Toiveaihe: Kova treeni ja sen vaikutus hormonitasapainoon naisella
Sain aihetoiveen ja todellakin siihen silloin tartutaan, kiitos! Toivottiin, että käsittelen kovan treenin vaikutusta naisen hormonitasapainoon. Kova treeni jättää hyvin usein jälkensä. Lue blogautuksesta, miten.
MITÄ TARKOITETAAN KOVALLA TREENILLÄ?
Ensin on hyvä määritellä, mitä tarkoitetaan kovalla treenillä. Kova treeni kun on melko suhteellinen käsite. Miltä pohjalta lähden avaamaan aihetta on se, että tässä kovalla treenillä tarkoitan ensiksikin erityisesti treenimäärien korkeaa lukumäärää.
Toisekseen myös korkeaa intensiteettiä ja nousujohteisuutta.
Kolmanneksi kovalla treenillä tarkoitetaan myös sitä, että se kerta toisensa jälkeen väsyttää ja haastaa kroppasi, erityisesti hermostoa.
Keho ja mieli eivät aina kohtaa siinä mielessä, että keho saattaa kertoa olevansa väsynyt: väsyttää, uni maistuisi, hengästyttää tai hapottaa nopeasti ja kropasta ei vaan lähde.
Mieli saattaa olla sitä mieltä, että treeniähän ei välistä jätetä! Sinne mennään, koska kunto ei saa huonontua, paino ei saa nousta tai et saa olla laiskaflegu.
Tästä päästäänkin vielä yhteen kovan treenin määritelmään. Tämä oikeastaan on tekstini kantavin ajatus:
Kova treeni on sellaista, jota tehdessä huomaat ettei kehosi ole kerinnyt palautua. Keholle kova treeni saattaa siihen hetkeen olla eri, kuin mitä kova treeni on mielelle.
Nyrkkisääntönä voi sanoa, että vältä kovaa liikuntaa silloin, kun kroppa (ja mieli) eivät ole vielä palautuneet edeltävästä suorituksesta eli olet siinä hetkessä selkeästi alipalautunut. Treeni on silloin liian kova.
VÄLTÄ LISÄÄMÄSTÄ ELIMISTÖSI STRESSIKUORMAA
Kova treeni vaihtelee, koska kunto vaihtelee päivästä toiseen. Tämä taas yksinkertaisesti johtuu siitä syystä, että sinun hyvinvointisi vaihtelee päivittäin. Jopa saman päivän sisällä.
Tärkeintä on ymmärrys siitä, että treenaamaan ei mennä alipalautuneena. Siinä ei ole järkeä, piste ja halipusihkudaa.
Lue täältä lisää siitä, miksi emme oikeastaan voi saavuttaa hyvinvoinnin kultaista keskitietä hyvinvoinnin vaihtelevuuden vuoksi.
(#inhimillinenote)
Ja tiedättekö mitä näen ryhmäliikuntaohjaajana työni kautta eniten nykypäivänä?
Sitä, että joillekin ihmisille on tärkeää oli elämäntilanne ja voimavarat mitä tahansa tehdä se treeni. Sinne helposti mennään puoliväkisin. Ihan totta, mielestäni tässä ei ole järkeä. Elämäntilanteen ollessa hektinen ja henkisellä puolella ollessa kuormaa lisäätkin siihen päälle vielä kovaa fyysistä kuormitusta. Sanomattakin selvää on, että jos näin jatkaa, niin väsyy.
Eikä vain väsy, vaan uupuu. Ja sitten sitä vasta väsyttääkin! On siis myös mahdollista, että liikunnalla (lähinnä liiallisella treenaamisella) lisäät elimistösi stressikuormaa.
Ihminen ja hyvinvointi on kokonaisuus. Ihminen ei ole kone. Et välttämättä saakaan kovasta treenistä energiaa. Saatatkin vain kuluttaa sitä yli voimavarojesi.
Snadi disclaimer tähän saumaan.
En ole lääkäri, joten tavoite ei ole hyppiä valkotakkisten varpaille. Kaikki blogissa kirjoittamani perustuu opiskeluihini ja työkokemukseeni sekä yhdistelemääni tietoon. Haluan tuottaa mahdollisimman totuudenmukaisen ja paikkansa pitävän tekstin, jotta siitä on sinulle lukijana konkreettista hyötyä. Otan mielelläni vastaan huomautuksia ja korjauksia, jos olen selkeästi sanonut jotain aivan puuta heinää. Olen (tuoreimmalta) koulutukseltani Terveysvalmentaja. In case joku kysyy, mihin tietoon tai lähteeseen perustan kirjoitukseni, koska hyvin usein lähteitä kysytään. 🙂
Jos ja kun olet ollut jo pitkään stressaantunut tai kädet täynnä puuhaa ilman riittävää omaa aikaa tai palautumista, rankka liikunta kannattaa vaihtaa kevyempään aktiivisuuteen.
Sellaista mukavaa höntsää, jossa voidaan sanoa olevan pari nyrkkisääntöä:
a) treeni ei saa hapottaa
b) pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta
Stressaantuneena keho käy jo valmiiksi ylikierroksilla. Ei kannata heittää bensaa liekkeihin.
VAIN FITNESS-KISAAJIEN RIESA VAI VOIKO ”TAVISTALLAAJANKIN” HORMONITASAPAINO MENNÄ SEKAISIN?
Aika paljon hormonaalinen epätasapaino yhdistetään fitness-kisaajiin ja kisadieetteihin. Fitness on jostain syystä hyvin valloillaan oleva tila Suomessa ja paljon ajatuksia pyörii sen ympärillä. Otan osaa tänä vuonna Fitnessmalli 2018 -kisaan. Lue täältä ajatuksiani ja siitä, miksi olen kisassa mukana.
Hormoniepätasapaino ei ole vain (kisa)fitness-harrastajien ammattitauti. Kyseessä on yhtä lailla ”tavistallaajien” haaste: sellaisten, jotka elävät todella aktiivista elämää. Tämäkään ei ole ihan kiveen hakattua, sillä meillä kaikilla on erilainen kuormansietokyky.
Käsi ylös, mikäli olet kokenut ylikunnon? Muistatko sen masentuneisuuden tunteen? Ne ristiriitaiset fiilikset siitä, että pitäisi reenata ja tavallaan haluaisikin. Olisi kiva myös tehdä vaikka ja mitä, osallistua ja olla – mutta EI VAAN JAKSA!
Hormoniepätasaino, merkki 1: sinulta on kulunut loppuun mielihyvähormonit. Oksitosiini, endorfiini, serotoniini ja dopamiini sekä kilpirauhashormonit T3 ja T4. Lisäksi myös ns. anaboliset eli kudoksia rakentavien hormonien tasot ovat alhaalla.
Itsessään treenaaminen yksin ei välttämättä tätä aiheuta, vaan usein siinä sivussa syyllinen saattaa olla liian vähäinen/vääränlainen syöminen tai liian vähäiset yöunet.
Jatkuva höntyily ja puuhastelu lisää stressihormonien tasoa ja vähentää mielihyvähormonien tasoa. Jos jäät pitkäkestoisesti sille tielle, että jatkuvasti alipalaudut eli ylisuoritat saatat todella väsyä. Ja sitten voi olal,e ttä joudut lepäämään vuoden päivät.
Palautuminen ylikunnosta saattaa oikeasti kestää puolesta vuodesta reiluun vuoteen ja siitä yli.
Ylikunnossa mielestäni haastavinta on se, että ihminen voi takoa melkoisen pitkäänkin huomaamatta väsymystään. Sitä on ikäänkuin vauhtisokea tekemisilleen. Itseasiassa vähän aikaa rullaa niin tajuttoman lujaa, etttei vauhtia pysty eikä halua hiljentää. Maailmanvalloittajaolo, kaikkeen kykenevä!
Ja pum – samaan aikaan kynttilä palaa molemmista päistä. Ei tässä mitään, oppia ikä kaikki. Ajoinhan minäkin itse itseni ylikuntoon ja kaupan päälle puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta.
Seuraaavaksi muutamasta hormonista lisää, jotka liittyvät olennaisesti kovaan treeniin ja sen sen vaikutuksiin naisella. Muista, että saat aina täydentää, korjata, kehua, kiittää tai kysyä aiheesta kommenteissa! 🙂
ESTROGEENI
Toimiva estrogeenin tuotanto on suoraan sidoksissa naisen hedelmällisyyteen ja terveyteen.
Miksi puhun stressistä ja kovasta treenistä samassa blogautuksessa on se, että kovaa treenaaminen saattaa naisilla häiritä kuukautiskiertoa. Itse urheilusuoritus ei sitä tee, vaan sen tekee kovan fyysisen suorituksen aiheuttama stressi.
Stressinsietokyky on kaikilla erilainen, joten siksi on mahdotonta sanoa miten ja missä ajassa homma kuukautisissa näkyy. Kuitenkin jos stressitaso on jatkuvasti koholla, niin kuukautiskierto voi häiriintyä tai kuukautiset lakata kokonaan.
Kuukautisia tarvitaan naisilla estrogeenin muodostumiseen. Estrogeeni on hormoni, jolla on vaikutusta ihoon, kynsiin, tukkaan, luustoon, rasvan jakautumiseen kehossa sekä munasolun irtoamiseen.
Ilman estrogeeniä munasolu ei hevillä irtoa ja siksi estrogeenin tuotannon vähäisyys aiheuttaa hedelmättömyyttä. Lyhytaikaisista häiriöistä kuukautiskierrossa ei tarvitse olla huolissaan, sillä ne eivät vaikuta estrogeenin tuotantoon.
Monella (ei kaikilla) kuukautiset loppuvat, kun painoindeksi on alle 19. Keho lopettaa kuukautiset siksi, ettei tulisi jälkeläisiä. Kehon maailmassa eletään nimittäin pula-aikaa: ravintoa ei ole riittävästi, joten olisihan se hullua pukata maailmaan jälkeläisiä pula-aikana.
Kuukautisten loppuminen on siis vain kehon luonnollinen puolustusmekanismi sille, ettei nainen tulisi raskaaksi. Keho on aika viisas. <3
Nuorella naisella keho reagoi herkemmin kovaan treeniin. Kehosi tarvitsee estrogeeniä luuston mineraalien kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.
Kun estrogeenitasot kropassasi laskee, luuntiheys heikkenee. Osteoporoosiriski kasvaa. Haastavaa hommasta tekee se, että luiden haurastumista ei huomaa heti. Se näkyy vasta myöhemmällä iällä.
Nuorille urheilijoille suositellaan usein ehkäisypillereitä, sillä niiden avulla turvataan nimenomaan estrogeenin saanti.
TESTOSTERONI JA MUUTA HORMONIHÄIKKÄÄ
Aaah, testo. Tuo miehisten miesten vinyylipainonkatkuinen hormoni . 🙂 Jokaisella naisella syntyy kehossaan testosteronia, joskin määrät kehossa ovat yksilöllisiä.
Mikäli syöt alle kulutuksesi tai olet dieetillä kehon hormonitoiminta helposti kärsii.
Nyrkkisääntö: sinun tulee syödä treenimääriesi ja aktiivisuustasosi mukaan halutessasi säilyttää tasapainoisen hormonitoiminnan.
Mikäli treenaat kovaa tai määrällisesti paljon on siis syytä katsoa, että ruokapuoli täsmää kulutuksen kanssa. Jos syöt alle kulutuksesi ja yhdistät sen suuriin liikuntamääriin, niin anabolisten hormonien pitoisuus laskee ja katabolisten hormonien pitoisuus nousee.
Anabolinen hormoni = kudoksia rakentava hormoni
Katabolinen hormoni = kudoksia hajottava hormoni
Lisäksi jos vähennät ruokavaliostasi runsaasti rasvoja, niin hormonituotanto häiriintyy. Keho käyttää ravintorasvoja hormonien rakennusaineiksi. Sen lisäksi, että rasvat säätelevät hormoneja, niin ne tukevat kilpirauhasen ja lisämunuaisten toimintaa.
Rasvaprosentin ollessa todella alhainen on naisilla usein epäsuhtaa estrogeenin ja testosteronin suhteessa: testoa on estroa enemmän. Tämä ei suinkaan tarkoita, että nainen automaattisesti miehistyy.
Tämä vain tarkoittaa naisen kropalle tärkeiden hormonitoimintaan perustuvien toimintojen häiriintymistä.
IMO vähän liikaa pelotellaan sillä, että runsasta salitreeniä treenaava nainen saa patit niskaan ja runkoonsa miehiset raamit. Kyllä naisena saa ponnistella aika hitokseen, että miehistyy kuntosaliharjoittelulla – ällös siis murehdi. 😉
HORMONITASAPAINON KULMAKIVET
Oletteko vielä kartalla? Aika pitkä pätkä tekstiä tulee, mutta halusin kaikki samaan tekstiin. 🙂
Lopuksi nostettakoon hormonitasapainon kulmakiviä:
- Lepo ja uni
- Ravinto
- Liikunta ja liike
- Happi
- Mielenrauha ja stressin vaihtelevuus (ei tarkoita samaa, kuin stressittömyys, sillä stressiä on myös positiivista)
Mikäli huomaat kehossasi selkeää hormoniepätasapainoa, niin tässä on tarkistuslista:
- Lepäätkö tarpeeksi eli onko sinulla riittävästi minä-aikaa ja luppoaikaa?
- Nukutko riittävästi? Tiedätkö unentarpeesi?
- Syötkö kulutuksesi mukaisesti ja tukeeko ruokavalion monipuolisuus aktiivista elämäntapaasi?
- Onko liikunnassa ja liikkeessä monipuolisuutta? Onhan treeneissäsi vaihtelevuutta: on sekä kovaa että kivaa, koska aina ei kannata treenata täysillä.
- Ulkoiletko? Saatko päivittäin raikasta happea?
- Kuinka stressaantuneeksi koet itsesi juuri nyt? Millaisia stressinhallintakeinoja sinulla on?
- Oletko onnellinen ja tyytyväinen elämääsi?
- Mitä haluaisit elämääsi tällä hetkellä lisää?
- Kuinka paljon elämässäsi on sinulle iloa ja mielihyvää tuottavia asioita?
- Kumpia on enemmän: energiaa tuovia vai energiasyöppöjä asioita?
Vastaa kyseisiin kysymyksiin ja pohdi tämän jälkeen miten haluat asioiden olevan. Mitä voit asioille tehdä ja milloin aloitat tekemään?
Tästä saat itsellesi oivallisen oman hyvinvointisuunnitelman.
Elämä on ajoittain kovaa. Pääosin sen tulee kuitenkin olla kivaa. Elämästä pitää voida iloita, vaikka elämässä joutuu myös surra. Elämä on elämistä ja siitä nauttimista varten, joskin joskus pitää piipahtaa myös epämukavuusalueella. Mutta suorittamista tai selviämistä sen ei pidä olla.
Tärkeintä on, että voit hyvin. Laita kommentteihin kysymisiä ja kuulumisiasi. <3
x Kipa
Artikkelikuvat: Veera Kurittu
KURKKAA MYÖS:
Fitnessmalli 2018 -finaalin ensimmäinen päivä
*** Seuraa minua ***
Facebook – YouTube – Bloglovin
*** Instagram: Coachingkira ***
<3
Todella hyvä kirjoitus, kiitos! Olen paininut päässäni näiden asioiden kanssa jo useita vuosia. Tulee aina vedettyä överiksi liikunnan kanssa, ei vaan uskalla antaa itselleen lupaa levätä. Pelkää aina, että levon jälkeen ei vaan enää halua liikkua ja jää mielummin sinne sohvalle. Vaikka eihän se niin mene..
Nyt kun luin tämän kirjoituksen, tajusin ensimmäistä kertaa, kuinka pitkälle elämään oma elämäntapani vaikuttaa (ja nimenomaan negatiivisesti!). Pidän heti tänään lepopäivän (viimeksi taisin pitää kesäkuussa) ja annan kropalle huilia.
En ole koskaan edes tajunnut, että liika liikkuminen voi vaikuttaa kuukautisten poisjääntiin, lääkärissä on vaan aina sanottu sen johtuvan monirakkuloisista munasarjoista.. No, hyvä että eksyin juuri tänään ja tässä hetkessä lukemaan tämän tekstin, nyt vähän malttia ja rauhoittumista tähän omaan touhuun. Ehkäpä kadonneet kuukautisetkin sieltä vielä joskus palautuvat.
Jokkis! <3 Sä et tiedäkään, kuinka iloiseksi tulin kommentistasi Laitoin sulle eilen terveisetkin FitFashionin IG storyssa – en tiiä näitkö. 🙂 Mutta siis aivan mieletöntä, UPEA päätös! Noinkin pitkä aika siitä, kun olet pitänyt välipäivän niin ehdottomasti se on vain ja ainoastaan kotiin päin.
Niin hermosto, kuin hermotkin tarvitsevat lepoa. Siis aivan superhyvä! Mitä kaikkea teit? Välipäivinä tee jotain sellaista, mitä olet jo pitkän aikaa halunnut tehdä. Jotain sellaista, jolta liikunta vie tilaa.
Käy päivittelemässä kuulumisiasi välillä blogiin! Toivottavasti kuukautiset palaavat – ja miksi ei. Kehosi tarvitsee nyt vain vähän huomiotasi. <3
Voi kiitos kovasti postauksen toteuttamisesta! Kysyit aiempaan kommenttiin lajiani. Reenasin tuolloin juurikin kuin fitnesskisaajat, sillä erolla etten kisoihin ollut menossa. Kilpirauhanenhan siinä sitten lopulta meni ylikunnossa ankaralla dietillä samalla tehden stressaavaa kolmivuoro työtä. Ylikunnosta palauduttua ja lajin vaihduttua voimailuun kuitenkin nuo hormoni ongelmat ovat jatkuneen edelleen, mm akne puhkesi, hiukset ohenevat edelleen, jatkuva voimakas hajuinen hikoilu, karvoitus ja muutenkin miesmäiset piirteet. Testot olivat tuolloin yli viitearvojen, nyt niiden pitäisi olla yli vuoden ollut viitearvoissa mutta ongelmat jatkuu eikä lääkäristä saa muuta apua kuin aknelääkkeet. Miten sie sait kilpirauhasen vajaatoiminnan puhjettua hormonit tasapainoon? Tyroksiinia syön siis ja arvot ovat viitteissä.
Moikka! Ei tod mitään, oli todella upea aihetoive – kiitos siitä! 🙂
Joo, toi fitness-kisailumeininki osaa koitua hyvinkin usein vähän turmiolliseksi. Ei aina, mutta lähtökohtaisesti en tiedä ketään kisaajaa tai kisadiettiä läpikäynyttä, joka sanoisi olon olleen läpikotaisin hyvä tai että hommassa olisi järkeä. 😉
Okei, sulla selkeästi on testosteroni vs. estrogeeni epäsuhta. En ole lääkäri/gyne, mutta onko sulle jo ehdotettu estrogenihoitoa – käytännössä siis e-pillereitä? Eräs tuttuni (nainen, voimannostaja, kisaa) ajautui vastaavaan tilanteeseen, kuin sinä. E-pillereitä suositeltiin. Hän ei kuitenkaan halunnut käyttää, koska kisaaminen voisi kärsiä.
Toinen, mitä neuvoisin on jättämään sellaiset voimailuliikkeet pois, jotka selkeästi nostavat kasvuhormoni-/testotasoja, päällimmäisenä kyykky ja mave. Lisäksi voisit halutessasi testata ottaa treenin intensiteettiä vähän alemmus, jos se vielä on kova.
Itselläni kilppariarvot sain kuntoon thyroxinilla ja totaalisella rauhoittumisella. Kehon stressitasot piti saada alas ja tämä käytännössä tarkoitti sitä, että aloin kävellä juoksun sijaan ja kävin joogassa hikitreenin sijaan. Omat tuntini pidin, mutta treenimäärät kokonaisuudessaan väheni. Lisäksi hiljensin vähäksi aikaa työtahtia. Myös asennemuutos: mun ei tarvitse olla täydellinen kaikessa, mitä teen – vaan olen riittävä vähän vähemmälläkin. <3 (Tästä juontuu muuten #inhimillinenote -ajatukseni 🙂 ).
<3 <3
Hei kiitos vastauksesta 🙂 valitettavasti e-pillerit tms ei ole minulle ikinä sopineet ja itsekkin kisaajana en voi jättää kyykkyä tai mavea pois.
Stressin hallintaa ja rentoutumista voisin sen sijaan opetella! Tehdä myös kevyempiä reenejä ilman suorituskeskeisyyttä ja panostaa kehonhuoltoon 🙂 tunnistan itestäkin tuon täydellisyyden tavoittelun ja siitä pyrin opettelemaan armollisuuteen itseäni kohtaan
Mutta juuri näinhän se menee: kaikki muutokset tai jutut eivät vaan ole mahdollisia tai ovat poissuljettuja – kuten just noi pillerit tai joidenkin liikkeiden poisjättäminen. Eli hyvä pohtia mikä olisi sellainen matalan kynnyksen homma toteuttaa, jolla saisi kokonaisuuteen vähän relaa. Eli hyvää pohdintaa sulta tohon rentoutumiseen ja kehonhuoltoon liittyen!
Mun mielestä armollisuuden löytäminen on jo huikea juttu, sillä se liittyy niin moneen. <3
Aivan huippu hyvä kirjoitus. Itsellä on alun perin alipainon vuoksi pois jääneet kuukautiset, ja niiden paautttaminen onkin astetta haastavampaa puuhaa – etenkin, kun se kovaa treenaaminen on niin veressä. Nykyään kuitenkin syön sentään riittävästi, myös painon nousua ajatellen ja uskallan levätä: joka viikko, viikkoja ja aina kun tarvetta.
Upeita kuvia myäs :*
Moikka Hanna!
Ihanaa, kiitos tosi paljon! Kuukautiset ovat joillain hyvin herkät jäämään pois, etenkin jos on lähtökohtaisesti jo hoikka. Silloin jo muutaman prosentin painonpudotus voi aiheuttaa sen, että kuukautiset jäävät pois. Pikkasen painoa lisää on juurikin yleensä ratkaisu, joskin toki tuo kovaa treenaminen voi olla yksi, mihin ”tarttua” – eli upeeta, että annat itsellesi ja kehollesi myös luvan levätä! <3 Rohkeaa. 🙂
Ehkä jos treenejä syklittelisi enemmän ja tekisi esimerkiksi kausiluontoisemmaksi treenejä – ettei aina menisi kovaa ja korkealta, vaan intensiteetissä olisi vähän enemmän vaihtelua? 🙂
Kiitos sinulle, ihanaa kesää! <3
Kipa
Hyvä aihe ja itsellenikin hyvin ajankohtainen. Ihminen on kokonaisuus, sen ymmärrän, mutta kovasti olen viime aikoina miettinyt voisiko (kovaa) treenaaminen olla myös lääke stressin poistoon, jos sen stressitekijän on eliminoinut vai onko se aina vain pahentava tekijä?
Työstressin vuoksi jouduin jäämään sairauslomalle 3 viikkoa sitten ja ainakin kaksi viikkoa on vielä sairauslomaa edessä. Olen ylisuorittaja ja pitkään jaksoinkin hullua työtahtia ylläpitää arjen sekä treenaamisen ohella. Lopulta paniikkikohtaukset töissä sai minut ymmärtämään, että jaksamisen raja oli töissä ylitetty.
Työ on siis eliminoitu hetkeksi, mutta treenaamista en ole vähentänyt. Ennemmin saa vähän himmata, ettei treenaa liikaa, kun kerrankin on aikaa. Voimatreeniä salilla olen jatkanut 3 x viikossa, kävely-hölkkälenkkejä pari kertaa viikkoon ja aloitin myös kuntonyrkkeilyn kerta viikkoon, kun innostuin siitä pari viikkoa sitten. Lepopäiviäkin maltan pitää 1-2. Pt:ni kanssa olen asiasta jutellut ja ollaan mietitty, että mennään fiiliksen mukaan.
Näin ollen, kun lääkärinkin ohjeesta tekee sitä mikä tuo mielihyvää, niin voiko (kovaa) treenaamisella olla myös parantava vaikutus, jos siitä tykkää? Pahin väsymys kun on selätetty, treenikin kulkee hyvin ja uni on parantunut entisestä. Kroppa on valmis suorittamaan, vaikkei pääkoppa sitä vielä töihin palaamisen osalta ole.
Paraneminen on tärkeää, pitäisi myös oppia pois suorittamisesta ja sen mukana selviytymisestä. Kuinka ihanaa olisi osata nauttia matkasta, eikä vain odottaa päämäärää. Ehkä vielä joskus opin. Kiitos näistä ajatuksia herättävistä kirjoituksista. <3
Moikka Reija!
Iso kiitos kommentistasi ja pahoitteluni, kun kesti vastata! <3
Ikävä kuulla sairaslomastasi, mutta toisaalta samalla upea kuulla, että otat vähän iisimmin! Suorittajatyyppi kun olet, niin uskon, että on haastavaa päästää totutusta tavasta irti: eli suorittamisesta myös liikunnan puolella, nyt kun kerrankin on aikaa takoa ihan täysillä.
Suhtautuisin uupumukseen kuitenkin tietyllä vakavuudella ja suosittelen sinua todella pohtimaan vaihtoehtoja kovalle treenille. Vastauksena loistavaan kysymykseesi nimittäin on se, että kova treeni on aina keholle stressitila. Näin ollen hetken aikaa olisi hyvä, että miettisitte PT:si kanssa sitä, että mitä tulisi tilalle hetkeksi aikaa.
On upeeta mennä fiilis pohjalta – mutta jos fiilis vetää kovatehoisiin treeneihin, niin hermostosi ei palaudu. Tässä tulee se hassu seikka, kuinka mieli saattaa hämätä: näen usein jumpilla ihmisiä, jotka valitsevat esim. BodyAttackin BodyBalancen tai joogan sijaan. Henkilöt, jotka ovat jo valmiiksi ylivirittyneessä tilassa (opiskelutahti/työtahti kova tai muu elämän osa-alue haastaa ja kuluttaa voimavaroja). Heidän mielensä sanoo, että kaipaa kovaa treeniä. Kroppa taas tarvitsisi muuta ja koko ajan väsyttää, tuntuu ettei ole täysissä voimissa.
Kovasta treenistä on ok tykätä! Ihana, kun tykkäät treenata! Mutta kova treeni ei tule häviämään mihinkään sillä välillä, kun annat kehollesi vähän aikaa palautua. <3 Ota tämä jakso positiivisessa mielessä: kun otat pull backia nyt, olet myöhemmin taas astetta vahvempi.
Opit varmasti joku päivä pois suorittamisesta. Sitä ei kannata lakaista maton alle tai yrittää poistaa sinusta. Se on upea ominaisuus ja olet parhaimmillasi supetehokas ja aikaansaava! Sen sijaan sitä tulee vain hieman oppia säätelemään ja suitsimaan, jotta sinä itse et väsy.
Kaikki alkaa mielentyöstä: miksi sinä suoritat? Kenelle suoritat? Kuka sinulta vaatii kaikkea sitä, mitä suoritat? Mikä on tavoitteesi tässä elämässä? Vievätkö nykyiset valintasi sinua kohti vai pois päin tavoitettasi?
Ja ennen kaikkea: mitä sinä kaipaat elämääsi lisää?
<3
Palaa minulle vielä, jos sinulla on mitä tahansa kysymyksiä tai ajatuksia, jooko.
Aurinkoa,
x Kipa
Olipa hyviä muistutuksia kiireen keskellä elävälle suorittajalle.
Ihana kuulla, Katja!! <3
Aurinkoista kesää,
x Kipa