Onpa viikko vierähtänyt taas nopeasti! Motivaatioviikko alkaa olla vikaa päivää vaille ja viimeisessa postauksessani aiheesta kerron enemän siitä, miten pysyn motivoituneena treenaamaan. Löytyykö teillä samoja asioita? Jaa ajatuksiasi kommenteissa!

 

Jos teille tulee toiveita erilaisista viikkoaiheista, niin muistakaa toivoa! Kirjoitan todella mielelläni sekä vastaan kysymyksiin, jos teillä mieleen niitä pullahtaa. <3

Ja hei! Ensi viikon teema blogissa ja IG:ssä: sosiaalinen media + itsetunto. Stay tuned!

 

MITEN MOTIVOIDUN, KUN VÄSYTTÄÄ?

Joskus kannattaa taistella kökköä oloa vastaan. Usein nimittäin eniten harmittaa treeni, jota ei tullut tehtyä. Toisaalta joskus saattaa ajatella, että miksi ihmeessä tulin, kun ei lähe. Ja faktahan se vaan on, että aina ei lähe. Olen kirjoittanut postauksen aiheesta ”Kannattaako väsyneenä treenata”. Kurkkaa paljon tykätty postaukseni täältä.

On oikeastaan tosi hassua, että minut tunnetaan jumppapiieissä henkilönä, jolta ei lopu virta. Totuus on, että kyllä multakin loppuu virta jossain vaiheessa. 😀 (Älkää kertoko kellekään.) Toki temperamentini kallistuu enemmän puuhastelijan, kuin lööbailijan puolelle. Olen kuitenkin hu0omannut, että kerran kuukauteen itselleni tulee erakkovaihe. Pitää vaan saada olla ja möllöttää. Ihan itsekseen.

Tällöin kannattaa ihan vaan olla. Olen oppinut sen, ettei kannata väkipakolla vääntäytyä hommiin, kun olo on sellainen, ettei nyt kyllä lähde ollenkaan virtaa. Muistan vielä niin vahvasti sen tunteen ajalta, jolloin pakotin itseni kaikesta kuollettavasta väsymyksestä huolimatta treenaaamaan. Muutoin kunto olisi laskenut, olisin ollut huonompi ihminen tai olisin lihonnut,

Olen kiitollinen tuosta ajasta: myöhemmin elämässäni se vaihe on opettanut antamaan itselleni siimaa ja ymmnärtämään, että en vaa ole kone. Osaan suhtautua itseeni lempeämmin tänä päivänä.

Nykyään kun itseäni väsyttää treenin kynnyksellä, niin annan yleensä treenille mahdollisuuden. Käyn testaamassa lohkeeko vai ei. Jos ei, niin ei: päätän tehdä jotain muuta loppupäivän. En ota stressiä siitä, että en treenaa. Muutan mindsettini siihen, että lepo hyödyttää, koska jaksan taas paremmin seuraavalla kerralla. Keho tarvitsee lepoa. mieli tarvitsee lepoa.

 

 

 

On tärkeää oppia kunnioittamaan omaa kehoaan ja mieltään: kun väkisin hampaat irvessä pakottaa itsensä treenaamaan se voi kostautua myöhemmin ja treenistä katoaa into. On todella ok antaa itselleen joskus vähän siimaa.

On myös eri asia olla väsynyt, kuin todella väsynyt siitä kaikesta mitä arjessasi tällä hetkellä pyörii. Kokonaisrasitus ja -kuorma ratkaisee. On hyväolla ymmärrys siitä, että jos elämässäsi on tällä hetkellä hektistä niin se kaikkein hoocein treeni ei tällä hetkellä välttämättä palvele hyvinvointiasi.

Saatat ehkä ajatella, että kova teeni olisi juuri se nollaus, jota tarvitset kovan kiireen, duuni- tai opiskelupaineen keskellä. Totutts on, että mieli tekee sinulle tässä vaiheessa tepposet ja mitä suuemmalla todennäköisyydellä väsytät itseäsi lisää.

 

Jos tunnet itsesi väsyneeksi, niin tunnustele onko väsymys todella väsymystä vai oletko uupunut. Väsymys menee levolla ohi (esim. minipäikkärit), todellinen uupumus ei.

 

 

OMAT KEINONI MOTIVAATION YLLÄPITÄMISEKSI

1. Palautan mieleeni tavoitteeni: miksi teen sitä mitä teen? Miksi liikun?
Minulle liikunta on suurelta osin meditatiivista siten, että treenatessa yhdistyy keho ja mieli. Rakastan fiilistellä sitä, miltä jokin liike tuntuu kehossa. Joka päivä keho on erilainen eli vaikka tekisit tuttua juttua se tuntuu aina erilaiselta. Myös mieli on erilainen.

Liikun myös siksi, että jaksan arjessa. Haluan jaksaa kavuta portaita tarvittaessa ylös, keritä ratikkaan, kantaa kauppakasseja, kiivetä aidan ali tai yli, leikkiä Bossen kanssa ja liikehtiä spontaanisti. Haluan liikunnalta energiaa arkeeni.

Koska liikunta on työtäni liikun myös, jotta jaksan työtäni. Liikun myös, koska haluan kehittyä työssäni. Arvatkaa vaan, kuin usein kuulen jumpilla kun kollegan tunnille menen treenaamaan, että ”eikö sulle sun omat tunnit riitä, tsik tsik”.

Itseasiassa ei riitä. Haluan käydä kollegoiden tunneilla, koska parhaimmat ohjaamisideat saan, kun itsekin teen kyseistä treeniä. Plus diggaan Les Mills -tunteja. En mene kurkkimaan kollegaa, vaan menen fiilistelemään sitä, mitä ja miten tuoda kyseistä treeniä omilla tunneillani esiin. Suosittelen kaikille kollegoille tätä! <3

 

2. Huolehdin tasapainosta.
Minun ei tarvitse enää näyttää kellekään, että treenaan. Lähinnä ennen minun piti todistella itselleni olevani atleetti ja liikunnallinen. Kyseisestä identiteetistä tuli helposti vankila ja homma kääntyi itseään vastaan: liikunnasta katosi ilo.

Ei enää. Minun ei tarvitse olla mitään muuta, kuin mitä olen nyt. Olen oppinut antamaan itselleni siimaa ja kuuntelemaan kehon ja mielen tilaa. Aina ei tarvitse pinkoa täysillä ja sometimes less is more. Olen ihminen, en kone.

 

 

3. Olen oppinut kunnioittamaan palautumista.
Jos et panosta palautumiseen treenien välillä, et jatkossa jaksa treenata ja tulokset jäävät vähiin. Lisäksi liian yliviritetty koneisto ei rullaa täysillä. On ihan karsea fiilis mennä treenaamaan, kun on jäykkä ja tukkoinen olo. Ei jatkoon. Vähintään 1 ellei 2 lepopäivää viikkoon ja treenin intensiteetin vaihtelua, niin avot!

 

4. Kaikki treeni on kotiin päin!
Tämänkin olen joutunut opettelemaan jossain vaiheessa. Tiedättekö, kun niin usein tupataan nykyään ajattelemaan, että vain tehokas treeni on toimivaa? Että vain hikitreeni on treeni?

Nope. Treeniä on kaikki pienikin liikehdintä. Anna siis palaa, vaikka suoritus ei olisi maratonin tai superkovan treenin luokkaa (ei tod tarvitse olla). Keho tarvitsee liikuntaa pitkin päivää ja pienissä erissä.

Ei liikuntaa kannatta arvottaa. Kaikki liike on kotiinpäin.

Ja sitä paitsi pääpohja treenissä tuleekin olla kevyesti kuormittavalla liikunnalla, koska sillä luodaan hyvän kunnon ja vastustuskyvyn pohja. 🙂

 

Liikunnan iloa kaikille!
x Kipa

 

 

PS. Olethan muistanut hyödyntää alekoodeja:

* Foodinin verkkokaupasta koodilla ’coachingkira20’ saat normaalihintaisista tuotteista -20%, PLUS osallistut hyväntekeväisyyteen! <3 Kohde: Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry.

 

*Yvette.fi verkkokaupasta koodilla ’KIRA20’ saat -20% treenivaatteista.

 

 

OSALLISTU HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN!

Osallistu hyväntekeväisyyteen tilaamalla Coachingkira20-koodilla Foodinin verkkokaupasta: liikunta kuuluu kaikille!

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 -finalisti – mitä liikunta-alan koulutusta minulla on?

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira ***