14.5.2017

Käytännön vinkit: arki ja sen pienet aktiivisuusvalinnat

Tiedättekö sen fiiliksen, kun alkaa hitusen harmittamaan, ettei treenaamaan pääse. Ei vain ole aikaa, koska päivän aikataulut ovat tiiviit. Alkukeväästä on itselläni ollut useampi tällainen päivä, sillä olen opiskellut Terveysvalmentajaksi sek Yrittäjän ammattitutkintoa samalla, kun olen tehnyt 1-3 päivää viikossa työhyvinvointivalmennuksia päivätyönä.

 

 

Ne arjen pienet ja helpot aktiivisuusvalinnat

Kun ajatellaan liikuntaa ja sen tuomia terveyshyötyjä, niin loppupeleissä  hyvin arkiset ratkaisut ovat niitä tärkeimpiä. On tärkeämpää säilyttää tasaisesti aktiivisuutta pitkin päivää, kuin olla päivällä 8-9 tuntia passiivinen ja sitten harrastaa 1-2 tuntia liikuntaa.

Joskin totta kai kaikki liikunta on kotiinpäin.

 

 

Kuulostaako seuraava joiltain osin tutulta:

Päivän aikataulut eivät millään anna myöten liikunnalle, koska aamuvarhaisella ei halua nousta (priorisoi unta) eikä iltamyöhään treenata päivän jatkeeksi (priorisoi hyvissä ajoin nukkumaan menoa). Myöskään koko päivän aikana ei saa varastettua treeneille aikaa (koska on liesussa päivän).

Mikä silloin eteen?

Tuunaus. Arjen aktiivisuustuunaus.

Et ehkä pääse varsinaisesti ”treenaamaan” (ja se ei ole vakavaa) päivän mittaan. Emme välttämättä osaakaan ajatella, mitä se treenaaminen itseasiassa onkaan. Usein ajattelemme treenaamisen olevan ihan varsinaisesti vain lenkille tai uimaan lähtemistä, salille menemistä, jumpalla käymistä jne.

 

Mutta kyllä – myös arjen aktiivisuus on treenaamista.

 

 

 

Ideoita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi

Arjen pieniä aktiivisuusvalintoja, joita itse tällaisina kiireisinä tai ”treenittöminä” päivänä teen ovat:

  • Kävely julkisen sijaan, jolloin saat helposti arkiaktiivisuutta päivään
  • Seisominen julkisessa istumisen sijaan, jolloin saat pidennettyä lonkkia ja suoristettua selkää
  • Päkiöillenousuja odotellessa kyytiä tai seisoessa pitkiä aikoja, jolloin pohkeet vetreytyvät
  • Hissin vaihtaminen portaisiin niin ylös mennessä, kuin alastullessakin, jolloin askelia kertyy puolihuomaamatta
  • Pitkiä aikoja istuessa nouse kerran-pari tunnissa seisomaan, jotta saat suoristettua lonkat ja pyöräytettyä hartiat muutaman kerran edestä taakse
  • Päivän sisältäessä paljon istumista vie tuoli vähän pidemmälle pöydän äärestä ja nosta toisen jalan nilkka koukussa toisen polven päälle, näin saat hyvän lonkan aukaisun – tähän voi vielä lisätä alemman jalan pumppauksen: nosta tukijalan kantapäätä ilmaan kuin päkiänousussa, jolloin lonkan avaus tehostuu
  • Käytä lounastauot hyväksi ja tee 10-20 min happihyppely lounastauolla enne eväiden tai lounaan nauttimista

 

 

Mitä homma tarvitsee toimiakseen?

Kyllä näissä jonkin verran myös pitää valita tahto nähdä vähän vaivaa. Olkalaukun sijaan täytyy ottaa reppu, jottei selkä tai nska rasitu kävellessä väärällä tavalla. On myös oki huolehdittava aikatauluista ja siitä, että lähden kotoa ajoissa, jotta kerkiän määränpäähän kävellen.

Lisäksi se tarvitsee päätöksen ja oman tavoitteeni mukaisen henkisen sitoutumisen: olen päättänyt tehdä näin, sillä tiedän itselläni olevan virkeämpi, reippaampi ja hyvinvoivampi olo.

Kun valinnat ovat omasta tavoitteestasi lähteviä teet valintoja – et luopumisia. Sen sijaan, että esim. miettisit että luovut bussista ja luppoajasta kotona mieti mitä saat tilalle. Saat raikasta ilmaa, näet ja koet aamun, saat kevyen hien ja ennen kaikkea kehosi saa liikettä.

Puhumattakaan kevyen liikunnan terveyshyödyistä.

 

Tärkeintä on oma usko ja ymmärrys siitä, että sinä voit vaikuttaa. Sinulla on voima ja valta tehdä nämä valinnat, joilla hyvinvointiisi ja terveyteesi on mahdollista vaikuttaa suotuisasti. Kun näet ja sisäistät sen, teet itsellesi suotuisia valintoja. Tiedä ja luota itseesi siinä, että sinussa on se voima.

 

Mitkä ovat sinun aktiivisuuskikkasi?

Ihanaa viikonlopun odotusta kaikille!
-Kipa

 

14.5.2017

Kateus on hieno tunne!

Tiedättekö, mitä eilen aloin pohtimaan? Sitä, että kateus mielletään todella usein negatiiviseksi asiaksi. Perisuomalainen suuri synti, johon lankeamme aina, kun emme kestä toisen onnea. 

Mistä ajatukseni lähti oli yleisesti pohdiskelu tunteista: nykyään arvostetaan tunteidensa kommunikoimisen jaloa taitoa.  On upeaa, mikäli ihminen osaa ilmaista tunteitaan ja kommunikoida niistä mahdollisimman selkeällä kielellä. Vihaa saa tuntea. Surua saa tuntea. Iloa saa tuntea. Pelko on hieno tunne. Rakkaus on ylitse muiden.

Mutta entä kateus? Miksi kateutta pidetään paheksuttavana tunteena?

 

 

Tunne tunteesi

Tunteita tulee ja menee. Päivän aikana tunnemme monia tunteita ja on itseasiassa miltein mahdotonta kulkea päiväänsä läpi ilman minkäänlaista tunnetta.

Tunteet ovat kehotuntemuksia ja niitä kuuluukin olla ja tuntea. Itse tunnetta olennaisempaa on se, miten me reagoimme tunteeseen. Tiesittekö, että tunne kestää vain 90 sekuntia? Miksi tunne tuntuu kestävän kauemmin on se, että ajatuksemme jää hyvin helposti pyörimään niihin erityisesti sen kautta, miten me tunteisiin reagoimme: meidän omat ajatukset luovat ne uudelleen ja uudelleen.

Miksi tunteen tunteminen on tärkeää? Siksi, että se vie meidät lähemmäksi kehotuntemustamme. Tunteilla on aina jokin viesti ja se jokin viesti lähtee syvältä sisimmästämme. Oli tunne positiivinen tai negatiivinen, sillä on aina jotain asiaa meille itsellemme. On jalo taito osata nappasta tunteesta kiinni ja kysyä siltä: ”mikä viesti sinulla on minulle?”.

Ihmismielellä on taipumus pyrkiä pois päin kaikesta kivusta, tuskasta, pelosta ja epämukavuudesta tavoittelemalla mieluummin mielihyvää ja hyvää oloa. Kun tunne kestää sen puolitoista minuuttia, niin ajatus se vain jatkaa seilailuaan: ajatus kun ei häviä samaan tahtiin tai tapaan kuin tunne.

Ajatus, joka on reaktio johonkin tunteeseen saattaa hyvin helposti häiritä itse tunteen toimintaa (eli viestin tuontia) ja tällöin tunteesta ei pääsekään irti. Kun tunteesta ei pääse irti, niin ihminen jää kiinni ajatukseen ja taas edelleen sen aiheuttaman tunteen noidankehään.

Kun bongaamme itseltämme jonkin tunteen on hyvä pysähtyä ja katsoa itseään peiliin: miksi tunnen niinkuin tunnen? Ei arvostellen tai arvottaen, vaan vain tarkastellen ja todeten. Tunne ei ole hyvä eikä paha, vaan se vain on.

 

Miten tämä kaikki liittyy kateuteen?

 

Tunteiden tarkastelu on oman peilikuvansa tarkastelua.

 

Kateus opettaa

Siten, että ihan kuin muutkin tunteet, niin myös kateus tuo meille viestin. Kateuden tunteesta voimme oppia – ja nimenomaan itsestämme. Kateutta kokeva ihminen ei harmi kyllä juurikaan kykene myötäelämään toisten iloja, vastoinkäymisiä tai vaikeuksia, koska kateellinen keskittyy siihen, mitä häneltä itseltään puuttuu.

Mikäli henkilö on taipuvainen jatkuvasti kateellisuuteen niin pitkällä aikavälillä kyseisen henkilön omasta elämästä voi helposti puuttua elämäniloa, uskoa tulevaan tai toimintakykyä toteuttaa itseään.

Ja tässä tullaan mielestäni asian ytimeen: kateus ei ole kertomassa, että kuka meistä ei osaa iloita muiden puolesta tai kuka meistä ei uskoisi tulevaisuuteensa. Vaan kateus on kertomassa sitä tuntevalle ihmisille tärkeää viestiä: miksi minä tunnen kateellisuutta?

Me suomalaiset olemme omassa keskuudessamme tunnetusti hyvin kateellista kansaa. Silti kukaan ei tunnusta olevansa naapurille kateellinen. 😉 No joo, kyllähän keskustelupalstoilta saa lukea ilkeitäkin kommentteja toisten onneen kohdistuen ja työpaikoilla saatetaan mulkoilla ylennystä saanutta kollegaa.

Mutta kuten kaikki meidän tunteemme, niin myös kateuden tunne on tärkeä. Suhtautukaamme siihen sellaisena. Toivoisin, että sitä lakattaisiin ajattelemasta negatiivisena asiana: ”hmph, se on vaan kade”. Koska loppupeleissähän toisen ollessa kade kyseinen tunne on häneltä itseltään pois.

Henkilö itse ei keskity hyviin asioihin elämässään, vaan hän missaa mahdollisesti paljon hyviä asioita ympäriltään.

Siksi nimenomaan kateellisen ihmisen tulisi pysähtyä ottamaan kateuden tunteensa vastaan, käsitellä se ja uteliaasti kysyä kateuden tunteen viestiä. Niin kuin mihin tahansa tunteeseen myös kateuteen tulisi suhtautua myötunnolla. Sillä myötätunto auttaa meitä vahvempaan kykyyn nähdä omassa elämässämme hienoja tyytyväisyyden aihioita sekä taitoa iloita niistä.

 

 

Mielestäni kateus on siis ihan yhtä lailla hieno tunne, sillä se on kertomassa meille itsellemme meistä itsestämme. Ja mikään ei ole hienompaa tässä elämässä, kuin kehittyä itse ihmisenä.

Ja aina voimme koittaa tehdä asialle jotain: mikäli tunnemme kateuden tunnetta, niin onko meidän mahdollista tavoitella itse sitä asiaa, josta toiselle olemme kateellisia?

Ja totta kai voi olla, että kyseinen aihe on omien mahdollisuuksiemme ulkopuolella. Tällöin on hyvä pohtia mitä muita hienoja mahdollisia iloa ja energiaa tuottavia asioita voimme omaan elämäämme luoda?

Vai onko kyse enemmänkin siitä, että emme itse arvosta omia saavutuksiamme tai anna niistä itsellemme kiitosta vai onko meillä vielä käsittelemättömiä asioita itsetuntomme suhteen?

 

Mitä mieltä te olette? Mitä ajatuksia kateus teissä herättää?

Aurinkoa ja ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! <3 <3 <3

– Kipa

 

PS:

 

 

Lue myös:

Tsekkaa oletko optimisti vai pessimisti?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Laihuuden ihannointi: kuulutko tähän 84 %:iin?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

8.5.2017

Laihuuden ihannointi: kuulutko tähän 84%:iin?

Törmäsin aikoinaan yhteen Ylen artikkeliin, jossa aiheena oli laihuuden ihannointi:

”Laihuuden ihannoinnin järkyttävä tulos: 84 prosenttia naisista tyytymättömiä painoonsa”

Tämä ei sinällään yllätä, että moni nainen on tyytymätön painoonsa. 84 % on kuitenkin huima luku! 😳

 

”Myös valtaosa miehistä haluaisi painaa vähemmän. Naiset haluaisivat tyypillisesti laihtua pari kiloa, miehet viidestä kymmeneen kiloa. Miehistä seitsemän prosenttia haluaisi lisää painoa.”

Kyseisessä artikkelissa jututettiin myös ravitsemusasiantuntija Patrik Borgia, jonka kerrottiin tyrmäävän jatkuvat laihdutuskuurit: ”Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg pitää lukuja todella ikävinä, mutta ne eivät yllätä häntä.

– Elintavat ja elinympäristö ovat sellaisia, että painonhallinta on yhä vaikeampaa. Samaan aikaan pitäisi olla muka yhä kovemmassa kunnossa. Tämä ristiriita ajaa aika monet tyytymättömyyteen. Tyytymättömyyteen löytyy myös terveydellisiä perusteita. Suomalaisista miehistä noin kaksi kolmasosaa ja naisista noin puolet on ylipainoisia. Borg tuuppaa lempeästi ihmisiä miettimään tapojaan.

– Moni voisi vähän tarkistaa elintapojaan ja sitten painokin siitä sulaa. Mutta ei asia laihduttamisella ratkea.”

 

 

Mielenkiintoista myös on, että uutisen mukaan joka kolmas nainen aloittaa laihduttamisen useamman kerran vuodessa. Toisaalta ymmärtäähän tuon. Jos ei ole omaan kehoonsa tai olotilaan tyytyväinen, niin totta kai asialle haluaa tehdä jotain.

”Toitotan” kuitenkin jatkuvasti ja sitkeästi aina yhtä asiaa, ja se on tavoitteet. Niin toitotan tälläkin kertaa, ihan vaan kostoksi. 😀 Niin usein tavoitteemme nimittäin liittyvät ulkoisiin seikkoihin. Ei kaikilla ja automaattisesti, mutta hyvin monella. Ja tämä on yleisin syy ”takapakkeihin”: emme ole oivaltaneet, mikä itseasiassa on meille se juttu.

Joskus saattaa ihmiselle itselleenkin tulla yllätyksenä se, että painon pudotus tai laihduttaminen ei olekaan hänelle se juttu – vaan aivan jotkin muut seikat: elämästä nauttiminen ilman kipuja, energiaa lasten kanssa leikkimiseen, vähemmän uupumista portaita kävellessä, iloisempaa elämänotetta jne.

Paino on vain jostain tullut tavoitteeksi. Ehkäpä siksi, että se on jotain konkreettista, jota seurata. Millä konkreettisilla luvuilla nimittäin varmistat sen, että nyt nämä portaat menevät helpommin, nyt jaksan leikkiä enemmän lapseni kanssa tai nyt minulla on yleisesti parempi fiilis.

Aivan, ei siihen ole kvatitatiivista mittaria, sillä homma käsitellään tunteiden tasolla. Aivan kuten painonhallinta tai pudotuskin: sen pitää liittyä johonkin sellaiseen tavoitteeseen, jonka sinä tunnet tärkeäksi.

 

Painonpudottaja: tarkista motivaattorisi ja tunne tunteesi

Dieetti tai yhtälailla myös pitkäjänteinen laihduttaminen on (vaikka dieetti kiistelty sana onkin, niin käytän sitä tässä yhteydessä tarkoittamaan lyhytjänteistä painonpudotusta, en pitkän ajan elintapojen muutosta) hyvin yksilöllisistä tarpeista johtuvaa (joku haluaa laihtua ulkonäön vuoksi, joku siksi että kelpaa itselleen ”paremmin” ja hänellä on itsensä kanssa enemmän sinut olla, jollain on terveydelliset syyt jne.).

Siksi aina mielellään kysyisikin, mikä on henkilön motiivi painonpudotukselle. Miksi haluat laihtua? Tärkeintä on, että henkilö on a) rehellinen itselleen ja b) hänen motiivinsa ovat hänelle itselleen selkeät ja liitetty tietynlaiseen tunteeseen.

Miltä sinä haluat, että sinusta arki, sinä itse tai elämäsi tuntuu, kun olet tietyssä painossa?

 

Ilman konkreettista tavoitetta seinä tulee todella helposti vastaan.

 

Mikäli painonpudotusta ohjaa ulkoiset motivaattorit, niin se harvoin on kestävää ja pitkäjänteistä ja siten elämäntapa.

Ulkoisia motivaattoreita pitkäjänteisemmin toimivat sisäiset motivaattorit. Sisältä kumpuava motivaatio on kaiken a ja o, kun jotain halutaan muuttaa parempaan pitkäksi aikaa – jopa loppuelämäksi.

Kannattaakin aina kysyä itseltään, miksi teen tätä? Mikä on minun tavoitteeni ja kuinka sinne pääsen?

Ja kun sinne tavoitteeseen päästään, niin kuinka siellä pysytään. Matka on käytännössä vasta alkanut, kun olet päässyt tavoitteeseesi. 😉

 

Konkretia homman ytimessä

Konkretia on ydin: tavoitteiden ja keinojen tulee olla konkretisoituja sekä omaan arkeen liitettäviä seikkoja. On esimerkiksi turha pitää yhtenä laihdutusmenetelmänä ruokien punnitsemista keittiövaa’alla, mikäli et omista vaakaa tai sinulla ei ole pienintäkään iloa asiasta saatika yhtään kiinnostusta punnita ruokia.

Tilalle täytyy löytyä jokin muu keino, esimerkiksi käyttää ”mittoina” nyrkin tai kämmenen kokoa jne. Homman pitää olla helppoa ja arkista, omaan elämään sopivaa.

 

Muista olla inhimillinen itsellesi

Lisäksi tärkeintä painonpudotuksessa on oma tahtotila ja itseensä uskominen, jotka kummatkin käsittävät oman pään sisäisen keskustelun. Kuinka puhut itsellesi – oletko kannustava vai seisotko sittenkin itse itsesi tiellä?

Muista kannustaa ja kiittää itseäsi. Itsestä pitäminen, itsestään välittäminen ja itsensä arvostus & kunnioitus ovat voimavaroja tavoitteesi saavuttamiseksi.

 

Ja muista: kyllä sinä riität. ❤️
#inhimillinenote

 

Rakkaudella
Kipa

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

 

Lue myös:

Älä laihduta -päivä 6.5.2017 – Sinä riität

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

Hoikkuus(ko) terveyden mittari?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

7.5.2017

Jopa puolet säännöllisesti liikuntaa harrastavista ihmisistä harjoittelee liian lujaa

”JOPA puolet säännöllisesti liikuntaa harrastavista ihmisistä harjoittelee liian lujaa”, sanoo ammattivalmentaja Matti Heikkilä.

Hänen mukaansa usein on kyse siitä, että ihminen ei osaa tehdä eroa kehittävän ja palauttavan liikunnan välille.

”Rauhallinen iltakävely olisi usein hikilenkkiä parempi.””

Tämä on muuten totinen tosi. Tästä tulee keskusteltua väkisinkin melkein jokaisen liikuntavalmennuksen aikana. Käsitys tehoisen liikunnan merkityksestä ja vaikutuksista tuntuu hieman hämärtyneen kaiken kovan harjoittelun ja suorittamisen alle: emme enää osaa mieltää eroa kehittävän ja palauttavan liikunnan välille.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että automaattisesti usein ajattelemme kehittäväksi liikunnaksi kovatehoisen liikunnan. Unohdamme sen, että myös matalatehoinen liikunta kehittää – tosin eri asioita, kuin korkean intensiteetin treeni. Lue lisää täältä.

Palauttava, peruskuntotreeni on tärkeää, sillä se on fyysisen kuntomme ja yleiskuntomme perusta.

UKK-instituutti on listannut peruskestävyyden tai arkiliikunnan sairauksiin liittyviä hyötyjä:

  • Sepelvaltimosairauksien, 2-tyypin diabeteksen ja ylipainoisuuden vaarat alenee jopa 50 prosentilla
  • Korkean verenpaineen kehittymisen riski laskee 30 prosenttia
  • Sydän- ja verisuonisairauksien vaara madaltuu ja masennus- ja ahdistusoireet lievittyvät

On myös todettu, että jo arkiliikunnan lisääminen ihmisillä voisi olla suuri apu isoon osaan kansantaudeista. Jos jokainen harrastaisi säännöllisesti hyötyliikuntaa esimerkiksi kävelemällä ja pyöräilemällä useasti viikossa, niin

  • Yhteiskunnan terveyskulut voisivat pienentyä
  • Ihmisten omatoimisuus seniori-iässä olisi pitkäkestoisempaa

 

On syytä muistaa myös se, että peruskunto on tärkeää muun liikunnan tukena ja perustana.

Sanon sen taas, jonka totean työssäni joka kerta useita kertoja päivässä: sometimes less is more.

Vähempikin treeni tai pienemmällä intensiteetillä riittää – ja nimenomaan terveyshyötyjen saavuttamiseen. Lue lisää peruskuntotreenin terveyshyödyistä tämän kirjoituksen alussa linkittämästä blogikirjoituksestani, jossa käsittelen eri sykealueilla ja tehoilla treenamisen vaikutuksia.

 

Aina siis ei tarvitse eikä suinkaan pidä painaa räkä poskella, sillä vähempikin riittää terveydestään huolehtivalle. 😘

 

#inhimillinenote

 

Terveyttä, hyvää oloa ja liikunnan iloa, ystävät!
-Kipa

6.5.2017

Älä laihduta -päivä 6.5.2017 – Sinä riität

Nyt kun Terveysvalmentajan koulutuspäivät ovat takana minulla on aikaa pohtia tätä päivää, kuin myös ”Älä laihduta” -päivää.

Paljon ajatuksen aihetta syntyi ehdottomasti viikonlopun Tervaysvalmentaja-koulutuksessa, sillä tieto lisää tuskaa: sitä tajuaa, kuinka vähän tietääkään siitä, mistä eniten haluaa tietää.

Tiedättekö sen tunteen? Kun sinulla on jokin asia joka on intohimosi ja suuri osa elämääsi & elämäntyyliäsi, on tiedonjanokin on suuri –vielä suurempi on ajatus ja (epä)toivo siitä, että vielä enemmän pitäisi tietää. Sillä mitä enemmän tiedän, sitä enemmän minusta on apua asiakkaalleni hänen haasteissaan. Tällä hetkellä tuntuu, että olen vasta matkalla koti jotain suurempaa.

 

Matka on vielä pitkä, mutta varmasti antoisa. Sitä se on ollut jo nyt. Tästä päästäänkin tämän päivän aiheeseen, Älä laihduta –päivään.

 

Hyvä olo ja terveys on matka

Siinä missä koulutuksen hankkiminen, koiran hankinta ja elättäminen, lapsen siunaantuminen perheeseen, uran kehittäminen tai elämä ylipäätään on matka, niin myös terveys ja hyvinvointi ovat matka. Matkaan liittyy usein paljon esteitä ja hidasteita, jotka tulee ratkoa, jotta voi taas jatkaa matkaansa eteenpäin.

Toivoisin meidän ymmärtävän ja muistavan myös sen, että me ihmiset emme koskaan ole valmiita. Me emme koskaan tule olemaan täydellisiä – emme sisältä emmekä ulkoa. Me muokkaudumme ajanjaksosta ja hetkestä toiseen. Mikä yhtenä hetkenä on meille olennaista saattaa seuraavassa hetkessä olla aivan toissijaista. Me muutumme jatkuvasti.

Ihan yhtä lailla hyvä olo, terveys ja hyvinvointi ovat matka. Ne muokkautuvat tilanteesta toiseen ja eri ajankohtina ne tarkoittavat eri asioita.

Hyvä, joo, okei. Mutta miten tämä kaikki liittyy Älä laihduta –päivään?

 

Kaikella tapaa.

 

 

Mikä muuttuu, kun jokin muuttuu?

Meistä yllättävän moni elää elämäänsä pohtien, että ”olisinpa laihempi”. ”Jos vain saisin viisi kiloa pois, niin olisin onnellinen”. Tai ”kun minä olen hoikempi, voin paremmin”.

Hyvä, mahtavaa!

Mutta. Mikä muuttuu, kun painosi tai vaatekokosi muuttuu? Olemmeko loppujen lopuksi silloinkaan tyytyväisiä itseemme? Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun ihminen saa viisi kiloa pois. Sen jälkeen sitä haluaa vielä muutaman kilon pois. Ja sitten sitä haluaa ehkä kokeilla, mihin ne rahkeet sitten riittävätkään ja kuinka pitkälle tässä voikaan vielä laihduttaa. Matka jatkuu, koska se ei tässä hetkessä palvellutkaan enää sitä mitä haluamme.

Mikä tässä on haaste on se, että kyseisen matkan varrella emme siltikään ole vielä tyytyväisiä itseemme, vaan jatkuvasti pyrimme muokkaamaan itseämme ulkoisesti. Emme vieläkään saavuta sisäistä tasapainoa tai rauhaa.

Toinen on se, että mitä laihdutuksen jälkeen? Pysymmekö saavutetussa pisteessä? Mitä se tilanne taas vaatii meitä pohtimaan – kenties jopa ”pelkäämme” palaavamme vanhaan? Emme siis oikeastaan ole täysin onnellisia tai tyytyväisiä kyseisessä hetkessä.

Vai palaammeko sittenkin vanhaan aloittamaan uuden matkan alusta taas uusine haasteineen (tällä kertaa tosin laihduttaminen saattaa olla vähän haastellisempaa, sillä keho pitää entistä enemmän rasvavarastoistaan kiinni. Tämä tosin riippuen myös siitä, miten laihdutus on toteutettu)?

On myös hyvä huomata, että maalliset haasteet seuraavat meitä siitä huolimatta, olemmeko laihempia vai emme: ”sitten kun saan tämän remontin valmiiksi, niin olen onnellinen”. ”Kunhan vain vielä saan toisen duunipaikan, niin kaikki on hyvin”. ”Kunhan vain tämän tästä saan alta, niin” jne…

 

…seuraatteko ajatustani? 😉

Ei siis ole sanottu eikä itsestäänselvää, että laihtuminen tuo auvoisen onnen.

 

Homman tulee lähteä sisältämme

Siksi onkin supertärkeää, että homma lähtee meistä sisältä: meidän omasta arvostuksesta itseämme kohtaan ja siitä, kuinka puhumme itsellemme ja kuinka suhtaudumme itseemme.

On täysin luonnollista miettiä ulkonäköä, totta kai. On ihan ok katsoa peiliin, ennen kuin lähtee kylille. On hyväksyttävää pohtia mitä muut minusta ajattelevat. Sure, se on meissä sisäänrakennettua!

Kaikkein tärkein asia kuitenkin on meidän oma ytimemme: miten me itseämme tarkastelemme ja kohtelemme. Vaikka meillä olisi pikkaisen ekstraa vyötäröllä tekeekö se meistä vähemmän ystäviä sydänystävillemme? Se, että emme mahdu skinny-kokoisiin farkkuihin tarkoittaako se, että teemme työmme huonosti? Kuinka paljon painomme määrittelee meitä? Ja miten se määrittää?

Ulkonäköä voi tarkastella muustakin näkökulmasta, kuin vaatekoon, ryppyjen, ruttujen tai rasvakerroksen näkökulmasta: voimme keskittyä yhtä hyvin siihen, mikä ulkonäössämme on hienoa. Lausua itsellemme kannustavia ajatuksia siitä, mikä meissä on hyvää – antaa positiivisuuden ja rakentavan otteen kantaa.

 

 

 

Me itse määrittelemme itsemme – valitkaamme lempeys ja rakkaus

Loppupeleissä ulkonäkövaatimukset tulevat meiltä itseltämme. Me itse olemme asettaneet itsellemme ne vaatimukset. On niin helppo lyödä itseään alas!

Siispä päätä tänään tästä eteenpäin, että valitset toisin: valitse löytää itsestäsi hyvä. Valitse löytää itseäsi kohtaan lempeys, lämpö, rakastava huolenpito ja rakkaus. On helppo tuntea riittämättömyyden tunnetta, jos sitä etsii. Tämän sijaan etsi itsestäsi syitä, miksi riität.

 

Koska kyllä sinä riität. Tiedätkö miksi?

 

Yhtä ainutta oikeaa elämää, tapaa, ulkonäköä, kehoa tai ajatusta ei ole. On erilaisuutta, on persoonallisuutta. Raskausarvet kertovat omaa tarinaansa, kehon eri osien muoto omaa tarinaansa, kasvojen piirteet omaansa.

Sinä kerrot tarinaa ja sinun tarinasi on ainutkertainen. Sinun kehosi on ainutkertainen. Sinun kehosi on siunaantunut sinulle tämän elämän, tämän matkan, elämistä varten. Se on sinun ystäväsi, ei vihollisesi. Ja loppupeleissä kehosi ei toivo sinulta mitään muuta, kuin ystävyyttäsi. Kuin lempeyttäsi ja lämpöä. Kuin rakastavaa huolenpitoasi ja rakkauttasi.

Sillä sinä ansaitset sen kaiken – huolimatta siitä, mikä on vaatekokosi, ympärysmittasi tai vaakalukemasi.

Sinä olet ainutkertainen eikä sinua ole toista samanlaista. Arvosta siis itseäsi sellaisena.

 

 

Tee tämän elämän matkasta se, kun sinä riität itsellesi. Sillä, kun sinä riität itsellesi se on paras vaatekoko, ruumiinmuoto tai painolukema minkä voit kuunaan saavuttaa. Se on itseasiassa parasta, mitä sinä voit saavuttaa.

 

<3 Kipa

#inhimillinenote

 

 

Tsekkaa myös:

Paino on vain luku – oma sisäinen äänesi ratkaisee

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Kyllä tää taas siitä, kunhan treenaamaan pääsee

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

3.5.2017

Kestävyysharjoittelu: eri syketasoilla treenaamisen hyödyt?

Kestävyysharjoittelu on treenimuoto, jota moni meistää harrastaa paljon. Syyt treenata ovat yksilöllisiä: jollekin liikunta edustaa henkireikää, hyvinvointia, sosiaalisuutta ja terveyttä. Toiselle se edustaa painonpudotusta, painonhallintaa, kevyttä oloa, tunteiden käsittelyä, tyhjiön täyttämistä tai ajanvietettä.

Oli syy mikä tahansa pysähdymme yllättävän usein miettimään mitä konkreettisia vaikutuksia tekemälläni treenillä on. Tai miltä tuntuu treenata tietyllä sykealueella ja miten tietyn syketason harjoittelu vaikuttaa kehossamme.

 

 

Polar Club -ryhmäliikuntatunti

 

Ajatus käsillä olevalle infopläjäykselle lähti 7.4. pitämäni Polar Club -tunnin myötä. Polar Club -tunti on sykeohjattua ryhmäliikuntaa, jossa suurelle näytölle näytetään tunnille osallistujien sykkeet. Sen lisäksi, että sykkeet näkyvät isolla näytöllä Polar on luonut sykealueille omat värinsä, ja nämä värit löytyvät useimmista Polarin sykemittareista sekä tietokoneelle ja älypuhelimelle asennettavasta Polar Flow -sovelluksesta.

Mikä tässä koko touhussa on minun mielestäni mahtavinta on se, että huomio kiinnitetään entistä enemmän omaan treeniin ja oman kehon tuntemuksiin eri sykealueilla. Ohjasin 7.4. Esport Bristolissa sykeohjatun BodyAttack-tunnin ja fiilis oli mieletön! Kiitos vielä kaikille mukana olleille. <3

Tunnille osallistuvat saavat aivan uudenlaisen ryhmäliikuntaelämyksen treenatessaan tunnin sykeperustaisesti tunnin tavoitteen ja tarkoituksen mukaan. Lisäksi värit auttavat aivan mielettömästi hahmottamaan sitä, mitä seuraavaksi itse tulee treenissään muuttaa.

Esimerkiksi tuleeko kasvattaa treenitehoa omia liikkeitään tai ponnistuksiaan suurentamalla, jotta saadaan haluttu sykepiikki. Vai huomioon ottaen tunnin rakenteen tulisiko tietyssä kohtaa sittenkin itse rauhoittaa omia liikkeitään, jotta esimerkiksi tuntiin suunnitellut palauttelut toteutuvat.

Ihan sikajännää!

Ja tästä päästäänkin sitten asiaan: mitä eri kestävyysharjoittelun sykealueilla treenaaminen oikeastaan tarkoittaa?

Käyn ensin vähän yleisemmin asiaa erityisesti rasvanpolttotreenistä, sillä siihen liittyy jonkin verran myyttejä. Sen jälkeen olen koonnut listaksi Polarin värit ja niiden mukaiset sykealueet sekä sen, mitä vaikutuksia eri sykealueilla treenaamisessa on.

 

 Kestävyysharjoittelu: PK-treeni, VK-treeni ja MK-treeni

 

Olet saattanut joskus törmätä tällaisiin käsitteisiin, kuin peruskunto (PK), vauhtikestävyys (VK) ja maksimikestävyys (MK).

Miten nämä alueet määräytyvät ovat lähinnä sykkeen kautta: kaikille yllä mainituille kestävyysharjoittelun ”alueille” on määritelty suuntaa-antavasti sykealueet.

Sykealueet määräytyvät lähinnä sen mukaan, mitä elimistön energiantuottojärjestelmää treenissä käytetään: käytetäänkö rasva-aineenvaihduntaa tai hiilihydraattiaineenvaihduntaa.

 

Rasva palaa tehokkaimmin peruskuntotreenillä?

Peruskuntotreeni on kuuluisaa matalasykkeistä treeniä, jonka suurimmaksi osaksi varmaan moni tuntee käsitteellä ”rasvanpolttotreeni”.  Itseasiassa termi rasvanpolttosyke on omalla tavallaan vähän harhaanjohtava. Paristakin syystä:

 

 1. Rasva palaa, kun energian kulutus on suurempi kuin mitä saat ravinnostasi.

Silloin keho paikkaa energiavajeen ”polttamalla rasvaa”.

 2. Jotta elimistö ”polttaa rasvaa” siihen päästään kahdella ”kikalla”:

a) Nostetaan energiankulutusta liikkumalla enemmän.

b) Vähennetään energian saantia syömällä vähemmän energiapitoisia ruokia.

 

Rasvanpolttosykkeessä ajatus on se, että rasvaa palaa suhteellisesti enemmän kuin muita energianlähteitä. Treenataan siis sellaisella sykealueella, jossa energiantuottojärjestelmänä on rasva-aineenvaihdunta.

On kuitenkin hyvä huomata, että miltein aina absoluuttiset määrät jäävät pienemmiksi kuin harjoittelussa, jossa rasvaa kulutetaan suhteellisesti vähemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kävelet reippaasti kulutat suhteellisesti enemmän rasvaa, kuin vaikka pelaamalla sählyä tai käymällä BodyAttackissa. Kuitenkin kokonaisenergiankulutus BodyAttack-tunnilla on oletettavasti (jopa kolme kertaa) suurempi, kuin tunnin kävelylenkillä. Käytetyn rasvan määrä myös suurempi.

Lisäksi mitä rasvanpolttotreeniin tulee, niin rasvanpolttotreenin tulee kestää ainakin 60 minuuttia, jotta rasva todella alkaa palamaan.

 

Miten lasketaan maksimisyke?

Kestävyysharjoittelu tapahtuu tietyllä osuudella maksimisykkeestäsi. Maksimisyke on korkein mahdollinen sykkeesi maksimaalisessa eli tappiin asti vedetyssä rasituksessa.

 

On muutama tapa, miten voit laskennallisesti selvittää maksimisykkeesi:

 

a) 220 – ikä

b) 205 – 0,5 * ikä

 

Tarkan maksimisykkeen saat selville asiantuntijan suorittaman testin avulla testilaboratioriossa, kuten pyöräergometrillä tai tehtynä juoksumatolla.

Joissain Polarin mittareissa on arvioitu maksimisyke -toiminto*. Tällöin voit tehdä Polar Kuntotestin ja käyttää annettua tulosta arvioituna maksimisykkeenäsi.

 

 

Kestävyysharjoittelun osa-alueet ja sykerajat

Seuraavaksi perehdytään kestävyysharjoittelun osa-alueisiin. Voit laskea itsellesi konkreettiset sykealueet sen jälkeen, kun olet edellisten laskukaavojen avulla laskenut maksimisykkeesi. Sykealueet auttavat sinua tavoitteellistamaan harjoitteluasi. Treenin on hyvä olla vaihtelevaa, kehittävää ja nousujohteista, jolloin sykkeiden seuranta antaa välillä vähän uutta puhtia tekemisiisi.

Mikäli Polarin värikartta on sinulle uusi tuttavuus tai vähän oudompi ominaisuus ranteessasi, niin sulkeissa on vielä Polarin sykemittarin väri kyseiselle sykealueelle.

 

PK-TREENI, syke 100-120, teho 50-60 % maksimisykkeestä (harmaa/valkoinen)

PK-TREENI, syke 120-140, teho 60-70 % maksimisykkeestä (turkoosi)

  • Harjoittelusta 70-80 % on hyvä olla peruskuntotreeniä, sillä se on terveysliikunnan perustaso: hyvän kunnon ja vastustuskykymme perusta
  • Keho käyttää energiantuottojärjestelmänä rasva-aineenvaihduntaa, eli rasva-aineenvaihdunta tehostuu
  • Tunne: erittäin kevyt (harmaa/valkoinen) – kevyt (turkoosi)

 

Hyödyt:

  • Sydämen koko kasvaa, eli sydämen iskutilavuus ja minuuttitilavuus kasvaa
  • Alentaa verenpainetta
  • Verenkierto paranee, veren kyky kuljettaa happea kasvaa
  • Suorituskyky nousee, hiusverisuonisto lisääntyy
  • Edistää palautumista
  • Nostaa maitohapon sietokynnystä
  • Vaikuttaa suotuisasti veren kolesteroliarvoihin: LDL-kolesteroli laskee, HDL-kolesteroli nousee
  • Parantaa kehon rasvaprosenttia ja auttaa painonhallinnassa
  • Vähentää (usein) ahdistuneisuutta ja stressiä, kohottaa mielialaa ja itsetuntoa
  • Kehittää fyysistä toimintakykyä

 

VK-TREENI, syke 140-160, teho 70-85 % maksimisykkeestä (vihreä)

  • Harjoittelusta 10 % hyvä olla vauhtikestävyystreeniä
  • Aerobinen kynnys on juuri ylittynyt eli lihaksiin on alkanut kertyä lihaksia väsyttävää maitohappoa
  • Tunne keskiraskas

 

Hyödyt:

  • Parantaa suorituskykyä: keho oppii toimimaan kovemmassa vauhdissa pidempiä aikoja eli kehon kestää aiempaa kovempaa vauhtia pidempään väsymättä
  • Totuttaa kehon kestämään maitohappoja ja poistamaan niitä lihaksista suorituksen aikana

 

MK-TREENI, syke 160-180, teho 85-90 % maksimisykkeestä (keltainen/oranssi)

MK-TREENI, syke 180-200, teho 90-100 % maksimisykkeestä (punainen)

  • Harjoittelusta 5 % olisi hyvä olla maksimikuntotreeniä
  • Anaerobinen kynnys on ylittynyt, väsymys tuntuu treenatessa
  • On erittäin kuormittavaa keholla ja hidastaa palautumista
  • Heikentää akuutisti vastustuskykyä
  • Tunne: raskas (keltainen/oranssi) – erittäin raskas (punainen)

 

Hyödyt:

  • Keho oppii sietämään maitohappoja
  • Tehostaa solujen hapenkäyttöä
  • Parantaa maksimaalista hapenottokykyä

 

Liika treeni on liikaa

Meillä on usein taipumus treenata liian kovaa ja liian suuria määriä. Olemme helposti taipuvaisia ajattelemaan, että ”more is more”. On hyvä huomata, että kehitystä ei tapahdu, jos jatkuvasti harjoittelee liian kovaa.

Lähinnä siksi, että suoritusteho laskee henkilön ja kehon ylirasittuessa. Keho alkaa oireilemaan ja tulee erilaisia, jopa pitkäaikaisia tai kroonisia, kremppoja. Saattaa jopa käydä niin, että henkilö alkaa sairastumaan jatkuvasti flunssaan tai nukkumaan heikkolaatuisia unia. Pitkittyneenä tilana tämän voi ymmärtää olevan erittäin epäsuotuisa tila.

On siis hyvin tärkeää, että joskus pitää palauttelupäiviä tai kevennettyjä harjoittelujaksoja.

Seuraavan Polar Club BodyAttackin pidän Esport Bristolissa 19.5. klo 16.35 ja olen ihan fiiliksissä. Odotan innolla! <3

Energistä viikkoa kaikille ja hyviä treenejä!

 – Kipa

* Tällä hetkellä Polarin mittareissa M400, V800, H7 ja H10 on sykesensorilla Beat-sovelluksen kautta ostettaessa erikseen kuntotestimahdollisuus. Lisäksi A360, M200 ja M600 -mittareilla on mahdollista suorittaa kuntotesti, mikäli omistat sykesensorin (sykevyön). Toiminto tulossa myös M430-mittariin.

3.5.2017

Paljonko rasvaprossa? Entä sun enkka?

Tässä liikunnan alalla, kun puuhastelee, niin hyvin usein höpöttelyiden ja ihmetyksen aiheena on rasvaprossa. Ei siinä mitään – rasvaprosentti saa olla jutun aiheena. Mielestäni ja erityisesti silloin, kun kyseessä on terveyden kannalta olennainen seikka. Mikäli rasvaprosentti liittyy jollain tapaa siihen, että vanhempana ollaan omatoimisempia tai terveempiä, niin absolutely, let’s puhutaan lisää!

Kuinka paljon rasvaprosentti merkkaa, jos ihmisen sisällä on kaaos?

Mikäli rasvaprossa liittyy ulkonäkökeskeisyyteen ja tietynlaisen muokatun vartalon tavoitteluun, niin en yleensä ole niin kiinnostunut jatkamaan keskustelua siitä miten sellaisen saa. Toisaalta periaatteessa tiedämme, että mitä se vaatii. Vastaus on hyvin usein ”syö enemmän, kuin kulutat”. TOKI aina asia ei ole aina ihan näin yksinkertainen.

Tämä on muuten yksi suurimpia syitä, miksi jossain vaiheessa pidin tauon personal trainerin töistä: koin, että itselläni ei ollut enää mitään annettavaa siihen, että ihmiset tavoittelevat ”Madonna-käsiä”, kiinteämpää ja pyöreämpää pyllyä tai halusivat olla 5-10 kiloa hoikempia.

Yksinkertaisesti en vain kokenut, että itselläni on yhtään mitään annettavaa ulkonäkökeskeisyyteen. Tein saliohjelmia ja tein ruokavalio-ohjelmia. Kun tapasin asiakkaideni kanssa paria viikkoa myöhemmin pohtiaksemme, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä, niin vastaus oli hyvin usein ”en ole oikeastaan noudattanut kauheasti”.

Jaahas. ”En halua udella (tai siis nimenomaan haluan 😀 ), mutta mikset?” Yleensä vastaus oli jotakuinkin luokkaa ”kiire”, ”ollut vähän muuta”, ”ei ole muistanut noudattaa”, ”ei vaan saa aikaiseksi” ja sellasta.

Nämä ovat itseasiassa ihan ok syitä. Mutta seuraava kysymykseni on taas miksi?

Ja aika usein taustalta löytyy tunnesyömistä, stressiä, parisuhdehaasteita, työn organisoinnin puutetta…tai yleistä uskoa ja luottamusta itseensä, että minä pystyn siihen. Mikäli ihmisen sisällä asiat eivät ole loksahdelleet kohdilleen, niin kuinka ulkoiset seikat voisivat loksahtaa? Ja nimenomaan pitkäjänteisesti?

 

On osattava muokata tavoite oikeilla sanoilla

Puhun tavoitteista paljon asiakkaideni kanssa. On nimittäin eri asia pudottaa painoa terveydellisistä syistä, kuten ”haluan olla energisempi ja jaksaa olla lapselleni enemmän läsnä”, ”haluan nauttia itse omasta seurastani”, ”haluan enemmän terveitä elinvuosia”, ”haluan jaksaa arjessa enemmän enkä puuskuttaa portaissa”, kuin sen takia, että haluaa osua johonkin muottiin. Tai katsoa, että ”pystynkö siihen, että tiputan itseni kireään kuntoon” tai haluan erottuvat vatsalihakset. Tai timmit käsivarret tai peban.

Ja ennen kuin tästä tulee minkään sortin väärinkäsityksiä haluan korostaa, että kaikilla on oikeus haluta mitä haluaa ja tavoitella mitä haluaa. Nyt ei ole siis kyse siitä, että tuomitsisin tietynlaisen elämäntyylin (!) ja pitäisin toista (omaani) parempana. Nyt on kyse omasta arvomaailmastani ja siitä, minkälaisia ajatuksia itselläni on liikuntaa ja hyvinvointia ajatellen.
Ne ovat nimittäin syy siihen, miksi teen mitä teen. Uskon, että kun tavoite on oikea löytyy oikea draivi. Oikealla tavoitteella tarkoitan sisäistä tavoitetta – en ulkoista.

 

Tavoitteita ajaa arvot

Mistä itse innostun ja kiinnostun työssäni on aina ihmisten perimmäiset syyt alkaa tehdä jotain. Jollekin Madonna-kädet saattavat olla iso ja tärkeä arvo: mitäs jos koulussa on aikoinaan haukuttu narukädeksi tai ulkonäköä on muutoin pilkattu?

Tästä päästäänkin itse asiassa pointtiini: tunteita ei välttämättä käsitellä sillä, että muokkaa itseään fyysisesti. Itseään tulee olla valmis muovaamaan henkisesti ja käsittelemään itseään kummittelevat tunteet. Kohtaamaan ne, käsittelemään ne ja päästämään niistä irti.

Loppupeleissä rasvaprosentilla ei ole väliä mitä se on, jos sisällä kuohuu ja käsittelemättömät tunteet kummittelevat.

 

Ja tämä taas on syy, miksi palasin PT-pelikentille: oivalsin, että se ei ole ravinto- tai liikuntaohjelmia, joita moni meistä kaipaa. Moni meistä kaipaa oikeasti juttuseuraa ja jotakuta, kenen kanssa pallotella asioita. Joku, joka ei ole liian lähellä ja tunne sinua liian hyvin.

Usein meidän lähimmäiset ovat superhieno tukiverkosto, mutta toisaalta usein tuntemattoman ihmisen kanssa on helpompi puhua joistain asioista. Tuntematon ihminen kun ei ole puolueellinen eikä liian syvällä tilanteessasi.

 

 

Meillä kaikilla on omat tavoitteemme ja meitä ajaa meidän omat uskomukset, ajatuksemme ja tunteemme. Siksi koen, että valmentajani tärkein työ tapahtuu siellä, mitä ei ulospäin näe: tunteissa ja ajatusmaailmassa.

”Minkä rasvaprosentin sinä haluat saavuttaa, missä rasvaprosentissa olet tyytyväinen” ovat tietty oleellisia kysymyksiä. Mutta vielä tärkeämpää on kysymys siitä, ”miksi sinä haluat saavuttaa tietyn rasvaprosentin”?

 

Olemme ennätyksentekijöitä ja -ylittäjiä

Toinen seikka on tietynlaisten suoritustulosten tai ennätysten tivaaminen: mikä on ajallisesti pisin matkasi, minkä olet juoksut? Kuinka kovaa juokset puolikkaan maratonin? Paljollako teet jalkaprässiä? Kuinka kovaa treenaat?

Nämä ovat itse asiassa hyvin arkisia kysymyksiä, joita minulta kysytään. Kyllä ymmärrän, että olen liikunnan alan ihminen ja liikunta on osaksi työtäni. Mutta toivoisin, ettei tuloksiani tai tekemisiäni peilailtaisi siihen, miten muiden tulisi suoriutua. Rasvaprosenttikin kiinnostaa ja paino: mikä on kirein kuntosi tai alin painosi, mitä olet tavoittanut?

 

Se, minkä verran minä tai kukaan muu on koskaan painanut tai kuinka kireä on joskus ollut ei kerro oikeastaan juurikaan mitään. Koen itse sen hyvin turhana tietona (myös itselleni), sillä kyse on juuri kyseisen ihmisen mitoista tai tekemisistä. Se, mitä jonkun toisen ominaisuudet tai tekemiset ovat eivät välttämättä päde omalla kohdallani.

Myöskin se, mitä olen joskus painanut tai paljonko rasvaa kehossani on joskus ollut suhteessa lihasmassaa on itseasiassa nykyisen elämäni kannalta merkityksetöntä. Ihminen uusiutuu jatkuvasti. Emme edes ole samoja ihmisiä, kuin olimme eilen.

Olemme välistä sellaisia pieniä ennätyksentekijöitä ja -ylittäjiä. Haluamme tietää toisten ”tuloksia”, jotta voimme pohtia pystyisimmekö itse siihen tai jopa yli sen. Toisaalta tämä joskus aiheuttaa on-off eli kaikki tai ei mitään -mentaliteettia. Jos johonkin ryhtyy, niin perhana vieköön se vedetään täysillä läpi!

Siksi toivoisin ihmisille sisäistä rauhaa. Että meistä useimmat keskittyvät omaan hyvinvointiinsa etsien itseltään vastauksia. Miksi minä tavoittelen mahdollisimman pientä tai tiettyä rasvaprosenttia? Miksi minä haluan tiettyyn vaatekokoon? Tai miksi haluan olla 100 päivää totaalimakealakossa?

Ja mitä tapahtuu näiden tavoitteiden saavuttamisen jälkeen – mikä muuttuu? Kuinka paljon se muuttuu?

 

…

 

Näitä asioita tässä mietin tänään. Mites te? 🙂

 

Aurinkoa kaikille, ihana päivä!
<3 Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

 

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Karla Nieminen ”Olet hyvä tyyppi” – mistä syntyy epävarmuus itsestään?

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

2.5.2017

Karla Nieminen ”Olet hyvä tyyppi” – mistä syntyy epävarmuus itsestään?

Epävarmuus – mistä oikeastaan olemme epävarmoja?

Sain Karla Niemiseltä luettavaksi hänen ihmissuhdetaitovinkkejä käytännön läheisesti jakavan kirjansa, Olet hyvä tyyppi (Kustannusosakeyhtiö Otava). Kirja on opas sujuviin ihmissuhteisiin, ja sen parasta antia ovat konkreettiset vinkit siihen, miten kehittää hyviä ihmissuhteita, kuinka lisätä itsevarmuutta, avata keskusteluja ja luoda uusia tuttavuuksia.

Karla itse kuvailee itsensä olleen edellä mainituissa asioissa huono, ja on viimeisten 15 vuoden aikana perehtynyt aiheeseen läpikotaisi. Nykyään Karla pitää Jäänmurtajat-yrityksensä kautta kursseja ja luentoja ihmissuhdetaidoista.

Epävarmuus on monien ihmissuhteita varjostava tekijä. Tähän tärkeänä avaimena on löytää itsevarmuutta ja erityisesti varmuutta itseltään siitä, että on hyvä tyyppi. On riittävä.

 

 

Olemme usein epävarmoja siitä, että olemmeko riittävän hyviä tyyppejä

Sain vapaat kädet jakaa joitain otteita kirjasta, ja seuraavan otteen haluan jakaa. Juttelen nimittäin niin tuhannen paljon asiakkaideni ja yleisesti ihmisten kanssa epävarmuudesta.

Epävarmuudesta, jolloin ihminen usein miettii seuraavia asioita: Riitänkö minä? Olenko minä muiden mielestä riittävän hyvä tyyppi?

On muuten hyvin luonnollista ihmiseltä pohtia, ”olenko minä riittävä”. Meidän peruspelkojamme on tulla hylätyksi. Kun pelkäämme tulla hylätyksi olemme helposti epävarmoja. Emme halua menettää kasvojamme tai tulla nolatuksi, sillä siihen usein liittyy hylkäämiseksi tulemisen pelko.

On myös hyvä muistaa, että hylätyksi tulemisen pelko ei ole negatiivinen asia (!). Ihminen on laumaeläin ja siten emme ole parhaimmillamme yksin. Hylätyksi tulemisen pelko toimii suojana ja se ohjaa meitä, se on siis tarpeellinen pelko. Todellisen haasteen se muodostaa silloin, kun siitä tulee liian voimakas ja se hallitsee meitä tilanteissa, joissa sen ei kuuluisi hallita. Esimerkiksi juuri ihmissuhteet.

 

 

Ohessa vielä ote Karlan kirjasta koskien epävarmuutta:

 

”Ihmiset kopioivat sinun suhtautumisesi itseesi. Jos olet omasta mielestäsi hyvä tyyppi, ihmiset kohtelevat sinua hyvänä tyyppinä ja haluavat tutustua sinuun. Kaikki haluavat aina tutustua hyviin tyyppeihin. Emme kulje elämässämme ajatellen ”toivottavasti en tänään juttele uuden kivan tyypin kanssa”.  Jos nautit keskustelusta ja näytät sen, muille tulee tilanteesta sama fiilis. 

Päätä jättää jatkuva epäily…ja oleta heti aluksi, että tutustuminen toimii. Pidä itseäsi hyvänä tyyppinä ja toisia myös. Etäisenä, sarkastisena ja epäilevänä saat samaa takaisin. Jos oletat, että sarkastinen nälviminen kuuluu keskusteluun ja harrastat sitä, niin ihmiset ympärilläsi valikoituvat tämän mukaan. Sinusta voi pian tuntua, että maailma on täynnä sarkastisia nälvijöitä eikä muuta vaihtoehtoa keskusteluun olekaan.

Ihmiset ovat kuin peilejä, joista oma suhtautumisesi heijastuu takaisin.

Jos antaa epäystävällisen, sulkeutuneen tai vaivaannuttavan kuvan itsestään heti alussa, voi toinen sulkeutua eikä haluakaan tutustua. Jatkuva epävarmuus on raskas, luotaantyöntävä ominaisuus. Näin on, vaikka kuinka toivoisimme muuta.

Ihmiset eivät vihaa tai halveksi epävarmaa henkilöä, vaan heitä voi jopa pelottaa ja jännitää, jos toinen ei yhtään usko itseensä. Jos oma epämukavuutesi ja epäilysi näkyy koko ajan tilanteessa, se tekee tunnelmasta helposti kiusallisen.

Oleta hyvä, näytä se ja harjoittele tätä jatkuvasti. Et tarvitse mitään kummallisia erikoistemppuja tutustuaksesi ihmisiin. Rentouteen ja luonnollisuuteen sulkeutuneisuudesta ja hermostuneisuudesta pääsee usean harjoittelutoiston kautta. Kasvata tilanteiden määrää. Kaikkeen tottuu. vaikka tehdessä ei aina siltä tunnu, niin jokainen tilanne vie eteenpäin.

Pieni hermostuneisuus on sitä paitsi ihan kiva juttu: se on toiselle suuri kohteliaisuus, koska tilanne on sinulle selvästi tärkeä. Jos joku tuomitsee sinut pienen hermostuneisuuden perusteella huonoksi ihmiseksi, ehkä häneen ei ole mitään syytäkään tutustua paremmin. Sinulle on olemassa parempaa seuraa.

Mieti myös itse, minkälaisiin ihmisiin sinä haluat tutustua. Muut eivät valitse, haluavatko he tutustua sinuun, vaan myös sinä valitset, haluatko tutustua heihin. Olet ihan yhtä hieno ihminen kuin kaikki muutkin. Olet huipputyyppi ja etsit muita reiluja ja kivoja ihmisiä. Sinä voit valita seurasi, eikä sinun tarvitse miellyttää kaikkia ja ottaa vastaan kaikkea, mitä vaan tippuu jostain.

Tähän valitsijamielentilaan siirtyminen on tärkeä muutos omassa ajattelussa ja itsensä arvostamisessa. Kaikille voi olla keskustelussa mukava, mutta huonoa käytöstä ei tarvitse jatkuvasti sietää lähipiirissään.”

 

 

Seuraavana haluaisinkin kuulla sinulta, miksi sinä olet hyvä tyyppi? Meissä on paljon hyvää ja olemme oikeasti hyviä tyyppejä. Nyt saa kehua, kerro kuinka hyvä tyyppi olet! <3

-Kipa

Tsekkaa myös:

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Elämäni aakkoset

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

1.5.2017

Elämäni aakkoset

Mietin tässä taannoin, että miltähän se näyttäisi, jos jäsentelisin elämääni aakkosin ajatuksella ”Elämäni aakkoset”. Siitä se ajatus sitten lähti, ja tässä tulos. Pohtiessani aakkosiani en voi olla huomaamatta, kuinka ajatukseni ovat muuttuneet vuosien varrella. Alle 3-kymppisenä listani olisi ollut aivan toisenlainen.

 

 

…millä tavalla toisenlainen?

Olisin taatusti suhtautunut jyrkemmin joihin asioihin, erityisesti itseeni. Liekö sitten iän tuomaa ”viisautta”, kun itseään kohtaan kasvaa lempeämpi ote. Vai onko se myös sitä, että on joitain asioita saanut (en halua sanoa joutunut, sillä myös vastoinkäymiset ovat rikkaus) kokea ja toisaalta sitä, että on saanut kohdata niin huikean määrän erilaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla ja omilla haasteillaan varustettuna.

Kun luen listani muutaman vuoden päästä uudelleen odotan innolla, millaiseksi aakkoseni silloin muodostuvat. <3

 

Elämäni aakkoset

Aurinko

Olen auringon lapsi (joskin marraskuussa syntynyt) ja aurinko saa aina hymyn kasvoilleni. Rakastan aurinkoa ja sen tuomaa elinvoimaa! …paitsi silloin, kun se on koko päivän paistanut suoraan simmuun – silloin se saattaa vähän ärsyttää. 😀 Auringossa parhautta on lämmön tunne iholla, auringon säteet meren laineilla ja talvella auringosta kiiltävät hanget. Rakastan ruskettunutta ihoa. Olen viettänyt lapsuudestani suuren osan Espanjan Aurinkorannalla. Espanjaan saapuminen on, kuin kotiinsa tulisi. <3

B-vitamiini

Liikkujan tärkeimpiä vitamiineja. Syön siksi, että se vähentää väsymystä ja uupumusta ja on hyväksi hermostolle. Toisaalta en väsy kovin helposti ja olen temperamentiltani valmiiksi melko energinen. Silti B-vitsku löytyy aina kaapista.

Celsius

Tykkään lämmöstä. On ihana olla ulkona, kun siellä tarkenee ja on lämmin. Ainoa aika, jolloin viileys on ihana on nukkumaan mennessä. On kiva käpertyä peiton alle.

Draivi

Draivilla käsitän tietynlaista elinvoimaa. Ihmisestä tulee löytyä draivia ja poretta. On omattava päämääriä. Ilman päämääriä on vaikea löytää suuntaa. Päämäärä voi olla mikä tahansa, sen ei tarvitse liittyä uraan tai mammonaan. Se voi yhtä lailla liittyä itsensä kehittämiseen, matkusteluun tai harrastuksiin.

Elämä

Ihan päällikköä: elämä on tässä ja nyt ja siitä tulee ottaa kaikki mahdollinen irti. On suunnattava energiansa itselleen tärkeisiin ja arvokkaisiin asioihin – ja oltava suuntaamatta energiaansa sellaisiin asioihin tai ihmisiin, jotka syövät elämänenergiaasi liikaa. Ei kannata jäädä murehtimaan menneitä liikaa, vaan päästää irti menneestä kiittäen. Pyrkiä siten oppimaan niistä. Your life is what you make of it. <3

Focus Paralane

Pitkän matkan polkupyöräni. Rakastan sitä. Pyörä, joka on maantiepyörän ja Cyclo-Crossin välimaasto. Kyllä lähtee! Kuljen paljon työmatkoja pyörällä Espooseen. Joten pyörä on supertärkeä. Omistan myös Jopon, mutta se on kätevämpi lyhyiden matkojen pikkukikkailuun keskustan kaduilla.

Giving

Antaminen. Jos haluaa saada pitää antaa: toiset ihmiset ovat sinun peilisi. Saat sitä mitä muille annat. Kun kunnioitat muita ihmisiä, saat heiltä kunnioitusta. Kun autat muita, saat apua.

Hyvinvointi

Elämäni suunta, tarkoitus ja yksi tärkeimpiä arvojani. Ihmisen omissa käsissä.

Ilo

Ilman iloa ei surulliset hetketkään tuntuisi miltään. Ilman iloa ei olisi naurua, ilman iloa ei olisi huumoria. Ilo on sielun ruokaa.

Jäätelö

En luovu. Olkoon vaikka miljoona kaloria. Ihan kaikki maut käy, mutta jos saa toivoa, niin Lohilon proteiinijäätelöä tai Ben & Jerry’siä. Kaipaan Phish Food-makua B&J:ltä, mutta ei taida löytyä enää Suomesta?

Kalkkunaleike

Se fiilis, kun tulet jumpalta kotiin ja tekee mieli suolaista. Lisäaineeton kalkkunan (tai broilerin leike) on just sitä, mitä silloin kaipaa.

Lepo

On ihanaa unohtaa puuhastelu silloin tällöin ja vain olla. Joutilaana. Vähän niin kuin pop-laulajan vapaapäivä: kukaan ei tarvitse minua tänään. Ja jos tarvitsee, niin en ole tavoitettavissa. 😀

Mufa

Isoisäni. Inspiraation lähteeni. Käsittämätön ukkeli, joka yhä 93-vuotiaana on omatoiminen seniori ja käy kolme kertaa viikossa uimassa ja kävellen kaupassa. Tekee aamuisin fyssarin määräämän aamujumpan ja valmistaa sen jälkeen aamupuuron mikrossa.

Nauru

Rakastan nauraa, ja parhaimmillani nauruni on todella äänekäs. Nauru on todella vapauttavaa ja on ihana katsoa ihmistä joka nauraa. Se on kaunista katsottavaa se. <3

Oma aika

Aika vähän tärkeetä! Oma aika on jotain, mistä en halua luopua. Ihmisellä on oltava omaa hiljaista aikaa olla ajatustensa kanssa. Omaan aikaan kuuluu myös vatulointi: on aikoja, jolloin vaan väsyttää, ketuttaa tai jopa itkettää. Silloin näille pitää ottaa aikaa yksi ilta tai useampi minuutti. Tunteitaan ei kannata lakasta maton alle, vaan kohdata ne sellaisina, kuin ne ovat. Pääsee helpommalla ja kohta taas elämä voittaa. Oma aika on priceless.

Puoliso

Se on ihmeellistä, miten jonkun kanssa vaan voi kasvaa yhdessä. Tiedätte toisenne ajatukset ja huumori natsaa kohdilleen. Katsot jotain ihmistä ja toteat ”Tossa se on. Olisi outoa, jos hän ei olisi siinä”. Uskon, että kaikille on olemassa ”joku”: on valinta olla jonkun kanssa – ja valinta olla olematta.

Qi

Eräs tatuoinneistani on Qi eli elämänvoima tai –energia. Symbolisesti valittu paikka on vasen ranne (sydämen puoleinen käsi). Otin kyseisen tatuoinnin podettuani jonkin aikaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja päättäessäni, että en anna sen hidastaa tai määritellä minua. Elämä on liian lyhyt paikallaan poljettavaksi. Elämä tuo syystä asioita eteemme ja meidän tehtävämme on oppia niistä. Minä opin myös läksyni kehon äärirajoille viemisestä, enkä halua enää tuhlata energiaa taistellakseni omien päänsisäisten ajatuksieni kanssa ja kehoani vastaan.

Ranskanbulldoggi

Tämän vuoden teema. Meille tulee kevätvauva. <3 Mahtava pötkylä, jolla on persoonallinen luonne, ihana lyttypylly ja suuri hellyydenkaipuu. Täydellistä. 🙂 Jep, tiedän: ranskikset ovat jääräpäitä. Eli ihan mun koira. 😀

Suku ja perhe

Vaikka molempia näkee hyvin harvoin, on ne silti aina tärkeitä. Ne ovat osa minua.

Treeni

Olen liikkunut aktiivisesti kuusi ja puolivuotiaasta lähtien. Liikunta ja treeni on enemmän, kuin elämäntapa. Se on elinehto. Ilman aktiivisuutta en olisi minä. Ilman jumppatuntejani olisin varmasti masentunut jo kauan aikaa sitten. Liikunta on aina toiminut loistavana terapiana vastoinkäymisissä ja oikeana annostuksena liikunta todella on lääkettä.

Usko

Usko itseeni. Mielestäni kaiken toiminnan perusta: on tärkeää tietää, että johonkin ryhtyessään pystyy siihen. Usko itseensä toimii moottorin lailla: se saa meidät toimimaan. Sinun itsesi pitää tietää ja uskoa, että pystyt mihin haluat pystyä.

Valmennus

Rakastan työtäni työhyvinvointivalmentajana. On upeaa tehdä sellaista työtä, jolla kokee olevansa merkitystä. Työtä, joka sopii omille arvoille. Työtä, jossa tuntuu, että on itsellään annettavaa. Työtä, jossa tietää olevansa hyvä, koska tekee työtään sydämellä.

Will

Tahto. Eräs tatuoinneistani sijaitsee symbolisesti oikean nilkkani takapuolella (oikea on johtava jalkani ja fudiksessa aikoinaan vetojalka). Se kuvastaa sanontaa ”Where there is a will, there is a way”. Ihmisellä tulee olla tavoitteita, ja tulee olla tahtoa toteuttaa tavoitteita. Jokainen määrätietoinen askel on kohti tavoitettasi. Oma mentaliteettini tulee fudisajoilta: peli ei ole ohi, ennen kuin pilliin on vihelletty.

Xtreme

Haluaisin kokeilla jotain vähän extremempää-lajia, kuten Heli-Skiing, riippuliito, kiipeily vuorilla, syväsukeltaa luolassa, meloa koskea tai kokeilla Selviytyjät-tyyppistä elämää. Benji-hypyn 150 m) olen hypännyt jokunen vuosi sitten. Yksi, mikä myös olisi kiva kokeilla, on Ninja Warriors –rata. 😀

Ystävät

Voi että. Elämä olisi väritöntä ilman heitä! Te ihanat rääväsuut! <3 Ystävät ovat parhaita siinä, että he ottavat sinut juuri sellaisena, kuin sinä olet. Ylistys ystäville, olen teistä niin superkiitollinen!

Zazabella

Kaasot löysivät sieltä itselleen mekot. 🙂 Oma pukuni on Muotitalo Tyynelästä (Lavem), josta sain muuten a i v a n loistavaa palvelua ja täydellisen häämekon!

Åre

Tällä hetkellä ajankohtainen siksi, että haluaisin käydä siellä seuraavaksi laskemassa. Olen ollut siellä viimeksi aivan natiaisena, muistaakseni alle 3-vuotiaana, jolloin ainoa tatsini rinteeseen oli lähinnä punaisessa pulkassa istuksien.

Äiti

Äidillä on luonnollisesti suuri vaikutus siihen, kuka olen. Myös sitä kautta, että vanhemmiten olen oppinut tuntemaan itseäni paljon syvemmin ja osannut kyseenalaistaa aikaisemmat valintani ja jopa tietyt kasvatukselliset seikat. Ilman äitiä ei olisi minua, faktahan tuo.

Öljy

Öljypohjainen hoitoöljy kasvoille. Laitetaan yöksi ja aamulla on kasvot ihanan heleät. Minulla on hyvin helposti kuivuva iho, joten hoidan sitä aika paljon. Tämä kyseinen tuote on Kiehl’siltä (Midnight Recovery Concentrate). En muuten luovu! Ja ei ole maksettu mainos. 😉

 

 

Tässä minun elämäni aakkoset. Miltä näyttää sinun listasi, oletko kirjannut joskus ylös? Jaa ajatuksesi! 🙂

 

Ihanaa toukokuuta kaikille! <3
-Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Hoikkuusko terveyden mittari?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Millainen on mielestäsi täydellinen ihminen?

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

Terveysblogi 2020