TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
terveys
9.8.2017

Hyvä olo | Mitä hyötyy jakamalla somessa julkaisujaan?

  • Posted By : delwigdi/
  • 4 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

HYVÄ OLO | KUINKA SÄ NIINKU VOIT?

Inspiroiduin muokkaamaan vanhaa kirjoitustani, koska aika ajoin erityisesti somessa huomaa yllättäviin kommentteihin ja kysymyksiin. Eikä se aina somea koske, kyllähän sitä jonnin verran draamaa löytyy ihan face to face tai puhelimitse käytävissä keskusteluissa. 😀

Koko tämä otsikko alkuperäisesti lähti siitä, että olimme jutelleen kaverini kanssa puhelimessa siinä vaiheessa 30 minuuttia, kun hän snadin hiljaisuuden jälkeen kysyi: ”mut kuinka sä niinku voit?”

Toi oli musta mahtava kysymys! Ihan vaan jo siksi, että se tuli niin aidosti ja suoraan. Yleensä on tottunut kuulemaan ”mitä kuuluu” tai” miten menee” -tyyppisiä kysymyksiä vähän niinku lennosta.

Tiedättekö, kun joskus joku päivittäin kuultu asia esitetäänkin aivan toisella tavalla? Kuluneen sijaan siitä tuleekin vahva ja herättelevä?

 

hyvä olo

 

Mä jäin oikein mutustelemaan kysymystä ja samaan aikaan en voinut olla ajattelematta some-maailmaa. Tai keskustelupalstoja. Tai ylipäätänsä sellaisia mestoja, joihin ihmiset saavat vapaasti kommentoida.

Miksi niin usein moni keskustelu ajautuu jyrkkien kommenttien ja ehdottomien näkökulmien esittämiseen? Miksi niin usein monella on jo lähtökohtaisesti ajatus siitä, että on ok sylkäistä ensimmäiseksi mieleen juolahtaneet ajatuksensa ilman suodatinta näppäimistölle?

Onko se oikeasti kateutta vai onko se pahaa oloa?

Aika ajoin törmää myös näihin epäileviin Elleihin ja Erkkeihin, jotka ovat varmoja, että esim. jonkin julkaisusi takana on oma lehmäsi haudattuna ja todennäköisesti vielä naapurisikin sika?

 

Miksi ylipäätään kommentoida, jos ei kommentissa ei ole ketään hyödyttävää sisältöä?

 

HYVÄ OLO | MITÄ HYÖDYT JAKAMALLA JULKAISUSI?

Ajattelin aluksi, että en tartu tähän esimerkkinä. Mutta nähtävästi tartuinpa silti. 😀

PT-kollegani Anni Vallius kirjoitti blogissaan ”Olenko valmis auttaman ilmaiseksi?” omista ajatuksista aiheeseen liittyen. Niin, että mitä sitä hyötyy postatessaan kirjoituksiaan jonkun ryhmän seinälle.

Mitä omaan bloggaamiseeni tulee, niin itselläni bloggaaminen antaa merkitystä. Merkityksellisyyden kokeminen tekemisissään on tärkeää.

Blogiin saa laitettua aika hitokseen vapaa-aikaa. Itse kirjoittaminen, kuvien ottaminen, editointi ja valitseminen, videointi ja niiden kokoon kurominen ja tiedon keruu, jäsentely ja jalostaminen. Suunnittelu.

Näihin menee aikaa. Konkreettisia ilmaisia työtunteja. Lisäksi olen kouluttautunut melko kovalla rahalla ja opiskelen aktiivisesti etsimällä tietoa jatkuvasti ja jalostamalla sitä käytäntöön.

Ja tämä on oma valintani, olen valinnut tehdä näin. Miksi se jotakuta toista risoo? Onko se sitten vain niin, että kommentoijalla itsellään ei ole sillä hetkellä hyvä olo?

 

hyvä olo

 

Kyllä se kieltämättä vähän ihmetyttää, kun joku miettii ensimmäisenä tekemisistäsi, että mitä sinä hyödyt tästä? Oletko valmis auttamaan asiakkaitasi ilmaiseksi?

Se ihmetyttää, mutta itseasiassa se on hiton hyvä kysymys! Kiitos tästä!

 

Mitä minä hyödyn on tiedon jakaminen: mitä useampi ihminen lukee tekstejäni, sitä enemmän jakamani tieto liikkuu. Mielestäni tieto on tehty jaettavaksi, ei pimitettäväksi. Ja joistain aiheista minulla on tietoa ja työni kautta kokemusta. Lisäksi minulla on tiedon jakamiseen aito halu. Miksi siis en jakaisi?

 

Se on oma päätökseni käyttää omaa vapaa-aikaani tähän blogiin. Ja jos se jotakuta ihmetyttää, niin minkäs sille voi. 😀

Kautta rantain evoluutio ja luonto on karsinut sellaiset asiat ja olennot pois, joista ei ole koko systeemin kannalta hyötyä. Tullaan siis omaan näkemykseeni ja minun sisäiseen motivaatiooni: koen tekeväni jotain hyödyllistä ja tuovani ihmisille arvoa tuottamalla blogitekstejä.

Sitä varten minä haluan olla tällä pallolla: tehdäkseni jotain hyvää ja merkityksellistä. Tiedän, että maailma on iso. Yksi bloggaaja jostain Taka-Töölöstä ei globaalilla tasolla hetkauta.

Omassa pikku elämässäni minulla on merkitys. Ja that’s all that matters.

Minusta on tärkeää, että ihminen tehdessään jotain kokee merkityksellisyyden tunnetta. Jos et koe esimerkiksi työtäsi merkityksellisenä, et siinä sisäisesti motivoidu, vaan sinua ajaa ulkoiset motiivit.
Ja silloin sinä uuvut. Uupumisesta ei tule hyvä olo.

En ole se, joka esittelee meikkivälineet, varjostukset ja tyylit. En ole sisustaja. En ole muotikonkari enkä fitness-kisaaja. Näihin minulla ei ole annettavaa, joten en siis kirjoita niistä. Askartelukin tuottaa päänvaivaa ja ala-asteella vaihdoin heti tilaisuuden tullen käsityöt puutöihin. 😀

Ei siis myöskään askarteluapaskartelua.

Mutta jos se liittyy ravitsemukseen, liikuntaan, arjen jaksamiseen, uneen, itsensä johtamiseen ja hyväksymiseen, positiiviseen kehonkuvaan ja läsnäoloon, niin täältä pesee – jatkossakin. Ja jaan linkkejäni satavarmasti!

Minun motivaattorini on sinun laadukkaampi arki tuottamalla konkreettisia työkaluja ja tarjoamalla näkökulmaa ja ajateltavaa.

 

hyvä olo

 

Sitä minä hyödyn. Omassa pikku ihmemaassa pääni sisällä se on minulle suuri arvo ja intohimo. <3

Ja olenko valmis auttamaan ilmaiseksi asiakkaitani? Autan koko ajan. Tekstit ovat myös heille. Tekstit ovat kaikille aiheista kiinnostuneille. Mutta jos minulta tilataan ja ostetaan palveluita, niin kyllä – ne maksavat. 🙂

Tätä ei varmaan tarvitse perustella sen enempää. Ihan, kuin autonkorjaajalle maksetaan auton korjaamisesta tai Woltille ruoan kuljetuksesta kotiin.

Sen sijaan, että julkaisisin tekstejäni mainostaakseni palveluitani? Miksi niin tekisin? Minä teen tätä, koska tykkään tästä. Se riittää perusteluksi itselleni ja riittäköön perusteluksi epäilijöillekin. 🙂

Bloggaamisesta tulee mulle hyvä olo. <3

 

 

Joten kaikille heille, jotka kommentoivat muiden tekstejä, linkkejä tai näkemyksiä epäilevään, lyttäävään tai jopa halventavaan tapaan, niin muistakaa vastapuolen olevan toinen ihminen.

Heillä on omat taustansa ja polkunsa. Heillä todennäköisesti on tarinansa miksi tekevät sitä mitä tekevät. Aivan, kuin sinulla joka kommentoit negatiiviissävyisesti muiden tekstejä: sinullakin on oma tarinasi taustalla, joka muokkaa sometaitojasi.

Ettet vain purkaisi pahaa oloasi muihin?

Ennen, kuin kirjoitat, lyttäät tai mitään muutakaan haluan kysyäkin sinulta: mitä sinä hyödyt siitä, että jaat kyseisen kommenttisi?

Ja seuraavaksi kysyisinkin sinulta: kuinka sä niinku voit? <3
x Kipa

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Motivaatio hukassa | Mistä löytää se?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3


24.6.2017

Herkuttelu | Minun herkuton(?) Juhannus

  • Posted By : delwigdi/
  • 2 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

Herkuttelu | Herkun merkitys vaihtelee

Tuli tässä Juhannuksen vieton keskellä mieleeni herkku-aiheinen postaukseni, jossa pohdin mitä herkku on, miksi mielitekomme usein kohdistuu juuri herkkuihin ja mitä herkku kellekin tarkoittaa.

Ihanaa myös hei, kun kommentoitte ja luotte hommaa kanssani yhdessä! <3 Muutama hyvä kommenttikin nimittäin tuli. Yhteenvetona voisi sanoa, että herkku tarkoittaa jotain makeaa, suolaista tai sellaista, jota ei tituleerata ruoaksi tai ”terveelliseksi” (lue: tyyliin sisältää lisättyä sokeria, kovaa rasvaa, suolaa tai on näiden yhdistelmä).

Olen sitä mieltä, että herkun merkitys vaihtelee: joskus se on juurikin freesi ja ruokaisa salaatti, jossa kananfileet tai vuohenjuustot on vimpan päälle valmistettu. johonkin hetkeen se on se herkuttelu.

Joskus taas Kolmen Kaverin tai Ben & Jerry’sin jäätelöpönikkä (ei maksettu mainos 😉 ) on se juttu – joskus taas sipsi, grillivarras tai vaikka mustikkapiirakka.

Aiheeseen liittyen haluan jakaa syömiäni Juhannusruokia, sillä koen syöneeni herkullisesti – vaikkakaan en ole nimenomaan herkkuja syönyt. En ole juurikaan herkkuja syönyt vajaata kourallista karkkia lukuun ottamatta. Olen silti syönyt herkullisesti enkä koe jääneeni mistään paitsi – vaikka olisi ollut mahdollisuus tarttua herkkuun ”normiruoan” sijaan.

 

herkuttelu

Eilinen välipala matkalla Vierumäelle, proteiinipatukka. <3

 

Haluan korostaa, että postaukseni tavoite ei ole nostaa itseäni ja ruokailujani jalustalle tyyliin katsokaas nyt, kuinka hyvä ja onnistunut ihmisenä olen, kun syön näin hyvin.

Haluan lähinnä kertoa, että on mahdollista syödä hyvää ja herkullista ajattelematta, että jää mistään paitsi. Tälläkin hetkellä odotamme täällä, että kasa juhannusmakkaroita pääsee tulille ja ne voi huitaista liiviin pitkällä sinapilla.

Itse aion syödä kanaa ja kasviksia, makkarassa ei ole mitään, mitä minun tekisi mieli.

Sinäkin voit syödä hyvin ja herkullista ja nauttia siitä! Miten?

Muistamalla mikä on tavoitteesi.

 

Herkuttelu ja herkuton(?) Juhannus | Omat tavoitteeni

Puhun ja kirjoitan paljon tavoitteista: sinun on hyvä tehdä tavoitteesi mukaisia valintoja, kunhan ensin olet määritellyt ja selventänyt itsellesi tavoitteesi.

Seuraavaksi valintojen edessä sinun on hyvä pohtia viekö valintasi sinua kohti tavoitettasi vai siitä pois päin.

Makaanko niinkuin petaan? Eikun miten se meni. 😀 Teenkö itse niin kuin suosittelen muiden tekevän? Kyllä, teen sitä myös itse – 80/20 -tyylin mukaisesti. Herkuttelu itseasiassa tarkoittaa minulle sitä, että nautin syömästäni ruoasta, sillä tykkään sen mausta ja siitä, miltä se näyttää.

 

herkuttelu

Eilinen illallinen. Mikään ei ole parempaa, kuin maukkaasti valmistetut kasvikset, raikas salaatti ja ripaus jotain suolasta, kuten vähärasvaista halloum-juustoa. <3

 

80 prosenttia syömisistäni on ”hyvää”, ”laadukasta”, ”terveellistä”, ilman lisättyä sokeria. Kasviksia ja salaattia, kanaa, vihermix- tai Jungle Juicen (ei maksettu mainos) juomia, pastaa tai makaronia, pähkinöitä, vähärasvaisia maitotuotteita, maissikakkuja, puuroa, kananmunia…

20 prosenttia menee siihen kategoriaan, joka ei ole niin terveellistä: on karkkia, sokeritonta limua, proteiinipuddingia tai -jäätelöä, proteiinipatukoita…

Jepa, syön omien tavoitteideni mukaan. Mitkä sitten ovat tavoitteeni?

 

herkuttelu

Eilen jälkiruoaksi oli halvaa, kinuskikakkua ja marjoja. Valitsin marjat, sillä ei ole kesäisten pensasmustikoiden, mansikoiden ja vadelmien voittanutta! <3

 

Listaan tärkeimmät tavoitteeni:

– Hyvä olo, joka tarkoittaa minulle sitä, että syömästäni ruoasta lähtee nälkä, tulen energiseksi ja vatsa ei oireile. Tiedättekö sen fiiliksen, kun syömisen jälkeen tulee turvonnut, pöhöttynyt ja tukkoinen olo eikä saa virtaa? Sitä tulee ihan huonon tuuliseksi! Ja kun itselläsi on p*ska olo et useinkaan ole kovinkaan kivaa seuraa – ei muille eikä itselleen.

…siitä on herkuttelu kaukana siitä fiiliksestä! 😀

 

– Hyvä mieli, joka liittyy vähän edeltävään. Toisaalta se liittyy myös siihen, että morkkis on kaikkein ärsyttävin fiilis. Tiedättekö? Se fiilis, kun tiedät syöneesi jotain epäterveellistä ja alkaa päänsisäinen ruotiminen. Joo kyllä, mullakin on sitä. 😀

Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ruotiminen ei kannata ja siksi harvoin jään tuleen makaamaan. Elämä jatkuu pikku repsahduksista huolimatta ja on aika suunnata taas ajatus eteenpäin. Ollaan ihmisiä kaikki ja harva meistä sihtaa fitness-kisoihin, jolloin jokainen suupala oikeasti merkitsee. Sitä paitsi on katsottava kokonaiskuvaa: yksi ”repsahdus”kerta ei kaada koko kokonaisuutta.

 

– Energiatase ja kehonkoostumus. Olen koko ikäni ollut hyvin kehotietoinen johtuen siitä, että olen harrastanut koko pienen elämäni jotain fyysistä 6 1/2 -vuotiaasta asti. Fudista, telinevoimistelua, sählyä, potkunyrkkeilyä, juoksua, ryhmäliikuntaa, kuntosalia…

 

herkuttelu

Välipala äkkinälkään; herkuttelu pähkinöillä. Rakastan pähkinöitä, erityisesti cashew-pähkinöitä! <3

 

Painoani en tiedä, enkä sillä tiedolla oikeastaan tee mitään. Fiilis ratkaisee: miltä tuntuu juosta, miltä tuntuu ohjata tunteja, jaksanko/enkä jaksa. Itseasiassa en tiedä rasvaprosenttianikaan. Tärkeintä on, että keho toimii ja jaksan treenata.

Mutta ihan löpöjähän puhuisin, jos väittäisin, että söisin ”mitä sattuu ja milloin sattuu” enkä välittäisi siitä, miltä näytän. Joo, syön paljon fiilis-pohjalta, sillä en ole mikään etukäteen suunnittelija.

Pyrin kuitenkin syömään mahdollisimman pitkälle terveellisesti, koska face the facts: se on osa painonhallintaa(ni). Painonhallinnan käsitän itse melko rentona, en liian nihilistisenä tai rajoittuneena ruokavaliona. Tavoitteeni kuitenkin on pitää paino mahdollisimman samana, ja kunhan se ei nouse sfääreihin.

En usko kieltoihin, joten en kiellä itseltäni mitään. Sen sijaan teen valintoja, jotka auttavat ylläpitämään painonhallintaa. Sinne mahtuu silloin tällöin vähän shittiä. <3

Mutta kyllä se näin on, että jos valittavana on Snickers tai proteiinipatukan valitsen mieluummin proteiinipatukan. Proteiinipatukassa on vähemmän sokeria (toki riippuu patukasta, kandeekin muuten aina katsoa ravintoarvot) ja proteiinipatukassa on enemmän proteiinia ja usein myös kuitua.

Jos voin valita mansikkakermakakun ja mansikoiden välillä valitsen usein mieluummin mansikat. Mansikoissa on enemmän nestettä ja vitamiineja, joita kehoni tarvitsee. Se ei niinkään saa kermakakusta mitään käytännöllistä rakennusainetta. Se ei silti tarkoita, etten koskaan söisi kakkuja.

 

herkuttelu

Kävin tänään aamulla Cross Trainingissa ja salilla. Treenin jälkeen maistui kylmät aminot. 😀

 

Jos voin valita isokokoiseen cappuccinooni rasvattoman maidon, valitsen. Ihan jo sen takia, että iso rasvaton cappuccino sisältää vähemmän energiaa, kuin täsymaitoon tehty cappuccino. Toisaalta myös omaan suuhuni rasvattomaan maitoon tehty maistuu paremmalta.

Jos voin valita pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä valitsen pähkinöitä. Keho tarvitsee hyvää rasvaa, vitamiineja ja kuituja, joten pähkinät tarjoavat niitä sokerisia kuivattuja hedelmiä enemmän.

Onko kellään muuten samaa, että (liika) sokeri näkyy piakkoin kasvojen iholla pikku näppylöinä? Itselläni käy niin, joten sekin jeesaa valinnan tekemistä. 🙂

Lisäksi juon hyvin vähän alkoholia. Mutta jos voin valita otan mieluummin Vichyn, Pepsi Maxin tai sokerittoman Mojiton (älä naura, se on OIKEESTI hyvää! 😀 ).

 

herkuttelu

Aamupalaa. Tähän kylkeen vielä kahvikupillinen ja pari siivua Polarin 15%:sta juustoa.

 

Valitsen siis juuri edellisten päätavoitteiden pohjalta. En kieltäydy mistään, vaan valinnasta tulee itsestään selvä, koska sisäinen motivaatio. Haluan syömäni ruoan olevan mahdollisimman pitkälle ravitsevaa. Mutta joskus tulee niitä päiviä, kuin vain on pakko saada herkkuja tai höttöjä.

Sellainen päivä on minulla yleensä kerran viikossa ja se riittää.

Miten teidän Juhannuksenne meni? Tuliko herkuteltua? Jos tuli, niin nou hätä: elämää tapahtuu ja on kiva lomailla. Vuodessa on 365 päivää. 🙂

Eli vaikka muutaman päivän vähän herkuttelisit kesäherkuilla, niin olet silti hyvä tyyppi. On vielä monta muuta päivää jäljellä – eli onko se niin, että maanantaina taas alkaa! 😀

x Kipa

 

PS. Terkut Vierumäeltä! Nasta paikka. <3 Käy tsekkaamassa lisää Instagram My Storysta! -> coachingkira

herkuttelu

 

P.P.S. Vielä huomisen kerkiää osallistumaan ensimmäiseen (1/4) arvontaan, jossa voit voittaa boksillisen (12 kpl) Questbareja – lue lisää!

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Katoaako kunto muutamassa päivässä, jos ei treenaa?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

lihava pt

<3


4.1.2017

Aistin varassa: mitä on hyvä olo?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Viime päivinä olen keskittynyt todella paljon oman hyvän olon fiilistelyyn. Lähinnä se on koostunut sen fiilistelystä, mikä olo itselläni on, kun jumppatunteja on 11 kpl vähemmän ohjattavana.

 

Huomaan, että stressaan aikatauluista vähemmän. Aikataulut eivät ole sidottu iltapäivällä alkaviin tunteihin ja päivisin on enemmän aikaa tehdä asioita. Ja ottaa niille rauhassa aikaa. Onhan se aika jännää.

 

Huomaan, että stressaan syömisistäni vähemmän. Iltapäivätunnit tarkoittavat, että suurin osa syömisistä tulee syödä ennen tunteja, jotta jaksaa paahtaa pari-kolme tuntia. Nt ei ole tarvinnut ”optimoida suoritusta” ja jaksamista, joten syömisessä on rento fiilis. Eikä tarvitse jännittä onko vatsa sekaisin vai ei. ;D

 

Jäin miettimään hyvän olon merkitystä – mitä se oikeastaan tarkoittaa? Me ihmiset tavoittelemme – jotkut tietoisesti, jotkut tiedostamatta – hyvää oloa. Onko meille kirkkaina mielessä kuitenkaan se, mitä se meille itsellemme tarkoittaa?

 

Jäin maiskuttelemaan kysymystä ja kirjoituksesta tuli…vähän erilainen, kuin tällä sivustolla yleensä. 😀

 

Mitä sinulle tarkoittaa hyvä olo?

 

Ja vielä, onko hyvän olon aiheet aina samat?

 

 

Miltä hyvä olo näyttää?

Miltä sinun mielestäsi hyvä olo näyttää? Mitkä ovat ulkoisia merkkejä siitä, että sinä tai joku muu voi hyvin? Jos hyvä olo olisi väri, mikä väri se olisi? Kertooko itsessään väri sinulle jotain?

Itselleni tulee mieleen kirkkaat silmät, hampaat paljastava hymy, hymykuopat ja korkeat poskipäät, tuulessa hulmuava tukka, reipas askellus, luottavainen katse eteenpäin ja katsekontakti ihmisiin. Väriltään hyvä olo on limen vihreä, raikas. Siinä voi olla hieman vesipisaroita, kuin juuri huuhdellussa vihreässä omenan kirkkaalla pinnalla.

 

Miltä hyvä olo kuulostaa?

Jos hyvä olo olisi ääni, mikä ääni se olisi? Entä jos se olisi jokin kappale tai artisti – tai soitin? Voiko se esiintyä monena eri äänenä? Tai voiko se olla tapa kuulla asioita: kun voit hyvin, miten kuulet muiden ihmisten puheet ja äänensävyn?

Mieleeni tulee naurahdus. Toisaalta mieleeni tulee vienosti minua ympäröivä maailman ääni: siinä on sekalaisia ympäristön sointuja sovussa keskenään, ei melua vaan äänien harmoniaa. On vaiketa erottaa tiettyä ääntä, sillä niiden välillä on tasapaino. Muiden ihmisten puhe kantautuu korviisi kannustavana, hyväksyvänä, luottamusta herättävänä.

Toisaalla hyvä olo saattaa olla laineiden liplatusta laituriin tai kalliolle osutessaan ja uikun kaukaista ääntä vastapäisen saaren takaa. Hiljaisuutta, pysähtyneisyyttä ja paikallaoloa. Hetkessä elämisen ääntä.

 

Miltä hyvä olo tuntuu?

Jos hyvä olo olisi tunne, mikä tunne se olisi? Jos se olisi jotain materiaalia, niin mitä se olisi? Entä jos se ei olisikaan materiaa – miltä hyvä olo tuntuu kehossa? Missä kohtaa kehoa?

Itselleni hyvä olo tuntuu rintakehässä ja kumpuaa kevyeksi askellukseksi jalkoihin ja jalkateriin. Hyvä olo on pehmeää, silkin pehmeää. Ehkä se voisi olla silkkiä. Toisaalta hyvää oloa voi löytää myös pellavalakanoista. 🙂

Hyvä olo itselleni on myös avoimuutta ja luottamuksen tunnetta, voimaantumista. Luotto ja usko tulevaan on suuri. Luotto ja usko itseeni on suuri.

 

Miltä hyvä olo tuoksuu?

Entä jos hyvä olo olisi tuoksu, miltä se tuoksuisi?

Ensimmäisenä itselleni tulee mieleen sireeni. Kevät ja valo. Hyvä olo tuoksuu uuden alulta ja energisoivalta, siinä on ripaus hedelmäisyyttä, ei liikaa makeaa. Se on lempeä, ei liian voimakas. Hyvä olo tuoksuu raikkaalta, välillä jopa kuin puhdas pyykki. Se on tuoksu, joka saa hymyn kasvoille. Tuoksu, joa saa sinut ajatuksissasi johonkin kivaan paikkaan ja herättää hyviä tuntemuksia.

 

Hyvän olon aiheet muuttuvat

Hyvää oloa tuottavat tekijät vaihtelevat, sillä joka päivä on erilainen. Me itse olemme erilaisia päivästä ja vuodesta toiseen. Tottahan toki iän tuoma ajattelumaailman muutos vaikuttaa.

Hyvää oloa haetaan juuri sen hetken tilanteeseen – ja elämäntilanteeseen. Hyvään oloon liittyy olennaisesti tunne onnellisuudesta. Onnellisuuteen taas vaikuttaa esimerkiksi kiitollisuuden tunne.

Kiitollisille ihmisille tapahtuu hyviä, rakentavia asioita. Kiitolliset ihmiset kokevat elämänsä hallintaa ja voimaantumista.

On hienoa myös huomata, että asiat joista olet kiitollinen tuottavat hyvää oloa.

 

Mistä sinä olet kiitollinen tänään?

<3 Kipa


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020