Terveyden edistäminen, osa 1: mistä koostuu fyysinen terveys | Terveysblogi
1182
post-template-default,single,single-post,postid-1182,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,smooth_scroll,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive

Terveyden edistäminen, osa 1: mistä koostuu fyysinen terveys

Terveyden edistäminen on monen tekijän summa. Mitä terveys oikeastaan on ja mistä tekijöistä terveys muodostuu? Päätin purkaa tässä blogautuksessa terveyden osatekijöitä ja omia ajatuksiani niistä.

Miksi?

Oikeastaan siksi, että kirjoituksessa esiin nostetut asiat ovat aiheita, joita itseäni kiinnostaa todella paljon. Meillä on tietoa enemmän, kuin koskaan. Meillä on työkaluja huoltaa ja kehittää terveyttämme enemmän, kuin koskaan. Siltikin terveydessämme on paljon vielä edistettävää. Missä tällä hetkellä mennään? Luvassa vähän painavampaa asiaa terveydestä.

 

Aloitetaan aiheella fyysinen terveys. Terveyttä on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, joista kahta viimeiseksi mainittua käsitellään seuraavissa osioissa.

 

 

Mitä on fyysinen terveys?

Fyysinen terveys tarkoittaa lähinnä hyvää kuntoa. Hyvä kunto koostuu sellaisista tekijöistä, kuin ruumiillinen kunto, ihmiskehon eri elimistöjen moitteeton toiminta ja kunto sekä pituuskasvu ja paino.

Joskus saatetaan ajatella, että terveyden vastakohta on sairaus. Näin ei kuitenkaan ole, sillä terveys ei tarkoita sairauden puuttumista. On lisäksi täysin mahdollista, että terveydentilamme voi vaihdella päivän aikana: aamulla herätessä tunnet voivasi hyvin ja iltapäivää vasten tunne saattaa heiketä tai kääntyä vastakkaiseen suuntaan.

Koska ihminen on ns. psyko-fyysinen olento, niin on osattava tarkastella myös kriittisesti terveyttä koskevaa viestintää: meillä ihmisillä on taipumusta nostaa aika ajoin jokin yksi tietty asia ylös ”pahana”, ”epäterveellisenä” tai ”ei-suotavana”.

Milloin syynissä ovat olleet rasvat, milloin hiilihydraatit, joskus sokeri. Tämänlainen keskustelu on toki hienoa ja parhaimmillaan lisää tietoa ja tietämystä terveellisten elintapojen pohjaksi.

Tosiasiassa asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä terveys ei ole niin yksinkertainen: on osattava arvioida terveyden toteutumista nimenomaan omassa elämäntilanteessasi ja ympäristössäsi. Se mikä toiselle tuo terveyttä ei välttämättä toiselle tarkoita samaa asiaa.

Esimerkiksi joku henkilö pystyy treenaamaan 4 kertaa viikossa, jollakin toisella arki tulee vastaan ja realistisempaa omia voimavarojaan ajatellen on treenata edes 2 kertaa viikossa – muutoin homma syö terveyttä aiheuttamalla stressiä ja riittämättömyyden tunnetta. Myös hiilihydraattien sietokyky on eri ihmisillä erilainen.

 

Liikunta ja fyysinen terveys: missä Suomi menee nyt?

Liikunta liitetään meillä vahvasti fyysiseen terveyteen nykypäivänä. Omalla tavallaan se on upea juttu, mikäli se motivoi yhä laajempaa ihmisjoukkoa liikunnan pariin.

Nykypäivänä yhteiskunnassa on ollut ristiriitainen kehityssuunta: yhtäällä luodaan yhä tarkemmin yhdestä paikasta toiseen meitä vieviä liikuntamekanismeja, kuten auto ja julkisen liikenteen kehittyminen ja kehittäminen. Toisaalla vaatimus lisätä terveyttä edistävää liikuntaa arkiaktiivisuuden yhä vähentyessä on kasvanut.

Mitä tämä kehityssuunta on aiheuttanut on se, että me ihmiset olemme luoneet keinotekoisempia tapoja liikkuja – ja näille keinotekoisille liikuntamuodoille on annettu valtaa ja arvotusta aivan käsittämättömän vahvalla tavalla.

On luotu tapoja, joilla liikuntaa mennään harrastamaan johonkin paikkaan. Tämä yhä aiheuttaa sen, että terveysliikunta, so. arkiliikunta, on yhä vähentynyt. Miksi arkiliikuntaa edes harrastaisi, kun jo menee jonnekin harrastamaan liikuntaa?

Toki kaikki liikkuminen on kotiinpäin, aamen. Mutta toisaalla haasteeksi tulee se, että voimmeko tosiasiassa paremmin? Onko meidän perusterveytemme nousussa, entä fyysinen kuntomme? Toisaalta onko keinotekoinen liikuntamuoto (keinotekoisella tässä siis käsitetään ei-arkiliikuntaa, kuten kuntosali, jumpat, uinti, golf, tennis, jalkapallo jne.) edistänyt kokonaishyvinvointiamme ja kuinka paljon?

Liikunta tuntuu polarisoituneen: yhtäällä ne jotka treenaa, treenaavat paljon. Toisaalla ne, jotka eivät treenaa suuria määriä koittavat pysyä perässä ja välistä jopa stressaantuvat, koska ”pitäisi treenata enemmän”.

 

Uni ja fyysinen terveys: nukumme liian vähän

Nykyään tiedetään unen merkityksestä terveyteen ja uneen tiedetään olevan terveyden kannalta erittäin perusteltua panostaa. Siltikin yli miljoona suomalaista kärsivät unettomuudesta tilapäisenä tai pitkittyneenä.  Kun vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat arkisinkin yli 8 tuntia, tuoreen Väsykyselyn mukaan nykyään unta kertyy alle 7 tuntia yössä.

Väsykyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta herää lähes joka aamu väsyneenä. Vain 4 prosenttia nousee sängystä ylös pirteänä.

 

Missä siis vika?

 

Ravinto ja fyysinen terveys: elintapasairaudet kasvussa

Hyvä ravinto ylläpitää terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Erityisesti nykypäivänä ravinnon merkitystä terveystasolla korostetaan aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä: Suomen Diabetesliiton mukaan tyypin 2 eli aikuistyypin diabeetikoita on Suomessa tiedossa noin 300 000. Lisäksi noin 150 000 sairastaa diabetesta tietämättään.

Erittäin ajankohtaista onkin ravinnon ja fyysisen aktiivisuuden keskeinen merkitys voimakkaasti yleistyvien lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

 

Terveys on 40-prosenttisesti elämäntapoja. Elintavat kuten ravinto ja liikunta ovat terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn kannalta avainasemassa, sillä terveellisellä ravinnolla ja riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan tehokkaasti ehkäistä monia sairauksia ja samalla lisätä toimintakykyä ja parantaa koettua terveyttä.

Ja kuten on huomattu, fyysisen aktiivisuuden – ja nimenomaan arkiaktiivisuuden – vähentyminen näkyy terveydessä: toki yleisesti elintapasairauksina, mutta myös suomalaisten lihavuutena.

Lihavuus on kansanterveydellisenä ongelmana kasvanut nopeasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa. Ja tähän on vaikuttanut etenkin arkiliikunnan vähentyminen. Mikä meidän Suomen Sosiaali- ja Terveysministeriötä erityisesti arkiaktiivisuuden vähenemisessä huolestuttaa on se, että vähäinen fyysinen aktiivisuus on yleistä kaikissa ikäryhmissä, ja se on lisääntymässä erityisesti lasten ja nuorten parissa.

 

 

Miksi emme aina elä terveellisesti?

Koska terveyden edistämisessä on kyse on arvoihin perustuvasta tavoitteellisesta toiminnasta, on meillä kaikilla onnistumisen avaimet oman terveytemme ja hyvinvointimme aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

On totta, että meille on annettu myös erilainen lähtötilanne itse kullekin tähän elämään. Terveyttä on kuitenkin myös kykyä selviytyä arjesta sairaudesta huolimatta, sillä terveys on ennen kaikkea toimintakykyä. Toki terveys on myös perusturvallisuutta, johon vaikuttavat jo mainittujen tekijöiden lisäksi koulutus, työpaikka ja ansiot.

Lisäksi geenit vaikuttavat aina jonkin verran, sillä terveydestä noin 30 % tulee perimästä. Lisäksi ympäristön ja sosiaalisten suhteiden vaikutus terveyteen on 20 % terveyshuollon vaikutuksen ollessa 10 % (Sitra).

Terveysarvo on vain yksi ihmisten monista arvoista, kun pohdimme tai tarkastelemme erilaisia käyttäytymismalleja.

Lähtökohtaisesti me ihmiset olemme hyviä aloittamaan käyttäytymään terveellisesti silloin, kun meitä kohtaa jokin kriisi, sairaus tai muu toimintakyvyn muutos. Käytännössä silloin sisäistämme terveysvalinnoissa olevan jotain perää. Motivoituneena pysyminen edellyttää, että terveistä elintavoista ja valinnoista juurtuu tapa elää.

Käytännössä terveyden edistämiseen tarvitaan liikkumattomuuden ehkäisyä eli arkiliikuntaa. Arkiliikunta lukeutuu niin sanottuun kestävyysliikuntaan: reipasta liikuntaa, jossa hengästyy lievästi ja sitä tehdään vähintään 10 minuuttia yhtäjaksoisesti. UKK-Instituutin sivulla http://www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/ voit käydä laskemassa  kertyykö sinulle riittävästi viikoittaista liikuntaa.

UKK-Instituutin liikuntapiirakan mukaan on hyvä harrastaa kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa. Tämän voi paloitella esimerkiksi 30 minuutiksi kerrallaan viitenä päivänä viikossa. Tai vastaavasti voi harrastaa raskasta liikuntaa vähintään 1,5 tuntia viikossa, esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan. Lisäksi suositellaan lihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää harjoittelua vähintään kahdesti viikossa.

Lisäksi terveyden edistämiseen tarvitaan vähemmän istumista työpaikoilla ja televisioruudun ääressä. Yllä olevasta UKK-Instituutin laskurista voit laskea myös, miten paljon istumista sinulle kertyy yhden päivän aikana.

Terveyden kannalta perusteltua on nousta seisomaan 20-30 minuutin välein noin 1,5 minuutiksi kerrallaan ja liikkua pientä käyskentelyliikuntaa. Sen jälkeen voi taas jatkaa hommia istuen. 6-8 tuntia istumista on vielä ok, kunhan se ei ole koko aikaa samassa ja epäsuotuisassa asennossa.

Ravitsemus on toki ”selkiö” silloin, kun puhutaan terveyden edistämisestä. Mutta jossain määrin selkiö on myös se, että monissa tapauksissa voimme ravitsemustamme vielä huomattavasti kehittää.

Energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, proteiini ja rasva. Välttämättömien ravintoaineiden saannin ja monipuolisuuden turvaamiseksi kannattaa huolehtia, että  ruokavalion perusasiat ovat kunnossa ja että kaikessa on kohtuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päivän aloittaa riittävän ravitseva aamupala, lounaalla ja illallisella noudatetaan lautasmallia ja päivään sisältyy sinun arkirytmiäsi ja –aktiivisuuttasi palveleva määrä välipaloja jaksamisesi tueksi. Kuituja on hyvä sisällyttää ruokavalioon 25-35 g per päivä.

Nautintoaineet, kuten alkoholi ja tupakka – näistä ei varmaankaan tarvitse paljoa sanoa, sillä o yksinään tupakan aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa keskimäärin 5000-6000 ihmistä joka vuosi. Tupakan savussa on 4000 erilaista ainetta. Näistä noin 50 on syöpää aiheuttavia, esimerkkinä terva, kadmium, nitrosoamiinit ja bentsopyreeni. Jokainen polttamatta jätetty tupakka on siis kotiinpäin.

Alkoholilla ei ole tutkitusti minkään sortin terveysvaikutuksia, vaikka toisin on joskus väitetty.

 

 

Mielenterveyttä tarkastellaan seuraavassa osiossa, jossa aiheena on psyykkinen terveys.

 

Kolmannessa osiossa tarkastellaan sosiaalista terveyttä.

 

Näitä odotellessa: mitkä ovat sellaisia asioita, joista sinulla syntyi ideoita ja ajatuksia omalla kohdallasi? On hyvä huomata, että aina ei välttämättä juuri sinun kohdallasi kyse ole suoraan terveyden edistämisestä, sillä moni asia sinulla saattaa olla jo kohdillaan ja hyvä niin.

 

Pitäkäämme itsestämme huolta, hyvää viikonlopun odotusta!

<3 Kipa

 

 

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

Ei kommentteja

Postaa kommentti