisättynä on terveydelle epäsuotuisaa.

 

19 – Margariini on voita terveellisempää.

Tässä on taas sen punnitsemisen paikka, mikä on itselleen tärkeämpää: yleinen terveys vai rasvahappohifistely. Kasvimargariinia suositellaan nykyään voin sijaan, koska se sisältää pehmeitä kasvirasvoja. Voi taas katsotaan kovaksi rasvaksi, joka olisi terveydelle epäsuotuisaa.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että margariini on kovin teollinen tuote ja lisäaineiden määrä eri margariineissä, Beceleissä sun muissa terveellisiksi korostetuissa levitteissä, on perin suuri. Lisäksi aina yksinään rasvaa ei voi tuijottaa yksin pahiksena, rasvaakin tarvitaan ja tärkeintä on ruokavalion rasvahappokoostumus ja rasvojen suhteet.

Tyypillisesti margariinien täysrasvaversioissa veden ja lisäaineiden määrä on vähäisempi, kuin kevytversioissa. Niihin kun lisätään vettä ja keinotekoisia vitamiineja ja ainesosia (kuten sakeutus- ja stabilointiaineita).

Eli ihan mustavalkoisesti tässäkään ei voida sormella osoittaa, vaan miettiä mikä voisi korvata mahdollisesti margariinin: voiko paistamiseen – tai vaikka leivälle – käyttää meluummin rypsi- tai oliiviöljyä pienen voipläntin kera tai soveltaa vastaavanlaisia yhdisteitä.

 

 

Tunnistatko täältä itseltäsi joitain myyttejä? Oliko joku selkiö, mikä yllätti? Kommentoi artikkelia ja kysäise!

 

Mukavaa viikonloppua,

Kira

 

 

 


1.12.2016

Minkälaiset ovat ravitsemussuositukset maailmalla ja kuinka samanlaisia ne ovat?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

54

 

Mitä ravitsemussuositukset ovat?

Mielenkiintosta lukea ravitsemussuosituksista maa- tai paikkakohtaisesti. Käytän artikkelissani referointia Syö hyvää -sivuston artikkelia ”Ravitsemussuosituksia maailmalta”.

Eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan, sillä ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti.

Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana.

Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä.

Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.

 

Ravintoaineille voidaan esittää kolme ravitsemuksellista viitearvoa:

  • Ravintoaineen pienin tarve on se vähimmäismäärä, joka estää puutteen. Sitä vastaava määrä ravintoainetta ei kuitenkaan riitä ylläpitämään hyvää terveyttä ja ravitsemustilaa. Lisäksi yksittäisillä henkilöillä voi esiintyä puutosoireita.
  • Ravintoaineen keskimääräinen tarve kuvaa ravintoaineen määrää, joka vastaa väestön tai väestöryhmän keskimääräistä tarvetta.
  • Suositeltavaa saantia vastaava määrä ravintoainetta puolestaan tyydyttää ravinnon tarpeen ja ylläpitää hyvän ravitsemustilan lähes kaikilla terveillä ihmisillä.

 

Eri maiden suosituksissa esitetään joko kaikki kolme arvoa kuten pohjoismaisissa suosituksissa tai vain suositeltava saanti, kuten Suomessa.

Tarkkojen ravintoaineiden viitearvojen lisäksi useimpien maiden kansallisiin suosituksiin sisältyy myös ns. ruokasuosituksia (Food Based Dietary Guidelines). Ne kertovat, minkälaisilla käytännön ruokavalinnoilla suositusten viitearvot saadaan toteutumaan. Niissä on otettu huomioon kunkin maan väestön ruokatottumukset, elintarviketarjonta ja kansallisen ruokakulttuurin erityispiirteet.

 

Ravitsemussuosituksia maailmalta

Syö hyvää -sivuston artikkelissa on vertailtu kahdeksan eri maan ravitsemussuosituksia. Lähinnä suositusten tiivistelmiä ja pääseikkoja, jotka ravitsemussuosituksista nousevat esiin.

Ensinnäkin ruokakulttuuri vaikuttaa:

  • Kukin Pohjoismaa tekee omat ravitsemussuosituksensa, vaikka alun tieteellinen selvitystyö tehdäänkin yhdessä.
  • Syy, miksi esimerkiksi joidenkin maiden suosituksissa ei puhuta juurikaan viljoista, johtuu todennäköisesti siitä, että kyseisessä maassa tai alueella lisukkeena käytetään perinteisesti tärkkelyspitoisia juureksia eikä niinkään viljoja
  • Viljoista ei siis tarkoituksella olla puhumatta siksi, että viljat olisivat kyseisissä maissa pannassa, vaan paikallisia juureksia halutaan suosia ruokakulttuurillisista ja kenties taloudellisista syistä.
  •  Suomessa taas suositellaan marjoja, joita ei ole kovin usein mainittu muiden kuin Pohjoismaiden suosituksissa.

 

Eri maiden suosituksilla on hyvin paljon yhteistä:

  • Monipuolisiin ruokavalintoihin sekä runsaaseen ja päivittäiseen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön kannustetaan.
  • Ruoan laatu on tärkeää: täysjyväviljoja ja kasvi- ja kalarasvoja tulisi suosia ja käyttää maltillisesti eläinperäisiä rasvoja.
  • Sokeria ja suolaa suositellaan vähennettäväksi lähes kaikissa suosituksissa.
  • Yhtenäistä on alkoholin käytön kohtuukäyttöön kannustaminen.

 

Lihan syönnin vähentäminen ei näy varsinaisesti muualla kuin Pohjoismaissa, mutta syynä lienee se, että nämä ovat joukon uusimmat suositukset.

Muissakin suosituksissa kannustetaan suosimaan kasvikunnan tuotteita ja monissa mainitaan erikseen palkoviljat lisättävien ja suositeltavien ruokien joukossa.

Brasilialaiset ja ranskalaiset ravitsemussuositukset kannustavat kriittisyyteen ruokamainoksia kohtaan
Tähän yhdyn itsekin, täydellisesti. Mainosviesti on kuin viestit sosiaalisessa mediassa: ne ovat filtteröitävissä ja väritettävissä eikä kaikkea tule välttämättä sanoneeksi todellisuudesta. 😉 Valittua viestintää siis.
Ranskalaisissa suosituksissa kannustetaan huomiomaan mitä tuotteesta ei sanota. Tuotetta voidaan mainostaa runsaskalsiumisena, mutta jätetään sanomatta, että se on myös runsassokerinen.
Right on! Miettikääpä esimerkiksi tätä tuotetta (pahoittelut, menee vähän off topic eikä mitään henkilökohtaista Valiota kohtaan):
"Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille." Lähde: Valio

”Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille.” Lähde: Valio

 

Tuotteen esittelyssä, joka on suoraan verkkosivuilta, tuodaan esille rasvaton ja keveys. Mutta ei sitä, että tuotteen ainesosaluettelossa jo toisena aineena on sokeri. Sokereita 100 g:ssa tuotetta on huimat 13%.

Japanilaiset ravitsemussuositukset ovat riemastuttavan kokonaisvaltaiset
Ohessa poimintoja japanilaisten ravintosuosituksista. Nämä ovat aikas ihania. 🙂
  • Syö herkullisia ja terveellisiä aterioita, jotka tekevät hyvää mielellesi ja kehollesi.
  • Nauti keskustelusta perheesi tai muiden ihmisten kanssa ruokapöydän ääressä ja osallistu ruoanvalmistamiseen.
  • Nauti luonnon monimuotoisuudesta ja vaihtuvista vuodenajoista syömällä paikallisesti tuotettuja sesonginmukaisia ruokia, ja nauttimalla vuodenaikaan sopivia juhlaruokia.
  • Ole valmis kokeilemaan uusia ruokia ja ruokalajeja.
  •  Hyvä terveys on välttämätöntä kauneudelle. Älä yritä pudottaa liikaa painoa.
Sosiaalisuus on huomioitu osana hyvää syömistä, sillä suosituksissa kannustetaan syömään yhdessä ja puhumaan ruokavaliosta perheen ja ystävien kanssa.  Suositukset henkivät rentoa maalaisjärkisyyttä.

Ravitsemuslaadullisesti japanilaiset suositukset ovat tuttua: paljon kasviksia, hedelmiä, kalaa, viljatuotteita sekä vähän sokeria ja suolaa.

Maitoannokset ovat aasialaisissa suosituksissa pienemmät, sillä esimerkiksi japanilaisissa suosituksissa kalsiumin lähteeksi suositellaan toki maitoa, mutta myös vihreitä ja/tai keltaisia kasviksia, papuja ja pikkukaloja (tässä järjestyksessä).

Maitoa kuitenkin nautitaan ja esimerkiksi Intiassa kasvissyöjät ovat useimmiten lakto-vegetaristeja ja jogurtti ja tuorejuusto täydentävät pääosin kasvisvoittoista ateriaa.

 

Tähdätään terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen, ylipainon ehkäisemiseen – otetaan kantaa myös alipainoon 

Suurimmassa osassa ravitsemussuosituksista otetaan kantaa ylipainoisuuden vähentämiseksi, mutta japanilaisissa otetaan kantaa alipainoisuuteenkin.

Myös Ranskan suosituksiin on kirjattu tavoitteeksi vähentää alipainoisuutta ja vajaaravitsemusta.

Tämä on mielestäni hieno juttu, sillä hyvä terveys ei automaattisesti tarkoita hoikkuutta ja hoikkuus ei automaattisesti tarkoita terveyttä.

 

Summa summarum ruoasta tulee saada terveyttä ja hyvinvointia hyvällä omallatunnolla! <3 Ja muuten, täältä löydät suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2014.

Seuraavaksi mielessäni on käsitellä juuri sinulle oman ateriarytmisi löytämistä.

 

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa


24.11.2015

Tiedätkö mitä syöt? Helppo niksi tarkastuttaa ruokailutottumukset

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Ruokailutottumukset: pohdiskelu ruokakulttuurin heikentymisestä on hieno ilmiö

Miksi? Koska on tervettä tietää, mitä syöt.

Jaoin Terveysblogin Facebook-sivullakin kyseisen linkin, jossa ruotsalainen Andreas Söderlund kertoi löytäneensä varastoistaan 36 vuotta vanhat margariinirasiat. Söderholm jakoi tiedon omalla Facebook-seinällään. Margariinit olivat olleet varastoituina ilmeisesti huoneenlämpöisenä.

Nämä margariinit ovat ikinuoria! Ruotsalaismies löysi varastoistaan 36 vuotta vanhat margariinirasiat ja tältä ne näyttivät. 😀

 

Syy siihen, miksi margariini säilyi melko muuttumattomana löytyy sen käsittelyyn liittyvästä kemiallisesta prosessista (seuraava on vapaa suomennokseni Söderlundin Facebook-sivustolta):

– lämpökäsittely (joka muodostaa bentsopyreeniä)
– kuljetus (mm. laivoissa, joissa on kuljetettu kemikaaleja)
– jalostus asetonissa (tavoitteena poistaa haju, väri ja maku)
– vesihöyrykäsittely (poistaa vitamiinit ja kaikki mitä asetoni on jättänyt jäljelle
– esteröinti (esteröintireaktiosta erottuneeseen öljyyn lisätään natriumetylaattia eltaatumisen ehkäisemiseksi)
– lisätään aromeja, väriaineita ja vitamiineja

…pistää miettimään, mistä ruokamme on nykypäivänä tehty? Miksi säilyvyys on hitokseen hyvä?

Söderholmin margariiniepisodista innostuneena kaivoin kirjahyllystä esiin kirjan nimeltään ”Aitoa Ruokaa” (Mats-Eric Nilsson).

…VIKATIKKI. 😀

 

Etsin kirjasta kohdan margariini ja kutakuinkin samaa tekstiä ylläolevan listauksen kanssa sain lukea. Tieto lisää tuskaa! x)

 

Margariinit syynissä – pari esimerkkiä

Seuraava teksti on lainausta kirjasta:

”Perinteinen Flora kevytmargariini sisältää 15 valmistusainetta, joista suurin ainesosa on vesi. Tuote sisältää lesitiiniä, happamuudensäätöaineita, aromeja ja vitamiineja.

Benecolissa on suomalainen sydänmerkki, ja mainosten perusteella sen pitäisi olla hyvin terveellistä. [Tarkastellessa tämän] kasvisrasvalevitteen tuoteselostetta: vesi, kasvistanolirasva (kasvistaloni 8 %), rypsiöljy, camelinaöljy, kovettamaton kasvirasva, gelatiini, suola (0,9%), emulgiointiaineet, happamuudensäätöaine (E330), A- ja D-vitamiini. Tuote sisältää runsaasti vettä, 44%, gelatiinia (ei sovi kasvissyöjille eikä vegaaneille), soijalesitiiniä [okei, jo itse soijalesitiini onkin ihan oma asiansa :O, toim. huom.]

No joo, toki nyt skannasin vain kyseisiä levitteitä. Kaikkihan meistä eivät edes käytä levitettä leivän päällä. Kaikki eivät edes syö leipää. Ymmärrätte kuitenkin varmaan, mitä ajan takaa. Kaikki voi olla sitä, mitä kuvittelemme – mutta lisukkeiden kera.

 

Tuoteseloste selventää paljon, lopullinen valinta lähtee tavoitteistasi

Näinä aikoina, kun puhutaan paljon puhtaasta ruoasta ja käsittelemättömästä ruoasta, niin on hyvä lukea pakkausten tuoteseloste. Ruokailutottumukset ovat yksilöllisiä. On kuitenkin paljon ruokia, joiden uskomme tekevän meille hyvää jollain tietyllä kriteerillä määriteltynä (”vähärasvainen”, ”sokeriton”, ”ei lisättyä sokeria”, ”vain hedelmän oma sokeri”, ”kevyt” jne.).

Tsekkaa tuoteselosteesta mitä kaikkea ostamasi tuote sisältää. Löydät ainesosaluettelosta käytetyt aineet suuruusjärjestyksessä eniten käytetyistä aineista vähiten käytettyihin. Ravintosisältötaulukot ovat hyviä työkaluja silloin, kun halutaa skannata tuotteen energiamäärä, rasvan määrä ja laatu, proteiinin määrä sekä hiilihydraatit ja sokereiden määrä.

Lopullinen valinta lähtee omista tavoitteistasi. Mitä haluat syömisilläsi saavuttaa?

 

Kaikesta ei voi syyttää teollisuutta: kuluttajillakin on parantamisen varaa

Mietin aika ajoin, kuinka hienoa on, että tietoa jaetaan. Kuinka mahtavaa on, että meillä on kirjallisuutta ja blogeja puhumassa puhtaan ruoan puolesta. Näin ne ruokailutottumukset vaan muokkautuvat! Löytyy tietoa monista lähteistä puhumassa elintarvikkeiden terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista, monipuolisuudesta, aitoudesta sekä käyttötarkoituksesta.

Kuitenkin me kuluttajat teemme lopullisen valinnan. Osto- ja ruokakäyttäytymisemme muovaa teollisuutta: sitä tuotetaan mitä kysytään. Teollisuus on taitava luomaan tarpeita, mutta meillä itsellämme on vastuu syömisistämme.

Tiesittekö, että perheistä yli 60 % ei syö yhteistä ateriaa illalla ja oppilaista jättää koululounaan väliin noin 40 %?

YLI 60 PROSENTTIA EI SYÖ YHTEISTÄ ATERIAA ILLALLA. Do I have to say more?

Syömiskäyttäytyminen ja ruokailutottumukset opitaan kotona. Ruokakulttuurimme on rappiolla, sitä on syytä petrata. Toden totta elintarviketeollisuudella on parannettavaa, mutta niin on kuluttajallakin. Luokaamme siis jo kotona hyvä pohja ruokailutottumuksille.

Toki on tilanteita, jolloin on haastavaa syödä täysin puhdasta ja käsittelemätöntä ruokaa. Kyllä arkeen mahtuu joskus valmistakin ruokaa. Pääpiirteittäin valintojen on kuitenkin suotuisaa palvella kokonaishyvinvointia. Pienistä puroista syntyy iso virta. 🙂

 

Ravintopäiväkirja on helppo niksi ruokailutottumusten tarkasteluun

Jos epäröit tämän hetkisiä ruokailutottumuksiasi, niin helppo niksi tarkistella niitä on ravintopäiväkirja. Kirjaamalla päivittäiset syömiset ja juomiset kellon aikoineen saat erinomaisen silmäyksen päivittäisiin ruokailuihisi. Samalla saat mahdollisuuden löytää sellaiset ruokailutavat ja -tottumukset, jotka mahdollisesti kaipaavat kohennusta.

Päiväkirjaa pitämällä tulet tietoisemmaksi syömisestäsi ja sinun myös on helpompi yhdistää erilaisia mahdollisia ruokiin liittyviä oireita.

 

Oletko koskaan pitänyt ravintopäiväkirjaa? Mitä oivalluksia sait? Kommentoi alla! Artikkelia saa myös jakaa! 

Terveydeksi! <3

– Kipa


12.11.2015

Miksi perus ”normiruoka” ei enää riitä tyydyttämään kehon tarpeita?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Niin sanottu normiruoka puhuttaa paljon. Kun liikkuu aktiivisesti, niin elimistö tarvitsee astetta enemmän tukea aineenvaihduntamekanismeihin, luuston hyvinvointiin, vitamiinien ja hivenaineiden saantiin sekä yleiseen jaksamiseen ja immuniteetin tueksi. Riittääkö ”normiruoka” tyydyttämään elimistön tarpeet?

Sama kysymys koskee myös kiireistä ja epäsäännöllistä elämänrytmiä tai ruokavaliota, joka jää hieman yksipuoliseksi.

Viime viikonloppuna kävin kuuntelemassa seminaarin ruokavalion merkityksestä suolistolle. Kyllä tuli paljon hyvää ja yllättävääkin infoa!

88

 

Itse olen aina ollut vahvasti perushyvän ruokavalion kannattaja: ruokavalion peruspohja on hyvä olla ns. normiruoassa. Normiruoalla käsitän ruoan, joka on mahdollisimman vähän käsiteltyä eli se on luonnollisessa muodossaan. Ruokaa, jota ei ole teollisesti valmistettu eikä prosessoitu.

Kyllä jokunen eines silloin tällöin mahtuu ruokailuihin, nipo ei tarvitse olle eikä terveys siihen kaadu! Vanha kunnon 80/20-sääntö on tässä toimiva: 80% ruokavaliosta ollessa kunnossa 20% voi ottaa vähän rennommin.

 

Nykypäivän ruokamme on ravinneköyhempää, kuin 50-100 vuotta sitten

Viime lauantain seminaarissa tuli todettua, että nykyään ”normiruokamme” on paljon ravinneköyhempää kuin esim. 50-100 vuotta sitten. Porkkana tai parsakaali ole enää samoja. 

Emme saakaan kaikkea tarvitsemaamme pelkästään perusruokavaliolla, so. ”normi”ruokaa syömällä.

Suoraan lukuja ei luennolla sanottu, mutta mitä itse olen tietoa etsinyt ja kuunnellut, niin lähinnä tällä kaikella viitataan kasvisten ORAC-lukuun. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa ORAC-luvun kertovan ruoka-aineen antioksidanttipitoisuudesta.

Seminaariluennon aiheesta piti Elinvoimaa -yrityksen terveysvalmentaja, ravitsemusohjaaja ja verimikroskopisti Sarita Honkaharju.

Honkaharju suosittelee, että perusruokavaliota täydennetään itselleen toimivilla konsteilla, kuten jauheilla tai mahdollisimman luonnollisilla puristeilla tai tableteilla. Näiden kohdalla tulee varmistaa että puristeissa/tableteissa on mahdollisimman vähän mitään turhaa esimerkiksi sidos-, käsittely- tai paakkuuntumisenestoaineita.

 

Oma valintani on viherjuomajauhe, sillä se hoitaa suolistoa
Itselleni toimii erittäin hyvin viherjauhe. Joka aamu ja ilta juon oman viherjuomahässäkkäni spirulinatablettien kera. Tärkeimmät tekijät vherjuomajauhetta valitessani on monipuolinen mixi viherjauheita (mitä enemmän sen parempi). 

Haluan viherjuomani sisältävän ainakin vehnänorasta, ohranorasta, klorellaa, lehtikaalia, pinaattia, nokkosta, erilaisia ituja ja ristikukkaiskasveja (parsakaali, kukkakaali) sekä mahdollisuuksien mukaan joitain marjajauheita (mustikka, acerola, puolukka) tai porkkanaa, punajuurta jne.

Henkilökohtaisesti itselleni suurin ero on ollut suoliston hyvinvoinnissa. Vatsa toimii paremmin aloitettuani juomaan kyseisen ”drinkin”. Lisäksi iho tykkää ja mieli on virkeämpi.

Ainoa miinus on, että jos vihreää tai kasviksia on ruokavaliossasi vähän havaitset mahdollisesti käytön aloittamisen yhteydessä pääkipua tai väsymystä. Tämä on kehon luonnollinen reaktio.

 

Meillä kuluttajilla on vastuu loppukäytöstä – pysy valveutuneena

Haluan muistuttaa, että me kuluttajat olemme onnellisessa asemassa siinä, että meillä on valta ja vastuu valita ruoka-aineemme.  Toki entistä enemmän nykypäivänä tulee kyseeseen laadunvalvonta ja tarkkaan tunnettu ja huolella toteutettu toiminta.

Puhutaan myös yritysten vastuusta: mistä tuotteet tarkalleen tulevat ja miten ne tuotetaan. Nykyään me kuluttajat olemme onneksi enenevissä määrin valveutuneita ja osaamme kysellä, kysenalaistaa ja pyytää. Aina toki emme.

Meillä kuluttajilla on vastuu tuotteiden käytöstä ja ostopäätöksestä. Oma valveutuneisuutemme ja tarkkuutemme on ratkaisevassa roolissa. Mitä tahansa kaupasta ei kannata ostaa vain siksi, että tuote on edullisempi.

Koska meillä loppukäyttäjällä on valta äänestää, niin me kuluttajat loppupeleissä määräämme mitkä tuotteet markkinoilla pysyvät: tehkäämme siis terveydellemme suotuisia valintoja, niin niitä löytyy jatkossa.

 

Terveydeksi, ystävät! <3

-Kipa


15.5.2015

NYT 9.5.2015: ”Ruokavaliot ovat uusi uskonto, ja niiden varjolla niellään järjettömyyksiä, sanoo tiede”

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

74

Nyt uutisoi 9.5.2015 verkkosivullaan ruokavalioiden olevan uusi uskonto. Tämä perustuu uusimpaan tutkimukseen, jonka taustaan voi perhetyä oheisesta linkistä: http://nymag.com/scienceofus/2015/05/diets-are-a-lot-like-religion.html

 

James Madisonin yliopiston uskonnon professori Alan Levinovitz on löytänyt samankaltaisuuksia ruokavalioihin ja uskontoihin liittyvien uskomusten väliltä. Hän huomasi muun muassa, että ”kaksi tuhatta vuotta sitten oli daoistisia munkkeja, jotka päättivät, että välttämällä viittä viljalajiketta — pystyi elämään ikuisesti ja välttämään kaikki sairaudet”, ja tutkiessaan tätä hän alkoi ”miettiä, että hei, tämähän kuulostaa aika samalta kuin nykyaikaisten, maallisten ”dieettigurujen” tekemät lupaukset seuraajilleen”.

Mielenkiintoista on, että tutkimuksen mukaan kyseessä ei ole uusi ilmiö, vaan uskonnollinen suhde ruokaan pätee läpi historian.

”Levinovitzin mukaan tiukat trendiruokavaliot luovat samanlaista turvaa ja yhteenkuuluvuutta kuin uskonnotkin ovat luoneet vuosituhansien ajan. Ihmisten taipumus ajatella, että ennen oli kaikki paremmin, selittääkin Levinovitzin mukaan monien trendidieettien, kuten esimerkiksi ”luolamiesaikojen ruokavalioon” nojaavan paleodieetin, suosiota.”

 

Ruoka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta

Itse koen asian niin, että näen ruoan ja ruokailun kautta aikain olleen yksiä suurimmista yhteenkuuluvuutta korostaneita tekijöitä. Nykyään vain näillä vain on eri muoto: dieetit ja tietynlainen elämäntavan noudattaminen.

Pari esimerkkiä: Keskiajalla esimerkiksi ruoka oli sen ajan ihmisille tärkeä asia nautinnon, selviytymisen, uskonnon, terveyden sekä yhteisöllisen aseman korostamisen kannalta. Yhteiskuntaluokkien erot olivat suuret, mikä heijaistui suuresti ruokapöytiin. Niin se vain meni, että alemmat luokat söivät yksinkertaisempia ruokia palko-, kasvis-, vilja- ja maitotuotteista. Ylempiluokkaiset taas söivät enemmän muun muassa lihaa ja munia. Tavallisia olivat myös ylelliset juhla-ateriat . Ei tällöin välttämättä kukaan karpanut, noudattanut hyvähiilihydraattista tai maidotonta ruokavaliota. Ruokaa saatettiin vain silloin syödä vähemmän, mikäli halusi olla hoikka. Enivei, ruokavalio meni luokkayhteiskunnan mukaan.

Paleoruokavalio taas – yksi nykypäivän trendeistä – perustui kylmästi metsästäjä-keräilijä -esi-isiemme ruokavalioon, jossa syötiin sitä mitä kiinni saatiin tai löydettiin. Ei silloin ollut varaa miettiä, mitä ruokavaliota noudattaa. Toki spekuloin vahvasti, mutta vähän veikkaan, että 10 000 vuotta sitten ei välttämättä ensimmäisenä tullut mieleen koostaa ruokavaliopalettia tietyn muodin mukaan.

 

Tiedon lisääntyminen sekoittaa pakkaa

Pointtini on yksinkertaisesti tiedon karttuminen. Tiedon lisääntyessä tiedämme enemmän erilaisten ruoka-aineiden ja ruokien vaikutuksesta ihmiskehoon, joten erilaiset ruokavaliot ja totuudet kukoistavat. Kaikki ne onneksi ajavat samaa asiaa (ihmisen hyvinvointi), mutta näkökulma ja asioiden korostaminen vain ovat eri. Harmillisinta mielestäni on se, että usein niistä kaikista tulee oma ”totuutensa”. Tällöin sokaistutaan sille faktalle, että kaikille ei sovi sama menetelmä. Emmehän me tänä päivänä tiedä, kuinka sekaisin paleoihmisten pötsit todellisuudessa olivat kaikkein juurien ja lihan syömisestä. Tai onko esimerkiksi kaurapuuron soveltaminen ruokavaliossa tuonut loppujen lopuksi todellisia suotuisia vaikutuksia suolistoflooraamme vai ei. Useimmille meistä kaurapuuro tuntuu kuitenkin sopivan – osalle taas ei, sillä se on hiilihydraattia eikä sitä ennen muinoin metsästä suoraan saanut. Tai sitten jokin muu syy, kuten se, että kaurahiutaleet eivät enää elä…

 

Fanatismi ei palvele yhteistä hyvää

Kuten uskontoa, ei ruokavaliotaan pidä tyrkyttää kenellekään. Kaikkien on löydettävä itselleen sopiva ruokavalio kokeilemisen kautta. Silloin, kun ruokavalio saa fanatismin piirteitä, niin silloin mielestäni mennään mönkään.

Fanatismi on ylitsevuotavien tunteiden sekoittamista perustarpeeseen, ja se sokaisee mahdollisuuden huomioida asioita eri näkökulmista. Mikäli henkilö näkee itsessään (ja ruokavaliossaan) fanatistisia piirteitä, niin suosittelisin ottamaan etäisyyttä asiaan ja tarkastelemaan asiaa hetken ulkopuolelta. Toki on hieno asia, että on löytänyt itselleen sen sopivimman ruokavalion. Mutta siltä pohjalta ei pidä lähteä tuomitsemaan, tyrkyttämään eikä suinkaan miettimään asiaa absoluuttisena totuutena. Niin yksinkertainen ihmiselimistö ei ole.

 

Mitä mieltä sinä olet? Oletko sinä huomannut jopa uskontoihin verrattavaa fanatismia tai “hurmoksellisuutta” ruokavaliokysymyksiin liittyen? Millainen on oma suhtautumisesi ruokaan ja ruokavalioihin?

Terveydeksi, ystävät! <3


14.5.2015

Stressinhallinta osa 3a: miten ruokavalio vaikuttaa suotuisasti stressitasoihin?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Antioksidantit ovat terveyden kannalta tärkeitä, sillä ne vähentävät kehon oksidatiivista stressitilaa. Oksidatiivisessa stressissä elimistö on joutunut hapetustilaan hapettavien olosuhteiden (ruokavalio, lääkitys, alkoholi, rasittava liikunta) vuoksi. Oksidatiivinen stressi näkyy erityisesti unenlaadun heikkenemisenä. Parhaiten vähennät kehon oksidatiivista stressiä nauttimalla antioksidantteja.

 

Edeltävä stressinhallintaosio päättyi pieneen mutustelutehtävään, jossa muodostettiin tämän hetken oma Stressikenttä. (kts. edeltävä osio http://www.terveysblogi.fi/blogi2/72-stressin-hallinta-on-avain-nykyhetken-hallintaan-ymmarra-hallitse-ja-poista-stressi-elamastasi-osa-2-mista-meille-tulee-stressia).

 

Stressikenttä on avain oman elämäsi stressinhallintaan

Tarkastele omaa stressikenttääsi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tekijöitä stressikenttäsi sisältää?
  • Kuinka monen asian haluaisit olevan toisin?
  • Miten ne olisivat toisin?
  • Kuinka moneen asiaan siinä Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa?
  • Miksi koet, ettet voi vaikuttaa joihinkin stressikentän seikkoihin?

 

Ruokavaliolla voi vaikuttaa stressitasoihin erityisesti suoliston ja vastustuskyvyn kautta

Tässä osiossa käsittelen tarkemmin konkreettisia keinoja vähentää stressiä ruokavalion avulla. Aika usein pitkäaikaiseen stressitilaan liittyy kysymys vastustuskyvystä.

Kroonistunut stressitila aiheuttaa usein harmillisen sitkeän sairastelukierteen. Ruokavalio, oikeassa suhteessa toteutuvat rasitus ja lepo (uni) sekä mielenhallinta ovat avaintekijöitä vastustuskyvyn ylläpitämisessä.

Vastustuskykyä ei ole vain elimistön immuunipuolustus, eli jalo taito tuhota pöpöjä ja pitää ne loitolla. Vastustuskykyä on myös pitää yllä myönteistä mieltä ja olla lannistumatta vastoinkäymisistä.

 

Ruokavalio vaikuttaa kehon immuunipuolustukseen ja kortisolituotantoon

Kortisoli on tunnetuin stressihormoni. Se on myös elämisen kannalta tärkeä hormoni, eli välttämättömänä hormonina siinä ei ole mitään vikaa. Mutta kun kortisolitasot ovat jatkuvasti koholla ja kehossa vallitsee liikatuotanto, niin homma on jo vakavampaa.

 

Kortisolin liikatuotannon merkit ovat

  • Kohonnut verenpaine
  • Luuston lujuuden aleneminen
  • Testosteronin ja insuliinin tuotannon heikkeneminen
  • Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
  • Rasvan herkempi kerääntyminen vartaloon, erityisesti vatsan seudulle
  • Lihasmassan kasvun hidastuminen tai lihasmassan väheneminen
  • Immuniteetin heikentyminen

 

Kortisolin eritystä lisäävät

  • Niukkaenerginen ruokavalio
  • Liian vähäinen hiilihydraattien saanti
  • Nestehukka
  • Aminohappojen ja mikroravinteiden (vitamiinien ja mineraalien) puute

 

Nykypäivän trendi tuntuu olevan kaikenlainen hoocee ja tiukille vetäminen, suorastaan suorittaminen. Ruokavalio on runsasproteiininen ja vähähiilihydraattinen, vettä juodaan liikaa tai liian vähän, rasvat eliminoidaan kaloreiden pelossa tai ruokavalio sisältää paljon tyydyttyneitä rasvoja – tai vähintään liian vähän hyvälaatuista rasvaa suhteessa huonolaatuiseen rasvaan.

Välillä siis vaikuttaa siltä, että keskitien kulkeminen on vähän hukassa. Edeltävästä listauksesta voidaan päätellä, että ruokavaliolla voi vaikuttaa suotuisasti seuraavasti:

  • Proteiinien mahdollinen vähentäminen tai laadun tarkistaminen
  • Hiilihydraatit pitkäkestoisina hiilihydraatteina ja täysjyvänä
  • Riittävästi nestettä
  • Oikeanlaista rasvaa (erityisesti omega-3 -rasvahappoja)

 

Keho on siitä helppo, että sen perustarve on tasapaino. Kun tämän ymmärtää, niin asioista tulee yhtäkkiä kovin simppeleitä.

Kysy tarvittaessa ammattilaista apuun ja selvitä oma perusaineenvaihduntasi. Suhteuta se päivittäiseen aktiviteettiisi ja koosta makroravinteet (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) itsellesi sopiviin suhteisiin.

Usein tässä kohtaa tulee vain se ongelma, mikä on MINULLE sopiva määrä mitäkin. Naistenlehdistä ja kuntolehdistä et tule sitä löytämään: sinun on tutustuttava kehoosi, kuunneltava ja kokeiltava, mikä sinulle toimii. Ei nopein tie onneen, mutta ehdottomasti palkitsevin pitkällä aikajänteellä.

 

3 vinkkiä ottaa hallita stressiä ruokavalion avulla

1. Pidä ravintopäiväkirjaa

Oletko huomannut jonkun ainesosan tai ruoan aiheuttavan turvotusta? Seuraa sen käyttöä kaksi viikkoa. Kahden viikon jälkeen jätä epäilemäsi turvotuksen syy pois ruokavaliostasi ja seuraa tilannetta toiset kaksi viikkoa. Toista sellaisten ruoka-aineiden kohdalla, joiden epäilet olevan sopimattomia kehollesi.

Lisäksi listaa ylös kaikki syömäsi ruoka määriltään ja kellonajoiltaan. Tämä auttaa sinua olemaan läsnä omissa syömisissäsi ja huomaamaan kaiken koneistoosi menevän. Tämä on perinteinen ravintopäiväkirja.

Mitä tähän saumaan suosittelen, on pitää syventävää päiväkirjaa: voit lisätä päiväkirjaan tunnepuolen asioita. Herättääkö jokin ruoka sinussa erityisen hyvää oloa tai syyllisyyttä. Miksi? Kun käyt keskustelua itsesi kanssa opit ymmärtämään syömiskäyttäytymistäsi paremmin. Toimii erityisesti tunnesyöjillä.

 

2. Syö itsellesi sopivin tasaisin väliajoin

Sinä olet oman itsesi asiantuntija. Jollekin sopi syödä 5-6 kertaa päivässä pieniä aterioita, jollekin toimii 4-5 kertaa päivässä ja joku syö 3 kertaa päivässä. Ei ole oikeaa eikä väärää, on vain sinun verensokerinvaihtelusi ja reaktiosi siihen.

Toisaalta ruokailuvälejä ei kannata venyttää liikaa: hyvin pitkät ateriavälit lisäävät kortisolin tuotantoa, ja erityisesti aktiiviliikkujien onkin hyvä harkita treeninsä jälkeistä palautusjuomaa.

 

3. Kokeile adaptogeenejä ruokavaliossasi tasapainottamaan stressiä ja kortisolintuontantoa

Adaptogeeneiksi sanotaan yrttejä, jotka auttavat tasapainottamaan kehon erilaisia stressitiloja. Niillä on lisäksi suostuisia vaikutuksia immuniteettiin sekä palautumiseen. Tietenkään nämä eivät pelasta maailmaa, mutta säännöllisesti käytettynä vahvistavat perusruokarunkoa ja auttavat ennaltaehkäisemään kehon erilaisia stressitiloja.

 

Lisää ruokavalioosi seuraavia adaptogeenejä:

  • Ashwagandha (rauhoittaa hermostoa, lisää kestävyyttä – suosi iltaisin)
  • Chia-siemenet (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Ginseng (energisoiva, vahvistaa yleiskuntoa – suosi aamuisin ja päivisin)
  • Goji-marja (ei varsinainen adaptogeeni, mutta vitamiini- ja mineraalirikas marja, joka tehostaa kasvuhormonin tuotantoa, puhdistaa verta, maksaa ja munuaisia)
  • Lakritsinjuuri (vahvistaa immuniteettia, poistaa tulehduksia, vahvistaa lisämunuaisia – käytä harkiten, jos olet raskaana tai sinulla on korkea verenpaine)
  • Reishi (lääkinnällinen sieni, lievittää ahdistusta, vahvistaa immuniteettia, auttaa unettomuuteen ja tehostaa ruoansulatusentsyymejä – suosi iltaisin)
  • Pinaatti ja lehtivihreät (magnesiumrikkaita, rentouttaa lihaksistoa ja hermostoa)
  • Raakakaakao (magnesium- ja antioksidanttirikas)
  • Ruusunjuuri (piristävä, lievittää masennusta, parantaa tarkkaavaisuutta, vahva antioksidantti – suosi päiväsaikaan)
  • Saksanpähkinät (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Sitrukset ja marjat (C-vitamiinirikkaita: C-vitamiini alentaa kortisolin tuotantoa)
  • Tulsi, pyhä basilica (suojaa hermostoa, vahva antioksidantti, helpottaa vaihdevuosia – suosi iltaisin)
  • Valkoiset pavut (tukevat hermosolujen toimintaa aivoissa, sisältävät hitaita hiilihydraatteja)
  • Vihreä tee (sisältää mm. rauhoittavaa teaniinia)

 

Mikäli lamppu ei öisin sammu syö hiilihydraatteja

Nykypäivän trendi on VHH eli vähähiilihydraattinen ruokavalio. Se ei kuitenkaan sovi kaikille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että puhdistettuja sokereita saa ja pitää syödä paljon: ne ovat ihan eri asia, kuin hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, joita on hyvä löytyä ruokavaliosta.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi aiheuttaa monelle ihmisille huonontuulisuutta, heikkoutta/alipalautumista/jäykkyyttä, hermostuneisuutta tai unettomuutta.

Liian niukka hiilihydraattien saanti nostaa kortisoliarvoja. On siis eri asia olla syömättä hiilihydraatteja, kuin panostaa hyvälaatuisiin hiilihydraatin lähteisiin (sellaisiin, jotka imeytyvät hitaasti ja täten nostavat verensokeria maltilla).

 

Mikäli kuulut niihin, joilla lamppu ei kovin herkästi iltaisin sammu, niin kokeile seuraavia rauhoittavia iltapaloja:

  • Banaanit (sisältävät magnesiumia ja kaliumia, jotka toimivat luonnollisina lihasrelaksantteina)
  • Kananmunat ja vähärasvainen vaalea liha (niiden sisältämä proteiini edistää unen saantia)
  • Kaura, kaurapuuro (sisältää hyvän cocktailin nukahtamista edesauttavia ravintoaineita, kuten magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, fosforia ja piitä)
  • Ohra (tukee hermosolujen toimintaa aivoissa, sisältää hitaita hiilihydraatteja)
  • Kirsikat  (sisältävät luontaisesti hyvin melatoniinia eli “pimeähormonia”, joka vaikuttaa nukahtamista edistävästi)
  • Lämmin maito (maito sisältää tryptofaania ja maidon sisältämä kalsium säätelee melatoniinihormonia)
  • Taatelit  (taatelien sokeri nostaa serotoniinitasoja ja niiden tryptofaani auttaa rauhoittumaan)

… muutamia mainitakseni.

 

Ravinnolla on merkitystä, mutta myös kokonaisuus ratkaisee

Lopuksi on vielä mainittava sellainen seikka, että mitkään luomakunnan poppaskonstit, keitot, marjat, kasvikset, terapeuttiset sienet tai päälläseisonnat eivät auta stressiin, mikäli yleisesti valintasi eivät kokonaisvaltaisesti palvele stressitöntä elämää. Tämä tahtoo sanoa sitä, että stressi on monen tekijän summa, ja sen ei kannata antaa jatkua kovin pitkään.

Arjen päivittäisillä valinnoilla niin asenteen, kuin aikataulujen järjestelyillä saa jo paljon aikaan. On turha yrittää tehdä kaikkea ja olla kaikkialla – siihen ei ihminen kykene, ja se on ihan ookoo.

 

Seuraavassa tekstissäni pureudutaan unen ja levon merkitykseen.

Terveydeksi, ystävät! <3

– Kipa


12.1.2015

Eines ja synninpäästö – joskus valmisruokien käyttö on ookoo

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

58

 

Hyvä paha eines

Personal Trainerin ja ravintokonsultin työssäni ohjaan toki asiakkaita pääosin puhtaan ruoan pariin: suosimaan tuoreita kasviksia, marjoja, salaatteja, lihaa/kalaa/kanaa ilman valmismarinadeja ja valmistamaan omat ruokansa mahdollisimman pitkälle itse.

Lisäksi kehoitan välttämään teollisia sokerituotteita ja sokeroituja juomia, pikaruokaa, todella teollisia lisäravinteita jne. YLLÄRIII! ;D

Joskus kuitenkin yksinkertaisesti vain sattuu ja tapahtuu niin, että ei ole rahkeita tai aikaa kokata. Elämme kiireisiä aikoja ja vaikka aikataulu on järjestelykysymys ei se maailmaa kaada, jos joskus joutuu turvautumaan valmisruokiin. Olet silti hyvä tyyppi. <3

 

Onko einesten suola se pahin…

Valmisruoissa on kuitenkin eroja. Aina kun valmisruokiin on turvauduttava kannattaa varmistaa, että se on mahdollisimman laadukasta. Yllä linkittämässäni artikkelissa terveysviranomaiset ovat huolissaan (mielestäni harmillisesti) vain ja nimenomaan suolan määrästä:

”Asiantuntijoiden mukaan einesten lisäaineet eivät ole haitallisia, vaan ongelmia aiheuttavat kova rasva ja suola”.

Artkkelin mukaan ”suolan haitallisuutta ei ymmärretä”:

Sydänmerkistä tunnistaa elintarvikkeet, jotka ovat omassa tuoteryhmässään hyvä valinta suolan ja rasvan osalta. Valmisruokien ja puolivalmisteiden kohdalla kriteerinä on, että tuote sisältää enintään 0,75 prosenttia suolaa.

Joissakin tuotteissa suolaisuus ilmoitetaan natriumina. Kun natriumin määrä kerrotaan 2,5:lla, saadaan suolan vastaava määrä. Esimerkiksi 300 milligrammaa natriumia vastaa 750 milligrammaa suolaa. Tällöin sata grammaa ruokaa sisältää 0,75 prosenttia suolaa.

– Ravitsemustieteilijät pitävät suolan määrää suurena ongelmana. Kuluttajat eivät sitä tajua – varsinkaan, jos he ovat tottuneet käyttämään suolaisia valmisruokia. Teollisuuden käyttämä suola ei ole jodioitua, mutta monilla suomalaisilla on lievä jodin puute, Putkonen sanoo.”

…eivätkä niinkään lisäaineet?
Toisaalta taas, mielenkiintoista kyllä, lisäaineet eivät aiheuta huolta:”Sydän- ja verisuonisairauksia aiheuttavat kova rasva ja suola ovat valmisruokien todellinen ongelma – eivät lisäaineet, vaikka moni niin luulee. Lisäaineiden omituiset nimet herättävät turhaan pelkoa kuluttajissa. Euroopan unioni on arvioinut E-koodeilla nimetyt aineet turvallisiksi elintarvikekäyttöön tietyissä määrissä. Ne parantavat ruuan säilyvyyttä, väriä ja makua.

– Valmisruokien lisäaineet ovat suurimmaksi osaksi luonnosta löytyviä aineita. Niiden määrät ovat todella pieniä verrattuna suolan ja rasvan määriin, joista terveydelliset haittavaikutukset tulevat, Putkonen sanoo.”

Ymmärrän toki huolen suolasta ja sen liikasaannista, mutta katsoisin kuitenkin myös lisäaineiden perään.

 

Aina ruoan ei ole tarkoitus säilyä viikkokausia kaapeissa, värin ei alkuperäisestikään olekaan tarkoitus olla kirkas ja voimakas, ja ei makua tuovat arominvahventeetkaan välttämättä niitä terveellisimpiä ole. Tietenkin näin meille lisäaineiden käyttöä perustellaan. Vaikka EU on luokitellut E-koodeilla nimetyt aineet turvallisiksi elintarvikekäyttöön tietyissä määrissä ei se silti tarkoita, että ne kuuluvat ihmiselimistöön.

Mikäli E-koodit kiinnostavat, niin löydät niistä lisää täältä. Mielestäni niiden saantia on hyvä seurata jatkossakin.

 

Pakasteet tuoretta parempaa?

Tässä sen sijaan tulee artikkelissa superhyvä pointti:

”Pakasteet voivat olla tuoretta parempaa

Jos kuitenkin haluaa välttää lisäaineita ja päästä ruuanlaitossa vähän helpommalla, kannattaa ruokakaupassa suunnata pakastealtaille. Pakastetuissa aterioissa on usein enemmän kasviksia kuin kylmäaltaiden vaihtoehdoissa, eivätkä ne kaipaa yhtä paljon säilöntäaineita.”

Pakastealtaasta on mahdollista löytää nykypäivänä moneen lähtöön tuoreita tuotteita, jotka ovat vielä hyvän makuisiakin! Niihin kylkeen rasvaista kalaa, kuten lohta, anjovista, makrillia, sardiineja tai silliä. Tai vaihtelun vuoksi kevyempiä kaloja, seitiä, tonnikalaa, ahventa, kuhaa tai äyriäisiä. Lihavaihtoehtoina esim. hirveä, poroa, kanaa tai kalkkunaa ja juustoista vaikka fetaa tai vuohenjuustoa.

 

Mitä valmisruokia ravitsemusterapeutit sitten suosittelevat?

Mm. seuraavia:

– hernekeitto

– kirkasliemiset pakastekeitot sekä valmiit keitot tetroissa, pusseissa ja pötköissä (ei jauheena)

– kala- ja kana-ateriat

– maksa- ja kaalilaatikko

– ruokaisat salaatit, joissa mukana kalaa, kanaa, täysjyvämakaronia tai -leipää

 

Näitä valmisruokia ravitsemusterapeutit kehottavat välttämään

– pizzat, erityisesti montaa lihaa sisältävät

– lihapiirakat

– pyttipannu

– kermaperunat, ranskalaiset ja nuudelit

– makkararuuat”

 

Terveydeksi!

Kipa


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020