9.2.2017

Coachingkira-blogi nyt FitFashionissa!

Coachingkira-blogi: omakoutsi takataskussa

Viime vuoden lopulla FitFashionilta kysyttiin, josko olisin halukas bloggailemaan Terveysblogin lisäksi myös heillä. Siitä se ajatus sitten lähti, ja homma starttasi helmikuun alussa. 

En ole ihan tyypillinen bloggari siinä mielessä, että kyseisestä blogista harvoin saa lukea hehkutusta elämästäni tai saavutuksiani salilta tai keittiössä. Mielestäni näitä blogeja on jo sen verran, että niillä pärjätään kyllä. Haluan olla uskollinen omalle tyylilleni: koutsaamiselle ja konkreettisten vinkkien antamiselle ja ajatusten herättelylle. Kyllä siellä jatkossa persoonakin esiin tulee. 🙂

Haluan laajentaa ja laajentua, kerätä tietoa ja jakaa sitä, rikkoa uskomuksia ja kehittää uutta. Mielestäni oma maailmamme ei kehity sillä, että kopioimme toisiemme tekemisiä tai vertaamme itseämme ja omaa elämäntyyliämme muiden vastaavaan – meillä itsellämme on vastaukset hyvinvointiimme.

Oma maailmamme kehittyy sillä, että käännämme katseemme itseemme. Kyseenalaistamme, kuuntelemme ja peilaamme itseämme ja kehoamme. Opimme omista kokemuksistamme ja tuntemuksistamme. Inspiroitua muista aina voi – samanlaista elämää tai terveyttä, kuin sinulla, ei kuitenkaan ole toista. <3

Olemme uniikkeja.

 

Käy lukemassa ja kommentoimassa: Coachingkira-blogi .

 

Toiveita ja ajatuksia aiheista saa laittaa myös tänne kommenttikenttään!

-Kipa Coachingkira Tiivola 😉

 

31.12.2016

Vuosi 2017: voimavarojen kohdentaminen

Voimavarojen kohdentaminen auttaa kanavoimaan energiaa

Vuoden 2016 loppu yllätti minut täysin. Olin varautunut keräilemään voimia melko chilliin tahtiin ensi vuotta varten, jolloin työlistalla on uusia tuulia ja pitkiä päiviä.

Jouduin kuitenkin neljännen kerran elämässäsi pohtimaan miksi hamuan asioita liikaa? 😄 Toistuvasti. Vuodesta toiseen.

En jotenkin koskaan opi, että minua on vain yksi, vuorokaudessa on 24 tuntia ja en kykene kaikkeen.

Seuraavaksi kiinnostaakin kysyä: milloin opin?

Aion todella keskittyä nyt siihen, että kanavoin energiaa vain ja ainoastaan sellaisiin jutskuihin, joita todella haluan tehdä. Koska haluan yhä olla monessa mukana minun tulee ymmärtää se fakta, etten vain voi tehdä kaikkea kaikille kaiken aikaa – vaan siksi, että haluan jeesata.

 

Voimavarojen kohdentaminen alkaa rehellisyydestä itselleen 

Totuus on, että yksi ihminen ei voi eikä hänen kannata tehdä kaikkea. Liikaa asioita ei vain voi olla samaan aikaan, sillä kapasiteetti on loppujen lopuksi rajallinen. Ihminen ei ole kone.

Rehellisesti minun on tunnustettava itselleni, etten voi tehdä kaikkea.

Oma voimavarojeni kohdentaminen lähteekin kysymyksestä mitä minä haluan tilalle?

Haluan selkeyttä ja haluan pitää asiat hanskassa. Tällä viikolla asiat eivät ole olleet hanskassa. Olen sekoillut töideni kanssa syystä että asioita ja uutta tulee liikaa kerralla.

Tein oharit kahteen kertaan kahdelle eri PT-asiakkaalleni. Mielessäni pyörii kysymys: millainen personal trainer jättää tulematta sovittuihin yhteistreeneihin?😳😳

Haluan selkeyttä. Haluan muistaa missä minun pitää olla ja milloin. Minun pitää muistaa hallita oma aikatauluni ja muistaa käyttää kalenteria.

Kysyn aina ensin mentoroitaviltani mikä on tavoitteesi? Seuraava kysymys on miten konkreettisesti pääset tavoitteeseesi?

Hetken valmennettua itseäni tiedän, mitä minun pitää ensi vuonna tehdä.

Tiedän myös, miten sen teen.

1.
Opin sanomaan enemmän ei.
Puuhastelu on minulle luontaista, tykkään siitä. Olen aina ollut henkilö, joka on helposti monessa mukana. Enkä tajua muistaa, että olen jo valmiiksi monessa mukana. 😄

Ensi vuonna puuhastelen vähemmän ekstrajuttuja.

2.
Kalenteriin ajat heti.
Saatan sopia asioita lennosta. Lennosta tarkoittaa sitä, että luotan muistiini. “Muistan kyllä kirjata tämän myöhemmin ylös”. Niin just – en.

Ajat heti kalenteriin, por favor, niin kenenkään ei käy hullusti.

3.
Vähennän jostain, sillä jotain tulee tilalle.
Olen vähentänyt jo jumppia viikkotasolla 8 tuntia yhteensä. Se itsessään on ollut vaikea ja
haikea päätös.

 

Nyt joudun haikein mielin toteamaan, että vähennän myös valmentamista. Toimin vähemmän PT:nä, sillä työni Työhyvinvointivalmentajana vie viikosta konkreettisesti 27 tuntia plus matkat. En kerkiä kaikkialle.

En odota itseltäni, että kerkiän kaikkialle.

Odotan kyllä innolla vuotta 2017. Siitä tulee eeppinen!

 

Uuden vuoden uudet tuulet

Tammikuussa (ja siitä eteenpäin) Työhyvinvointivalmennus vie suuren osan viikosta.

Sen lisäksi innostuin joulupäivänä pistämään pystyyn 5 painonpudotusryhmää Facebookissa, joiden ylläpitäjänä toimin – toki siihen lisäksi vielä rakas Sokeripommi-ryhmä. 💕 Nämä kuusi vertaistukiryhmää pitävät kännykkäsormet virkeinä. 😉😇

Tammikuun loppupuolella aloitan tuoreen blogini FitFashion blogiyhteisössä bloginimellä Coachingkira. Blogini keskittyy enemmän omaan ajattelun virtaani ja raotan siinä hieman enemmän omaa arkeani.

Rakas Terveysblogi on ja pysyy vielä omanaan!

Niin muuten, mikäli tulee jotain aihetoiveita FitFashion blogiin, niin otan vastaan mielelläni – laita viestiä vaikka inboksiin! 🙃🙂

Jumppia ohjaan ma, ti ja pe. Niistä en voi luopua, sillä ryhmäliikunnan ohjaus on yksi parhaimpia duuneja maan päällä!

Lisäksi yrittäjän ammattitutkinto jatkuu vielä reilun vuoden, jonka jälkeen liiketoiminta olisi toivon mukaan kirkastettuna useampaan
otteeseen. 🤔😜

Häitä koitan suunnitella aina, kun siihen on aikaa. Voihan olla, että häistä tulee…astetta enemmän improvisoidut. (Ei vaiskaan, kyllä sen puvun
kerkiää sitten jossain vaiheessa hankkia – ja papin…) 👍

Käväisi mielessä, että olisin aloittanut Crossfitin, kun kerta jumpat vähenevät ja niistä vapautuu aikaa – kunnes tajusin, että aikaa ei kyllä ole vapautunut juuri yhtään eli Crossfit saa jäädä tulevaisuuden haaveeksi vielä vähän aikaa.

Voimavarojen kohdentamisen alkoi siis jo keinosta nro 1: sanoin ajatuksilleni ei.

Vanha koira voi sittenkin oppia uusia tapoja! 😅

 

IHANAA JA ENERGISTÄ UUTTA VUOTTA 2017 – kiitos ihan kaikille, kun olette kulkeneet tämän vuoden matkaa Terveysblogin ja minun kanssani!

PS. Facebookissa melkein 2000 tykkääjää täynnä (sydämiä ihan sikana tähän)!!💜

Kiitoksin,
Kipa

19.11.2016

Mitä bloggaaminen on tuonut henkilökohtaiseen elämääni ja ajatukseni blogiyhteistyöstä

Blogiyhteistyön tulee olla linjassa blogin sisällöntuotannon kanssa

Bloggausmaailmassa päivän sanaksi nousee blogiyhteistyö. Olen miettinyt tätä jonkin verran perustettuani Terveysblogin 2012.

Terveysblogin (=minun) periaatteenani on puolueettomuus. Haluan tuottaa puolueetonta tietoa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyen, jonka osa-alueina ovat:

  • Ruokavalio
  • Liikunta
  • Mielen- ja stressinhallinta (eli itsensä johtaminen)
  • Sosiaaliset suhteet
  • Elämästä nauttiminen ja hetkessä eläminen

Ny Reenataan -blogin Anne & Elina kävivät lukijoineen testaamassa kehittelemäni Functional Flow -tunnin marraskuussa 2015. Bloggareiden välinen yhteistyö on kullan arvoista!

Välillä yhteydenottoja tulee milloin miltäkin taholta, ja viimeisimpänä tuli blogiyhteistyöehdotus eräältä yritykseltä, jonka toimeksiantajana toimi kasino. Yhteistyön tavoitteena oli, että he kirjoittaisivat puolestani artikkelin kasinopeleistä ja uhkapelistä ja minä saisin siitä 50€.

En hetkeäkään miettinyt kieltäytyessäni tarjouksesta. Ensinnäkin työni on saada ihmiset liikkumaan ja voimaan hyvin, kuuntelemaan ja kunnioittamaan kehoaan ja itseään sekä pyrkimään pois riippuvuuksista. En koe, että kasinopelien mainostaminen Terveysblogissa on blogibrändin – ja oman brändini – kannalta tavoitteenmukaista.

Bloggaaminen on aina jollain tapaa subjektiivista eli puolueeton on sinällään vähän väärä sana. Bloggarin itse on kuitenkin tunnettava itsensä ja kirkastettava sanomansa lukijoille: menestyvä blogi ei voi olla sillisalaattiblogi ja rönsyillä kaikesta maan ja taivaan välillä. Varsinkaan rönsyillä aiheista, jotka ovat imagoriski blogille tai kirjoittajalle.

Bloggaamisen myötä olen löytänyt uudelleen sisäisen ääneni

Lapsena kirjoitin paljon. Kirjoitin enimmäkseen satuja Aapeli-nimisestä peikosta. Sukuni ihasteli niitä, äitini oli haltioissaan. Sain kirjoittamiseen kannustavaa tukea ja rakastin sitä.

Vanhemmiten satujen kirjoittaminen jäi ja yläasteella kirjoitin paljon runoja. Muutama vihko taitaa olla tallessakin jossain. Kirjoittaminen on itselleni ollut terapian hienoin muoto: olen saanut sisäisen ääneni esille ja konkretisoitua ajatuksiani.

Lukioaikaan kirjoittaminen jäi kokonaan. Yliopistoaikaan kirjoittaminen keskittyi koulutehtäviin, kandiin ja sittemmin graduun. 😉

Blogin aloitettuani olen saanut uudellen tatsin sisäiseen ääneeni. Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia. Eniten blogin kirjoittaminen on opettanut minulle kysymyksestä ”miksi”. Miksi minä haluan blogata?

Meillä jokaisella on omat polkumme kuljettavana

Meillä jokaisella on erilaisia syitä blogata. Minun miksi on tiedon jakaminen, luomisen tarpeen täyttäminen ja kehittävän ajattelun herätteleminen. Haluan kohdata ja puhutella samanhenkisiä ihmisiä ja toisaalta koskettaa henkilöitä, jotka vielä etsivät sisäistä ääntään. Haluan verkostoitua, saada ja jakaa positiivista energiaa.

Ilokseni olen huomannut, kuinka hyvinvointibloggareiden keskuudessa on todella hyvä pore: kaikilla on samansuuntainen ajatusmaailma ja sama missio: jakaa hyvinvoinnin sanomaa. Olen tavannut matkan varrella upeita tyyppejä!

Tänä päivänä huomaan, että blogista on tullut enemmän, kuin harrastus. Siitä on tullut sydämen asia. Siitä on tullut pala elämääni. 

Ja hassua on huomata, kuinka se näkyy päivittäisessä elämässäni: mietin kaupungilla kulkiessani, kuinka milloin mistäkin saisi hyvän blogipostauksen. Otan useita kuvia viikottain ihan vaan varmuudeksi, koska kuvattava aihe tuntuu hyvältä aiheelta kirjoittaa joku päivä. Ja joka päivä mielessä on jokin hyvä videoidis, joita vieläkin tulee toteutettua liian harvoin.

Kirjoittamani stoorit eivät enää ole satuja Aapeli-peikosta eikä runoja teini-ikäisen tunteikkaasta elämästä. Ne ovat silti sydämellä valittuja aiheita, jotka kumpuavat tosielämän keskusteluista ja kohtaamisista.

Blogiyhteistyö on mahdollisuus luoda kaikille hyvää

Olen aina valmis keskustelemaan jatkossakin blogiyhteistyöstä eri bloggaajien ja yhteistyöyritysten kanssa. Olen aina ollut sitä mieltä, että yhdessä me kaikki olemme enemmän.

Blogini sisältö ei kuitenkaan ole muokattavissa rahalla. Sisältö on ja pysyy mainitsemieni kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueissa: niiden kehittämisessä, syventämisessä ja jalkauttamisessa ihmisten arkielämään.

Haluan, että blogiyhteistyö on kaikille win-win. Myös lukijoilleni: lukijoideni tulee saada oikeat ja puolueettomat tiedot kirjoitettavasta aiheesta. Tarkoitan siis rehellisyyttä ja aitoutta. Sillä jos ihminen menettää rehellisyytensä ja aitoutensa, niin rahakaan ei enää auta.

Parhaimmillaan hedelmällinen blogiyhteistyö edistää kaikkien hyvää – oman blogini tapauksessa hyvinvointia. Kaikkien hyvä edellyttää avointa ja läpinäkyvää informaation jakamista.

Kiitos, että luette blogiani!

<3: Kipa

Terveysblogi 2020