TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
16.4.2018

Tiedätkö kuinka aktiivinen olet? Käytä alekoodi Polarin tuotteisiin!

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Tyyli ja kauneus, Yleinen

^ Treeni ei ole tehokasta, jos ei siinä tule hiki!
^Ei kannata lähteä, kun ei vois tehdä, kuin vain lyhyen aikaa.
^ Tänäänkään en kerkiä treenaamaan.
^ Mä en halua olla mikään fitness, vaan että mulla olis hyvä olo.
^ Mä en halua asua siellä salilla.

 

Aika tuttuja juttuja valmennuksista, kuulostaako sinusta tutuilta ajatuksilta? 🙂 Meillä on nykyään helposti tietynlaisia uskomuksia siitä, että olisi jokin oikea tapa liikkua. Esimerkiksi juuri vähän aikaa sitten yhdessä valmennuksessa juteltiin esille se, että ”salilla tulee treenata ainakin tunnin tai puolitoista”.

Käsitys aina vähän muuttuu, kun tässäkin tapauksessa henkilöltä kysyy, että miltä kuulostaisi maksimissaan 35-45 minuutin treeni? Ei välttämättä vaan ole tullut ajatelleeksi, että oikeasti vähempikin voi riittää.

Ei siellä salilla asustaa tarvitse! Vielä vähemmän mennä salille, jos ei vaan ole sun juttu. Liikkua ihmisen pitää, se on fakta. Se ei silti tarkoita sitä, että sun pitää lähteä suorittamaan tyyliin väkipakolla ja hampaat irvessä jotain hoocee-ohjelmaa, johon sulla ei ole motivaatiota – sitä kuuluisaa sisäistä draivia juu nou.

 

Jokainen askel on kotiin päin: tärkeintä on, että on aktiivinen.
Suuri hyöty tulee jo siitä, kun nouset sohvalta tai tuolilta ja liikehdit.

 

Jos nyt vielä oma arjen aktiivisuussankaruus askarruttaa, niin ihana ihana Polar antoi mulle luvan tarjota lukijoilleni tuotteita heidän shopistaan alennettuun hintaan!

 

Siispä lukaise blogin lopusta, miten saat mm. nykyisestä lempparimittaristani, Polar A370 aktiiviisuusrannekkeesta, -20 % alea.

 

 

arkiliikunta

Suhtaudu niin, että arkiliikunta on sun kaveri. Se jeesaa sua saamaan virkeyttä ja jaksamista arkeesi. Saat paremman mielialan, lihaskireydet vähenee ja huomaat, että oikeastaan oman kehon liikuttaminen tuntuu aika mukavalta. Liikunnan pitää tuoda sulle energiaa – ei viedä sitä. (Kuva: Veera Kurittu)

 

 MISTÄ TULEE TAVOITE 10 000 ASKELTA PÄIVÄSSÄ ?

Muutamia painonhallinta- ja elämäntapamuutosryhmiä vetäneenä huomaan, että joitakin 10 000 askeleen raja ahdistaa. Kyseinen määrä askelia on iskostunut sekin meidän päähän vähän pakotteena  ja siitä on tullut yksi niistä mittareista, joilla me voidaan päätellä olevamme epäonnistuneita tai onnistuneita ihmisiä.

 

On tosi helppo mollata itseään siitä, että ”vaan 7689 askelta! No ei tullut ees
kymppitonni täyteen – surkea päivä!”

 

Eihän se päivä surkea ole. Ei vain tullut 10 o00 askelta täyteen.

Mun mielestä siihen kandee suhtautua arvottamatta ja vaan ohjenuorana. 10 000 askelta saanee alkunsa olympiavuodelta 1964, kun japanilaiset struuttasivat markkinoille askelmittarin nimeltä manpo-kei (kymmenen tuhannen askeleen laskuri).

Perinteisesti 10 000 on pidetty japanilaisten keskuudessa onnea tuottavana lukuna.

Eli ei se sun ihmisarvoon kyllä vaikuta ja sun päivä on varmasti ollut tosi kiva. <3 #inhimillinenote

 

Sitä voidaan kuitenkin pitää hyvänä suosituksena, koska askeleen pituudestasi
riippuen 10 o00 askelta on sellaiset 7-7,5 km. Se tosi hyvin. 🙂

 

arkiliikunta

Jos ei askelia kerry muutoin tarpeeksi, niin ala tekemään liikuntaa työksesi…tsik tsik.

ÄLÄ ODOTA ITSELTÄSI LIIKAA, VAAN JAA TAVOITE PIENEMPIIN OSIIN

Odotukset. Just ne, jotka aiheuttavat rimakauhua. Joo, ihmisellä pitää olla tavoitteita, kyllä!

Mutta tavoitteiden tulee olla omia tavoitteitasi, ei kenenkään muun asettamia. Halun tehdä, toteuttaa ja puuahta tulee lähteä susta itsestäsi, ei ulkoisesta pakotteesta. Sun tulee haluta omaa hyvinvointiasi ja hyvää oloasi ja aktiivisesti luoda sitä sekä mahdollisuuksia siihen.

Toisekseen tavoitteiden pitää olla realistisia: on turha asettaa tavoitteeksi sellaista, joka ei voimavarojen vähäisyyden tai ajan puutteen vuoksi ole mahdollista. Ressihän siitä tulee. Ja motivaatio karkaa.

Kolmannekseen sun tavoitteiden pitää peilata sun omaa lähtötilannetta ja -tasoa. Ajatuksena: ei tarvitse lähteä täysillä pyrkimään siihen kymppitonnin askelmäärään, jos sun askeleet ovat tällä hetkellä jatkuvasti 5000 tai alle askeleen hujakoilla.

 

Aloita pienemmästä, se riittää kyllä. Tärkeintä on se, että ylipäätään lisäät aktiivisuutta.
Aloita ensin esimerksi siitä, että lisäät askelia pikkuhiljaa.

 

Polar A370

 

HOMMAA ITSELLESI POLARIN TUOTE  -20 % ALELLA!

Ja sit viikon siistein uutinen! Mä rakastan Polaria. Mulla on syntynyt kyseiseen lafkaan tunneside vuodesta 2000, kun hommasin ensimmäisen sykemittarini. Polar on kautta rantain ollut mielestäni helppokäyttöinen ja toiminnoiltaan riittävä kulloiseenkin tarpeeseeni.

Mitä te ootte mieltä?

Mun ensimmäiset Polarit olivat M21 ja M22. Näillä mentiin 5 vuotta putkeen, kunnes markkinoille tuli FT60 (mulla oli violetti ja valkoinen – what can I say, tykkään tekniikasta 😀 ) ja Polar Loop.

Nykyään multa on löytynyt ranteesta aina joko A360 tai M200, kunnes tuli A370 ja jatkossa ruksutetaan sillä. <3

 

MITEN A370 EROAA A360:STA?

POLAR A370:stä voidaan ajatella päivitettynä versiona A360:stä. Varmaan eniten käyttäjiltä tullut palaute koskennee GPS:n puuttumista.

 

  • A370:ssä on mahdollisuus käyttää puhelimen GPS-mittausta matkan mittaukseen
  • 24/7 sykkeenmittaus: Polar A370 mittaa sykettä automaattisesti viiden minuutin välein liikkeessä ja levossa. Ranneke tunnistaa, kun liikut reippaammin, jolloin laite mittaa sykettäsi tiheämmin. Kun päivän aktiivisuus yhdistetään treeniaktiivisuutesi seuraamiseen saat kokonaisvaltaisemman ja luotettavamman kuvan päiväsi kulusta.
  •  A370 sisältää Sleep Plus -toiminnon: Käytännössä toiminto on ihan sama kuin muissakin mittareissa, mutta Polar tarjoaa Polar Flow:n kautta muita paremmat mahdollisuudet analysoida unta. Unen katkonaisuuden perusteella uni arvostellaan asteikolla 1-5.
  • Jos bongaa vielä kaupasta A360:n, niin se maksaa tällä hetkellä n. 140-160e. Kun hankit alla olevalla koodilla A370:n laite kustantaa 159,20 € eli mielestäni kannattaa investoida!

 

Koodilla COACHINGKIRA saat Polarin shopista esimerkiksi A370 aktiivisuusrannekkeen TAI MINKÄ TAHANSA POLARIN TUOTTEEN -20 % alennuksella. Käy kahmaisemassa omasi jo tänään!

Tarjous on voimassa 16.4.-23.4.2018 eikä koske Polarin hevostuotteita. 

 

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Energisempi ja aktiivisempi arki – uusi ryhmä Facebookissa!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira_wellness ***

instagram


27.1.2017

Vinkki kiireiseen päivään: arjen pienet ja helpot aktiivisuusvalinnat

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Yleinen hyvinvointi

Tänään on itselläni sellainen päivä, että arkiliikuntaa tulee todennäköisesti melko vähän. Klo 12-20 olen Keilarannassa Terveysvalmentajakoulutuksessa.

Treenit jäävät osaltani väliin, sillä tunnen itseni siinä, etten ole klo 20-21 treenaaja. Ja se on ok.

Lisäksi aamulla kävin ihanassa LPG-hoidossa, josta taas en halunnut luopua (olisin voinut siirtää ja mennä treenaamaan), sillä se tekee keholle hyvää. Joten aamutreeni jäi väliin, sillä ennen hoitoa tulostelin aamulla tämän päivän koulutusmateriaaleja. Kukonlaulun aikaan kun en halunnut herätä, sillä unta oli saatava palloon.
Kuulostaako tutuilta haasteilta? 🙂

 

Kun päivä on aikataulutettu, sopeuta tekemistäsi siirtymien ja mahdollisuuksien mukaan

Päivän aikataulut eivät millään anna myöten liikunnalle, koska aamuvarhaisella ei halua nousta (priorisoi unta) eikä iltamyöhään treenata päivän jatkeeksi (priorisoi hyvissä ajoin nukkumaan menoa). Myöskään koko päivän aikana ei saa varastettua treeneille aikaa (koska on liesussa päivän).

Mikä silloin eteen?

Tuunaus.

Et ehkä pääse varsinaisesti treenaamaan (ja se ei ole vakavaa) päivän mittaan. Toisaalta itse treenaaminen ei olekaan päätarkoitus – vaan arjen aktiivisuus.

Siksi tänään teen pieniä valintoja ja tuunauksia, joista päivän mittaan koostuu suurempi puro.

 

Arjen pieniä aktiivisuusvalintoja, joita itse tällaisena päivänä teen ovat:

– Kävely julkisen sijaan, jolloin saat helposti arkiaktiivisuutta päivään

– Seisominen julkisessa istumisen sijaan, jolloin saat pidennettyä lonkkia ja suoristettua selkää

– Päkiöillenousuja odotellessa kyytiä tai seisoessa pitkiä aikoja, jolloin pohkeet vetreytyvät

– Hissin vaihtaminen portaisiin niin ylös mennessä, kuin alastullessakin, jolloin askelia kertyy puolihuomaamatta

– Pitkiä aikoja istuessa nouse kerran-pari tunnissa seisomaan, jotta saat suoristettua lonkat ja pyöräytettyä hartiat muutaman kerran edestä taakse

– Päivän sisältäessä paljon istumista vie tuoli vähän pidemmälle pöydän äärestä ja nosta toisen jalan nilkka koukussa toisen polven päälle, näin saat hyvän lonkan aukaisun – tähän voi vielä lisätä alemman jalan pumppauksen: nosta tukijalan kantapäätä ilmaan kuin päkiänousussa, jolloin lonkan avaus tehostuu

– Käytä lounastauot hyväksi ja tee 10-20 min happihyppely lounastauolla enne eväiden tai lounaan nauttimista

 

Tuunattavat asiat voivat siis olla hyvinkin pieniä. Ei tarvitse kurkotella tähtiä taivaalta.

 

Mitä homma tarvitsee toimiakseen?

Se toki tarvitsee sen, että otan olkalaukun sijaan repun, koska aion kävellä kotoa keskustaan. Se tarvitsee myös sen, että lähden kotoa ajoissa, jotta kerkiän määränpäähän kävellen.

Lisäksi se tarvitsee päätöksen ja oman tavoitteeni mukaisen henkisen sitoutumisen: olen päättänyt tehdä näin, sillä tiedän itselläni olevan virkeämpi, reippaampi ja hyvinvoivampi olo.

Kun valinnat ovat omasta tavoitteestasi lähteviä teet valintoja – et luopumisia. Sen sijaan, että esim. miettisit että luovut bussista ja luppoajasta kotona mieti mitä saat tilalle. Saat raikasta ilmaa, näet ja koet aamun, saat kevyen hien ja ennen kaikkea kehosi saa liikettä.

Puhumattakaan kevyen liikunnan terveyshyödyistä.

Tärkeintä on oma usko ja ymmärrys siitä, että sinä voit vaikuttaa. Sinulla on voima ja valta tehdä nämä valinnat, joilla hyvinvointiisi ja terveyteesi on mahdollista vaikuttaa suotuisasti.

Kun näet ja sisäistät sen, teet itsellesi suotuisia valintoja. Tiedä ja luota itseesi siinä, että sinussa on se voima.

 

Mitkä ovat sinun aktiivisuuskikkasi?

Ihanaa viikonlopun odotusta kaikille!
-Kipa

 

Ps. Olipa kaunis aamu tänään Tööönölahdella (kts. linkki alla). Kävelyä kertyi 27 minuuttia raikkaassa aamuilmassa. Se on aina jotain. 

Aamukäppäilyä heräilevällä Töölönlahdella.


21.3.2016

Miksi sinun kannattaa syödä hiilihydraatteja?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Hiilihydraatteja vastaan on taisteltu kynsin, hampain, blogikirjoituksin, Facebook-päivityksin ja naapuripihojenkin välillä jo jonnin aikaa. Nyt taistelutantereen tomun alkaessa pikkuhiljaa laskeutua haluan kirjoittaa ”hiilareista” vähän toisesta näkökulmasta, kuin siitä, ”että ne lihottavat”:

96

  • Miksi hiilihydraatit ovat tärkeitä?
  • Mitä on hiilihydraattien nauttimiseen liittyvä serotoniini?
  • Mikä on kuntoilijalle optimaalinen hiilihydraatin tarve?
  • On olennaista löytää juuri sinulle sopiva menetelmä: yleistyksistä yksilöllisyyteen

Vähäinen hiilihydraattimäärä madaltaa mielialaa vähentämällä mielihyvähormoni serotoniinin tuotantoa

Yhden teorian mukaan liian vähäinen hiilihydraattien saanti heikentää mielialaa. Teoria on nimeltään Cabohydrate depression –teoria, jonka mukaan liian vähäinen hiilihydraattien saanti vähentää mielialaa (Wurtman & Wurtman 1989, 1995). Naisten on (voisikohan tämä aiheuttaa sen, että me naiset olemme miehiä persompia makealle?? ;D ) huomattu olevan miehiä alttiimpia vähentyneen hiilihydraatin saannin vaikutuksesta mielialan muutoksille, sillä naisilla on jo luontaisesti miehiä vähemmän serotoniinia keskushermostossaan.

Kuulostaa pätevältä, kyllä, mutta vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksia on tutkittu puutteellisesti. Tästä löytyi enemmän tietoa Pronutrionistin sivustolta.

Koska tykkään jo muutenkin kirjoittaa pitkiä tekstejä, niin en ihan hirveästi lähde avaamaan kyseisen linkin sisältöä. Rapsutan vain hieman.

Pronutrionist Reijo Laatikainen toteaa, että ”lyhytkestoisissa tutkimuksissa mieliala on näyttänyt kohentuvan enemmän tai olevan samankaltainen kuin vähärasvaisella ruokavaliossa, kun taas  vuoden ja kahden vuoden mittaisessa tutkimuksessa vähärasvainen ruokavalio pärjäsi paremmin kuin hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio.

Eräässä satunnaistetussa tutkimuksessa runsas nopeiden hiilihydraattien saanti lisäsi lieviä depressio-oireita. Siten carbohydrate depression -hypoteesia ei ole voitu vahvistaa todeksi.”

Mitä voimme tästä päätellä? Reijo Laatikainen kirjoittaa siitä, että ns. älyllisiin toimintoihin nähtävimmin vaikuttavat vähäinen hiilihydraatin (glukoosin) saanti ja/tai vääränlainen rasvahappokoostumus (tällä lähinnä tarkoitetaan sitä, että ruokavaliossa on liikaa tyydyttynyttä rasvaa suhteessa monityydyttymättömään rasvaan, jota aivojen hyvinvoinnin kantilta tulisi olla suhteessa enemmän).

Mielenkiintoista on myös stressitasojen ja samanaikaisen vähäisen hiilihydraatin saannin yhteys heikentyneeseen muistiin ja älyllisiin toimintoihin. Taas tullaan siihen, että olemme yksilöitä ja ihminen on kokonaisuus. 🙂

Miten aivoissa kehittyy hyväboogiehormonia serotoniinia?

Serotoniini on keskushermostossa tryptofaani-nimisestä aminohaposta muodostuva hormoni, joka kohottaa mielialaa. Hiilihydraattipitoisen ruoan nauttiminen nostaa insuliinitasoja, jolloin aivoihimme kulkeutuu tryptofaania. Serotoniinia saamme siis syömällä hiilihydraattipitoisia ruokia ja näin meille tulee superhyvä boogie.

 
Aivomme tarvitsevat hiilihydraattia vaikka pärjää ilman niitäkin

Olen kirjoittanut aikaisemmin VHH-ruokavaliosta: http://www.terveysblogi.fi/blogi2/33-vahahiilihydraattinen-ruokavalio-sopiiko-se-sinulle, jolloin nostin esiin muutamia myyttejä aiheeseen liittyen.

Hiilihydraattikeskusteluissa on hyvä muistaa 5 olennaista seikkaa:

  • Aivot käyttävät energianlähteenään glukoosia, jota saamme hiilihydraateista. Keskimäärin aivojen toimintaan kuluu 20 prosenttia elimistön energia-aineenvaihdunnasta. Aivot tarvitsevat polttoaineekseen päivittäin noin 140 g glukoosia.
  • Keholla on taito sopeutua matalahiilihydraattiseen ruokavalioon ja siten alhaisempaan veren glukoositasoon (tästä lisää yllä olevasta linkistä)
  • Sopeutumisen tulee tapahtua pikkuhiljaa, ei kertarysäyksellä. Voidaan sanoa, että mikäli rasvaa ja proteiineja on ruokavaliossa riittävästi ihminen selviytyy myös ilman hiilihydraatteja. Eri asia on, että haluaako tai aktuaalisesti voiko.
  • On hyvä huomioida yleiset elämäntavat sekä päivittäinen arkiaktiivisuus.
  • Treenin laatu ja määrä vaikuttavat. Metsässä samoilu, seinäkiipeily ja maratonjuoksu vaativat kaikki vähän erityyppistä ruokavalion optimointia puhumattakaan siitä, millaisia arkiaktiivisuusvalintoja henkilö tekee työ- ja perhe-elämänsä ohella.

Aktiivikuntoilija tarvitsee hiilihydraatteja jopa puolet päivittäisestä energiansaannistaan 

Aina mitä tahansa treenatessamme pääasiallinen energianlähde on hiilarit. Tarkemmin sanottuna glukoosi ja glykogeeni. Kun lepäämme tai olemme paljon aloillamme lihaksistomme käyttää tehokkaasti rasvaa energianlähteenään.

Se, mikä meille kullekin itsellemme sopii on käytännössä kokeilun arvoinen juttu.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mikäli treenisi on kovaa ja korkealta sitä enemmän hiilihydraatteja sinun tulisi nauttia. Mikäli tykkäät treenata rennon letkeästi ja ottaa pidempää treeniaikaa, hiilihydraatin tarpeesi on vähäisempi: pitkäkestoinen suoritus lisää rasvan käyttöä energiaksi.  Kuntoilijoille sopiva hiilihydraattien määrä voi liikkua välillä 30-70% päivittäisestä energiansaannista.

Yleistyksistä yksilöllisyyteen – oikea määrä hiilihydraatteja riippuu monesta eri tekijästä

On hyvä muistaa myös yksilölliset erot. Suosittelen PT-asiakkailleni aina kehonkoostumusmittausta (esim. InBody-laitteella), josta saadaan perusaineenvaihdunta ja tärkeimmät kehon ”strategiset mitat” eli lihasmassan määrä, rasvakudoksen määrä, keskivartalon (viskeraalinen) rasvamäärä sekä mahdollinen tavoiteltava painonpudotusarvio.

Lisäksi kun yksilöllisistä eroista puhutaan, niin kenelläkään oikeastaan ole oikeaa kaavaa, joka toimisi juuri Sinulle. Ravitsemuskeskustelua on mielenkiintoista seurata sivusta, kun jokaisella koulukunnalla on kertoa oman näkemyksensä parhaimmat puolet ja vaikutukset.

Näissä seikoissa on aina huomioitava yksilöllisyys: kaikki kunnia asiantuntijoille ja ravitsemustieteille (!), mutta loppujen lopuksi kyse on oikeanlaisista suhteista, erilaisten seikkojen yhteisvaikutuksista sekä ihmiskehon sopeutumiskyvystä, kuten yksilöllisesti huomioitavat hormonitoiminta, ihmisen biokemialliset ominaisuudet, henkilön aktiivisuus, suoliston toiminta, syömistavat ja laatu, hermostolliset seikat jne.

Eli monta sellaista seikkaa, josta kukaan ei voi juuri Sinun kohdallasi sanoa olevan kiveen hakattua. Joidenkin meidän ihmisten keholla vain on tehokkaampi kyky käyttää rasvoja tai hiilihydraatteja energianlähteenään. Jotkut tulevat toimeen vähemmällä kilokalorimäärällä jonkun täytyy tuplata tai triplata vierustoverinsa syömismäärät.

On hyvä huomioida, että tietyn koulukunnan edustajan näkemys on aina jonkinlainen yleistys – on siis turha kiistellä siitä, mikä koulukunta on optimaalisin ja paras.

Terveyttä ja hyvää oloa, ystävät! <3
Kipa

Mitä ajatuksia hiilihydraattihysteria sinussa herättää? Kommentoi alle ja jaa artikkelia!


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020