Sitku on hassu kaveri. Se eksyy puheeseesi superhelposti, jonka avulla voit joko
tiedostamattasi tai tietoisesti siirtää esim. treenaamista.

Kuinka moni huomaa olevansa sitku-ihminen?

Mun mielestä siinä ei ole mitään pahaa, vaan se antaa sinulle huikean mahdollisuuden pohtia, miksi olet sitku-ihminen.

Miksi et tee asioita nyt, vaan sitku?

Tätä kuulee paljon:

• ”Viime viikko meni ihan retuperälleen syömisten suhteen, kun olin kipeä enkä päässyt treenaamaan. Sitku pääsen taas treenaamaan, niin taas skarppaan ruokavaliota”.

• ”Sitku vähän rauhottuu ja on aikaa otan taas itseäni niskasta kiinni ja palaan treenaamaan!”

• ”Kyllä tää tästä, sitku treenaamaan pääsee!”

Käsi ylös – kelle on tuttua? 😀

En tiedä mitä mieltä te olette, mutta mun silmääni välillä pistää se, että nykyään annetaan todella paljon arvoa treenaamiselle. Treenaaminen on totta kai hyvä asia, mutta siitä otetaan huikeita paineita ja välistä podetaan huonoa omaatuntoa, jos ei treenata. Treenaamattomuudesta tulee myös helposti syy sille, miksi ei elintavoissa skarpata.

Ajattelemme usein, että syömisetkään ei nyt voi onnistua, koska liikkumaan ei pääse. Tai nyt en kyllä voi onnistua tässä hommassa, koska liikuntaa ei tule harrastettua. Mut sitku treenaamaan pääsee, niin…

Painonpudotuksessa liikunta on itseasiassa melko pieni tekijä. Pääpaino on ruokavaliossa.

Koko touhu on liikunnan ja ruokavalion yhteispeliä.

Huolimatta siitä pääsetkö liikkumaan viikolla vai ei kannattaa
sanoa sitkulle, että see you later eikä
heittää hanskoja tiskiin ruokavalionkaan suhteen. 

85 % TULOKSISTA TULEE RUOKAVALIOSTA

Ravitsemuksen toteutuksessa ei ole yhtä oikeaa linjaa. Olennaista löytää itsellesi toimivat ruoat ja ateriarytmit.

Pilkuntarkasti jotain tiettyä ruokavaliota ei tarvitse noudattaa.
Suuret linjat ensimmäisenä kuntoon,
sitten vasta kikkailu.

Ruokavalion merkitys painonhallinnassa ja painonpudotuksessa on noin 85 %. Liikunnan merkitys on noin 15 %, jos sitäkään. Täten treenaamaan pääseminen ei siis välttämättä ole se juttu, jotta myös ruokailut voisi laittaa kondikseen.

Joskus saattaa olla niin, että sitku nää treenit saa taas käyntiin, niin voi laittaa koko elämän järjestykseen, sit mulla on hyvä olo ja sit olen reipas, aktiivinen ja voin hyvin…. 😉

Tärkeintä on, että teet suotuisia valintoja jo tänään – ei sitku. Jos treenaamaan ei päässyt, niin mieti mikä on se tekijä, johon voit vaikuttaa tässä hetkessä? Ruokavalio? Vai voisiko se olla vaikka uni? Hyvin nukutut yöunet edesauttavat ja helpottavat terveiden elintapojen ylläpitämistä.

Joskus ajatusmaailmamme tarvitsee vähän refreshausta. Sitku-elämän sijaan luo mahdollistajia nyt: keksi toimintatapoja, jotka esim. helpottavat treenaamaan lähtemistä: kengät valmiiksi eteiseen, treenikassi pakattuna autossa/töissä, treenitreffit ystävän kanssa/aika varattuna kalenterista treenille, sovi puhelinpalaveri kävelle jne.

Saatat olla henkilö, jolle treenaamaan pääseminen nimenomaan auttaa ruokailujen fiksaamisessa. Hyvä!
Mutta nyt tarkoitan ennemminkin sitä, ettei treenaamisesta – tai pikemminkin siitä, kun treenaamaan ei pääse – tule syytä olla panostamatta ruokailuvalintoihin.

Toinen tärkeä seikka on omistaa oma projektinsa ja luottaa itseensä.

Mieli on vahva työkalu: näe itsesi tavoitteessasi. Usko itseesi ja siihen, että pääset sinne. Sillä jos sinä et usko itseesi, ei mielesi ole menossa kohti tavoitettasi. <3

OWNAA OMA PROJEKTISI! 

Aika usein siirrämme omaa vastuutamme johonkin syyhyn: ”Koska X kävi, en voinut tehdä Y:tä.” Ja se näkyy usein sellaisena, kuin ”koska olin kipeä en päässyt liikkumaan, joten ruokailutkin on retuperällä”. Vähän niinkuin näin. Tai ”koska satoi en voinut ollenkaan käydä ulkoilemassa”.

Näissä tilanteissa ei kande lähteä ruotimaan itseään, koska muutoin tunnet itsesi saamattomaksi, laiskaksi, epäonnistuneeksi, läskiksi, huonoksi jne. Oma sisäinen puheesi kääntyykin lannistamaan sinua itseäsi.

Kun oma sisäinen puheemme kääntyy suuntaan, jossa
kerromme itsellemme olevamme saamattomia, laiskoja tai luusereita
se ei kauheasti motivoi tulevaa varten.

Sillä on huimasti väliä, miten puhut itsestäsi. Muista kannustaa itse itseäsi. <3

Keskity siis mihin keskityt: liian helposti huomio kiinnittyy ohi itse asian, kuten siihen, että liikuntaa ei harrastanutkaan. Huomio ei kiinnity itse pääjuttuun, joka on suotuisien ja tavoitteidesi mukaisten ruokailuvalintojen toteuttaminen.

Ja siitä seuraa morkkis.

Morkkis siitä, että ei päässyt liikkumaan, siksi söi huonosti ja siksi nyt voi huonosti. Ja ehkä syö vähän lisää. Ja itseinho: hyi mua. Tästä seuraa sisäinen puhe: hyi mua. Tästä seuraava tunne on epäonnistunut, pettynyt, harmistunut, hyi mua. Ja tekeminen sen mukaista: ei oikeastaan huvita tehdä mitään, ainakaan treenata. Hyi mua. Ja kun ei pääse treenaamaan, niin ihan sama mitä sitä vetelee huiviin. Hyi yäk, hyi mua.

Kuka saa ajatuksesta kiinni?

On supertärkeää, että sinulla on luottoa itseesi. Luottoa siihen, että toimit oman hyvinvointiprojektisi projektipäällikkönä. Sen sijaan, että ruotisit itseäsi kannusta itseäsi. Kiinnitä itseesi hellää huomiota, aivan kuin kiinnität huomiota ja kannustusta hyvään ystävääsi. Siitäkin huolimatta, vaikka treenaamaan ei nyt justiinsa tullkut mentyä.

Ota siis johtajuus hommaan ja keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa tässä hetkessä.

Ota niin pieni askel, että se on toteutettavissa heti.

Sinä voit tehdä suotuisia valintoja huolimatta siitä, pääsetkö tällä, ensi tai jollain viikolla treenaamaan normaalisti vai et. Tiedä, että pystyt siihen. <3

x Kipa

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

Tsekkaa myös:

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira_wellness ***

<3