TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
13.7.2018

Tunnesyönti – osa 2: näin pääset eroon tunnesyömisestä

  • Posted By : delwigdi/
  • 1 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Ruoka, Yleinen

Toiveaiheen käsittely jatkuu! Viime kirjoituksessani kävin läpi kolme erilaista (tunne)syöjätyyppiä, joita olen kohdannut valmennusurani aikana. Tässä kirjoituksessa laitan jakoon parhaimmat vinkkini sinulle, joka haluat päästä eroon tunnesyömisestä. 

 

 

TUNNESYÖJÄ SYÖ OSANA TUNTEIDENSA HALLINTAA

Todennäköisemmin tätä lukevat juuri me, joille syöminen toimii tunteidenhallintakeinona. Ruoka auttaa omaan fyysiseen olotilaan esimerkiksi rauhoittamalla fiilistä. Tai se voi piristää tai lohduttaa nuutunutta tai surullista olotilaa. Syöminen tarjoaa tunteiden kohtaamiselle ja hallinnalle sijaiskeinon.

Hetken aikaa tunnesyöjä kokee oman sisäinen maailmansa hallintaa. Tuntuu, että homma on hallussa. Vaikka samaan aikaan takaraivossa kopisee syyllisyys siitä, että syö (hallitsemattomasti) samalla pienen ihmetyksen ohella siitä, miksi minä oikestaan syön.

Sinä syöt siksi, että syöminen on helppo, nopea ja konkreettinen tapa sivuttaa ja turruttaa tunteensa pureskelun ja nieleskelyn alle. Syöt, koska sinulle mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei lapsesta asti ole kehittynyt muunlaista tapaa kohdata, nimetä ja käsitellä tunteitasi.

Sen sijaan, että kohtaisit niin surun, suuttumuksen, riittämättömyyden, tyhjyyden tai jopa ilon tunteet nielet ne. Hommasta ristiriitaisen tekee se, että samaan aikaan tiedät, ”ettei syödä pitäisi” ja vähän kenties häpeillen syöt kaikessa omassa rauhassa niin, ettei muut näe.

Myös erityisesti stressaavat tilanteet saattavat laukaista sinussa syömisreaktion.

Et ole yksin. <3

 

eroon tunnesyömisestä

 

Nyt sinun vain on tärkeää löytää tilalle jokin muu keino käsitellä tunteitasi. Tunteilla on meille aina jokin viesti: ne kumpuavat esiin jostain syystä. Sen sijaan, että pyrkisit vaimentamaan omat sisäiset viestisi voisit ajatella kokeilla olevan utelias tunteiden tuomalle kertomukselle.

 

 

5 VINKKIÄ, JOILLA PÄÄSET EROON TUNNESYÖMISESTÄ

Ennen kuin jatkan sanottakoon myös se, että tämä kaikki ei tapahdu välttämättä heti. Homma vaatii hieman aikaa, koska uuden opettelu ottaa aina jokusen hetken. Vielä enemmän aikaa vie vanhasta poisoppiminen. Joten ole sinnikäs – erityisesti on-off -tyyppien on hyvä muistaa tämä. 🙂

 

 1. Pysähdy ja tunnista tunnetilasi

Kun huomaat, että olet tarttumassa ruokaan ota pieni askel taaksepäin. Pysähdy miettimään, millainen tunnetilasi on tällä hetkellä ja ns. nimeä tunne. Oletko tylsistynyt, stressaantunut, ahdistunut, levoton, pettynyt, suuttunut, surullinen, ärsyyntynyt, väsynyt vai jotain muuta, mitä?

Tunteen nimeäminen voi tarkoittaa esimerkiksi ”olen tylsistynyt”, ”tunnen levottomuutta”, ”olen suuttunut” tai ”olen stressaantunut”.

Erittäin tärkeää on myös huomioida ja tarkastella sitä, mikä tunteet laukaisi: mistä syystä ja missä tilanteessa erityisesti negatiivinen tunne syntyi? Kuka tai mikä sen laukaisi?

 

(Myös positiivisiin tunteisiin on mahdollista syödä, mutta harvoin ne muodostuvat negatiivisten tunteiden tapaan yhtä haastaviksi käytöstapamalleiksi.)

Muista, että tunteita ei tarvitse hiljentää eikä lakaista maton alle. Kohta tunteesi, vältä juoksemasta pakoon. Se on vain tunne: tunne laimenee vähitellen jopa vähän itsekseen, erityisesti jos et yritä taistella sitä vastaan.

 

eroon tunnesyömisestä

 

 2. Mitä voisit tehdä toisin? Katkaise negatiivinen kierre!

Kun olet bongannut ja nimennyt tunteen mieti, kuinka voisit vastaavassa tilanteessa toimia jatkossa toisin. Tämän voit pohtia jo valmiiksi: ”Kun minua ahdistaa, niin ruoan sijaan siivoan vaatekaappia, soitan ystävälle tai juon ison lasin raikasta vettä”.

Tunne kestää 90 sekuntia. Se, miten siihen reagoimme ja reagoinnin vaikutukset kestävät pidempään. Lisäksi 90 sekunnin päästä voi pompsahtaa jo seuraava tunne.

Tämä selittää esimerkiksi sitä, miksi syömistä voi olla joskus hankala lopettaa: ensin syöt vaikka turhautumiseen tai stressiin. Sen jälkeen uusi tunne tulee, joka saattaa olla pettymys omaan itseensä (vitsi, kun söin, luuseri minä!), jolloin reaktio pettymykseen on taas syöminen. Siihen tulee päälle taas uusi tunne, jota taas peitetään syömisellä ja kierre on valmis.

Kuka on huomannut tämän? 🙂

Tästä syystä on tärkeää tunnista tunne ja keksiä tilalle jotain muuta, kuin syöminen: jotta negatiivinen kierre katkeaa.

 

 3. Keksi uutta puuhaa

Aika usein tulee syötyä myös siksi, että ei ole mitään tekemistä. Toisin sanoen syö tylsyyteen, tyhjyyteen tai joskus jopa siksi, että tilaisuus tekee varkaan. Pohdi mitä muuta haluat syömisen tilalle. Erityisesti on tärkeä pohtia, mitä tunteita haluat nykyisen (negatiivisen) tunteen tilalle.

Mihin muuhun ns. selviytymiskeinoon voisit turvautua syömisen sijaan? Suuntaa ajatuksesi ja energiasi johonkin hyvinvointiasi tukevaan tekemiseen. Selaa lehtiä ja ota teemaksi bongata sieltä vaikka kivoja kesäkuvia tai käppäile korttelin ympäri. Vai voisitko lähteä samoilemaan luontoon? Lähtisikö joku ystävistäsi kanssasi pyöräilemään tai kävelylle? Ratkoisitko ristisanoja vai aloittaisitko kokonaan uuden harrastuksen?

 

eroon tunnesyömisestä

 

 4. Tyhjennä kaapit

Ymmärrettävää on myös, että aina ei halua tehdä mitään – joskus on ihanaa vain olla ja rentoutua kotona. Jotta kotona vältyt kiusauksilta, niin tyhjennä kaapit kaikista sellaisesta ruoasta, johon sinun on helppo tarrata. Lupaa itsellesi, että et osta sellaisia kotiin.

 

 5. Puhu tunteistasi

Liian usein koitamme sinnitellä yksin ja kaikessa hiljaisuudessa. Voit ihan rehellisesti myöntää niin itsellesi, kuin jollekin toiselle, että nyt ketuttaa tai harmittaa. Opi myös kertomaan avoimesti tunteistasi, kun koet esimerkiksi jonkun loukanneen sinua.

Kerro mielesi pahoittaneelle ihmiselle, kuinka ikävältä hänen sanansa sinusta tuntuvat. Vältä syyttelemästä, vaan puhu puhtaasti omalla suullasi ja siitä, miltä sinusta tuntuu kyseinen tilanne.

 

Toivottavasti tästä löytyi sinulle apuja. Laita kommentteihin ajatuksia ja lisäkysymyksiä. <3

Aurinkoista viikonloppua sinulle,
x Kipa

 

 

KURKKAA MYÖS:

Työtaustani – mitä töitä olen tehnyt ennen yrittäjäksi ryhtymistäni?

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 -finalisti – mitä liikunta-alan koulutusta minulla on?

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

 

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti


9.7.2018

Toiveaihe: tunnesyönti! Osa 1: etsitkö sinä lohtua ruoasta?

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

Niin usein on toivottu kirjoitusta tunnesyömisestä ja siitä eroon pääsemisestä, että nyt päätin tarttua toimeen ja kirjoittaa aiheesta laajemmin. Koska asiaa on paljon, niin jaan kirjoitukseni kahteen osaan. Ensimmäiseksi käsittelen erilaisia syöjätyyppejä. Tunnistatko sinä itsesi jostain seuraavista kolmesta?

 

Disclamerina todettakoon, että en ole psykologi tai psykoterapeutti. Kirjoitukseni perustuu Terveysvalmentajan, personal trainerin ja elämäntaidon valmentajan koulutukseeni sekä omakohtaiseen valmennuskokemukseeni 10 vuoden takaa. 

 

 

MINKÄLAINEN SYÖJÄTYYPPI OLET?

 

Olen työni varrella bongannut kolmea erilaista syöjätyyppiä:

 

 1. Kontrolloija

Kontrolloija elää rajoituksien kautta: on olemassa ruokia, joita ei saa syödä ja siten ruokia, jotka ovat ”sallittuja”. Ruoka pitää ansaita, erityisesti kuluttamalla. Liikunta on himoliikkumista ja suorittamista. Tähän ajatusmaailmaan kuuluu usein myös erilaisia det0xeja ja mahdollisimman tervettä syömistä. Ruokaa ajatellaan helposti ”hyviksenä” tai ”pahiksena”.

Kontrolloijalle syöminen voi olla osa elämänhallintaa: syömisen kontrollointia saatetaan pitää saavutuksena, josta erityisesti hoikka keho toimii todisteena ihmiselle itselleen ja muille. Sitä ei välttämättä sanota ääneen, mutta usein ajatellaan näin. Joskus ylipainoa saatetaan myös ajatella tuomitsevasti.

Omalla kohdallani voin sanoa, että nuorena olin rajoittaja: laskin tiukkaan kaloreiden saannin ja kulutuksen. En mennyt treenaamaan ilman sykemittaria. Himoliikuin, vaikka pää kainalossa. Pahimmillaan itkin ja liikuin. Itsekontrolli oli tajuttoman vahva, jota ajoi lihomisen pelko. Ajattelin, että jos paino nousee olen epäonnistunut. Hoikkuus oli indikaattori itselleni terveydestä.

Ei hoikkuus ole terveyden mittari. Elämä voi helposti olla sekaisin, vaikka ulospäin saattaakin näyttää siltä, että kaikki on hyvin.

Omalla kohdallani kontrolli johti siihen, että en enää syönyt riittävästi. Pelkäsin ruokaa, pelkäsin kaloreita. Näin on usein asianlaita monella meistä, jotka ovat kontrolloijia.

Kontrolloijan tulee oppia antamaan itselleen enemmän siimaa ja jopa oppia sanomaan joillekin asioille enemmän kyllä. Ruokailuun ja tekemisiin on löydettävä enemmän rentoutta.

 

tunnesyöjä

 

 

 2. Rajaton syöjä

Sitten on heitä, jotka syövät mihin tunteeseen ja asiaan tahansa: iloon, suruun, suuttumukseen, kivaan, tylsään, tyhjään, juhlaan…Ruokailuista saattaa tulla ahmimista tai vähintään syömisen hallinta on haastavaa eikä syömistä osaa oikein lopettaa – ennen kuin napa rutisee ja on kauhea morkkis.

Tämän tyyppisillä henkilöillä saattaa päivä vierähtää napostellessa ja jääkaapin ovi saattaa aueta tiuhaan, eikä sitä 0ikeastaan edes huomata. Asian takana saattaa olla myös ”vain tapa”.

Illalla saatetaan jopa ajatella, että ”enhän ole kunnolla oikein syönyt mitään”. Ruokailuista ja syömisistä puuttuu tietoisuus: et edes välttämättä rekisteröi, että syöt.

Rajattomille syöjille on erittäin tärkeää opetella tietoisuustaitoja, kuten tietoista syömistä ja syömistilanteen rauhoittamista.

 

tunnesyöjä

 

 

 3. Jojoilija

 

Jojoilijat ovat heitä, jotka aika-ajoin vetävät tiukkaa linjaa jollain kuurilla. ”Maanantaina” se taas alkaa – dieetti! Uusi elämä! Terveet elämäntavat! Muutama viikko menee hyvin ja sitten taas ”repsahtaa”.

(Tiedän, en itsekään pidä sanasta repsahdus, mutta se vaan kuvaa ajatusmaailmaa tässä tapauksessa tosi hyvin.)

 

Tiukan linjan jälkeen sitä taas jotenkin ajaudutaan kohti vanhaa ja paino saattaa jojoilla paljonkin. Mitä enemmän löyhää tulee sitä tiukemmin saatetaan taas vauhtia kiristää. Sitä kovempaa taas pudotaan, jota tiukemmin taas kiristetään…ja kierre on valmis.

Nämä syöjät ovat tulleet tutuksi kaikenmaailman dieettien kanssa: kaalikeittokuuria, mehupaastoa, VHH:ta, Atkinsia, Zonea, Biitsiä (Beach Diet), nestedieettiä, nytonnistun-dieettiä ja mitä ikinä. Mikään ei vaan tunnu toimivan… pitkäkestoisesti.

Tämän tyyppisen syöjän olisi tärkeää opetella säännöllisiä ateriarytmejä ja aterioiden koostamista. Se ns. kultainen keskitie ja tasapainon löytäminen pitäisi oppia pitkäjänteisen tekemisen kautta. Tämän tyyppinen syöjä on nimittäin myös melko kärsimätön tulosten suhteen: ”haluantuloksiahetijanyt”.

 

syöminen

 

 

Kuka tunnistaa itsensä ylläolevista kuvauksista?

 

Tunnesyöjällä on usein jokin tietty kaava, mitä tunnesyönti noudattaa. Syömisestä tulee helposti jossain vaiheessa  tapa ja syöminen on reaktiota johonkin tunteeseen. Siksi tunteiden huomioiminen, nimeäminen ja hallinta ovat tärkeässä roolissa.

Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa. 🙂

 

Jos sinulla on ystäviä tai tuttavia, jotka kamppailevat tunnesyömisen kanssa, niin jaa teksti heille – laitetaan apu kiertämään! <3

 

Ihanaa viikkoa kaikille,
x Kipa

 

 

 

KURKKAA MYÖS:

Auta mua ja osallistu liikunta-aiheiseen hyväntekeväisyyteen!

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 -finalisti – mitä liikunta-alan koulutusta minulla on?

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

 

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2


Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020