TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
29.4.2017

Millainen on mielestäsi täydellinen ihminen?

  • Posted By : delwigdi/
  • 2 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Yleinen

Mietintämyssyssä täydellinen ihminen

Mä jäin tässä miettimään, että millainen on täydellinen ihminen? Seuraan nimittäin itsekin somea melko ahkerasti. Ennen kaikkea seuraan siihen liittyvää kirjoittelua ja keskustelua.

Lisäksi vastaan niin usein ihmisten viesteihin siitä, kun heillä on riittämättömyyden tunnetta ulkonäöstään, liikkumisestaan ja elämäntyylistään – koska SOME.

Kun muutamat viikot sitten pidin FitFashionin snappia sen viikon minulta kysyttiin, että mitä itse seuraan somessa. Oli muuten melkoisen vaikea kysymys! Tajusin, etten suoranaisesti seuraa mitään tai ketään, ellei kaikenlaisia ranskis-tilejä oteta lukuun. 😀 Ranskanbulldoggi kun on meillekin jossain vaiheessa kevättä tulossa. <3

Jos seuraan jotain se on suurimmaksi osaksi treenivideoita, elämänviisauksia, tietoiskuja jne. Ja ranskiksia. 😀 En oikeastaan vartavasten seuraa ketään bloggaria, sillä muotia, sisustusta tai lifestyleä en oikeastaan seuraile. Liikuntaa harrastan elämäntapana, että sinällään siihenkään en tarvitse erikseen inspiraatiota – etenkään, jos ”inspiraatio” tulee treenattujen sporttipirkkojen tai punttijaskojen vartaloista tai hoikista rungoista tai muusta ulkonäkökeskeisyydestä.

En vain henkilökohtaisesti saa itse siitä itselleni mitään, että katsoisin muiden kroppia ja miettisin, miksei minulla ole sellaista.

 

Täydellinen ihminen | Miksi en tavoittele täydellisyyttä?

Hmm. Varmaankin ehkä siitä syystä, että tiedostan meidän kaikkien olevan erilaisia jo geeniperimästä lähtien: me emme voi kaikki näyttää kroppamme kanssa samanlaisilta. Jollain on ihanat sisäreidet, jollain ”täydellinen” uuma, kauniit kapeat kasvot ja kivat tatskat. Nätti hauis. Pyöreä pylly, selluliititon ja kaikkea. Kaunis värikäs aamupalasmoothiebowl goji-marjoilla. Tai mitä vaan tosi jippikaijeetä.

 

 

Täydellinen ihminen | Ulkonäkö, ulkonäkö, ulkonäkö…

Välillä harmittaa lukea kirjoituksia siitä, kuinka some ahdistaa ihmisiä. Se harmittaa siksi, koska ahdistus tarkoittaa sitä, että taustalla on ajatus täydellisyydestä. On jotain, mitä tulee tavoitella: jos tätä tavoitetta ei saa täytettyä on riittämätön.

Ja se tekee meistä välillä niin onnettomia. Se saa meidän ajatuksemme vääriin asioihin, kuten liialliseen ulkonäön tarkkailuun, liialliseen liikuntaan, häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen jne.

Erityisesti ulkonäkö on jotain, josta koetaan suurta painetta. Milloin unohdimme sen, että emme ole kaikki samasta muotista veistetty? Elämme aikaa, jossa uudet sukupolvet ovat toisaalta hyvin suvaitsevaisia. Miksi sitten emme suvaitse omaa itseämme sellaisena, kuin olemme ja ymmärrä että täydellisyyttä ei ole?

 

Täydellinen ihminen | Suorittaminen, suorittaminen, suorittaminen…

Sitten on toisaalta tätä hehkutusta siitä, mitä kaikkea saikaan aikaan tai kuinka väsynyt on, koska on niin paljon puuhaa.

Suorittajat ovat niitä, jotka vetävät arkea satalasissa. Arjen tehopakkaukset, jotka pärjäävät liian vähäisillä yöunilla. He ovat niitä, jotka menestyvät kaikilla elämän osa-alueilla ja liikuntakin on kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetilla, HIITti soi!

Aamulenkitkin juostaan tyhjällä vatsalla ja syke tapissa.

 

Millainen siis on mielestäsi täydellinen ihminen?

Mikäli sinä koet ahdistusta sosiaalisesta mediasta ja tästä kaikesta ”täydellisyydestä”, niin kysy itseltäsi: millainen mielestäsi on täydellinen ihminen?

Seuraavaksi pohdi, kuka tai mikä määrittää täydellisyyden? Mistä sinulle on tullut tuo kyseinen ajatus tai käsitys täydellisyydestä?

 

 

Täydellinen ihminen | Some on illuusiota

Ei mene sosiaalisesta mediasta kertovaa kirjoitusta, jossa ei muistutettaisi siitä, kuinka some on illuusiota. Some on filttereiden pelikenttä.

Some on kaiken p*skan filtteröimisen tulos. Ei sinne laiteta turvonneita kasvoja, leuan finnejä, lasittuneita katseita, kuvia vyöruusuista, itkuisia eron jälkeisiä kuvia, valvottuja yöunia tai kuvia vatsamakkaroista (paitsi Celeste Barber, oletteko seurannee Instassa? Ihan paras! 😀 :D).

Ainakaan niiltä, joita seurataan eniten.

Eikä siellä ensimmäisenä lueta surkuttelua siitä, kuinka elämä ei olekaan laiffia. Se on toisaalta myös eräänlainen positiivinen päiväkirja. Ja ei siinä mitään – todellakaan!

Itsekään en julkaise juurikaan mitään negatiivisuuksia tai julkista valituksiani. En halua toisaalta levittää sellaista ajatusmaailmaa somessa, sillä negistelyä on muutenkin jo niin paljon.

Se ei tietenkään tarkoita sitä, että negatiivisuutta ei ole olemassa tai se täytyisi kieltää. Missään nimessä ei. Kyllä joskus menee alamäkeen ja that’s cool.

Mutta lähtökohtaisesti somessa näkee paljon hehkutusta ja sitä, kuinka elämä se vaan on! <3

 

Tässä vain täytyy muistaa se, että vastuu suodattamisella on itse lukijalla. Miksi emme aina muista sitä, että some ei ole sataprosenttista todellisuutta? Miksi annamme somen vaikuttaa meihin niin vahvasti?

 

Mitä ajatuksia teillä on? Mitä sinusta kuuluu täydelliseen elämään?

 

Me ollaan niin ihania kaikki. Voi kun huomaisimme sen itsekin. <3

Ihanaa vappua kaikille,

Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Vuoden  2017 oma tavoitteeni: voimavarojen kohdentaminen – pysyinkö tavoitteessani?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Toiminnallinen vatsatreeni

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu


7.4.2016

Personal Trainer Vatanen: ”Miksi naiset syövät itsensä sian näköisiksi raskaana ollessaan?”

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Tuli esiin The Voicen Rean kommentti liittyen Personal Trainer Vatasen blogikirjoitukseen.

Blogikirjoituksessaan Vatanen kommentoi näin:

”Asiakaskunnassani on paljon äitejä kenen ylipaino on lähtöisin raskausajalta. Reilut raskauskilot on semmonen hyväksytty normi juttu jota pidetään täysin normaalina. Moni oikeasti ajattelee että raskaus prosessiin kuuluu automaattisesti holtiton lihoaminen ja monesti käytös on myös sitä ajatusta tukevaa. Ei se ole normaalia, ei se kuulu olennaisesti raskaana olemiseen että syödään itsensä plussapallon näköiseksi, EI SITTEN TODELLAKAAN. Kun jengi pamahtaa paksusti niin heti ollaan hamustelemassa rasvaa ympärilleen, kyllä sillä vauvalla on ihan hyvä olla vaikka äiskä ei nyt ota 10 kilon rasvamuuria vatsan ympärille.”
Koko kirjoitus löytyy täältä.

 

En aina lähde kommentoimaan näitä tunneherkkiä uutisia/artikkeleita/kommentteja, mutta myös raskaana/synnyttäneiden ihanien naisten PT:nä toimineena on pakko kommentoida.

En ole ollut raskaana, joten en voi tituleerata itseäni kyseisen asian asiantuntijaksi. Olen kuitenkin työni kautta melko tietoinen siitä, että keho muuttuu huimasti raskauden aikana ja myötä.

 

Raskaus muuttaa naisen kehoa, piste.

Mitä olen huomannut, niin ainakaan raskauden jälkeen homma ei helpotu. On totta, että moni asia on kiinni omista syömisistä. Mutta totta on myös se, että keho ei ole sama keho ennen raskautta ja jälkeen raskauden.

Esimerkiksi ennen raskautta teetetyt ruokavaliomuutokset asiakkaalla ovat saattaneet purra ennen raskautta, kuin häkä. Raskauden jälkeen, ja erityisesti imetyksen aikana, kyseinen menetelmä ei vaan toimi. Se voi jopa pahentaa äidin olotilaa. Imetysaika ei ylipäätään ole optimiaikaa edes miettiä painonpudotusta.

Hormonitoiminta on hassu juttu, joka itseasiassa väliaikaisesti ottaa naiselta vallan tämän oman kehonsa suhteen.

 

Mikä on ”oikea” painonnousun määrä raskausaikana?

Kiinnostaisi tietää, onko jossain mitattu tai määritelty mikä on ”oikea” määrä kertyä rasvaa kehoon raskauden aikana? Eikö tähän vaikuta jo itsessään yksilölliset tekijät, kuten geeniperimä, perusaineenvaihdunta ja hormonitoiminta? Miten voidaan edes määritellä oikea rasvakudoksen määrän kasvu raskausaikana, kun raskauksia on niin monta erilaista, kuin raskaana oleviakin? Joku on superonnellinen siinä, että ei lisäkiloja vain tartu. Jollekin tarttuu helpommin.

Toisaalta joskus tuntuu, etten ihan käsitä keskustelua raskauskiloista: onko sillä rasvakudoksen määrällä loppupeleissä niin väliä, jos lapsi (ja äiti) on terve eikä ole puutostiloja? Tottakai eri asia on sitten terveysarvot, jotka voivat radikaalisti muuttua ratkaisevan paljon lisääntyneen rasvakudoksen myötä.

Toki on sitten juuri useamman vuoden synnytyksestä raskauskilojen kanssa painivat, joilla ei ole suoraan fyysistä estettä (traumat/leikkaukset, sisäelimet, kilpirauhanen tms.) painonhallintaan tai -pudotukseen.

Kyllähän se näin on, että raskautta itsessään ja yksinään ei useamman vuoden saatossa voi pitää selityksenä sitkeään istuville kiloille – JOSKIN raskaus on voinut laukaista esim. kilpirauhasen vajaatoiminnan tai jonkin muun painonhallintaa tai -pudotusta hidastavan tekijän. Tämä on aina hyvä huomioida, kuin myös olla rehellinen itselleen todellisten syömisten ja liikkumisten suhteen.

 

Aikajännekin ratkaisee
SUMMA summarum on hyvä erotella mistä aikajänteestä puhutaan. Klassisesta 9 kk odotusajasta? Vai odotusajasta plus imetysajasta? Vai imetyksen jälkeisestä ajasta plus useampi vuosi siitä eteenpäin?

On kyseiseltä PT:ltä -tai keneltäkään- vähän turhaa kommentoida plussapallo- tai sikakommenteilla raskaudenaikaista ja imetyksen aikaista elämää, kun se ei ole suoraan verrattavissa kehon ”normitilaan”. Meidän PT:iden tehtävä ei ole tuomita asiakkaitamme, vaan olemassa olevn informaation pohjalta tarjota apua asiakkaillemme.

Jos kommentointi koskee esim. 2-10 vuotta raskaudenjälkeistä aikaa, niin homma voi tietyt asianhaarat huomioiden, olla vähän enemmän olennaisempaa – joskin kommentoida voi aina vähemmän provosoivasti ja inhimillisemmällä tyylillä.

Sitähän kyseinen PT halusi. Provosoida ja siten ilmaista mainosta. 😉

Tärkeintä on, että Sinä äitinä ja lapsesi voitte hyvin. Liikunta ja syöminen on muutakin, kuin vain ulkonäkö.

Totta kai ulkoinen olemus ja hyvä olo omassa itsessään ja kehossaan vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Joten siksi toivon ja soisin painonhallinnan olevan helppoa kaikille. Olemme kuitenkin yksilöitä, ja siksi sen mukaan se vain on mentävä.

 

Kirjoitin muuten raskausajasta haastateltuani synnyttäneitä tai odottavia liikunnan alan ystäviäni, aiheena ”miten liikunta ja suhtautuminen liikuntaan sekä omaan kehoon muuttuvat raskauden aikana – äidit vastaavat”. Tsekkaa kirjoitus täältä.

Terveydeksi! ❤️

– Kipa


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020