TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
tehotreeni
25.4.2018

Kannattaako väsyneenä treenata?

  • Posted By : delwigdi/
  • 10 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

Väsyttää sikana mutta treenaamaan pitäisi mennä. Kannattaako? Onko väsyneenä
treenaamisesta mitään hyötyä vai pitäiskö jäädä lepäämään?

 

ONKO VÄSYNEENÄ TREENAAMISESTA HYÖTYÄ?

Puolensa ja puolensa: joskus kannattaa taistella tökköä oloa vastaan, sillä harvoin tehty treeni harmittaa. Eikö usein tulekin ajateltua, että ”vaikka aluksi vähä väsytti, niin hyvä kun tulin”?

Joskus käy kyllä niinkin, että ”ei olisi pitänyt tulla, ei vaan lähe”.

Nyt pohditaan siis sitä, kannattaako väsyneenä edes ajatella treeniä.

…entä piristeet, kuten kofeiini – onko niistä apuja?

 

Kommentoi fiiliksiäsi alle!

 

Miten itse menettelen kun väsyttää on se, että annan treenille mahdollisuuden. Käyn testaamassa lähteenkö. Jos ei lähe, niin ei lähe: totean, että nyt teen jotain muuta tämän illan (usein hengaan Bossen kanssa) ja huomenna on parempi pore.

On ihanaa, kun on oppinut kunnioittamaan kehoaan ja sen olotilaa!

Joskus sitä tuli vääntäydyttyä treenaamaan, vaikka olin kuolemanväsynyt. Rehellisesti treeni ei silloin koskaan tuntunut hyvältä, vaan pakkopullan mussuttamiselta.

Joskus ei vaan lähe ja se on ookoo. Tee jotain sellaista, mitä kaipaat juuri siihen hetkeen ja iloitse siitä, että kuuntelit ja kunnioitit rakasta kehoasi. ❤

 

#inhimillinenote

 

väsymys

Joskus on vaan väsy. 🤗

VÄSYMYS VS. UUPUMUS?

 

Väsy, joka menee levolla ohi

Onko väsymyksesi sellaista, että kaipaat vain hetken saada pitää silmiä kiinni? Tuntuuko väsymys sellaiselta, että se menee pienellä levolla ohi?

Mikäli koet, että väsymys on vain hetkittäistä väsymystä ja uskot minipäikkäreiden tai hetken hengähdystauoan lataavan akkujasi, niin mene toki reenaamaan!

 

 

Uupumus

Mikäli väsymys on selkeästi uupumusta ja tunnet, että nyt ei ihan hetkessä väsy mene ohitse, niin lepää.

Henkisesti tai fyysisesti uupuneena on haastavaa ylläpitää laadukasta treenitekniikkaa ja olet siten alttiimpi loukkaantumisille.

Uupumuksessa on usein taustalla kokonaiskuormitus:

 

Mikäli olet selkeästi alipalautunut esimerkiksi yleisesti liian kovasta tahdista työ- ja/tai yksityiselämässä tai pitkään jatkuneista liian vähäisistä yöunista, niin lepää hyvällä omallatunnolla. 

 

väsymys

Jos väsymys häiritsee päivittäisistä askareista suoriutumista, niin kyseessä voi olla uupumus. Siihen kannattaa suhtautua kunnioituksella – ja levolla.

5 VINKKIÄ VÄSYFIILIKSIIN

 

1. Huolehdi palautumisesta

Liikkumisessa tärkeintä on nimenomaan huolehtia palautumisesta.

Mikäli et palaudu, et jaksa liikkuakaan. Et oikeastaan jaksa oikein mitään.

 

2. Lisää rasitusta asteittain

Kuka muistaa päivän, kun aloitti uuden liikuntalajin? Muistatko sen innostuksen, joka saattaa jopa mennä parhaimmillaan vähän yli?

Paras tapa aloittaa uusi laji tai harrastus on lisätä harjoittelumääriä ja rasitusta asteittain.

Väsyneenä huomiosi saattaa herpaantua itse tekemisestä: suoritustekniikkasi saattaa kärsiä, koska hermosto on väsynyt. Tämä altistaa riskille teloa todennäköisemmin itsensä.

Alipalautuminen aiheuttaa helposti innostuksen puutetta: ei motivoi, kun ei jaksa.

Tällöin alat ruotimaan helposti itseäsi laiskaksi tai saamattomaksi ja tämä oma sisäinen puhe saattaa kääntyä koko treenaamista vastaan: ei mieli maassa ole kiva treenata ja lopulta koko treeni jää.

 

Kenestä kuulostaa tutulta?

 

väsymys

3. Testaa ottaa päikkärit

Aikaisemmin jo vähän sivusinkin, että jos koet kyseessä olevan lyhytaikainen väsymys (lähinnä kerran huonosti nukutut yöunet) voi liikunta piristää ja olla oikein hyvä ajatus.

Jos tuntuu, että kyseessä on pikkuväsymy, niin onko sinun mahdollista ottaa päikkäreitä?

Kokeile joskus ottaa 15-20 min päikkärit klo 12-15 välillä.

 

väsymys

Zzzzz. Bosse 9-viikkoisena. Uni maittoi usein. ♡

4. Suhteuta treenin luonne arkeesi

Oletko ollut poikkeuksellisen stressaantunut viimeiset viikot? Onko elämässäsi lähiaikoina tapahtunut suuria muutoksia? Miten opiskelu, työ tai yksityiselämä kuormittaa sinua tällä hetkellä? Nukutko riittävät yöunet?

Kaikenlainen liikunta on useimmiten hyväksi (ei koske liiallista liikuntaa tai extreme-lajeja 😀 ), ja liikuntaa voidaan ajatella kuten lääkettä: oikea annostus oikeaan asiaan.

Jos elämänrytmisi on todella hektinen tai kuluttava juuri nyt, niin treeni saisi olla kevyempää ja vähemmän kuormittavaa (ei hapota).

Kun arjessa ja elämässä on löyhempää voit panostaa kovempaan treeniin.

Kokonaiskuormitus ratkaisee jaksamisesi.

Ja hei: treeniä on kevyempikin treeni ja kaikki pienikin on kotiin päin!

 

5. Vältä treenaamista liian myöhään

Jos olet herkkäuninen, niin vältä treenaamasta liian myöhään. Liian myöhään toteutettu treeni heikentää yöunia.

Mikäli yöunesi ovat yöllä jääneet vajaiksi, niin pyri välttämään seuraavana päivänä raskasta liikuntaa iltakuuden jälkeen ja suosi aikaista nukkumaanmenoa.

 

väsymys

Tuhinaa.

KANNATTAAKO KOFEIINI?

Lähtökohtaisesti nimenomaan väsymyksen siirtäminen piristeillä, kuten kofeiinilla, ei ole pitkäkestoisena kovinkaan suotavaa.

Rehellisesti kyllähän kofeiinia jengillä kuluu: se on maailman laajimmiten ja eniten käytetty keskushermostoa kiihottava piriste. 🙂

Treenaamiseen sillä on havaittu olevan apua jonkin verran:

 

40-60 minuuttia ennen treeniä kun nautit 3 mg painokiloasi kohti kofeiinia, niin saat treeniisi jonkin verran (noin 2-3 %) hyötyä.

 

Jos siis painat esim. 65 kg, niin juo parin kahvikupin verran kofeiinia (195 mg) saadaksesi minipotkua reeniin.

Yksi kahvikuppi sisältää noin 85 mg kofeiinia.

Jos nautit kofeiinia treeniboosterina, niin nauti vain ennen kaikkein tärkeimpiä treenejäsi tai ennen aamutreenejä. Kofeiiniin voi nimittäin myös tulla toleranssi.

Pitkään käytettynä joudut todennäköisesti jossain vaiheessa lisäämään nautittua määrää saadaksesi piristystä ja tämä ei ole kaikkein optimaalisin vaihtoehto. 😉

Mikäli olet herkkäuninen, niin kannattaa nauttia päivän kofeiinit hyvissä ajoin ennen klo 16:sta.

 

Mitä ajatuksia teillä heräsi? Kuka muuten menee tänään treenaamaan? 😀

 

Pirtsakkaa viikkoa kaikille,
x Kipa

 

 

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: coachingkira_wellness ***

instagram

<3


23.6.2015

Stressinhallinta osa 3b: miten riittävä uni vaikuttaa suotuisasti stressitasoihin?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää uni on. Miksi siihen kuitenkin panostetaan liian vähän?

Mistä tietää, että nukkuu liian vähän?

Ensimmäiset oireet univajeesta ovat kokonaisvaltainen väsymys ja kokonaiselämänlaadun heikentyminen. Väsymys vaikuttaa aina kokonaiskuvaan ja sosiaaliseen hyvinvointiimme. Olet väsynyt silloin, kun työkykysi, opiskeluvirkeytesi & oppiminen, keskittymiskykysi, suorituskykysi liikunnassa sekä liikunnasta palautuminen heikentyvät.

Kroonistuneena väsymyksestä tulee uupumus. Mikäli emme kuuntele kehoamme on riskinä loppunpalaminen. Silloin saavat jäädä kutakuinkin kaikki, sillä mihinkään ei ole energiaa. Kehosi on paljon fiksumpi, kuin arvaatkaan. Liian pitkälle venytettynä kehomme pysäyttää meidät tavalla tai toisella. Kehomme kyllä tietää milloin se ei enää jaksa huolimatta siitä, kuuntelemmeko sitä vai emme.

 

Riittävä uni palauttaa aivoja stressistä

Riittämätön uni hidastaa aivojen palautumista. Kun emme lataa akkuja, niin aivojen energiavarastot (glykogeenivarastot) eivät täyty riittävästi. Tällöin koemme itsemme tavallista väsyneemmäksi, tulemme ärtysäksi ja hermoheikoiksi, unohtelemme asioita emmekä keskity.

Liian vähäinen palautuminen arkielämässä kohdistuu aivojen kuorikerrokseen (kuorikerroksen etuotsalohkon osa). Otsalohko johtaa koko show’ta. Kun sen palautuminen on riittämätöntä, niin se vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuteen, toimintaa ja mielialaan.

 

Riittävä uni vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti erityisesti aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan kautta

Tarvitsemme unta ja lepoa erityisesti

  • Aivojen energiavarastojen täyttämiseen
  • Painonhallintaan: univajeesta kärsivä ihminen lihoaa helpommin, ja liian vähän tai liian huonosti nukkuvan ihmisen suolistoa ympäröivän eli viskeraalisen rasvan määrä lisääntyy ja vyötärön ympärys kasvaa
  • Uuden oppimiseen ja taitojen kehittymiseen
  • Tunnemuistin ja mielialan sääntelyyn
  • Harrastuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen
  • Hyvään yleisterveydentilaan: riittävä uni saattaa parantaa tai ainakin lieventää jo alkanutta lievän sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, lisäksi mahdollisesti jo alkaneen verenpainetaudin hoito helpottuu

Lisäksi uni säätelee hormonitoimintaamme. Kun nukumme riittävästi, niin kortisolin ja insuliinin tuotanto pysyy tasapainossa. Pitkään jatkunut univaje johtaa mm. heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että keho ei kykene varastoimaan ruoasta saatujen hiilihydraatteja lihaksiin energiaksi, vaan ne muutetaan todennäköisemmin rasvaksi.

Myös ruokahaluamme säätelevät greliini- ja leptiinihormonit laskevat univajeen myötä. Väsyneenä hiilihydraatti- ja rasvapitoinen ruoka houkuttelee herkemmin.

Tiesitkö, että yksi tunti (!) vähemmän yöunta vaikuttaa seuraavien kahden päivän syömisiin heikentämällä syömistenhallintaa olennaisesti? Eli kyse ei myöskään ole vain hetkellisestä vaikutuksesta.

 

Mikä on stressaavassa elämäntilanteessa riittävä määrä unta?
Unen tarve on aina yksilöllistä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että mitä stressaantuneempi olet sitä enemmän tarvitset ”luppoaikaa”. Kaikkien kohdalla se ei tietenkään välttämättä päde – useimpien kohdalla kyllä.

85 prosentilla aikuisista ihmisistä vuorokautinen unentarve on yleensä 7-9 tunnin välillä. Ihan pienet lapset tarvitsevat unta 16-18 tuntia vuorokaudessa. Sanotaan, että ekaluokkalaisen ja ysiluokkalaisen pitäisi nukkua yhtä paljon.

Palautumisen voidaan sanoa olevan hyvä, mikäli voimavaroja kerryttävää palautumista tulee yön aikana yli neljä tuntia. Tämä palautuminen ja lepo on akkujen latausta. Se voi alkaa, kun keho on unessa riittävän rentoutunut.

On hyvä huomata, että palautuminen, lepääminen ja lepo eivät ole pelkästään unta, vaan myös arjen rutiineista irroittautumista, omaa vapaa-aikaa. Jokaisella meillä on oma vapaa-aikamme: se voi olla ystävien tapaaminen, lukeminen tai muut harrastukset, jolloin keho ja mieli lepäävät. Aikaa, jolloin kirjaimellisesti irtaudumme arjesta.

 

Löydä omasta arjestasi tärkeimmät kehittämiskohteet riittävien yöunien takaamiseksi

Tärkeintä on tunnistaa unen laatuun ja määrään vaikuttavat tekijät omalla kohdallasi. Mihin sinun tulisi erityisesti omalla kohdallasi panostaa?

Se voi olla esimerkiksi jokin seuraavista:

  • unihygienia
  • ruokavalio
  • lisäravinteet
  • liikunnan lisääminen
  • liikunnan rauhoittaminen

Tulen kirjoittamaan em. seikoista lyhykäisen artikkelin vielä jossain vaiheessa.

 

Sitä odotellessa nukutaan hyviä öitä, ystävät!

– Kipa


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020