PROTEIINIPATUKAT | TARJONTAA ON!

Tajusin kerran seisovani kaupan prodepatukkahyllyllä, joka tuolloin oli miltein 10 metrin pituinen ja 2,5 m korkea. Halusin nopean ja näppärän suupalan – sitä kuitenkin kirjaimellisesti piti metsästää. Kirjoitin tästä aiemmin myös Terveysblogi.fi -kirjoituksen, joka kandee myös käydä tsekkaammassa.

Hyllyjen lomassa itselläni menti tunteroinen, kun aloin tutkailemaan suuhunpantavaa. Toivottavasti vinkkini jeesaavat sinua ostopäätöksessäsi. 🙂

PROTEIINIPATUKAT | TSEKKAA ENSIMMÄISENÄ AINESOSALUETTELO

Ainesosaluettelossa sisältö pitää olla esitettynä ainesten suuruusjärjestyksessä. Listaus antaa muutenkin yleiskuvaa patukasta, sillä siellä on lueteltuna suuruusjärjestyksessä

1) käytetty proteiini tai proteiiniseos

2) käytetty suklaa ja sokerit sekä

3) erilaiset sidos- ja makuaineet.

Rasvoja harvemmin proteiinipatukoista syynään, sillä mikäli patukka sisältää rasvaa, niin onhan se kyllä pitkälti tyydyttynyttä, kovaa rasvaa.

PROTEIINIPATUKKA | TSEKKAA NÄMÄ VIISI ASIAA

1. PROTEIININ LAATU

Proteiinipatukan idea on täydentää päivittäistä proteiinintarvetta ja tarjota jotain tyhjän rouskimisen tilalle. Siksi on hyvä varmistaa, että siitä saatava proteiini on laadukasta. Heraproteiini on itselläni ensisijainen valinta, sillä vatsani sietää maitoproteiinia.

Patukoissa käytettävät erilaiset proteiinit:

HERAPROTEIINI valmistetaan maidosta ja se on biologiselta arvoltaan paras olemassa oleva proteiinin lähde. Yleisesti ihmiselle ”parhaat” proteiinin lähteet löytyvätkin eläinkunnan tuotteista. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että kehomme pystyy hyödyntämään parhaiten käyttöönsä eläinkunnan proteiineja.

Kasvikunnan proteiineissakin on laadukkaita lähteitä, kuten esimerkiksi riisiproteiini, joskin se on melko tyyristä.

SOIJAPROTEIINI-ISOLAATTIA näkee patukoissa paljon. Itse päädyn harvoin patukkaan, jossa proteiini on pelkkää soijapohjaista, muutamasta syystä.

Päällimmäisenä itselläni on (ja tämä voi toki olla yksillöllistä) ovat pitkäaikaisemmasta käytöstä johtuvat iho-ja suolisto-ongelmat sekä turvotus. Mikäli patukoiden hintoja vertaa, niin soijaproteiini-isolaattia pääosin sisältävät patukat ovat (jopa todella paljon) halvempia, kuin heraproteiinipohjaiset patukat. Tämä taas syystä että soijaproteiini-isolaatti on halpa ainesosa. Usein proteiinipatukoiden hinta korreloi laadun kanssa.

Mitä proteiinien lähteisiin yleisesti tulee, niin hifistelijöitä kiinnostanee tieto, että esimerkiksi soijassa ei ole leusiinia tai muita välttämättömiä aminohappoja aivan yhtä paljoa kuin heraproteiinissa.

Soijaproteiinin hyväksikäyttö kehossa ei ole myöskään yhtä tehokasta kuin maitoproteiinin.

Ja sitten ovat makukysymykset. Heraproteiini on haastava valjastaa järkevään muotoon, ja patukan koostumuksesta tulee helposti vähintäänkin mielenkiintoinen. Soijaproteiini-isolaatissa taas on helposti jauhomainen suutuntuma ja usein omanlaisensa sivumaku.

On myös patukoita, joista löytyy molempia proteiininlähteitä. Jotkut vannovat proteiiniyhdistelmien nimeen: saapa molempia proteiininlähteitä ja proteiinikirjo pysyy laajempana. Mielekkyyskysymys ja kokeilemalla löydät omasi!

2. ENERGIASISÄLTÖ

Koska proteiinipatukat sisältävät energiaa on hyvä vertailla myös energiasisältöjä.

Se, paljonko tuotteessa on energiaa per patukka ratkaisee ainakin omalla kohdallani paljon. On patukoita, joissa energiaa on 120 kCal/patukka ja patukoita, joissa on jopa 350 ja plus kCal/patukka. Arvioin aina myös patukan kokoa: kannattaako 50 g patukkaa syödä, jos se sisältää ruokaisan lounassalaatin tai lounaskeiton verran energiaa?

Nämä valinnat ovat yksilöllisiä totta kai. Henk koht todella harvoin ostan patukan, jossa on yli 220 kCal. Tämä syystä että patukasta tulee kertalaakilla melkoisesti energiaa, ja mieluummin sitten syön jo varsinaista ruokaa – tai vaikka konkreettisen suklaapatukan, jos se kerta ei ole sillä kertaa niin justiinsa. 😛

Kiireiset päivät ovat asia erikseen: ei se maailma kaadu, jos muutaman päivän joutuu menemään kaikkien ruokaoppaiden ja terveyskirjojen suosituksia vastaan. Byhyyy, elämä jatkuu! 😀

Eväinä ja ensihätään patukat ovat kuitenkin loistavia, vaikka niitäkään ei juurikaan voi suositella pupellettavan yli tarpeen muun energiansaannin ohella erityisesti silloin, jos on painonpudotus tai -hallintatavoite.

 3. PROTEIININ MÄÄRÄ

Tsekkaan aina, että kyseessä on nimenomaan PROTEIINIPATUKKA. Tsekkaan erityisesti, että proteiinin määrä ylittää patukassa olevan hiilihydraatin määrän – muutoinhan koko ideassa ei ole ideaa (tarkennus: käsillä oleva tekstini käsittelee proteiinpatukoita, energiapatukat ovat sitten asia erikseen). 🙂

Tsekkaa, ettei hiilarit pompsahda proteiinimäärän yli

On proteiinipatukoita, joissa hiilihydraatin määrä on jopa kaksinkertainen proteiinin määrään verrattuna. Kysymykseni onkin, miksi niitä edes saa kutsua proteiinipatukoiksi? 😀 Ja kun vähän tutustuu ravintosisältöön, niin usein sokereitakin on proteiineja enemmän.

Tämä on silloin enemmän jo energia- tai välipalapatukka – tai karkki. Tässä mielessä olen vähän nipo, sillä en siedä kuluttajan harhaanjohtamista. Patukoita on markkinoilla paljon, aikaa niiden tarkasteluun on lopulta melko vähän. En halua, että joku ostaa hyvää uskoaan ”proteiinipatukan”, ja joutuukin tyytymään johonkin ihan muuhun. <3

Asiasta helppoa ei tee tietenkään se, että kaikki proteiinipatukkaa vähänkään muistuttavat välipalapatukat ovat proteiinipatukoiden kanssa hyvin usein samassa hyllyssä. Kuluttajan onkin itse tehtävä jonkinlaista etsivän työtä vertaillessaan proteiinipatukoiden sisältöjä. Itse olen seissyt ties kuinka monta kertaa ja kauemman aikaa hyllyn edessä ihan vaan tutkaillessa, että what’s going on. Näissä on kova opettelu, mutta työni vuoksi minua kiinnostaa. 🙂

On hyvä, että patukasta tulee vähintään tai yli 10 g proteiinia

Nyt kun proteiinin määrästä puhutaan, niin harvoin myöskään ostan patukkaa, jossa on yhdessä kappaleessa alle 10 g proteiinia. Naisen keho hyödyntää noin 15-20g proteiinia kerralla ja miehen keho 25-30g, joten noin 20 g hujakoissa liikkuvat proteiinit per patukka ovat itselleni todennäköisin valinta.

Ja kuten jo todettu: kaikki on tyhjää parempaa, vaikka patukassa olisikin 10 g tai alle protskua.

4. HIILIHYDRAATIT, SOKERIT JA MAKEUTUSAINEET

Viitaten äskeiseen kohtaan, tsekkaan myös hiilihydraattien ja makeutusaineiden määrän.

Itselläni ei ole intressiä syödä lisättyä sokeria, etenkin kun se patukoissa on usein jonkun sortin teollisuussiirappina tai vastaavaa. Huom! Näitäkin menee – en tässäkään ole nihilisti, sillä joskus valitsen patukan siksi, että se vaan on vietävän hyvän makuinen.

Patukoissa käytetyt sokerit

Useimmin käytetyt makeutusaineet, joita patukoissa käytetään ovat tavallinen sokeri: sakkaroosi (ruokosokeri), fruktoosi (hedelmäsokeri), glukoosi (rypälesokeri), laktoosi (maitosokeri) ja maltoosi (mallassokeri) sekä sokerialkoholit: maltitoli, sorbitoli, mannitoli, isomalto, xylitoli ja laktitoli.

Lisäksi nykyään näkee makeutukseen käytetyn myös erytritolia. Erytritolia löytyy luonnossa pieninä määrinä joissain hedelmissä ja sienissä, ja se valmistetaan teollisesti vehnä- tai maissitärkkelyksestä.

Steviaa näkee myös paljon. Sitä uutetaan makeastevia-kasvin lehdistä.

Lisäksi monista patukoista löytyy sukraloosia, joka on energiaa sisältämätön makeutusaine, ja sitä saadaan klooramalla tavallista sokeria (sakkaroosia).

Yleisesti vältän patukoita, joissa on sokerisiirrappeja, kuten fruktoosi- tai glukoosisiirappia.

FRUKTOOSISIIRAPPI ei ole sama, kuin hedelmien mukana tuleva fruktoosi. Fruktoosisiirappi valmistetaan maissista ja sitä käytetään parantamaan elintarvikkeen koostumusta (sakeuttaja).

Samaan tarkoitukseen on GLUKOOSISIIRAPPI, joka valmistetaan vehnästä (puhutaan myös tärkkelysmakeuttajasta). Eli ilman kyseistä siirappia patukat ja makeiset olisivat kiteisempiä ja kovempia.

Joissain patukoissa näkee vilahtavan myös sanan DEKSTROOSI. Tunnetaan myös maissisokerina. Dekstroosi on yksinkertainen hiilihydraatti jolla on korkea (138) glykeeminen indeksi, eli se nostaa verensokeria nopeasti.

Erilaisilla sokereiden ja siirappien yhdistelmien käyttämistä tuotteissa perustellaan sillä, että niillä voidaan vaikuttaa tuotteiden rakenteeseen, väriin, makuun ja säilyvyyteen.

5. AINESOSALUETTELO

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, lempihupini: ainesosaluettelon skannaus. Tässä oikeastaan kulminoituu koko idea postaukselleni.

Oletteko koskaan pistänyt merkille, kuinka monta eri ainesosaa jokin proteiinipatukka on syönyt? Oma nyrkkisääntöni on mahdollisimman lyhyt listaus ainesosista. Tähän pyrin, mutta joskus tulee ostettua sellaisia ”sekundääripatukoita”, että niissä ei varsinaisesti olla menty terveys edellä – ja se on ihan ok vetästä niitäkin silloin tällöin – elämä on!

Karrikoidusti mitä lyhyempi lista, sitä vähemmän höttöä. Hötöllä käsitän mm. teolliset lisä-, maku- ja sidosaineet. Tottakai proteiinipatukka on aina jonkin asteen teollinen luomus.

Jos et osaa lausua jotain ainesosaa jätä patukka hyllyyn??

Mieleeni juolahti eräs kauan aikaa sitten lukemani blogipostaus, jonka mukaan proteiinipatukan valintaperusteena kannattaa käyttää seuraavaa ohjenuoraa: ”jos et osaa sanoa ainesosaluettelon jotain sanaa ääneen, niin älä valitse patukkaa”. Voi ei, muru!

Tämä on tavallaan kiva ajatus, mutta otetaan esimerkkinä ISOMALTO-OLIGOSAKKARIDI. Saattaa olla (?) vaikea lausua – ainakni lennosta kiireessä. 😀 Näitä vastaavia “vaikeita” sanoja näkee paljon ainesosaluetteloissa.

Isomalto-oligosakkaridi prebioottinen ja makeahko kuitu.

Prebiootit ovat ruoassa olevia sulamattomia ainesosia, joita elimistö ei pysty suoraan käyttämään hyödyksi, mutta jotka stimuloivat hyödyllisten bakteerikantojen kasvua ja toimintaa. Edellisen lisäksi prebiootteihin lasketaan ainakin OLIGOFRUKTOOSI (no nyt on vaikea!) ja INULIINI. Nämä kaksi ovat vesiliukoisia kuituja, ne koostuvat sokerista ja ovat siten HIILIHYDRAATTEJA. Koska ne eivät sula elimistössä, niin monelle ne saattavat aiheuttaa suolistossa käymisensä seurauksena suolistovaivoja = ilmavaivoja.
Laitan oheen vielä muutaman patukkakuvan ”inhokeistani”. Ne jäävät minulta hyllyyn, sillä en lähtökohtaisesti diggaa niiden ravintosisältöä tai ravintoarvoja.

Tsekatkaa huvikseen ensi kerralla kaupassa ollessanne näiden patukoiden aineisosaluettelo.

Näistä ei oikein ole mitään hyvää sanottavaa. Nutraminon peanut caramel on ihan ok maku (vähän teennäinen). Nuo Delight-patukat ovat sellaisia, että mieluummin samalla terveys- ja kalorihinnalla ostaisin jo DaCapon tai Pätkiksen. 😀

Seuraavassa tekstissäni kokoan omat suosikkini proteiinipatukoista – ne terveellisemmät ja epäterveellisemmät. 🙂

Tämä aihe tuli viime viikon snäppitoiveena, joten nostin sen taas tulille. Kysykää ja kommentoikaa, jos jokin on jäi mietityttämään!

Mukavaa viikon alkua, herkkusuut!
x Kipa

Edellinen kirjoitukseni:

Lepopäivä | Onko yrittäjällä lepopäiviä – lue mun top-3 palautumiskeinot!

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

<3