Treeni kaksi kertaa päivässä – onko ok?
Joku reenaa epäsäännöllisen säännöllisesti. Joku takoo tunteja putkeen kuin irttareita cheattipäivänä. Joku reenaa parikin kertaa päivässä. Mikä on kannattava määrä treenata?
MÄÄRÄÄ VAI LAATUA
Arjessa pitää olla liikettä säännöllisesti, se on totta. Mutta kaksi kertaa päivässä treenaamisesta ei tarvitse ottaa ressiä saadakseen tuloksia aikaiseksi.
Entäs silloin, jos sinulla on painonpudotustavoite? Palaan tähän kirjoitukseni lopussa.
On heitä, jotka haluavat/tykkäävät/jaksavat treenata aamulla ja toisen kerran vielä illalla. Ja sekin on ok. Treenimäärät riippuvat hieman ihmisestä, hänen liikuntataustastaan ja tavoitteistaan. Jossain vaiheessa itselläni tuli treenattua intensiivisesti sekä aamulla että illalla.
Ymmärrettävästi tämä oli silloin, kun siihen oli aikaa. Treenasin yliopistoaikoina tosi paljon (liikaa) ja saatoin tehdä aamutreenin väsymyksestä huolimatta.
Ei järkevää.
Viimeksi olen treenannut pari treeniä päivässä 5 päivänä viikossa (myöhemmin dieetin edetessä kuutena päivänä viikossa), kun treenasin Les Millsin Superstar-kisaan vuonna 2015.
Joo, väsytti mutta mentiin dieetti edellä.
Treenissä määrää tärkeämpi on laatu. Ei kande mennä väkipakolla roiskimaan treeniä, jos ei jumankekka vaan lähe.
On parempi treenata 30 minuuttia ajatuksen ja tarkoituksen kanssa, kuin heilua päätä pahkaa sinne päin 2 tuntia.
Kunto kohoaa treenaamalla kerran päivässä 3-5 kertaa viikossa lähtötasosta, treenin luonteesta, palautumisesta ja ruokailuista riippuen. Sama vanha tylsä viisaus tähänkin: kokonaisuus ratkaisee.
Suotakoon myös heille, jotka pari kertaa päivässä treenaavat heidän treeninsä. Mikäli aika ja energia antaa myöden, niin miksi ei.
Tärkeintä on, että ihminen liikkuu ja tykkää liikkua eikä liikunnasta tule suorittamista tai pakonomaista eikä siihen liity kehon signaalien ignooraamista.
JOS TREENAAT KAKSI KERTAA PÄIVÄSSÄ
Säilytä treeneissä selkeä ohjenuora: erottele aerobinen treeni ja salitreeni ja treenaa nämä erikseen.
Kahta salitreeniä päivässä ei ole tarpeen tehdä. Voit kuitenkin tehdä esimerkiksi aamulla salitreenin tai kovemman aerobisen treenin ja illalla mennä jollekin kehoa huoltavalle tunnille. Tällöin treenilukkariin tulee kehonhuoltoa tai palauttavaa treeniä.
Huoltavia tunteja voivat olla esim. venyttely, (air/hot)jooga, pilates tai jokin muu kehonhuoltotunti. Toki kevyt kävelylenkki on ihan ok.
Älä vedä kahta kertaa päivässä sellaista treeniä, minkä normaalisti tekisit kerran.
Olen törmännyt muutamaan ihmiseen, jotka saattavat käydä BodyPumpissa kaksi kertaa päivässä: yksi setti aamulla/aamupäivällä ja toinen setti illalla.
Tivaisin tässä kohtaa syytä: miksi?
Muista treenin vaihtelevuus.
Lisäksi on hyvä idea pitää yksi kevennetty viikko per kuukausi, jolloin keskityt peruskuntoon (tyyliin kävelyä, iisiä höntsää) ja kehonhuoltoon.
Ja tee se hyvällä omallatunnolla. ♡
ENTÄ JOS HALUAT PUDOTTAA PAINOA?
Entä tarvitseeko painoa pudottaakseen treenata kaksi kertaa päivässä?
Ei tarvitse.
Painoa pudottaaksesi riittää, että olet arjessa aktiivinen ja liikkuminen on säännöllistä. Hoocee-treenejä sinun ei tarvitse tehdä.
On hyvä pitää mielessä myös se, että sometimes less is more. #inhimillinenote
Treeni-iloa ja huikeeta viikonloppua kaikille,
x Kipa
KURKKAA MYÖS:
Toiveaihe: Kova treeni ja sen vaikutus hormonitasapainoon naisella
*** Seuraa minua ***
Facebook – YouTube – Bloglovin
*** Instagram: coachingkira_wellness ***
<3
Luulen että jengi käy 2krt jopa 3 krt tai peräkkäisillä tunneilla sen takia kun maksaa vuosi/kk maksua. Eli rahalle vastinetta, kun kerran maksaa ”Pitää” käydä ja saada rahalle vastinetta. Tai sitten kuten minä työtön aikaa on ja se aika saa kulumaan hyvin salilla jumpassa. Joillekin on myös se sosiaalisuus; tuttu porukka ohjaaja tai kaveri. Itse ihmettelen enemmän ryhmäliik.ohjaajia jotka ohjaa 2-5h päivässä. Entä itse? Treenaatko itse 2krt päivässä tai monta tuntia peräkkäin?
Hyviä pointteja Ninna! Selkeästi on huomattavista ryhmäliikuntasalien ”olohuoneutumista” (en keksinyt kuvaavampaa sanaa 😀 ), eli kyseessä on myös sosiaalinen ajanviete. Ja sekin on toki ok, joskin jossain vaiheessa liikeradat alkaa kärsiä. Jos jatkuvati liikerajat ovat vajaita, niin keho oppii vajaisiin liikeratoihin -> kremppoja.
Tämä nyt toki jo vähän kauhukuvia maalaillen. 😀
Ymmärrän kyllä tuonkin, että rahalleen haluaa vastinetta. Muistaakseni itskin joskus treenannut siitä syystä. Vähän sellanen buffet-meisinki: hakee lisää, kun on kerta maksanut! 🙂
Hinnat ovat parhaimmillaan aika isot ja aika jumpalle usein rajallinen. Helpompi vetää paru tuntia putkeen sitten samalla effortilla, kun tulee. Ymmärrettävää sekin.
Onhan se rehellisesti niin, että ohjaajien ohjaamismäärät ovat välistä ihan päättömiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ohjaajan vetomääriin ei kannata liikaa verrata, koska loppujen lopuksi kyse on työstä. Se ei tarkoita, että puhtaasti tehdään rahan takia, vaan (ainakin itse) ennemminkin siinä ei ole kehittymistä. Ohjaajan tuntimäärät parhaimmillaan eivät kehitä, vaan hiljalleen hajottaa.
Eli suurin ero ohjaajan ja asiakkaan välillä koen itsekin juuri treenin järkeistämisen: asiakkaalla on mahdolisuus mennä enemmän fiilis-pohjalta, valita vapaammin aktiviteettinsa ja jopa olla menemättä, jos ei huvita. Ohjaaja ei. Ohjaaja menee ohjaamaan, vaikkei olisi palautunut edellisen päivän tunneistaan, koska lukkarissa lukee niin. Se on parhaillaan aika karua ja siitä on oman kehon kuuntelu kaukana.
Kuulun itsekin niihin, jotka aikoinaan ohjasi eniten jumppia Esportin Hesan päädyssä. Sitä jaksaa vähän aikaa, mutta jos rehellisesti puhun: ohjaaminen on ihanaa. Se on sydämen asia. Mutta se kofeiinin määrä, oman kehon ja mielen kuuntelematta jättäminen ja kipua vasten vetäminen…sitä minulla ei ole ikävä.
Nykyään huomattavasti vähemmän ohjaavana nautin vapaudesta: siitä, että saan valita treenini. Esimerkiksi eilen olisin voinut vapaapäivän kunniaksi mennä Bristoliin tunneille. Vaan en mennyt. Sen sijaan tein salin, ajelin kuntopyörää ja kävin uiskentelemassa – koska sitä teki mieli. <3 On se aika hienoa!
Treenaan harvoin kahta kertaa päivässä enää. Rytmitän omaa treeniäni: välistä hooseempi viikko ja välistä leppoisampi viikko. Ja pidän treenin monipuolisena. On koputettava puuta, mutta harvoin kehossa on kremppoja ja uskon syklittelyn ja monipuolisuuden olevan se juttu. Sekä levon, minulla on 1-2 lepopäivää viikossa. 🙂
TULIPA PITKÄ VASTAUS! 😀
Itse veikkaan, että kahdesta kerrasta ei useammalle ole mitään lisähyötyä, jos ei huippu-urheilijoista puhuta. Suurella osalla on kuitenkin työ/opiskelu, perhe, kotityöt ja muut menot, jotka lisäävät kokonaiskuormaa.
Kehitys kuitenkin tapahtuu levossa, joten miksi treenata kaksi kertaa päivässä, kun kerrankin riittää ihan loistavasti -ellei paremminkin – hyviin tuloksiin. Psykologisestikin on helpompi vetää treeni täysillä, kun tietää ettei heti tarvitse mennä uudestaan treenamaan. Vähän sama kuin jos vetää useamman tunnin putkeen: ei todennäköisesti jaksa pitää tehia samalla tasolla vaan pitää säästellä.
Tämmöistä mietin tällä kertaa. 🙂 Tietysti satunnaisesti ei varmasti ole haittaakaan treenata pari kertaa päivässä, jos palautuminen kunnossa. Ja on sosiaalinen aspektikin tietty tärkeä. Veikkaan kuitenkin, että sitkeässä elää uskomus, että ”mitä enemmän sen parempi” – tai pyritään vain polttamaan mahdollisimman paljon kaloreita (mikä ei ole kovin hyvä motiivi pidemmän päälle).
Sulla on hyviä ajatuksia aiheesta, Laura! 🙂 <3 Kiitos kommentistasi! 🙂 🙂
tee vaikka joku myday välillä, olis hyvää vaihtelua näistä videoihin missä vaan puhut kameralle 🙂 mut kiva idea tässäkin on
Moikka Rajko,
kiitos kommentista ja palautteesta. 🙂 Koitan aktivoitua jossain vaiheessa myös noihin MyDay-videoihin. 🙂
Kivaa kesän odotusta,
x Kipa