TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
25.11.2015

Mistä tiedän, että palkkaamani Personal Trainer on asiantunteva?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Tarkista hankkimasi personal trainer -palveluiden pätevyys ja ammattitaito

Toukokuussa 2015 avattiin Suomen ensimmäinen virallinen auktorisoitujen personal trainerien APT® -hakemisto, jonne Suomessa työskentelevä Personal Trainer voi lähettää hakemuksen. Hakemistoon päästäkseen tulee täyttää tietyt standardit, joita ovat

  • Todennettavissa oleva koulutustausta
  • Liikunnallinen ammattiosaaminen
  • Riittävä työkokemus Personal Trainerin tehtävistä

Tunnistat ammattitaitoisen PT:n esimerkiksi tästä meriitistä: Auktorisoitu Personal Trainer

 

Seuraava on lainattu Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n sivulta:

”Alan standardien mukaisesti auktorisoitu personal trainer on koulutettu tuottamaan laadukkaita liikunta- ja hyvinvointipalveluita. APT®:n ohjauksessaan asiakkaat voivat turvallisesti nauttia liikunnasta ja parantaa elämänlaatuaan.

Koulutettu ammattilainen osaa aktivoida asiakasta ja tuottaa tavoitteen mukaista palvelua. APT® osaa hyödyntää toimintansa tukena myös muita liikunta- ja terveysalan ammattilaisia.

APT®:t ovat suorittaneet vaaditun määrän opintoja ja osaaminen on todennettu määriteltyjen standardien mukaisesti. Koulutettu ja auktorisoitu personal trainer on liikunta- ja hyvinvointialan moniosaaja ja ammattilainen. Auktorisoinnilla varmistetaan laadukas koulutustarjonta sekä APT®:n ammattiosaaminen.”

Aiheesta on blogannut myös SKY:n hallituksen puheenjohtaja Jutta Österberg-Hurme.

 

 

Hienoa, kun ihmiset liikkuvat ja liikuttavat – mutta millä hinnalla?

Harmikseni huomaan huokaisevani usein työstäni keskustellessa, että personal training on kokenut melkoisen inflaation. Karrikoidusti sanottuna ”kuka tahansa” voi olla PT: kuka vain ilman asianmukaista tai riittävää koulutusta salilla ohjelmia puuhasteleva henkilö voi kutsua itseään personal traineriksi.

Suuri osa nykypäivän PT:stä on ammatinvaihtajia. Ja sen koen upeana! Upeaa, että joku on päättänyt hypätä ”normityöstä” tai oravanpyörästä pois tai löytänyt liikunnan & ruokavalion merkityksen omaan hyvinvointiinsa haluten sitä kautta jakaa sanomaa muille. Rispektiä!

Metsään mennään silloin, kun hommaan ei kouluttauduta tai sitä tehdään vain rahan takia (ei kannata ymmärtää väärin: tietenkin työ on työ ja aina menetetystä vapa-ajasta on saatava asianmukainen korvaus – ei mennä siihen keskusteluun nyt 🙂 ). 

Koulutuksia ja osaamista ei kukaan todellisuudessa voi välttämättä tietää, ja harvoin asiakkaat osaavat mahdollisia sertifikaatteja kysellä. Kuinka moni PT:n itselleen palkannut on kysynyt missä kyseinen henkilö on opiskellut, milloin valmistunut ja onko hänellä olemassa koulutuksesta todistusta?

Mikä takaa sen, että yleispuuhastelijalla on riittävä osaaminen ja ammattitaito vapauttamaan sinun täyden potentiaalisi joko liikunnassa, palautumisessa, ravinnossa tai mielenhallinnassa?

Riski palkata ulkopuolinen asiantuntija on henkisesti melko iso: annat terveytesi ja hyvinvointisi luottamuksella toisen käsiin. Joskus annamme myös kehomme kremppoineen toisen ohjattavaksi. Tähän suhtaudun työssäni hyvin vakavasti ja tästä en lähde koskaan lyömään leikkiä. Eikä pitäisi kenenkään muunkaan – tulla palkatuksi jonkun henkilön PT:ksi on suuri luottamuksen osoitus ja kunniatehtävä.

Rahallisen menetyksen omalla tavalla vielä kestää, kun tulokset PT:n kanssa eivät ole toivottuja. Mutta että fysiikasta tai psyykeestä menee jokin rikki – se on liian suuri hinta maksaa jonkun puuhastelusta.

 

 

Paperi ei takaa ammattitaitoa, miksi siis Personal Trainereiden auktorisointi on tärkeä asia?

Ammattitaitoa ei ole vain saavutettu paperi, seikka on saletti. Työ tekijäänsä opettaa, ja usein liikunta- ja ravitsemuspuolen alati muuttuvassa ympäristössä itsensä kehittämisellä on merkittävä rooli.

Jokaisella ammattitaitoisella tai alan rautaiseksi ammattilaiseksi haluavalla PT:llä on toivottavasti sisäinen palo kehittää osaamistaan ja aika ajoin kyseenalaistaa toimintamallejaan ja ajatusmaailmaansa. Ainakin toivon niin. Näin ala pysyy tuoreena ja erilaisille asiakkaille löytyy tarkoituksenmukaiset ratkaisut.

Koen, että auktorisointi auttaa itse PT:tä ymmärtämään työnsä ja itsensä kehittämisen merkityksen. Auktorisointi nostaa nälkää nousta alansa parhammistoon.

Joskus olet saattanut törmätä käsitteeseen Koulutettu Personal Trainer. Tätä nimikettä Personal Trainer saa käyttää silloin, kun hän on todellisuudessa asianmukaisen koulutuksen käynyt ja siten saanut valmiudet ammattiin.

Riippuen koulutustahosta Personal Trainer voi ilmoittaa ammattitaitonsa myös tyyliin ”EHFA Personal Trainer, FAF Personal Trainer, FISAF Personal Trainer, Trainer Lab Personal Trainer” tai vaikka ”Trainer4You Personal Trainer”.

Suurimmaksi osaksi Suomen suurimmat ja tunnetuimmat Personal Training -koulutusorganisaatiot kuuluvat auktorisoituihin koulutusorganisaatiohin. Tässä on kuitenkin hyvä olla sekä asiakkaan että PT:ksi haluavan tarkkana ja tarkistaa kyseinen asia.

On siis myös alalle haluavan etu opiskella auktorioidussa koulutusorganisaatiossa. Auktorisoitu Personal Trainer on suorittanut vaaditun määrän opintoja ja osaaminen on todennettu määriteltyjen standardien mukaisesti.

Eli summa summarum: olkaa rakkaat ystävät tarkkoina asian suhteen, kun hankitte ulkopuolista asiantuntija-apua treeninne, ruokavalion tai elämäntaparemontin tueksi. Kyseessä on kuitenkin teidän (ainutkertainen) kehonne ja hyvinvointiinne liittyvät tekijät. Niistä ei kannata tinkiä. <3

 

Ja hei, tällainen sähköposti on lävähtänyt allekirjoittaneen mailiboksiin:

”Hei,

Onneksi olkoon olet läpäissyt auditoinnin ja olet nyt auktorisoitu personal trainer! Liitteenä auditointitodistuksesi.”

Jippii!

– Kipa

 

PS: Voit tsekata kaikki Suomen auktorisoidut PT:t tästä hakemistosta.


24.11.2015

Tiedätkö mitä syöt? Helppo niksi tarkastuttaa ruokailutottumukset

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Ruokailutottumukset: pohdiskelu ruokakulttuurin heikentymisestä on hieno ilmiö

Miksi? Koska on tervettä tietää, mitä syöt.

Jaoin Terveysblogin Facebook-sivullakin kyseisen linkin, jossa ruotsalainen Andreas Söderlund kertoi löytäneensä varastoistaan 36 vuotta vanhat margariinirasiat. Söderholm jakoi tiedon omalla Facebook-seinällään. Margariinit olivat olleet varastoituina ilmeisesti huoneenlämpöisenä.

Nämä margariinit ovat ikinuoria! Ruotsalaismies löysi varastoistaan 36 vuotta vanhat margariinirasiat ja tältä ne näyttivät. 😀

 

Syy siihen, miksi margariini säilyi melko muuttumattomana löytyy sen käsittelyyn liittyvästä kemiallisesta prosessista (seuraava on vapaa suomennokseni Söderlundin Facebook-sivustolta):

– lämpökäsittely (joka muodostaa bentsopyreeniä)
– kuljetus (mm. laivoissa, joissa on kuljetettu kemikaaleja)
– jalostus asetonissa (tavoitteena poistaa haju, väri ja maku)
– vesihöyrykäsittely (poistaa vitamiinit ja kaikki mitä asetoni on jättänyt jäljelle
– esteröinti (esteröintireaktiosta erottuneeseen öljyyn lisätään natriumetylaattia eltaatumisen ehkäisemiseksi)
– lisätään aromeja, väriaineita ja vitamiineja

…pistää miettimään, mistä ruokamme on nykypäivänä tehty? Miksi säilyvyys on hitokseen hyvä?

Söderholmin margariiniepisodista innostuneena kaivoin kirjahyllystä esiin kirjan nimeltään ”Aitoa Ruokaa” (Mats-Eric Nilsson).

…VIKATIKKI. 😀

 

Etsin kirjasta kohdan margariini ja kutakuinkin samaa tekstiä ylläolevan listauksen kanssa sain lukea. Tieto lisää tuskaa! x)

 

Margariinit syynissä – pari esimerkkiä

Seuraava teksti on lainausta kirjasta:

”Perinteinen Flora kevytmargariini sisältää 15 valmistusainetta, joista suurin ainesosa on vesi. Tuote sisältää lesitiiniä, happamuudensäätöaineita, aromeja ja vitamiineja.

Benecolissa on suomalainen sydänmerkki, ja mainosten perusteella sen pitäisi olla hyvin terveellistä. [Tarkastellessa tämän] kasvisrasvalevitteen tuoteselostetta: vesi, kasvistanolirasva (kasvistaloni 8 %), rypsiöljy, camelinaöljy, kovettamaton kasvirasva, gelatiini, suola (0,9%), emulgiointiaineet, happamuudensäätöaine (E330), A- ja D-vitamiini. Tuote sisältää runsaasti vettä, 44%, gelatiinia (ei sovi kasvissyöjille eikä vegaaneille), soijalesitiiniä [okei, jo itse soijalesitiini onkin ihan oma asiansa :O, toim. huom.]

No joo, toki nyt skannasin vain kyseisiä levitteitä. Kaikkihan meistä eivät edes käytä levitettä leivän päällä. Kaikki eivät edes syö leipää. Ymmärrätte kuitenkin varmaan, mitä ajan takaa. Kaikki voi olla sitä, mitä kuvittelemme – mutta lisukkeiden kera.

 

Tuoteseloste selventää paljon, lopullinen valinta lähtee tavoitteistasi

Näinä aikoina, kun puhutaan paljon puhtaasta ruoasta ja käsittelemättömästä ruoasta, niin on hyvä lukea pakkausten tuoteseloste. Ruokailutottumukset ovat yksilöllisiä. On kuitenkin paljon ruokia, joiden uskomme tekevän meille hyvää jollain tietyllä kriteerillä määriteltynä (”vähärasvainen”, ”sokeriton”, ”ei lisättyä sokeria”, ”vain hedelmän oma sokeri”, ”kevyt” jne.).

Tsekkaa tuoteselosteesta mitä kaikkea ostamasi tuote sisältää. Löydät ainesosaluettelosta käytetyt aineet suuruusjärjestyksessä eniten käytetyistä aineista vähiten käytettyihin. Ravintosisältötaulukot ovat hyviä työkaluja silloin, kun halutaa skannata tuotteen energiamäärä, rasvan määrä ja laatu, proteiinin määrä sekä hiilihydraatit ja sokereiden määrä.

Lopullinen valinta lähtee omista tavoitteistasi. Mitä haluat syömisilläsi saavuttaa?

 

Kaikesta ei voi syyttää teollisuutta: kuluttajillakin on parantamisen varaa

Mietin aika ajoin, kuinka hienoa on, että tietoa jaetaan. Kuinka mahtavaa on, että meillä on kirjallisuutta ja blogeja puhumassa puhtaan ruoan puolesta. Näin ne ruokailutottumukset vaan muokkautuvat! Löytyy tietoa monista lähteistä puhumassa elintarvikkeiden terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista, monipuolisuudesta, aitoudesta sekä käyttötarkoituksesta.

Kuitenkin me kuluttajat teemme lopullisen valinnan. Osto- ja ruokakäyttäytymisemme muovaa teollisuutta: sitä tuotetaan mitä kysytään. Teollisuus on taitava luomaan tarpeita, mutta meillä itsellämme on vastuu syömisistämme.

Tiesittekö, että perheistä yli 60 % ei syö yhteistä ateriaa illalla ja oppilaista jättää koululounaan väliin noin 40 %?

YLI 60 PROSENTTIA EI SYÖ YHTEISTÄ ATERIAA ILLALLA. Do I have to say more?

Syömiskäyttäytyminen ja ruokailutottumukset opitaan kotona. Ruokakulttuurimme on rappiolla, sitä on syytä petrata. Toden totta elintarviketeollisuudella on parannettavaa, mutta niin on kuluttajallakin. Luokaamme siis jo kotona hyvä pohja ruokailutottumuksille.

Toki on tilanteita, jolloin on haastavaa syödä täysin puhdasta ja käsittelemätöntä ruokaa. Kyllä arkeen mahtuu joskus valmistakin ruokaa. Pääpiirteittäin valintojen on kuitenkin suotuisaa palvella kokonaishyvinvointia. Pienistä puroista syntyy iso virta. 🙂

 

Ravintopäiväkirja on helppo niksi ruokailutottumusten tarkasteluun

Jos epäröit tämän hetkisiä ruokailutottumuksiasi, niin helppo niksi tarkistella niitä on ravintopäiväkirja. Kirjaamalla päivittäiset syömiset ja juomiset kellon aikoineen saat erinomaisen silmäyksen päivittäisiin ruokailuihisi. Samalla saat mahdollisuuden löytää sellaiset ruokailutavat ja -tottumukset, jotka mahdollisesti kaipaavat kohennusta.

Päiväkirjaa pitämällä tulet tietoisemmaksi syömisestäsi ja sinun myös on helpompi yhdistää erilaisia mahdollisia ruokiin liittyviä oireita.

 

Oletko koskaan pitänyt ravintopäiväkirjaa? Mitä oivalluksia sait? Kommentoi alla! Artikkelia saa myös jakaa! 

Terveydeksi! <3

– Kipa


12.11.2015

Miksi perus ”normiruoka” ei enää riitä tyydyttämään kehon tarpeita?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Niin sanottu normiruoka puhuttaa paljon. Kun liikkuu aktiivisesti, niin elimistö tarvitsee astetta enemmän tukea aineenvaihduntamekanismeihin, luuston hyvinvointiin, vitamiinien ja hivenaineiden saantiin sekä yleiseen jaksamiseen ja immuniteetin tueksi. Riittääkö ”normiruoka” tyydyttämään elimistön tarpeet?

Sama kysymys koskee myös kiireistä ja epäsäännöllistä elämänrytmiä tai ruokavaliota, joka jää hieman yksipuoliseksi.

Viime viikonloppuna kävin kuuntelemassa seminaarin ruokavalion merkityksestä suolistolle. Kyllä tuli paljon hyvää ja yllättävääkin infoa!

88

 

Itse olen aina ollut vahvasti perushyvän ruokavalion kannattaja: ruokavalion peruspohja on hyvä olla ns. normiruoassa. Normiruoalla käsitän ruoan, joka on mahdollisimman vähän käsiteltyä eli se on luonnollisessa muodossaan. Ruokaa, jota ei ole teollisesti valmistettu eikä prosessoitu.

Kyllä jokunen eines silloin tällöin mahtuu ruokailuihin, nipo ei tarvitse olle eikä terveys siihen kaadu! Vanha kunnon 80/20-sääntö on tässä toimiva: 80% ruokavaliosta ollessa kunnossa 20% voi ottaa vähän rennommin.

 

Nykypäivän ruokamme on ravinneköyhempää, kuin 50-100 vuotta sitten

Viime lauantain seminaarissa tuli todettua, että nykyään ”normiruokamme” on paljon ravinneköyhempää kuin esim. 50-100 vuotta sitten. Porkkana tai parsakaali ole enää samoja. 

Emme saakaan kaikkea tarvitsemaamme pelkästään perusruokavaliolla, so. ”normi”ruokaa syömällä.

Suoraan lukuja ei luennolla sanottu, mutta mitä itse olen tietoa etsinyt ja kuunnellut, niin lähinnä tällä kaikella viitataan kasvisten ORAC-lukuun. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa ORAC-luvun kertovan ruoka-aineen antioksidanttipitoisuudesta.

Seminaariluennon aiheesta piti Elinvoimaa -yrityksen terveysvalmentaja, ravitsemusohjaaja ja verimikroskopisti Sarita Honkaharju.

Honkaharju suosittelee, että perusruokavaliota täydennetään itselleen toimivilla konsteilla, kuten jauheilla tai mahdollisimman luonnollisilla puristeilla tai tableteilla. Näiden kohdalla tulee varmistaa että puristeissa/tableteissa on mahdollisimman vähän mitään turhaa esimerkiksi sidos-, käsittely- tai paakkuuntumisenestoaineita.

 

Oma valintani on viherjuomajauhe, sillä se hoitaa suolistoa
Itselleni toimii erittäin hyvin viherjauhe. Joka aamu ja ilta juon oman viherjuomahässäkkäni spirulinatablettien kera. Tärkeimmät tekijät vherjuomajauhetta valitessani on monipuolinen mixi viherjauheita (mitä enemmän sen parempi). 

Haluan viherjuomani sisältävän ainakin vehnänorasta, ohranorasta, klorellaa, lehtikaalia, pinaattia, nokkosta, erilaisia ituja ja ristikukkaiskasveja (parsakaali, kukkakaali) sekä mahdollisuuksien mukaan joitain marjajauheita (mustikka, acerola, puolukka) tai porkkanaa, punajuurta jne.

Henkilökohtaisesti itselleni suurin ero on ollut suoliston hyvinvoinnissa. Vatsa toimii paremmin aloitettuani juomaan kyseisen ”drinkin”. Lisäksi iho tykkää ja mieli on virkeämpi.

Ainoa miinus on, että jos vihreää tai kasviksia on ruokavaliossasi vähän havaitset mahdollisesti käytön aloittamisen yhteydessä pääkipua tai väsymystä. Tämä on kehon luonnollinen reaktio.

 

Meillä kuluttajilla on vastuu loppukäytöstä – pysy valveutuneena

Haluan muistuttaa, että me kuluttajat olemme onnellisessa asemassa siinä, että meillä on valta ja vastuu valita ruoka-aineemme.  Toki entistä enemmän nykypäivänä tulee kyseeseen laadunvalvonta ja tarkkaan tunnettu ja huolella toteutettu toiminta.

Puhutaan myös yritysten vastuusta: mistä tuotteet tarkalleen tulevat ja miten ne tuotetaan. Nykyään me kuluttajat olemme onneksi enenevissä määrin valveutuneita ja osaamme kysellä, kysenalaistaa ja pyytää. Aina toki emme.

Meillä kuluttajilla on vastuu tuotteiden käytöstä ja ostopäätöksestä. Oma valveutuneisuutemme ja tarkkuutemme on ratkaisevassa roolissa. Mitä tahansa kaupasta ei kannata ostaa vain siksi, että tuote on edullisempi.

Koska meillä loppukäyttäjällä on valta äänestää, niin me kuluttajat loppupeleissä määräämme mitkä tuotteet markkinoilla pysyvät: tehkäämme siis terveydellemme suotuisia valintoja, niin niitä löytyy jatkossa.

 

Terveydeksi, ystävät! <3

-Kipa


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020