30.11.2016

Saat sen, mistä luovut: 2016 loppuvuoden hyvinvointihommia ja luopumisia

Saat sen, mistä luovut

Tommi Hellsten kirjoitti viisaan oloisen kirjan, joka löytyy lukulistaltani. Saat sen, mistä luovut.

Ihan ensimmäisiä kertoja mutustellessani lausetta mietin, että mitä ihmettä se tarkoittaa? Tulin siihen tulokseen, että se tarkoittaa juuri sitä.

Vuoden 2017 alku tule olemaan itselleni tunteikasta aikaa, sillä joudun luopumaan isosta osasta itseäni. Vähennän ryhmäliikuntatunteja, jotka ovat olleet viimeiset 10 vuotta melkein jokapäiväistä. Tietenkin satunnaisia breikkejä, kesälomia ja poissaoloja on ollut.

Saat sen, mistä luovut tarkoittaa omalla kohdallani aikaa ja voimavaroja. Ajan lisäksi se tarkoittaa hyvinvoinnin edistämistä. Luovun tietynlaisesta ajankäytöstä ja energiankäytöstä saadakseni jakaa näitä toisaalla. Luovun tietynlaisesta hyvinvoinnin edistämisestä saadakseni edistää sitä toisenlaisessa kontekstissa.

 

Vuoden 2017 alusta toimin ActPRO:lla Työhyvinvointivalmentajana.

Vuoden 2017 alusta toimin ActPRO:lla Työhyvinvointivalmentajana.

 

Katso kiittäen taaksepäin ja luottaen eteenpäin

Syksy 2016 ja loppuvuosi on tuonut tullessaan paljon hienoja mahdollisuuksia, uusia alkuja ja itsensä kehittämistä (/kehittymistä).

Olen innoissani ensi vuodesta siksi, koska valmennustyöni yrityspuolella laajenee kauan odotetulle tasolle. Sen sijaan, että valmentaisin fyysisesti ryhmäliikuntaa yrityksille ja yrityksissä sekä pitäisin hyvinvointiluentoja keskityn jatkossa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja edistämiseen. Ja siihen minulla on keväällä aivan L O I S T A V A T työkalut ja yhteistyötaho.

Can’t wait!

 

Elämässä irtipäästäminen on yksi vaikeimpia asioita

Jotta jotain saa, jostain tulee päästää irti. Nyt kun olen ohjannut 10 vuotta ryhmäliikuntaa huomaan sen olleen elämäntyyli ja intohimo, ei pelkkä työ.

Olen saanut tavata mielettömiä ihmisiä asiakkaina, kollegoina ja yhteistyökumppaneina. Olen uskomattoman kiitollinen jokaisesta kohtaamisesta. <3

Työ on kuitenkin hyvin sitovaa, ja suurin osa arki-illoista sekä viikonlopuista vierähtää jollain tapaa ryhmäliikunnan parissa. Toki ryhmäliikunta on myös rakas harrastukseni, joten ihan helpolla jumppamaailma ei minusta eroon pääse. 😀

Koska olen rakastanut ohjaamista työnä heti ensimmäisestä ohjauskerrasta lähtien on siitä ollut matkan varrella todella vaikea luopua.

Se, että ohjaamisesta pitää niin tiukkaan kiinni rajaa hyvin pitkälti monet muut mahdollisuudet ulkopuolelle. Toisaalta mikään muu ei tarjoa yhtä hienoja kicksejä, kuin ohjaaminen! #lovemyjob

Aika näyttää miten aika ja omat voimavarat jakautuvat kaiken ”puuhasteluni” kesken. Selvää kuitenkin on, että ensi vuonna tunteja tulee ohjattua vähemmän. Se, jos mikä on itselleni suuri muutos – ihan jo identiteettinikin kannalta.

 

Kuka minä silloin olen, jos en ryhmäliikuntaohjaaja?

Kypsyteltyäni asiaa tiedän olevani aina ryhmäliikuntaohjaaja. Sillä olen sitä sydämessäni. Sitä osaan ja sitä rakastan. Tulen aina rakastamaan. <3

Teen sitä jatkossa vain hieman vähemmän. #inhimillinenote

 

Työhyvinvointivalmennusta ja liikuntaa lääkkeenä 

Ensi vuoden alussa aloitan ActPRO:lla Työhyvinvointivalmentajana.

Olen todella innoissani!

Työ sisältää hyvinvointivalmennusta yksilöille ja ryhmille sekä luentoja. ActPRO valmennuskonseptin osa-alueita ovat henkinen ja fyysinen hyvinvointi, ravitsemus, palautuminen sekä työ – eli ihan unelmasisältö!

Lisäksi joulukuun puolessa välissä aloitan Liikunta lääkkeenä -koulutuksen, joka kestää puolisen vuotta. Odotan innolla sitäkin, ja uutta tietoa tulee taatusti!

Tässä syksyn verkkosivujen uusimisen myötä olen kahlaillut ja tuunaillut aikaisempia blogiartikkeleita läpi. Ohessa yksi artikkeli tuunattuna.

Tällä kertaa aiheena – yllätys, yllätys – työhyvinvointi! 🙂

 

Ihanaa loppuviikkoa kaikille, muutos on mahdollisuus!
– Kipa

12.2.2016

Energiset syyvinkit työssä jaksamiseen

”Syksyn pimeillä kannattaa hieman hemmotella itseään ja välttää stressiä. Personal Trainer Kira Tiivola neuvoo lisäksi syömään monipuolisesti, harrastamaan liikuntaa ja nukkumaan riittävästi.”

 

Artikkeli on viime syksyltä, kun minulta kyseltiin vinkkejä syyskauden työssäjaksamiseen. Moni näistä seikoista pätee myös esimerkiksi kevätkaudella, jolloin kevätapatia herkästi kolkuttelee oveen.

 

Täältä voit lukaista pari vinkki-vitosta. 😊

Ihanaa viikkoa kaikille!❤️

– Kipa

11.3.2015

Yle.fi: Liikunta vaikuttaa dramaattisesti työhyvinvointiin – työnantajan ei kannattaisi pihistellä kuntoilukuluissa

 

ActPRO:n missiona on lisätä yksilöiden sekä organisaatioiden osaamista ja motivaatiota saavuttaa vahva toimintakyky.

ActPRO:n missiona
on lisätä yksilöiden sekä organisaatioiden osaamista ja motivaatiota
saavuttaa vahva toimintakyky.

 

Työhyvinvointi

Uutinen on aika lailla tiedossa, mutta pakkohan tähän on oma sanainen arkkunsa avata. 😉

Yle kirjoittaa, että ”liikunta vaikuttaa dramaattisesti työhyvinvointiin – työnantajan ei kannattaisi pihistellä kuntoilukuluissa”

Yhdyn näkemykseen täysin. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara (jep, kliseisesti sanottu – ja faktaa).

 

Henkilöstövoimarojen arvoa on katseltava moniulotteisesti

Ymmärrettävästi henkilöstöä tarkastellaan suurena kulueränä, jolloin henkilöstövoimavarojen arvo mitataan suoraan euroissa. On kuitenkin syytä muistaa muutama perusseikka: jo yhden päivän sairauspoissaolo tulee työnantajalle kalliiksi, puhumattakaan paljonko maksaa useampi päivä.

Kokonaiskustannukset pitkällä aikavälillä saattavat nousta yllättävän kalliiksi yhden työntekijön poisollessa ja hänen töidensä jakautuessa (jo valmiiksi työllisetyille) kollegoille.

Entä jos avainhenkilö väsyy tai tuntee, ettei hänen panostaan arvosteta? Henkilöstön palkitsemis- ja sitouttamismenetelmät ovat strategisia vetoja, jolloin mielestäni ei kannata lähteä vääntämään muutaman euron takia.

Palkitsemisen ei tarvitse näkyä suorana rahana palkkanauhassa: se voi nimenomaan olla jotain hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää. Tästä on mielestäni hyvä keskustella suoraan työntekijän itsensä kanssa: Hei, mitä sinulle kuuluu? Mitkä asiat ovat sinulle hyvinvoinnissasi tärkeitä?

Loppupeleissä työntekijät ovat ihmisiä ja heidän tarpeensa ovat inhimillisiä. He haluavat tuntea, että heistä välitetään ja heitä kuunnellaan.

Olisi hienoa, jos organisaatioissa keskusteltaisiin enemmän kuulumisista.

 

 

Hei, kuinka Sinä voit?

Toisinaan ihmettelen työnantajien kantaa esimerkiksi liikunnan tukemisestahenkilöstölleen.

Itse ohjaan yritystunteja. Erään yritysryhmän kanssa kävi niin, että työnantaja päätti karsia kuluistaja lopettaa työntekijöidensä liikunnan tukemisen.

Ei sillä, nämä loistotyypit (!!) hankkivat OMAKUSTANTEISESTI liikuntapalvelut kevätkaudeksi minulta. Rispektiä. Todella.

Itse olisin halunnut kysyä henkilöstöä johtavilta päättäjiltä ja yrityksen johdolta tietävätkö he miten nämä (istumatyötä tekevät) työntekijänsä voivat? Milloin viimeksi henkilöstöltä kyseltiin kuulumisia?

Kuinka moni henkilöstövastaava tietää henkilöstönsä kärsivän päivän aikana niska-hartiaseudun haasteista? Entä alaselän kireyksistä ja kiputiloista? Päänsärystä? Kireästä lonkanseudusta?

…entä siitä pahimmasta, stressistä? Ovathan henkilöstövastaavat tietoisia, mitä stressi osastoille tekee? 

Eikä tämä ole mitään uutta auringon alla. Kyllä me tiedämme, mitä stressi tekee. Emmekö vain katso siihen suuntaan? Emmekö välitä?

 

Työuupumuksen ongelmista kärsivien määrä on Suomessa selvässä kasvussa

Suomessa useampi kuin joka neljäs työikäisistä kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa, ja kahdella tai kolmella prosentilla oireet ovat vakavia.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan uupunut voi suoriutua työstään hyvin, mikä kuormittaa aivoja entisestään. Työuupumuksen ongelmista kärsivien määrä on selvässä kasvussa.

Työuupumusta aiheuttaa kroonistunut stressi. Kroonistuneen stressin myötä työntekijät kokevat väsymystä, turhautumista ja apaattisuutta. Lisäksi konkreettisia, hälyttäviä, esimerkkejä ovat tulehtunut työilmapiiri ja ihmissuhteet sekä lisääntyneet työpoissaolot.

Stressaantuneen työntekijän ajatukset harhailevat, sillä keskittymiskyky reistailee. Usein työn merkityksellisyys katoaa. Stressaantunut työntekijä unohtelee asioita, saattaa jättää asioita hoitamatta ja kokea päätösten tekemisen jopa vaivaalloiseksi.

”Niin, mutta kun ne eurot. Meillä on säästöt meneillään ja yrityksen henkilöstölleen tarjoamista liikuntapalveluista karsitaan.”

 

Työnantajalle yksi sairauspoissaolopäivä maksaa EK:n laskelmien mukaan keskimäärin 350 euroa

Että sellainen summa. Per päivä.

(Eikö tuolla hinnalla saisi jo vähän työkykyä ylläpitävää liikuntaa?)

Jokainen sairaspoissaolo maksaa työnantajalle euroja. Miksi siis on niin haastavaa ajatella liikuntamahdollisuuden tarjoamisen olevan itseasiassa pitkän aikavälin säästöä?

Toki sairauspoissaolon hintaan vaikuttaa moni asia ja se on työpaikkakohtainen. Hinta riippuu myös siitä, mitä summia henkilön korvattava palkka on, kuinka pitkä jakso ollaan pois ja tarvitseeko sairastuneen henkilön tilalle palkata sijainen.

Proaktiivisuutta olisi silti syytä lisätä – eikä vain suurimmissa yrityksissä. Mitä jos työntekijä on pois 2 päivää? Kolme päivää? Viikon? Poissaolopäivistä valtaosa muodostuu pitkistä poissaoloista. Poissaolojaksoista 70–80 % on alle kahden viikon lyhyitä poissaoloja.

EK:n mukaan yrityksen toimialasta riippuen hengitystiesairauksien aiheuttamia sairauspoissaoloja on noin viidesosa kaikista poissaoloista. Tässä kohtaa ymmärrettävästi proaktiivisuus muodostaa haasteen – miten ennakoida esimerkiksi korva- ja kurkkutautien, flunssan ja allergioiden aiheuttamat poissaolot?

KELA kun korvaa vain yli kymmenen arkipäivää kestävistä sairauspoissaoloista osan työnantajan palkkakustannuksista sairauspäivärahan muodossa.

Loppupeleissä kyse ei ole vain liikunnasta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvonnista. Tämän väitän kasvattavan suosiotaan yrityksissä jatkossa. Puhutaan itsensä johtamisesta: työntekijä valmennetaan asiantuntijan avulla ottamaan vastuuta omista elintavoistaan.

Ravitsemus, liikunta, palautuminen, työ ja oman elämänhallinta (stressinhallinta) nivotaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ja se kantaa hedelmää pitkällä aikavälillä.

Lisäksi ennakointi ja hoitotoimenpiteiden oikea kohdistus ja ajoitus työterveyshuollossa korostuu tulevaisuudessa.

 

Vastuu omasta hyvinvoinnistaan on aina henkilölle itsellään

Kyllähän me voimma paljosta osoittaa sormella nykypäivän työelämää ja suoritusyhteiskuntaa – varmasti. Emme kuitenkaan voi pitää sitä pääsyyllisenä, sillä ihmisellä itsellään on oikeus JA velvollisuus huolehtia itsestään.

Meille on annettu tämä elämä vain kerran: meidän jokaisen vastuulla on oma henkilökohtainen hyvinvointimme.

 

Mitä sinä voisit tehdä tänään oman hyvinvointisi tueksi? 

 

Terveydeksi,
– Kipa

Terveysblogi 2020