TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
27.9.2017

Koiranpentu | Miten on pentuarki sujunut, tuleeko tuhoja?

  • Posted By : delwigdi/
  • 12 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Lemmikit, Yleinen

KOIRANELÄMÄÄ 5 KK TAKANA

Multa on paljon toivottu, että kertoisin vähän miten meidän uuden koiratulokkaan kanssa on mennyt. Laitetaan siis tästä vähän tämmöinen keveämpi aihe tulille. 🙂

Bosse tuli meille 30.6. pikkusintin syntyessä Kempeleessä 12.5. (Kennel Bullavenue). Nasu, Bossen emo, synnytti hienosti itse 4 poikaa ja yhden tytön. Herranjestas sitä liikuttumisen määrää, kun sai kuulla, että oma pötkö on vihdoin todellakin olemassa! Ehkä vähän sulkkua. 😀 Kyllä mä koiraa venasinkin.

 

koiranpentu

 

Käytiin muuten viime lauantaina ensimmäistä kertaa Bossen uuden kaverin, Benkun, kanssa koirapuistossa leikkimässä. (Hyvin meni!) Benkun omistaja siinä ohimennen kysäisi multa, että onko missään vaiheessa tullut sellainen fiilis pentua ottaessa, että ”ei hitto, mitä tuli tehtyä ja kerkiikö tän vielä perua?!” 😀

Haha. Kyllähän sitä jossain vaiheessa mietti, että mihins soppaan sitä taas lusikkansa on ymppäämässä. Mutta loppupeleissä…odotin seitsemän vuotta oikeaa aikaa saada oma karvapötkylä. Nimenomaan ranskis. Ja nyt kun tilaisuus siunaantui sopivan elämäntilanteen myötä, niin ei hetkenkään epäröintiä. Oma bulla oli saatava! <3

 

koiranpentu

 

No siis koiranhakureissuhan ei mennyt ihan putkeen. Vaikka kuinka seisoin eteisessä lähtökuopissa ja hoputin ns. parempaa puoliskoani, niin myöhästyimme aamulennolta Kemiin. Oulun lentokenttä oli tuolloin remontissa, eli meidän piti lentää Kemiin, josta olisimme päässeet kyydillä Kempeleeseen.

Olimme sopineet, että olemme kasvattajalla 10.30 aikaan, haemme ruttupyllyn ja elämme onnellisena elämämme loppuun asti. 😀

Noh, ketutuskäyräni ei olisi voinut olla enempää siinä vaiheessa ojossa, kun koitimme setviä miten hiivatissa Hesasta pääsee kätevästi Kemiin näin vähän puskista. Asteikoilla 1-10 ketutti 20. Miten sinne sitten kätevästi lennosta pääsisi?

 

koiranpentu

 

No aivan, ei mitenkään. Vaikka kaikki oljenkortit mietittiin lentokoneesta ja vauvasta vaariin.

Lopulta astetta suuremman suuttumuspuuskani jälkeen meidän auto starttas seitsemän tunnin ajomatkalle kohti Kempelettä. Haasteensa toi tietenkin aikataulu, koska lento takaisin Helsinkiin alkuillasta ei sekään kyllä varmasti jää odottelemaan ketään. Tuskin olisi koiranpentukorttikaan auttanut siinä vaiheessa. 😉

Joo, enää ei siis ketuttanut hirveesti…astekoilla 1-10, 15.

 

koiranpentu

 

KOIRANPENTU | RANSKANBULLDOG KOTIUTUU

Loppu hyvin, kaikki hyvin ja olin Bossen kanssa verrattain aika myöhään kotona. Annoin pikkusintille jauhelihaa ruoaksi, ja pikkuinen ranskanbulldog nukahti tyytyväisenä keskelle lattiaa. Mä kadehdin koiranpennuissa sitä, että ihan missä vaan ja missä asennossa tahansa se uni vaan maittaa! 😀

Eniten mua oikeastaan alussa jännitti se, onko koiralla kova paikka lähteä emonsa luota. Bosse ei itkenyt yhtään. Ensimmäisen yön vietin tiiviisti Bossen kanssa lattialeiriä pitäen.

Meillä on mennyt kyllä tosi hyvin. *kop kop* Bossella on ollut kerran vatsa sekaisin, kerran se on oksennellut kolmisen päivää. Ihan ekat viikot oli muutaman kerran kirsikkasilmä, joka meni sormella painamalla takaisin paikoilleen.

Muutoin perusterve jamppa eikä kuorsaa tai röhise. Bosse on ”sporttimalli”, eli pidempi kuono ja häntä. Häntä on sellanen sulonen pikkusippura. 😛

 

koiranpentu

 

NO NIIN, VARAUDU SITTEN NÄIHIN!

Mua varoteltiin tosi paljon kaikenlaisesta tuhosta, mitä koiranpentu saa aikaan. Tässä ihan vaan muutama:

Saisin kuullemma sanoa kaikille kengilleni hyvästi. Puhumattakaan huonekaluista – kaikki ne järsii. Toisaalta parketti menee totaalisen pilalle, koska pidätyskyky on pienellä pennulla nolla.

Puhumattakaan siitä, että kynsien leikkuu ei taatusti onnistu. Eikä korvien putsaus. Vielä vähemmän itse koiran peseminen. Tai tassujen räpläys – ei varmaan anna koskea! Lääkärin tutkintapöydällä ei muuten paikoillaan pysy!

Valjaisiin et saa koiraa puettua ilman houkuttelunamia!

Eikä muuten tule luokse, jos ei halua!

Koira on muuten sitten sellainen jääräpää, ettei se sua kuuntele – eikä varmaan liiku ovesta ulos, ellei itse halua. Se on pomotteleva koira. Seurallinen, mutta niiiiin itsepäinen. Sellanen jääräpää. Ja kuola. Jestas sitä kuolan määrää! Ja piereskelee – niinku ihan koko ajan.

Kuorsaaminen, jestas! Nyt ei koko kortteli nuku, vielä vähemmän minä itse.

 

koiranpentu

 

…emmä tiiä. Kenellä teistä on ranskis? Oliko teillä tollasta? 😀

 

KOIRANPENTU | MITEN MENEE NOIN NIINKU OMASTA MIELESTÄ

Pentu on pentu: ihan alussa ei taatusti kuuntele, kun eihän sille ole opetettu mitään. Kyllä se nyt vähän rassaa, kun suu edellä mennään joka paikkaan. JOKA paikkaan. KAIKKI laitetaan suuhun, mitä eteen tulee – kaikkein kettumaisinta on se jatkuva lahkeiden, varpaiden ja käsien syöminen – tsiisus!

Näistä tosin ei kukaan varoittanut. 😀

 

koiranpentu

 

Sen sijaan yhtäkään mun kenkää ei ole syöty pilalle. Johtuen ehkä siitä, että me ei säilytetä kenkiä eteisessä, vaan kaapissa.

Huonekaluista sohvan takakulma on ottanut pientä hittiä, joskin sitä nakerreltiin kaks kertaa. Sitten se jäi. Muita huonekaluja ei ole tuhoutunut. Välistä on lattialista, keittiökaapin otin tai patteri maistunut, mutta mitään miljoonatuhoja ei ole tullut. Sellaista pikkukivaa.

Joo, ekat 2-3 viikkoa oli 24/7 työtä. Koiraa piti vahtia, koska rokatessa roiskuu ja pissa lentää. Lisäksi suu. Kun se suu on joka mestassa syömässä kaikkea. 😀

 

koiranpentu

 

Mutta myöhemmällä iällä lahkeiden, varpaiden ja käsien pureksiminen ja liiallinen tutkailu suulla on jäänyt pois. Nyt toimii kuono ja haistelu. 🙂

Parkettikin on vielä elossa. Ja tiedättekö Bossen kohdalla kävi varmaan vaan tuuri kasvattajan suhteen: kaveri osasi suunnistaa alustalle tekemään tarpeitaan jo 7-viikkoisena.

Välillä menee ohi, mutta elämä on.

Mitä nyt tähän koiranhoitoon tulee, niin kynnet saa leikattua. Tassujen räpläys tai lääkärin tutkintapöydällä oleminen ei ole ongelma. Eikä suun tutkiminen. Koira on pesty vedellä jo pariin kertaan ja seisoo kiltisti paikallaan. Korvat eivät ole suosikit, mutta aina ollaan selvitty ilman liiallista painimista.

 

koiranpentu

 

Valjaisiin sukeltaa ihan itsestään, kun ne siihen nassun eteen tökkäsee. Ovesta liikkuu suurena seikkailijana vikkelästi, harvoin pistää jarrut päälle. Luokse tulee ja istuu pyydettäessä. Osaa myös luopumisen jalon taidon.

Luoksetulemista, istumista ja jättämistä on opeteltu ahkerasti ja niitä tehdään tosi paljon arjessa koko ajan.

Bosse ei pomota, vaan on seurallinen ja utelias. Ihmisrakas pikkubulla. Rakastaa olla sylissä, jossa pysyy kiltisti. Kuolaaminen lisääntyi hetkellisesti koirapuistoreissun jälkeen ilmeisesti muiden koirien tuoksujen suuresta määrästä johtuen. Ja ekan pudonneen hampaan johdosta. <3

Bosse piereksii yllättävän harvoin. Jos on siankorvaa rouskinut, niin saattaa olla vähän gasia suolistossa. Muutoin aika harmiton ja ollaan selvitty ilman kaasunaamaria.

Eikä edes kuorsaa, ellei joku tyyny, lelu tai jalka paina kurkkua vasten tai muuten ole niska mutkalla. Nukkuma-asennot, kun voi olla välillä pennulla aika randomia.

Pusunkin se antaa pyydettäessä (joo, opetin. Piti opettaa koiralle kontaktin ottamista). 😀

 

koiranpentu

 

Totta kai pari kertaa on ollut himassa odottamassa pieni ylläripylläri, kun esim. postimies on käynyt ja Bosse on ollut yksin kotona. Mennyt pari laskua vähän niin sanotusti parempiin suihin ja muutama mainoslehti. Training padseja Bosse jostain syystä joskus innostuu järsimään, ja niistä lähtee sellaista tosi kivaa hiuksenhienoa valkosta täytepölyä vähän all over.

 

MUT SIIS KERTOKAA VIISAAMMAT, MISSÄ VIKA? 😀 Vaihtuuko tää jotenkin murrosiän myötä tää touhu?! Onko tässä odotettavissa jotain superjuonenkäännettä, koska tää ei kuulosta nyt yhtään siltä, mistä mua peloteltiin.  Kertokaajookoskookos!

 

koiranpentu

 

Paljonhan koira sitoo, se asia on pihvi. Ja tällaiselle ihmiselle, jolla tekemistä on muutenkin paljon on aikatauluttamishommelit välillä vähän haastavia. Koira tulee kuitenkin ensin ja en mistään hinnasta vaihtaisi koira-aikaa mihinkään.

Päin vastoin, mä niin haluaisin toisen ranskiksen! Nälkä vähän kasvaa syödessä…

Kirjoitin muuten aikaisemmin aiheesta treeni ja koiranpentu: miten onnistuu liikunnallinen elämäntapa ja koiranpennun hoito. Käy lukaisemassa kirjoitukseni täältä.

Lisäksi kirjoitin siitä, mitä kaikkea olen huomannut koiranpennulta olevan mahdollista oppia. Hetkessä elämisen lisäksi paljon asioita. Niistä lisää täältä.

 

Olisi kiva kuulla kokemuksia siitä, että millaista sun pentuarki on ollut. Ja jos täällä on Helsingin keskusta-alueelta ranskiksia, niin ilmoittautukaa toki! Olisi kiva viedä Bossea enemmän koirapuistoihin tai muutoin vain sopia leikkimistreffit lähimaaston bullien kanssa. <3

Bossella on muuten oma IG-tili, käy tsekkaan: bosse_the_frenchbulldog

 

Kepeetä viikkoa kaikille,
x Kipa ja Bosse

 

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Hoikkuus | Terveyden mittari?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3


22.9.2017

Arvonta | Mitä ilman et lähde treenaamaan? Vastaa ja voita kaulakoru!

  • Posted By : delwigdi/
  • 96 comments /
  • Under : Treeni, Tyyli ja kauneus, Yleinen

ARVONTA | JAA OMA TOTEEMITAVARASI JA VOITA INFINITY-KORU

Tän aamuisen SaunaYogan jälkeen asettelin kaulaani chocker-korun toisen vähän vastaavanlaisen rinnalle. Jäin miettimään, että ilman tietynlaisia koruja lähden harvoin treenaamaan. Siitä se ajatus sitten lähti ja tämän kertainen postaukseni menee nähtävästi (itsellenikin yllärinä) kategoriaan tyyli ja kauneus. 😀

Tein aikoinaan blogiyhteistyön Samaskorun kanssa ja sain arvottavakseni heiltä Tassut-korvakorut karvakorvien ystäville. Sain heiltä myös muutaman Infinity-korun ja nyt haluaisin arpoa kaikkien vastanneiden kesken toisen niistä – FYI: käyttämättömänä. 😀

 

Tämä ei siis ole varsinainen blogiyhteistyö, vaan ex tempore -haluni jakaa jollekulle koru. 🙂 Arvonnasta tuonnempana lisää! <3

 

arvonta

Haluaisin laittaa jakoon tämän Samaskorun Infinity-korun. Toivon, että sen haltija saa siitä hyviä viboja ja voimaa. <3

TOTEEMITAVARA | KORUT TUOVAT MULLE VOIMAA

Nimittäin rakastan koruja. Harvoin olen kokonaan koruton. Mulla on sellaisia toteemikoruja. En osaa mennä treenaamaan ilman koruja. Niillä on jokin tietty merkitys minulle itselleni ja haluan viestiä niillä jotain. Erityisesti saan niistä voimaa.

Ulkopuolinen ei koskaan välttämättä edes ymmärrä tai huomaa tätä – tietenkään. Tärkeintä onkin se, mitä korut edustavat minulle.

 

arvonta

Mulla on ollut jo pitkään chocker-kausi. Tykkään tästä eteerisestä chockerista ja se on kaulassani tällä hetkellä koko ajan. Kuka muu diggaa chockereita? Näitä löytyy mulla 6-7 erilaista. 😀

 

Korut ovat minulle yksi itseilmaisun muoto ja tietystä korusta saan tiettyyn hetkeen voimaa. Tietty koru tiettyyn hetkeen kannettuna juurruttaa minut johonkin asiaan. Ei sillä, että haluaisin näyttää hyvältä tai sillä, että laittautuisin. Lähinnä kyse on siitä, minkälainen merkitys korulla on minulle itselleni sillä hetkellä ja mitä sillä haluan viestiä.

 

arvonta

Kun mulla on jooga-kausi tai etsin sisäistä tasapainoa tai mielenrauhaa löytyy kaulastani usein energy muse -kaulakoru. Tämä kaulassa tuntuu maadoittuneelta ja tasapainoiselta. <3 Namaste.

 

Minulla on koruja moneen lähtöön, joista useimmiten pyörii ne tietyt samat. Tällä hetkellä pinnalla ovat kolme voimaannuttavinta korua, joista laitoin kuvat. Lisäksi leikittelen aika usein korvakoruilla: saatan laittaa toiseen korvaaan roikkumaan hopeisen (tms.) sulan. Siitä tulee ihanan tasainen epätasapaino. 🙂

Hyvin usein jos unohdan laittaa korun minulle tulee alaston fiilis. Koen, että homma jää vajaaksi: minusta itsestäni puuttuu jotain. Tuskin ulkopuolinen henkilö edes huomaa, että ”aa, sulla ei ole koruja ja nyt ulkoinen olemuksesi ei viesti sisintäsi” tai vastaavaa.

Itselläni on kuitenkin ontto fiilis ja silloin koru pitää vaan saada laittaa! 🙂

 

arvonta

Kun Bosse tuli taloon, Samaskoru lähetti mulle ranskiskaulakorun. Tätä kannoin koko ajan kaulassa, kunnes siitä katkesi ketju. Sen jälkeen piti kekkasta jotain muuta. 🙂

 

ARVONTA | JAA TOTEEMITAVARASI: MITÄ ILMAN ET OSAA MENNÄ TREENAAMAAN?

Saatteko ajatuksestani kiinni? Kenellä muulla on sama?

Mikä on sinun toteemitavarasi, mitä ilman sinä et vaan osaa lähteä treenaamaan? Mitä ilman sinulla on jopa alaston olo?

Tottakai perusvaatetus on hyvä olla pohjalla, ehdottomasti. Muutoin kanssaeläjät saattavat suivaantua tai vähintään ihmetellä. 🙂 Mutta kuvainnollisesti alaston olo.

 

arvonta

Sunnuntaina 24.9. klo 21 arvon kaikkien vastanneiden kesken tämän Infinity-kaulakorun. Kommentoi ja voita! <3

 

Mitä toteemitavara sinulle edustaa: onko se onnenkalu, tuoko se sisäistä tai ulkoista voimaa tai henkistä tukea vai onko se esimerkiksi hyvän mielen kohottaja?

Onko jokin sellainen asia, joka on kävelylenkillä, juoksulenkillä, salilla, jumpassa, hiihtoladulla, suunnistaessa, koripallossa tai missä vaan sulla aina messissä?

Jaa kommentteihin ja osallistu arvontaan! Arvon sunnuntaina 24.9. klo 21 korun ja postitan sen omakustanteisesti voittajalle kotiin. <3

 

Ihanaa viikonloppua kaikille!
x Kipa

 

 

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Pakkoliikunta | Entisen pakkoliikkujan ajatuksia- ethän treenaa liikaa?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3


20.9.2017

Terveysteko | Treenata voi vaikka hampaita pestessä tai kassajonossa

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

TERVEYS | ARJEN HELPOT TERVEYSTEOT

Kodin Kuvalehti kysyi minulta nettiartikkeliinsa vinkkejä arjen pieniin terveystekoihin. Tavoitteena oli löytää sellaisia pieniä treeniliikkeitä, joita voi kätevästi ujuttaa keskelle arkea.

Kokosimme ryhmäliikuntaohjaaja ja personal trainer Kirsi Hartikaisen kanssa kuusi vinkkiä arjen terveystekoihin, joilla mm. vahvistat selkääsi, parannat työtehokkuuttasi ja kohennat yleiskuntoasi.

Arjessa pienet teot ratkaisevat. Riittävän pieni teko on sellainen, joka on toteutettavissa saman tien eikä esimerkiksi sen jälkeen, kun jotain muuta on ensin tapahtunut. 😉

 

 

terveysteot

 

Kuusi arjen helppoa terveystekoa:

  1.  Vaihda työasentoa puolen tunnin välein
  2. Vesilasi pöydälle ja täytä tasaisin väliajoin
  3. Tee varpaillenousuja hampaiden harjauksen aikana
  4. Parkkeeraa auto taaimmaiseen ruutuun ja lisää päivittäisten askelten määrää
  5. Tee lapajumppaa pöydän tai telkkarin ääressä
  6. Keskivartalo kuntoon kassajonossa treenaamalla lantionpohjan lihaksistoa

 

Oletko testannut näitä tai jotain vastaavia käytännössä? Mitkä ovat sinun päivittäisiä tai viikoittaisia terveystekojasi? 🙂

Tuntuuko jokin terveysteko helpommalta tai vaikeammalta toteuttaa, kuin jokin toinen? Miksi?

Hela jutun voit lukea täältä: täältä.

 

terveysteko

 

Kodin Kuvalehden edellinen artikkeli, johon he minua pyysivät asiantuntijaksi koski iltavirkkuja. Artikkelissa käsiteltiin sitä, miksi on oikeastaan aika ok kukkua vähän myöhempään. 13 % suomalaisista on iltavirkkuja. Loput ovat aamu- tai päiväihmisiä.

Jos siis koet virkistyvästi iltaa myöten, niin saatat olla tyypillinen iltakukkuja. Olen kirjoittanut blogissani vireysrytmistä aikaisemminkin siltä kantilta mitä kannattaa huomioida treeni- ja ravintorytmissä, jos olet aamu-, päivä- tai iltavirkku. Käy lukaisemassa!

Kodin Kuvalehden nettiartikkelin voit lukea täältä. 🙂

 

Arki koostuu pienistä teoista. <3 Ajattelemme usein, että terveydessä, painonhallinnassa ja liikunnassa pitäisi tehdä paljon ja isosti. Aina enemmän ei ole enemmän, vaan joskus homma on aika pienestä kiinni.

 

Tee siis jokin helppo arjen terveysteko jo tänään – mitä se olisi? <3
#inhimillinenote

 

x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Ajanhallinta | Hallitseeko aika meitä – mitä voisit tehdä toisin?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3


17.9.2017

Ulkonäkökeskeisyys | Mitä tekee lihaksilla, jos ne eivät toimi keskenään?

  • Posted By : delwigdi/
  • 4 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

ULKONÄKÖKESKEISYYS VS. TERVEYS

Mä tässä taas vähän mietin vedettyäni uuden 45 minuutin BodyPump -formaatin tänään aamupäivällä. Uuden formaatin ajatuksena on mm. olla toiminnallisempi treenipaketti, ja tämä näkyy erityisesti yhdistyneenä askelkyykky-, olkapää- ja hartiatreeninä.

Mietin nimenomaan toiminnallisuutta ja sitä, kuinka monesti törmään ulkonäkökeskeiseen treenaamiseen. Ulkonäkökeskeisyys on yksi seikka, johon kyllästyin yhdessä vaiheessa PT-hommissani totaalisesti ja pidinkin vuoden tauon valmentamisesta.

Sain uutta puhtia elämäntaidon valmentajan koulutuksesta, sillä halusin nimenomaan pureutua valmennettavieni ajatusmaailmaan sekä mielen & kehon yhteydestä tuloksien saavuttamisessa.

 

ulkonäkökeskeisyys

Kaikki treeni on kotiin päin! Kipase kauppaan ostamaan uusi Kauneus & Terveys -lehti ja bongaa mm. mun tekemä 15 minuutin tehokas lankkutreeni! <3

 

Otetaan esimerkkinä nyt tämä BodyPump, koska se on tästä lähimenneisyydestä. Hyvin usein vieläkin törmää ajatusmalliin, jossa harmitellaan 45 minuutin olevan tosi paljon pliisumpi, tehottomampi tai jotenkin vajanaisempi treeni, kuin 60 minuutin.

Eli aikaa pidetään ratkaisevana tekijänä tehokkuudessa. Ikäänkuin treeneissä kulutettu aika kertoisi jotain siitä, onko treeni ollut tehokas. Ja millä tavalla tehokas.

Esimerkiksi BodyPump 60 minuuttia vs. BodyPump 45: ajallisesti otettu n. 10 minuuttia pois. 60 minuutissa on siis vähän pidempi kesto, mutta se ei ole yhtä toiminnallinen, kuin BP 45.

Toiminnallisuus taas tuo kroppaan terveyttä: on eri asia ownata lihakset, kuin omata toimiva keho.

Meillä on päivässämme jopa 15,5 tuntia istumismahdollisuuksia: herättyämme aamupala, siitä työmatka istuen, istumista duunipaikalla, lounastauko istuen, takaisin lounaalta istumaan, takaisin töistä kotiin istuma-asennossa, dinneri tai illallinen ja telkkarin katselua, josta tutimaan. Seuraava päivä samma homma.

On siis erittäin perusteltua hakea kroppaan vähän toiminnallisuutta – tai ”edes vähän” liikettä.

 

ulkonäkökeskeisyys

Käsi ylös, kuka tekee päätetyötä? 🙂 Kaikki liike on kotiinpäin! Muista huolehtia keskivartalon lihaksistosta, josta saat tukea selälle ja ryhdille. Tauota myös hommiasi pitkin päivää. 🙂

 

Joku on itseasiassa sykemittarin kanssa katsonut paljonko kulutus näiden kahden formaatin välillä on. BP 60:ssä kuluu n. 50 kilokaloria enemmän, eli käytännössä noin Domino-keksin verran. Siitä puuttuu vastaavanlainen toiminnallisuus sekä kehon ja tilan hahmottamisfokus, kuin BP 45:ssa.

Kumpi siis todellisuudessa on tehokkaampi vai onko kumpikaan? Ja kuinka ratkaisevaa treeniin kulutettu aika on? Poislukien nyt maratoonarit ja vastaavat: puhun nyt yleisen terveyden ja hyvinvoinnin kantilta, en esimerkiksi kilpaurheilun tai tosissaan heilumisen kannalta. Täsmennys. 🙂

Itse väitän nimittäin, että aika-ajattelu saattaa kääntyä myös itse tekemistä vastaan.

 

TEHOKKUUS | MIELEN MUURIT

Olen joskus kirjoittanutkin tästä ohimennen jossain tekstissäni, kuinka joskus ajasta voi tulla myös muuri liikkumiselle: kun meillä on käsitys jostain tietystä aikamäärästä tehokkaana asiana mielemme tuppaa vähän väkisinkin miettimään, että kannattaako sitten lähteä tekemään ees treeniä, jos suoritusaika jää odotettua lyhyemmäksi.

Klassinen esimerkki valmennuksista, kuka tunnistaa tämän: et lähde edes 15-20 minuutin kävelylle, koska jostain on saanut käsityksen, että pitäisi kävellä 45-60 minuuttia kerralla. Lie tekeekö perinteinen rasvanpolttoajattelu sen: täytyy kävellä pitkiä aikoja matalalla sykkeellä, jotta rasva palaa.

Ulkonäkökeskeisyys on hassu juttu: jonkun se saa tekemään ja jonkun toisen se saa passiiviseksi. Näin me ihmiset vaan olemme erilaisia ja that’s cool. Mutta tärkeintä on tunnistaa oma ajattelumaailmasi. Älä anna ajan olla tehokkuuden mittari ja siten muodostua esteeksi itse treenaamiselle.

 

ulkonäkökeskeisyys

Kauneus & Terveys -lehti, uusin nro 12/2017 kaupoissa nüt!

 

Tyyliin et sitten lähde ollenkaan, koska ei se niin paljon se rasva pala kun tekee lyhyen treenin.

 

On hyvä muistaa, että vaikka rasvanpoltto ei optimoituisi,
niin treeni ei koskaan mene hukkaan.
Susille menee sellainen treeni, jota et koskaan tehnyt.

 

Erottuvat lihakset ja kiinteä pylly ovat tosi jees juttuja…et vain tee niillä mitään, jos sinä ja kehosi ette voi hyvin – etkä varsinkaan tee niillä mitään, josseivät ne synkkaa kehosi muiden yli 600 lihaksen kanssa. <3

 

UNOHDA ULKONÄKÖKESKEISYYS | MITÄ SINÄ TARVITSET JUURI NYT?

Tänään on todella kaunis päivä. Toivon, että unohdetaan ulkonäkökeskeisyys hetkeksi aikaa eikä mietitä treeniin kulutettua aikaa.

 

Heittäisin tälle loppupäivälle ja alkuviikolle positiivisen haasteen:
unohdetaan ulkonäkökeskeisyys treenaamisessa.
Keskity sen sijaan siihen hyvään fiilikseen,
jota treenaamisesta saat ja anna sen kantaa, että ainakin lähdit.

 

Tee sellaista, mikä tähän hetkeen tuntuu hyvältä: mitä sinä tarvitset juuri nyt? Mitä kehosi tarvitsee juuri nyt?

 

ulkonäkökeskeisyys

Treeni menee perille, kun siinä on ajatus mukana – aika ei aina ratkaise treenin tehokkuutta. 😉

 

Sillä tärkeintä on, että voit hyvin. Terveys ja hyvinvointi eivät joka päivä voi olla 100 %, se on varmaa. Mutta jokaisesta hetkestä voi nauttia tai luoda hetkiä, joissa nauttia. #inhimillinenote

 

Sinä olet tarpeeksi upea jo nyt – anna itsellesi hetki aikaa ja salli itsellesi unohtaa aika.

Aurinkoa kaikille!
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Mindful vai mind full | Mun mindfulness – mistä päästäisin irti?

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3

 

 


14.9.2017

Mindful vai mind full | Mun mindfulness, mistä päästäisin irti?

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Yleinen

”Siis ihan turhaan olet musta huolissas, kyllä mä kerron sit kun on jotain!” Oikeasti haluaisin sanoa, että kiva kun kysyit vointiani – olen itseasiassa tosi väsynyt. Tuntuu, etten kerkiä tekemään kaikkea mitä haluan tehdä. Ja koko ajan tulee jotain lisää.

 

Onko kenellekään muulle tuttu tunne? Mulla on tänään sellainen päivä, että nyt haluan vain olla. Rauhassa. Ihan itekseni. Joskus sitä tiedättekö menee sellaista vauhtia kaikissa touhuiluissaan, ettei aina edes hokaa vauhtia. Sitä on siinä kuuluisassa pyörässä hyörimässä, kuin karvainen hamsteri.

Joskus sitä taas vauhdin lomassa tajuaa, että ei hitto. Mä en pysykään enää tahdissa mukana, vaan laahaan perästä. Hetken epäilee, että joku on stikannut Hubba Bubbaa seitsemän purkkatyynyllistä kantapohjiin. Hubba Buban purkkatyynyjen koon huomioiden ei ihmekään, että askel laahaa.

 

mindfulness

 

MINDFUL VAI MIND FULL

Tämä kaikki pysähtyminen johtuu todennäköisimmin siitä, että aloitin tänään seitsemännen tutkintoni, Mindfulness Tunnetaitovalmentaja, koulutuksen. Tietoista läsnäoloa on tänään siis harjoitettu kehotietoisuuden kautta _aika himpun_ verran ja hetkeen on pysähdytty niin, että päätä huimaa.

Vähän sama, kuin elämäntaidon valmennuksessa aikoinaan: tulee sellainen tankki tyhjä -fiilis. Sitä vaan on niin tarkkaavaisella tuulella kaiken suhteen. Ennen kaikkea sitä on tarkkaavaisella tuulella itseään kohtaan:

 

Mitä mulle kuuluu juuri nyt? Missä mä meen juuri nyt?

Elämäsi tapahtuu juuri siinä, missä olet. Sitä ei eletä menneessä eikä sitä eletä tulevassa. Se on tässä. Milloin viimeksi pysähdyit kysymään itseltäsi mitä sinulle kuuluu?

Tiedättekö mitä on hassuinta? Suutarin lapsella ei aina ole kenkiä: ”opetan” asiakkaitani kuuntelemaan kehoaan ja mieltään ja kyselemään kuulumisiaan. Unohdin kuitenkin itse(kin) sen tärkeimmän: itseni. Mites toi mun oma mindfulness…?

En ole kysynyt itseltäni mitä minulle kuuluu.

 

mindfulness

 

Moni tuttuni kysyy miten pentuarki on mennyt. En tiedä, en ole kysynyt itseltäni. Moni kysyy miltä tuntuu häiden jälkeen. En tiedä, en ole jäänyt pohtimaan. Moni kysyy miten jaksan treenata omien tuntieni lisäksi? En tiedä, en ole kuulostellut. Moni kysyy miten kerkiän tehdä kaiken? En tiedä, menen vaan.

Olen tyypillinen suorittajaihminen. Ei ole sattumaa, että puhun paljon itsensä hyväksymisestä ja inhimillisestä otteesta. Olen taitava, kuten moni teistäkin, suorittamaan ja painamaan playta kaksin käsin ja vielä toisella jalallakin.

Haaste siinä on se, että kukaan meistä ei ole kone – en myöskään minä. Mikä pysähtymisessä pysäyttävintä on se sälän määrä, joka pään sisälläni rullaa. Sitä matskua on sikana! Ihmisellä on päivässä 50 000 – 70 000 ajatusta. Ne sijaitsevat tiedostamattomassa mielessä: hyrräävät siellä, kuin Linnanmäen härpäkkeet.

 

mindfulness

 

Kaikkiin on mahdotonta tarttua tietoisella mielellä ja usein tämä päänsisäinen disko saattaa vähän laittaa päätä pörrälle.

Ja tiedättekö mitä? Se on ihan ookoo: on inhimillistä tuntea voimavarojensa olevan vähissä välillä. Ihmisen, sinun ja minun, hyvinvointi ei ole staattinen tila. Se muuttuu jatkuvasti ja seilaa laidasta toiseen. Välillä laiva seilaa tyynessä vedessä, välillä vedellään hurjassa aallokossa.

Tänään tajusin taas pitkästä aikaa, että olen unohtanut muhun itseeni kohdistuvan läsnäolon taidon, mun oma mindfulness on tuolla jossain. Sen sijaan kahvipöydässäni istuu mind full ja pönttö täynnä tavaraa. Mieleni on vallannut sekametelisoppa kaikenlaista roipetta. Haastavinta tässä on se, että se roipe on sellaista, josta en halua päästää irti.

 

MINDFULNESS JA IRTIPÄÄSTÄMISEN JALO TAITO

Koska mistä päästäisin irti, mistä minä luopuisin?

Teen kaikkea sitä, mistä tykkään. Rakastan työtäni: valmennan elämäntapamuuttujia yksilö- ja ryhmätasolla. Pidän tilauksesta yritystunteja, hyvinvointiluentoja ja ravintoneuvontaa. Ohjaan kolmessa paikassa ryhmäliikuntaa, tunteja minulla on 10 tuntia viikossa.

Kirjoitan kasvavaa blogia, sometan sekä kirjoitan hyvinvointivinkkejä medialle. Toiveena olisi lisäksi saada oma blogipalsta jostain hyvinvointi- tai terveysaiheisesta lehdestä. <3

Ylläpidän viittä eri painonpudotusryhmää Facebookissa, koska minusta on ihana auttaa. Siksi aina välillä ihmetyttää kommentit somessa, joissa mietitään mitä PT- tai bloggari hyötyy jakamalla esim. Facebook-ryhmissä kirjoituksiaan. Ettei vain nyt mainostaisi itseään…?

 

Tässä nyt kun jutustellaan jo näinkin mukavia, niin täsmennetään tämä: oma intressini on jakaa tietoa. Mitä useampi ihminen lukee tekstejäni, niin sitä useampaa ihmistä uskon auttavani. Minulle se riittää syyksi jakaa blogitekstejäni – saa laittaa tekstejä jakoon! 😀 Tarkoitukseni ei siis ole mainostaa palveluitani eikä valmennuksiini edes ole tällä hetkellä avoimia paikkoja. 

 

Käyn tällä hetkellä kahta eri koulutusta: yrittäjän ammattitutkinto sekä tänään alkanut Mindfullness Tunnetaitovalmentaja. Onneksi nämä eivät ole intensiivikursseja. 😀 Ensi vuonna loppukeväästä pitäisi molemmat tutkinnot olla suoritettu  – hurraah!

Koiranpentu vie hitokseen aikaa. Koira-arjesta kysytään paljon, joten siitä on tavoite kirjoittaa jossai vaiheessa.

 

mindfulness

 

Haluan, että 5 kk vanhalla koiranpennullamme on kaikki hyvin ja parhaimmat mahdolliset edellytykset olla onnellinen hauvavauva ja terve. Ulkona käymme 4-5 kertaa päivässä. Parhaani mukaan olen enemmän, kuin tyyliin 5 minuuttia takapihalla odottelemassa pissan tuloa. 😀

Samalla Bossen kanssa vietettyä aikaa en haluaisi mistään hinnasta vaihtaa pois. Hyvä, kun annan sen viikonlopuksi vanhemmille mieheni kanssa Vierumäelle – eli en! 😀 😀

Nyt on mahtavaa, kun Bossman on jo sen verran iso, että voimme tehdä metsälenkkejä. Syksyinen metsä on jotain sairaan voimaannuttavaa! <3

Työhyvinvointivalmennukset eivät ole vielä edes alkaneet! Voi tosin olla, että niitä päiviä tulee tälle syksylle vähemmän. Joka ei oikeastaan haittaa.

 

mindfulness

 

…en tiedä, mistä luopuisin. Kaikki on niin kivaa! Olen myös erittäin tietoinen siitä, että tämä kaikki on omaa valintaani. Olen rönsyilijä. Toisaalta tiedän myös, että palaudun nopeasti. Yhden illan, kun saan vain olla ja pohtia missä hitossa menen, niin olen taas ihan fine.

 

Eli tänään, rakkaat kuomat, on se ilta. Tänään tarvitsen mitään tekemisen jaloa taitoa. Olen sen ansainnut ja olen sen arvoinen.

Niin olet sinäkin: sinä saat väsyä. Sinä saat tuntea, että et jaksa. Se on täysin ookoo ja hyvin inhimillistä. Tärkeintä on, että annat sen tulla, olla ja soida. Älä estä möllöttelyfiilistä, vaan vietä ilta sen kanssa.

 

Se on elämää. #inhimillinenote
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Näin kasvisten lisääminen ruokavalioosi onnistuu helposti!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3


14.9.2017

Näin kasvisten lisääminen ruokavalioosi onnistuu helposti!

  • Posted By : delwigdi/
  • 4 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka
Kasviksia ruokavalioosi lisäämällä saat päiviisi kuituja ja ravintoaineita lisättyä kertalaakista. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on kannattavaa jo terveydellisistä syistä, sillä niiden lisääminen vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen.
Entäs  jos kasvikset ne eivät vaan maistu? Miten kasvisten lisääminen ruokavalioon käy helposti?
Vinkkejä tähän seuraavaksi. 🙂

KASVISTEN LISÄÄMINEN | MUUTAMIA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ:

  • Lisää kasviksia peruskotiruokaan ruoan valmistusvaiheessa: laatikot ja kastikkeet saavat kivan vivahteen porkkana-, lanttu-, kesäkurpitsa- tai kurpitsaraasteesta, pieneksi palotellusta parsakaalista tai maissista
  • Lisää kasvispitoisten keittojen määrää, kuten jauheliha-, kasvissose-, parsakaalisose- tai kesäkeittoa, lisää pinaattikeittoon hieman parsakaalia tai kasvissosekeittoon punajuurta
  • Jos tuntuu siltä, että keitot ovat liian heppoisia syötäviä, niin tuunaa niitä tarvittaessa lisäproteiinilla, kuten raejuustolla, mifulla, tofulla, kinkulla tai liha-, kalkkuna- tai broilerin jauhelihalla – tulee keitto syötyä!
  • Lisää vanhaan kunnon perunamuussiin kasviksia korvaamalla puolet perunoista parsakaalilla, kukkakaalilla, porkkanalla tai bataatilla
  • Vaihtelu virkistää: höyrytä parsa- tai kukkakaalia tai keitä bataattia ja muussaa sauvasekoittimella, lisää persiljaa höysteeksi. Kokeile erilaisia yhdistelmiä, esim. kukkakaali-porkkanamuussi, parsakaali-peruna-purjomuussi, kurpitsa-kukkakaalimuussi jne.
  • Valmista uunikasviksia: kaupan pakastevihannekset ovat yhtä ravintorikkaita ellei jopa ravintorikaampia, kuin tuorevihannekset. Osta kaupan valmispussi pakasteesta ja tölväse uuniin ripauksella öljyä ja yrttisiä mausteita tai hyödynnä pakastealtaan valmiita kasvisgratiineja tai valmiiksi maustettuja kasviksia
  • Valmista täytettyjä uunikasviksia: täytä paprika tai kesäpurpitsa riisi-jauheliha-fetalisukkeilla tai tee ”kasvispitsoja”, joissa pohja on munakoisosta
  • Ei tippa tapa: lisää lautaselle silloin tällöin vähäsokerisia tai ei lisättyä sokeria sisältäviä purkkisuolakurkkuja ja punajuuria lasipurkista
  • Dippaile erilaisia kasviksia: lado lautaselle noin 3-5 eri väristä dippivihannesta
  • Testaa (luomu)juureslastuja snacks-nälkään tai lisukkeeksi salaatteihin/keittoihin
  • Levitä leivän- tai riisi-/maissikakun päälle avokadoa
  • Paista ruokaisa munakas, jossa on tomaattia, purjosipulia, pinaattia, oliiveja ja päällä avokadoa
  • Leikittele rohkeasti salaateilla: suosi salaateissa erilaisia lisukkeita, kuten vihanneslastuja rouhittuna, avokadoa, oliiveja, hunajapaahdettuja auringonkukansiemeniä, kevätsipulia, punajuurilohkoja, maissia, herneitä, rusinoita, lantturaastetta, kesäkurpitsanpaloja jne…Mielikuvitus on rajana!
  • Suosi täysvihannesmehuja tai viherjauheita ja aloita aamusi tai päätä iltasi ”kasvisshotilla”

KASVISTEN LISÄÄMINEN | ALOITA PIENESTÄ

Mikäli kasvikset eivät millään ole sinun juttusi eivätkä ole kuuluneet pitkään aikaan ruokavalioosi, niin aloita tässäkin asiassa pienestä. Kaikkea ei tule eikä pidä tehdä kerrallatässänytjaheti.
Lisää kasviksia ensin yhdelle päivän aterialle, viikon jälkeen toiselle aterialle. Voit myös teemoitella viikoittain: yksi viikko on omistettu kukkakaalille, toinen paprikalle, kolmas bataatille jne.
Anna makunystyröiden tottua pikkuhiljaa ja aloita niistä kasviksista, joista tykkäät. 🙂
Mitä keinoja sinä olet havainnut hyviksi? On kiva kuulla ajatuksianne!

 

Herkullista viikonlopun odotusta kaikille,
x Kipa
Artikkelikuvat: Veera Kurittu

 

Edellinen kirjoitukseni:

Liian kiire syödä? Kolme arkeasti helpottavaa vinkkiä

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3


superstar
6.9.2017

Superstar 2017 -kisa | Miten selviytyä riittämättömyyden tunteesta?

  • Posted By : delwigdi/
  • 6 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Treeni, Yleinen

LES MILLS SUPERSTAR- KISA

Superstar on kisa, jossa etsitään inspiroivinta Les Mills -ohjaajaa. Viime viikonlopun kisafinaali käytiin Köpiksessä ja meitä pohjoismaista tulleita finalisteja oli 14. Neljä ohjaajaa kisasivat BodyAttackilla, neljä ohjaajaa BodyCombatilla, kaksi BodyPumpilla ja yksi Sh’Bamista, BodyJamista, BodyStepistä ja BodyBalancesta.

Kisa on arvostelulaji: haastavinta kisasta (IMO) tekee sen, että et voi ikinä tietää mitä tuomarit hakevat ja millä perusteella lopullinen valinta tehdään. Tällöin voit vain mennä lavalle huitaisemaan oman vetosi toivoen, että se riittää. 😀

 

supestar

Les Mills Reebok Live & Superstar -kisa majoittui tänä vuonna Kööpenhaminaan. Tapahtumapaikkana Lokomotivværkstedet. (Kuva: mä)

 

Tänäkin vuonna voitto meni Ruotsiin. Voittaja saa palkinnoksi Nutraminolta ja Reebokilta sponsorisopimukset. Lisäksi voittaja sai ohjata puolet ohjaamastaan kisakappaleesta kyseisessä Reebok Les Mills Live 2017 -tapahtumassa. Tässä tapauksessa siis BodyAttackin voittaja ohjasi sunnuntain BodyAttackissa puolet intervalli-kappaleesta (track 8).

On muuten hyvä biisi! <3 <3 BodyAttack 98 -ohjelman biisilistan alkuperäiset biisit löydät täältä ja Sizzlerin täältä.

 

superstar

Voitto meni igen Ruotsiin (kuten kaikkina aikaisempinakin kertoina 😀 ). Vuoden 2017 Superstar: supersöötti Felix Trana. (Kuva: Sofia Kivistö, hitusen saatoin editoida 😉 )

 

superstar

Tänä vuonna iloisena yllärinä tuli se, että Les Mills kustansi lennot ja yhden yön hotellissa. 🙂 Finnair lensi mukavasti aikataulussa. Täytyy myöntää, mä rakastan tätä, kun kaikki toiminnot ovat kännykän päässä nykyään. So easy! (Kuva: mä)

 

REEBOK LES MILLS LIVE 2017 SUPERSTAR | KISATUNNELMIA

Tiedättekö, kyllähän mä valehtelisim jos sanoisin, etten yhtään olisi pettynyt. En niinkään halua sanoa olevani pettynyt tuomaripeliin, koska sitäkin paljon kuulee: ”ruotsalaiset ne aina vetävät kotiinpäin”. Voi se olla näinkin. Mutta ei se oloni oikeastaan kohene sillä, että mietin tuomaripeliä.

 

superstar

Ennen kisaa – täysissä sielun ja mielen voimissa. 😀 (Kuva: Teresa Turhanen, editointi: mä)

 

Olin kisan jälkeen lauantaina _todella_ väsynyt. Alkusyksy on ollut melkoista hullunmyllyä ja olen ollut kiireinen kaikkien uusien työkuvioiden myötä. On yrittäjän ammattitutkinnon näyttötilaisuutta, uusia elämäntapamuutosryhmiä, valmennuksia, ryhmäliikuntatunteja, luentoja, häitä, blogia, koiranpentua…

Tämä viikonloppu olisi pitkästä aikaa ollut vapaa viikonloppu (lauantai oikeastaan), mutta kisareissu osui juuri sille. 😀 PERUS!

 

superstar

If it’s not in Facebook it didn’t happen. 🙂 (Kuva: Teresa Turhanen, editointi: mä)

 

Kun väsymyksestä ja pettymyksestä pääsee yli, niin kyllä päällimmäisenä on aina kiitollisuus. Kokemus on todella hieno: toki itse lavalle pääseminen ja siellä ohjaaminen on korvaamatonta. Mutta kaikkein upeinta ikinä on tajuta ja ymmärtää se, kuinka monta erilaista ihmistä yksi seikka kokoaa yhteen.

Käsittämätöntä. Näissä tapahtumissa tosiaan olemme yhtä porukkaa ja kaikki ovat yhtä intohimoisia homman perään – niin asiakkaat, kuin ohjaajatkin.

 

superstar

Suomen tiimi! <3 <3 Mun mielestä me oltiin HITON HYVIÄ! 🙂

 

Liikuntatapahtumassa on huikea määrä energiaa, iloa, ystävyyttä, hikeä ja jopa hikisiä halauksia. Se kannustuksen määrä ennen vetoani, vedon aikana sekä jälkeen katsojilta, treenareilta ja trainereilta on huikeeta. Puhumattakaan siitä, kuinka ihanaa palautetta katsojilta, jumppareilta sekä trainereilta tuli vetoni jälkeen…priceless.

Ihminen kaipaa palautetta. Eniten kalvamaan jäikin itse tuomareilta puuttunut palaute: mitä jäi uupumaan. Miksi minun vetoni ei ollut riittävä?

Haastavinta mielestäni kisassa onkin riittämättömyyden tunne: minä en riittänyt. Ja vielä haastavampaa on jäädä tunteeseen, koska et saa sille syytä: miksi minä en riittänyt. Hetkessä sinusta tulee niin pieni, vaikka koit tehneesi suuria asioita.

 

Kisa kasvattaa – ainakin itseäni siinä – että jouduin rankasti pohtimaan,
miten käsitellä riittämättömyyden tunnetta.

 

superstar

BodyAttack-tiimi. <3 (Kuva: Sofia Kivistö)

 

KILPAILUSSA JOKU VOITTAA JA MUUT EIVÄT | INTOHIMOLLA ETEENPÄIN

Faktahan tuo on ja se pitää yksinkertaisesti hyväksyä. Kisa on kisa ja kaikki eivät voi voittaa. Tähän tietenkin tulee heittää kliseinen setti siitä, että me kaikki kisassa olleet olimme voittajia. 😉 Olemme päässeet finaaliin asti, saamme upeaa kokemusta ja saamme olla jakamassa huikean elämyksen. Jep, kliseistä ehkä, ja totta. Kyllä siitä voittajafiilis tulee. 🙂

Tätä hommaa kun ei tehdä rahasta, vaan sydämestä. Aijoo! Josta tulikin mieleeni – sainhan mä palautetta. Sain palautteeksi saman, kuin 2015 kisassa päästessäni Hesan karsinnoista jatkoon Stokikseen: suhtaudun työhöni intohimolla.

😀 😀 😀 😀

 

superstar

 

Aluksi närkästyin. TIETENKIN! OLISINKO MATKANNUT HEMMETTI KÖPIKSEEN ASTI JA OHJANNUT KAIKKI NÄMÄ 11 VUOTTA JA MILJOONA TUNTIA, JOS TÄMÄ EI OLISI INTOHIMONI!!

…en taatusti. Jos tästä hommasta ei diggaa, niin voi ihan saman tien vaihtaa alaa. Lisäksi tiedän intohimoisen suhtautumisen työhöni: perustin vuonna 2010 yrityksen. Mottoni on alusta alkaen ollut ”intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan”.

(Tähän kohtaan minitäsmennys: ei niitä tunteja oikeasti ole ihan miljoonaa vedetty. 😀 )

Eli kyllä, minä suhtaudun intohimoisesti työhöni. 😀

Turhauduin. Ai että, kun turhautti. Matkasin Köpikseen asti, omistaudun asialle ja saan itsestään selvää palautetta.

Kunnes lauantaina aamupalapöydässä Kankaisen Mika totesi meidän keskustellessamme intohimolla työhönsä suhtautumisesta, että ”aatella, kuinka hienoa se on”.

Totta. Aatella, kuinka hienoa se on, että voit todeta
suhtautuvasi työhösi intohimolla. Kaikki nimittäin eivät.
Jotkut vain suorittavat päivästä toiseen työtään. Intohimo on hieno juttu:
työ ei aina välttämättä tunnu työltä, koska keskimäärin on niin siistiä.

 

Toisaalta intohimo tekee hommasta myös osittain raskasta: intohimo sisältää kovan halun oppia. Aina olisi parannettavaa ja itseään saattaa tarkastella hyvin kriittisestikin. Olisin tottakai itse fiksannut kisan vedostani vaikka mitä.

Noh, mikään ei ole viisaampaa, kuin jälkiviisaus.

 

superstar

Kävin testaamassa uuden 45 minuutin formaatin BodyPumpista. Hyvä setti! (Kuva: mä)

 

En usko häviöön – uskon kehitykseen. Haluan palautetta siitä, miten voin kehittyä. Kun sitä ei saa, turhautuu. On kaikkein turhauttavinta ikinä tietää vetonsa olevan riittämätön, etkä tiedä miksi ja mitä asialle tehdä.

Se, joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön: täytyy muistaa, että olet kisassa. Joku voittaa, muut eivät. Piste. Ei siitä sen enempää – itsehän menin, eikö. 😀

Lainaankin tässä kohtaa Oprahia, koska näin se homma toimii omassa pienessä maailmassani:

 

superstar

Ja samaan syssyyn todettakoon, että jos et vielä ole löytänyt omaa intohimon kohdettasi, niin elämäntarkoituksesi on löytää se. <3

 

SUPERSTAR| TUNTEIDEN SEKAMETELISOPPA

Hassuinta koko kisassa on se ristiriitaisten tunteiden määrä: se fiilis, kun koet, ettet riittänyt sellaisena kuin olet. Vaikka samaan aikaan tiedät tehneesi parhaasi siihen hetkeen. Toisaalta nautit joka sekunnista, toisaalta olet onnellinen sen ollessa ohi. Toisaalta rakastat ihmisiä ja viihdyt joukossa, toisaalta taas väsyttää kaikki se häsellys ja energia ympärilläsi.

Ja jos olet tehnyt parhaasi siihen hetkeen et voi katua mitään. Et voi harmitella mitään. Tulit, menit, vedit ja annoit kaikkesi. Hirvein fiilis vaan on se, ettet riitä. Olet siis kaiken kiitollisuuden, ilon, onnellisuuden keskellä myös itseesi pettynyt: KUN MÄ EN VAAN OLLUT RIITTÄVÄ.

(Nyyh.)

 

superstar

Koipi korkeemmalle! 😀 Mun rakkain lajini, BodyAttack. <3 Kaikki BodyAttackissa kilpailleet ohjasivat saman biisin, intervallibiisi (track 8). (Kuva: Sofia Kivistö)

 

Kuten sanottu, on monta asiaa, jotka tekisin toisin (olen nähnyt ja jakanut somessa vetoni – Ari Katajisto Kuntosali & Fitness -lehdestä julkaisi sen Facebookissa). Näihin lukeutuvat mm. äänenkäyttö ja ponnuttomien vaihtoehtojen näyttäminen.

(En pidä ohjausäänestäni. Totta puhuakseni se kuulostaa karseelta. Olen nuorempana rakastanut laulaa. Lauloin paljon ja Catsin Memory oli lempibiisini laulaa. Lisäksi Celinen My Heart Will Go On on lähtenyt tästä kurkusta yllättävän hyvin. Ääneni on ”hinta”, jonka maksan intohimosta ohjaamiseen. Äänihuuleni eivät sovellu äänityöhön ja foniatri antoi minulle kaksi vaihtoehtoa. Joko ohjaan ja ääni menee tai en ohjaa ja ääni toimii. Arvatkaa, kumman valitsin. 😀 )

Kaikkea ei kuitenkaan ole helppo ympätä yhteen 4-5 minuuttiin, koska olet innostunut ja sinulla on yksi biisi aikaa säväyttääksesi ihan kaikki ja mielellään muutkin. 😉 Se biisi ohjata on aivan erilainen, kuin yksi kokonaisen tunnin ohjauskerta kotisalillasi.

superstar

SUPERSTAR | MITÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN

Omalta kohdaltani nämä olivat toiset ja viimeiset kisat. Minut on nyt kaksi kertaa ”mystery-ilmoitettu” kisaan. Ekalla kerralla rakas ystäväni Vainion Tiina ilmoitti minut. Tämän vuoden kisasta ei vieläkään haisua, kuka minut ilmoitti. 😀

Mitä kuitenkin otan mukaani kisasta on intohimoni. Se voi vähäksi aikaa piiloutua, kuten kisan jälkeen (olin niin rätti ja tietty flunssa iski heti lauantaina), jolloin olin varma, että en jaksa vähään aikaan ohjata. Vähäksi aikaa into hommaan vaan katosi, joskin onneksi vain pariksi päiväksi.

Mutta kuten eräs ohjaajaystäväni sanoi, kun eilen pyytelin anteeksi väsynyttä olemustani heidät kisaviikonloppuna nähdessäni :

 

”Kaikilla on huonoja hetkiä. Se on sellaista normaalia.”

 

Jaana V., lav juu. 😀

Loppupeleissä on todettava, että hienoa kun intohimoni näkyy ulospäin. Kaikilla ohjaajilla ei. Sillä jos minun intohimoni näkyy, niin haluan luottaa sen asiakkaitani motivoivaan energiaan. Yksikin liikunnan pariin innostunut ihminen on voitto. Yksikin liikunnallista elämäntapaa jatkava ihminen on voitto. Yksikin hymy tunnilla on voitto. Yksikin ”kiitos energiastasi” on voitto.

Ja se riittää minulle. Olin sitten kuinka pieni ihminen tässä maailmassa tahansa, niin omassa maailmassani teen isoja asioita.

Ja jatkan siis tulevaan intohimolla. Miksi?

 

Koska intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. <3
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Nälkä | Miksi pussikeittodieetit eivät toimi?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3


2.9.2017

Kuntosali ei ole mun juttu – pitääkö sinne silti mennä?

  • Posted By : delwigdi/
  • 3 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

”KUNTOSALI EI OLE MUN JUTTU”

Kuulostaako tutulta ajatukselta? Face the facts: ei kuntosali ole kaikkien juttu.

Lihaskuntotreeniä olisi kuitenkin suositeltavaa olla terveyshyötyjen saavuttamiseksi 2 kertaa viikossa. Mikäli jotain tiettyä ominaisuutta halutaan salilla kehittää, niin sitä on treenattava ainakin kaksi kertaa viikossa ja mielellään nousujohteisesti.

Hyvin usein valmennusten ja luentojen aikana nousee esiin huoli siitä, että mitäs jos kuntosali ei ole mun juttu – miten silloin tulisi tai voisi treenata lihaskuntoa?

 

Joskus, tarkkaanottaen aamulenkillä 25.5.2014 tuli todistetusti itsekin tehtyä lihaskuntoa lenkin lomassa. 😀 Työkeikka Tampereella.

 

KUNTOSALI | MIKÄ ETEEN, KUN TREENI SALILLA EI KIINNOSTA?

Silloin on keksittävä sellainen tapa tehdä lihaskuntoa, joka on sinun näköistäsi ja oloistasi, sopii arkeesi ja on toteutettavissa.

 

Tavoite mielessä

Ensimmäisenä kysy itseltäsi, mikä on tavoitteesi lihaskuntoharjoittelun suhteen? Miksi treenaat lihaskuntoa?

Pohdi myös omaa asennettasi lihaskuntoharjoitteluun:

  • Miksi liikut: teetkö sitä siksi, että se on ”pakko” vai onko sinulla aito motivaatio harjoitella?
  • Miten nuorempana suhtautuduit liikuntaan?
  • Mikä sinua motivoi liikkumaan yleisesti?
  • Mikä sinulle on liikkumisessa tärkeää?

 

Tunnistamalla asennoitumisesi ja motivaatiosi liikkua ymmärrät paremmin ajatuksiasi liikunnan suhteen ja sen suhteen, miksi liikuntaa tapahtuu tai miksi ei.

 

Seuraavaksi lähde purkamaan ajatusta siitä, että millainen liikkuja olet? 

  • Liikutko yksin, ystävän kanssa vai ryhmässä?
  • Missä ympäristössä: ulkona, kotona, sisällä?
  • Millaista tukea tarvitset: tarvitsetko piiskuria ja vahtaajaa, kannustajaa, opettavaista ja opastavaa tukea vai ihan vain ajatusten pallottelua jonkun kanssa? Valitse siltä pohjalta mahdollinen asiantuntija-apu. Tee se myös asiantuntijalle selkeäksi, millaista apua häneltä odotat.
  • Oletko maltillinen ja kärsivällinen vai esimerkiksi on-off -tyyppi?

 

Tunnistamalla itsesi liikkujana opit ymmärtämään ajatuksiasi ja asennettasi liikuntaan ja lihaskuntoharjoitteluun.

 

Sopeuta harjoittelu tämän hetkiseen elämäntilanteeseen ja -rytmiin

Pohdi seuraavaksi elämäntilannettasi ja -rytmiäsi. On tärkeää tunnistaa nykyhetken realiteetit liikunnan suhteen:

  • Kuinka monta kertaa viikossa voit liikkua?
  • Kuinka pitkiä aikoja kerralla?
  • Mihin kaikkeen sinulla kuluu vapaa-aikaa?
  • Millainen on päiviesi luonne: hektinen ja kiireinen vai rento?
  • Mitä kaikkea liikut jo nyt, mahdollisen lihaskuntoharjoittelun lisäsi?

 

On hyvä realistisesti tunnistaa omat voimavaransa ja rahkeensa liikkua. Onko sinun mahdollista lisätä liikuntakertoja viikkoosi? Jos ei, on aivan turha stressata lisäliikunnasta.

Voitko saada liikuntaa järjestettyä lisää viikkoon? Jos ei, niin sitten on sopeutettava tavoitteesi nykytilanteeseesi.

Nyt kun tästä aiheesta puhutaan, niin haluan muistuttaa arkiaktiivisuuden merkityksestä. Tuppaamme nykypäivänä miettimään ehkä vähän liikaa liikuntaa irrallisena osana elämäämme: menemme harrastamaan liikuntaa, harrastamme sitä tai tätä. Liikkeen, liikkumisen ja liikunnan tulisi kuitenkin olla osa elämäämme: integroitu pitkin päivää tehtäväksi arkiliikkumiseksi ja -liikkeeksi.

Keskimäärin suomalainen harrastaa liikntaa 3-5 tuntia viikossa. Viikossa on 168 tuntia, joista valveilla olemme suunnilleen 115 tuntia. Jos arjessa olet superpassiivinen noiden 115 tunnin aikana, on todella tärkeää ensisijaisesti miettiä ylipäätään pieniä arjen tekoja aktiivisuuden lisäämiseksi.

Jos käyt treenaamassa jossain yhteensä 3-5 tuntia viikossa jäljelle jää 110-112. Tärkein kysymys onkin mitä tapahtuu noiden 110-112 tunnin aikana? 😉

 

 

Ymppää lihaskuntoa lenkin sekaan.

 

Pohdi millaisia määriä ja mihin kohtaan päivärytmiäsi voit lisätä lihaskuntoharjoittelua 

Aloita pienistä määristä. Koko kakkua ei tarvitse haukata kerralla. Pidä aikataulu realistisena, mutta tiedosta myös tavoitteesi. Jos tavoitteesi on lisätä lihaskuntoharjoittelua, niin muokkaa siitä itsellesi mahdollista. Ymmärrettävästi kuntosali ei ole kaikille elämäntilanteesta riippuen edes mahdollista.

 

Lisää liikuntaa päiviisi lihaskuntoharjoitteluna pieniä määriä kerrallaan. Valitse muutama liike, joita lähdet tekemään muutaman viikon ajan. Sen jälkeen lisää muutama liike lisää. Sisällytä puuhaa aina pikkuhiljaa lukkariin mukaan.

 

Jos tuntuu siltä, että ei ole mahdollista muokata aikatauluja, niin kysy itseltäsi: olenko valmis saavuttamaan tavoitteeni? Haluanko todella sitä?

Kuntosali ja siellä huhkiminen ei ole pakollista silloin, kun puhutaan terveyshyödyistä ja haluat perushyvän lihaskunnon. Toki silloin, kun lihasmassaa halutaan selkeästi kerryttää lisää ja rasvanpolttoa optimoida kuntosali on ehdottomasti varteenotettava vaihtoehto.

Peruslihaskuntoa voi lisätä myös kotitreeniin, treeninä koiranulkoilutuslenkille tai omille lenkeille, ruokataukoihin tai mihin tahansa väljiin aikoihin. On joskus vain päästettävä irti ajatuksesta, että sen pitäisi olla suuri suoritus ja iso tempaus. Kun jo muutamalla liikkeellä voit edesauttaa hyvinvointiasi.

 

Pohdi tavoitteesi pohjalta myös, millä kaikilla tavoilla helpotat tavoitteesi saavuttamista: investoi tarvittaessa hyvään ulkoilutakkiin, mahdollisiin treenivälineisiin, luo liikuntatauoista rutiineja, ota kalenterista lyhyt tyhjä slotti, kilauta kaverille jne.

 

Pohdi mitä tarvitset, jotta tavoitteesi toteutuu? Mahdollista itsellesi se.

Ja muista, että pienikin askel on aina askel ja kaikki liike on kotiinpäin. Lähtökohtaisesti meitä harmittaa vain se treeni tai liikunta, jota emme koskaan tehneet. 😉

 

Liikunnan iloa kaikille,
x Kipa

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Terveys | Tee ainakin nämä kolme asiaa terveytesi hyväksi!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3


29.8.2017

Neljä keinoa siihen, ettei elintapamuutos tyssää

  • Posted By : delwigdi/
  • 4 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

ELINTAPAMUUTOS & PAINONPUDOTUS – PÄÄSTÄ KIINNI?

Olet lujatahtoinen ihminen: yleensä kun päätät jotain, onnistut. Olet päättänyt opiskella jonkin tietyn koulutuksen. Osallistut pääsykokeisiin ja pääset sisään. Jos et pääse, mietit ehkä onko kyseinen paikka oikeasti sinun paikkasi. Jos on, haet uudelleen. Haet vaikka kolme kertaa, jopa neljä.

 

elintapamuutos

 

Olet työssäsi tavoitteellinen: joka päivä menet töihin, vaikka se ei aina olisikaan täydellisen parhautta. Joskus väsyttää, mutta sinulla on draivia tehdä työsi hyvin ja joku kerta edetä urallasi – joko samassa tai eri työpaikassa. Mietit jossain vaiheessa onko kyseinen työ enää sinulle mielekäs, onko juuri kyseinen paikkasi sinun paikkasi. Vai olisiko aika ajatella jotain muuta työtä.

 

Haluat parisuhteen, jota syventää jopa siihen asti, että menette naimisiin. Jossain vaiheessa tulee piste, että huomaat tätä on minun juttuni – tai jossain vaiheessa tulee piste, että huomaat, ettei se ole sinun juttusi. Mietit uudelleen. Suostut kompromisseihin, sillä näet ne suhteen kokonaisuuden kannalta tärkeäksi. Siunaantuu lapsia. Haluat pitää perheestäsi mahdollisimman hyvää huolta, teet kaikkesi perheesi eteen, omistaudut.

 

Aloitat painonpudottamisen ja elintapamuutoksen. Repsahdat. Palaat vanhaan ja vanhoihin tapoihin. Aloitat alusta, kompastut taas.

Miten tässä aina käy näin?

 

Miksi kaikessa muussa tunnumme saavuttavan haluamamme, mutta painonhallinta, -pudotus tai elintapamuutos on niin sikavaikeaa?

 

(Kuriositeettina: tässä postauksessa käytän rinnakkain sanaa elintapamuutos ja elämäntapamuutos, vaikka kyseessä on ”oikeasti” kaksi eri asiaa).

 

ONKO OLEMASSA JOKIN UNIVERSAALI TOTUUS?

Kun lähdemme miettimään painonpudotusta tai elintapamuutosta meillä on olettamus, että on jokin tietty oikea tapa tehdä asiaa. On olemassa ei tai joo –listoja, joiden mukaan homma tulisi hoitaa ja elää. On muotti, johon meidän tulisi mahtua tai hommassa ei ole toivoa. Ajattelemme, että on yksi oikea tapa toteuttaa kyseistä muutosta.

Itseasiassa ei ole. Perusasiat ovat ja pysyvät: kuinka usein olemmekaan kuulleet -ah, niin viisaat- sanat ”pitää vain syödä vähemmän, kuin kuluttaa”. Käytännössä tottahan tuo, mutta ei sekään niin yksinkertaista ole.

Olemme kaikki erilaisia, olemme yksilöitä. Ei ole universaalia oikeaa tapaa toteuttaa elintapamuutosta, painonpudotusta tai -hallintaa.

 

Tähän pätee hienosti seuraava totuus:

 

elintapamuutos

 

MIKÄ YHTEYS ELINTAPAMUUTOKSELLA ON PÄÄSYKOKEISIIN LUKEMISELLA?

Painonpudotus tai elämäntapamuutos on kuin pääsykokeeseen lukeminen. On tietyt asiat, joiden tulee päteä: ensinnäkin pääsykoeaineisto täytyy lukea.

Pelkkä lukeminen ei riitä, vaan aineisto tulee sisäistää. Toisekseen asialle täytyy omistautua. Kolmannekseen tulee tehdä valintoja, jotka vievät sinut lähemmäksi tavoitettasi, sisäänpääsyä. Neljännekseen edellä mainittuja asioita tulee toistaa, niitä täytyy tehdä säännöllisesti.

Se, kuinka monta kertaa pääsykoekirjat luet on yksilöllistä: joku lukee aineiston kolme kertaa, joku viisi, joku 11 kertaa. Itse aikoinaan luin pääsykoekirjat kahdeksan kertaa. Naapuritoverini luki eri määrän.

Molemmat pääsivät sisään, joskin hän Lappeenrantaan ja minä Tampereelle. Eli kumpikin luki itselleen sopivalla tahdilla ja tyylillä. Pointtina: pääsimme molemmat sisään omalla tyylillämme ja toteutuksella ja täysin eri oppilaitoksiin. (Kävin siis Tampereen kauppatieteellisen yliopiston.)

Ei painonpudotuksessa tai elintapamuutoksessakaan ole tiettyä oikeaa tapaa tehdä asioita – sinulla on omat keinosi optimoida juuri oma sisäänpääsysi. Mitä siis tarvitset, että onnistut?

 

elintapamuutos

Sinä onnistut!

 

ONNISTUMISEN NELJÄ KULMAKIVEÄ

 

  1. Tiedon keruu ja tietoisuus: millaisesta tilanteesta lähdet liikkeelle?
  • Sinun tulee olla kartalla siitä, missä menet nyt ja hyväksyttävä realiteetit. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pohdi ruokailutottumuksiasi ja tarkastele elämäntilannettasi – ei niinkään arvioiden ja arvottaen, vaan ihan vain toteamalla tilanteen. Missä mennään nyt. Ei ole oikeaa eikä väärää lähtötilannetta. Mieti myös tavoitettasi: onko tavoitteesi realistinen? Onko sinulla konkreettisia voimavaroja sen toteuttamiseen?
  • Lisäksi mieti, mitä kaikkia tietoja tarvitset, jotta onnistut? Mistä saat tarvittavat tiedot? Tarvitsetko liikuntavinkkejä? Entä kokkaustaitovinkkejä? Rentoutumisvinkkejä? Moni pääsykokeisiin lukeva käy pääsykoekurssin. Mitä sinä tarvitset?
  • Miellä myös, että muutos vaatii aikaa ja se vaatii pitkäjänteisyyttä. Ihan kahdella viikolla ei vaan selviä. Lisäksi, kuten pääsykokeisiin lukiessa, vain sinä voit lukea kirjat. Kukaan ei lue niitä puolestasi. Vain sinä voit toteuttaa muutoksen. <3
  • Lisäksi sinun tulee sisäistää se, miksi tätä teet? Kysy siis itseltäsi: mikä on tavoitteeni? Miksi teen tätä? Mikä on minulle elämässäni tärkeää?
  • On sisäistettävä myös elintapojen vaikutus tavoitteeseesi: syötkö kasviksia vain siksi, että lautasmalli tai PT:si sanoo niin? Vai syötkö niitä siksi, että ne edistävät terveyttäsi vähentämällä sydän- ja verisuonitautien riskiä, ne ovat ravintorikkaita ja siten tuovat jaksamista ja virkeyttä päivääsi, ne heleyttävät ihoasi jne.?

 

  1. Omistautuminen ja pois negatiivisesta
  • Ota homma sinun käsiisi. Ownaa se! On erittäin suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua ravitsemuksessa ja liikunnassa, ehdottomasti. Hänen kanssaan voitta pallotella asiaa. Kuitenkin loppujen lopuksi sinun on matkasi kuljettava. Näe päämääräsi: olet juuri miettinyt miksi tätä teet ja miksi se on sinulle tärkeää. Näe päivittäin päämääräsi mielessäsi.
  • Miettimällä painoa ja vain ainoastaan sen putoamista seuraamalla sitä fanaattisesti päivästä ja viikosta toiseen kiinnität huomion pois itse tavoitteestasi. Rehellisesti en ole koskaan jutellut sellaisen asiakkaan kanssa, joka olisi sanonut, että toiveensa olisi saada vain ja ainoastaan paino putoamaan.
    Siellä on aina taustalla jotain muuta: polvien, nivelien ja selän hyvinvointi, parempi olo itsensä kanssa ja itsessään, halu harrastaa asioita ilman kipuja tai hengästymistä, parempi työkunto, laadukkaampi arki lasten tai ystävien kanssa…
  • Omistaudu siis varsinaiselle tavoitteellesi, ei painon putoamiselle. Tuijottaminen puhtaasti painoon on lyhytjänteistä, sillä siinä piilee lisäksi negatiivinen sävy: ”täytyy pudottaa painoa”. Se ei toimi, koska siinä on negaatio. Alitajuntamme ei ymmärrä kielteistä. Se ymmärtää tavoitteellisuuden. Sen sijaan, että mietit, että on pakko saada painoa alas käännä ajatus rakentavaan: ”haluan jaksaa arjessa enemmän olemalla virkeämpi, elinvoimaisempi ja nukkumalla sikeämmin”. Tunne mielessäsi, miltä tuntuu, kun vanhat farkkusi istuvat.

 

Anna siis tosiasiallisen tavoitteesi kantaa. Itse painon putoaminen ei takaa onnea – mutta siihen liittyvät elintapavalinnat kyllä.

 

elintapamuutos

 

  1. Tee valintoja, älä luopumisia
  • Missä yleensä mennään vikaan on se, että mietimme ei edellä. Mietimme kieltoja: mitä emme ainakaan saa syödä. Ei saa syödä sokeria, ei saa syödä leipää, ei saa syödä hiilihydraattia ei saa syödä sitätätätota. Toisekseen rajoitamme liikaa: syön vain kasvisruokaa, syön vain keittoja, syön vain pussikeittoja, syön vain sitätätätota.
  • Sen sijaan, että mietit että teet luopumisia tai kieltoja, niin palaa taas tavoitteeseesi. Missä sinä haluat olla, mihin sinä haluat päästä? Ymmärrä, että sinun ei tarvitse luopua mistään. Mutta valintoja sinun tulee tehdä. Kysy aina itseltäsi: viekö tämä kyseinen tekemiseni tai ruoka minua lähemmäksi tavoitettani vai kauemmas siitä? Palauta itsellesi mieleen se, minkä oloinen tai näköinen olet, kun olet tavoitteessasi. Sen jälkeen tee valintasi.
  • Opi myös luottamaan itseesi tilanteissa: luota siihen, että teet tavoitettasi palvelevan valinnan. Hyvin usein pelkäämme repsahtavamme. Mitä sinä oikeastaan loppupeleissä pelkäät? Mitä tapahtuu, kun repsahdat?

 

Tällaiset asiat eivät tule hetkessä ja aika usein syömisten suhteen tulee harjoittaa hieman tietoista syömistä. Voin kirjoittaa siihen joku kerta konkreettisen keinon. On hyvä ymmärtää myös, että ei makeanhimo hetitässäjanyt kaikilta poistu – sen tilalle tulee oppia jotain muuta.

 

  1. Toisto ja säännöllisyys
  • Se vaan on niin, että kun sitä Roomaakaan ei bygattu päivässä. 🙂 Ei tätäkään Roomaa.
  • Kaikkia edellä mainittuja on hyvä toistaa mielessään ja arjessa mahdollisimman usein. Kyllä repsahduksia tulee, ihan saletisti! Homma onkin jatkuvaa opettelua. Sen sijaan, että ruodit itseäsi epäonnistuneeksi ja laiskaksi, koska ”repsahdit”, niin pohdi ennemminkin mikä siihen johti? Miksi repsahdus tuli? Miten sen voisi ensi kerralla välttää? Eihän repsahdukset ole huono juttu – ne ovat opetuksia. <3 Pääasia on, että toistat suotuisia elintapoja säännöllisesti pitkällä aikavälillä.

 

SUMMA SUMMARUM

Alussa mainitsemani esimerkit poikkeavat siis usein painonpudotuksesta tai elintapamuutoksesta siinä, että niissä mennään tavoite edellä.

Kun mietit pääsykoetta mietit sisäänpääsyä. Kun mietit valmistumista mietit tulevaisuuden työelämää. Kun olet ammatissa mietit siinä menestymistä ja siinä kehittymistä.

Mihin juuri laihdutus tai unelmakroppa ”tyssää” on se, että laihdutettaessa mietimme mitä emme saa syödä. Unelmakropassa mietimme mistä pitää luopua tai kieltäytyä, jotta pääsemme sinne. Sen sijaan, että miettisimme millaisia olemme tavoitteessamme mietimme mahdollisia repsahduksia pelkäämme niitä.

 

Ajatellaanpa näin:

Luet pääsykokeeseen ja mietit, että pääset sisään ja millaista on opiskella juuri kyseisessä oppilaitoksessa. Näet, kuinka kyseinen koulutus palvelee sinua läpi elämäsi. Luet. Toteutat. Pysyt suunnitelmassasi.

Toinen vaihtoehto: luet pääsykokeeseen ja mietit, että mitäs jos et jaksakaan lukea. Mitäs jos et pääsekään sisään. Mietit, että kaikki kaverit saavat jäädä useaksi kuukaudeksi ja sinun tulee linnoittautua tiukasti huoneeseesi tai kirjastoon, eikä lipsumisia lukemisesta sallita. Mietit ennemminkin kuinka monta kertaa saat sinnitellen luettua kirjat läpi, kuin sitä, sisäistätkö tekstin vaikka lukemalla vain vähän vähemmän ja hitaammin.

 

Kummalla versiolla todennäköisemmin pääset sisään?

 

Aivomme on siis viritetty täysin eri asioihin mainituissa tilanteissa.

Mielestäni tästä elintapamuutoksissa, painonhallinnassa ja -pudotuksessa on kyse: siitä, että näen onnistumiseni. Siitä, että näen sen, millainen vaikutus ja merkitys kyseisellä matkalla on loppuelämääni. Siitä, että löydän sisäisen palon mennä tavoitettani kohti rohkeasti, sillä se on paikka, jossa haluan olla ja oppia siellä lisää ja matkustella siellä.

Ja kuten sisäänpääsykokeen jälkeen, saadessasi opiskelupaikan – silloin se itse varsinainen matka alkaa. Silloin olet vasta matkasi alussa.

 

Mitä mieltä te olette? 🙂
x Kipa

 

 

LUE MYÖS:

Ruokavalio | Ota riittävän pieniä askelia ja onnistu!

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3


koira
29.8.2017

Koira ja viikon viisaudet | Mitä ihminen voi oppia koiralta?

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

Olen nyt seurannut kaksi kuukautta tota meidän koiranpentua ja fiilistellyt, kuinka siisti otus kyseinen tyyppi on!

Ensinnäkin koiranpentu on siitä jännä tapaus, että pennun puuhastelua voisi vain tuijottaa loputtomiin. Toisekseen ihan totta tolta sintiltä voi oppia paljon. 🙂

Bosse on ensimmäinen koirani ja kaikki mitä hänen kanssaan tekee on melkoisen uutta – molemmille. Ihminen voi itseasiassa oppia yllättävän paljon koiralta, ja halusin jakaa muutaman ajatukseni teille.

Mitä te olette oppineet lemmikiltänne? Olisi kiva kuulla ajatuksianne aiheesta. <3

 

koira

Kuva: Laura Laukka. <3 Editointi: mä)

MITÄ IHMINEN VOI OPPIA KOIRALTA?

 

LEIKKI JA LEIKKIMIELISYYS

Leikkisyys, lapsenmielisyys ja lapsenmielinen uteliaisuus asioita kohtaan auttaa sinua näkemään ja kokemaan enemmän. Leikkimielisyys takaa lisäksi sen, että sinulla on myös itseksesi hauskaa eikä sinulla tarvitse olla jatkuvasti joku seurana.

Leikkikäämme siis päivittäin, pitäkäämme hauskaa ja viihtykäämme – myös oman itsemme kanssa.

 

koira

TERVEHDI RAKKAITASI AINA ILOISESTI

Ei ole mitään siistimpää, kuin toisen ilo sinut nähdessään. Tulee niin onnelliseksi! On ihana tunne, kun koet jonkun tosissaan odottaneen sinua ja olevan innoissaan nähdessään sinut.

 

Osoittakaamme siis kaikille rakkaillemme heidät tavatessamme,
että he ovat meille tärkeitä ja iloitsemme heidän olemassaolostaan.

 

koira

 

RAKASTA PYYTEETTÖMÄSTI

Koiran rakkaus omistajaansa kohtaan on jotain huikeaa: se on pyyteetöntä ja aitoa. Se ei ole valtapeliä eikä oman egonsa pönkittämistä.

 

Rakastakaamme toisiamme pyyteettömästi ja aidosti.

 

 

koira

 

NUKU PÄIKKÄREITÄ

Koira on mahtava: kun nukuttaa, se nukahtaa. Bosse saattaa pentujen tapaan simahtaa pystyyn tyyliin kesken leikkimisen. Päikkärit ovat terveysteko ihmiselle: ne mm. laskevat verenpainetta ja stressitasoja, lataavat akkuja, lisäävät tarkkaavaisuutta, jaksamista ja keskittymiskykyä.

 

Aina kun mahdollista, niin panostakaamme terveyteemme ja
nukkukaamme päiväunet. 10-15 minuuttia riittää!

 

koira

 

OLE ENNAKKOLUULOTON JA KOKEILE UUSIA ASIOITA

En tiedä teidän lemmikeistä, mutta Bosse on kyllä joka paikassa aika nopsakkaan. Kaikkeenhan se menee suu edellä. Mutta sillä tavalla oppii. 🙂

Kaikkea pitää kokea ja kokeilla ja Bosse on aika ennakkoluuloton tapaus. Välistä vähän jopa tyhmänrohkea. Toisaalta se on aika liikkistä. 🙂

 

Meillä ihmisillä on helposti uskomuksia, jotka saattavat jarruttaa meitä tekemästä tai toteuttamasta joitakin asioita. Koirilta voimme oppia tarttumista tilaisuuteen: kirmaa kohti ja tartu hetkeen!

 

koira

 

HAKEUDU LÄHELLE

On hyvä olla lähekkäin ja läheisyys luo turvallisuuden tunnetta. Bosse on ihana, kun se kömpii sylkkyyn ja nukahtaa siihen. Öisin saattaa pieni tuhiseva kuono asettua naaman viereen ja päivisin hän niin mielellään liimautuisi sohvalla kylkeen kiinni.

 

Ihminen tarvitsee läheisyyttä, myös spontaania sellaista.
On ihan luonnollista, että ihonkaipuu iskee silloin tällöin.
Hakeutukaamme siis usein meille tärkeiden ihmisten lähelle ja halatkaamme usein. Läheisyys edistää ja ylläpitää terveyttä.

 

koira

 

VETREYTÄ JA VENYTTELE RANKAA SÄÄNNÖLLISESTI

Aina unilta herättyään koira venyttelee makoisasti ja vetreyttää siten rankaansa. Kiinalainen sananlasku sanoo, että ”olet yhtä vanha, kuin selkärankasi”.

 

Panostakaamme selkärankamme terveyteen: pyrkikäämme mahdollisimman usein tekemään asioita ja harjoituksia, jotka parantavat ryhtiämme, rangan liikkuvuutta sekä hoitaa selkää ja ehkäisee vaivoja ja kiputiloja. 

 

koira

 

JOS JOTAIN HALUAT TODELLA PALJON ÄLÄ LUOVUTA, KUNNES SAAT SEN

Virikelelu. Tuo kotoa poislähtevän pelastus. Sellaisen kun täyttää jollain namilla ruoalla ja laittaa lattialle, niin saat karata koiran luota rauhassa.

Bossea on mahtava katsoa virikelelunsa kanssa: se päättäväisyys saada haluamansa on upeaa. Lisäksi homma saatetaan aina loppuun satavarmasti: kun herkut on jo lelusta syöty tarkistetaan vielä muutaman kerran, että se varmasti on tyhjä.

 

Olkaamme sitkeitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Joskus se voi tuntua työläältä, mutta jos todella haluat jotain, niin pysy sitkeänä. Sitkeys palkitaan.

 

koira

OLE JUURI SELLAINEN, KUIN OLET

Koira ei feikkaa. Se on juuri sellainen, kuin on. Tämän tyyppinen välitön rehellisyys ja aitous on ihailtavaa. Totta kai jos ajattelee, niin ei me ihmiset voida tietenkään tölvästä mitä tahansa sylki suuhun tuo ja perustella homma sillä, että ”mä nyt vaan olen tällainen”.

Mutta lähtökohtaisesti on hyvä pyrkiä olemaan aito oma itsensä.

 

Ole aina oma itsesi, koska kaikki muut ovat jo varattuja. 

 

 

Mitä oivalluksia te olette tehneet lemmikkinne tai ystävänne lemmikin myötä? Jakakaa toki kokemuksia! Itse aion käyttää näitä ohjenuorana ehdottomasti jatkossa. Näiden lisäksi sisäsiisteys on tietty aina plussaa. 😉 Se muuten Bosselta alkaa sujua jo tosi hyvin – jee! 😀

 

Aurinkoa mieliinne,
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja treeni – 5 vinkkiä!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3


« First‹ Prev16171819202122Next ›Last »
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020