6.5.2017

Älä laihduta -päivä 6.5.2017 – Sinä riität

Nyt kun Terveysvalmentajan koulutuspäivät ovat takana minulla on aikaa pohtia tätä päivää, kuin myös ”Älä laihduta” -päivää.

Paljon ajatuksen aihetta syntyi ehdottomasti viikonlopun Tervaysvalmentaja-koulutuksessa, sillä tieto lisää tuskaa: sitä tajuaa, kuinka vähän tietääkään siitä, mistä eniten haluaa tietää.

Tiedättekö sen tunteen? Kun sinulla on jokin asia joka on intohimosi ja suuri osa elämääsi & elämäntyyliäsi, on tiedonjanokin on suuri –vielä suurempi on ajatus ja (epä)toivo siitä, että vielä enemmän pitäisi tietää. Sillä mitä enemmän tiedän, sitä enemmän minusta on apua asiakkaalleni hänen haasteissaan. Tällä hetkellä tuntuu, että olen vasta matkalla koti jotain suurempaa.

 

Matka on vielä pitkä, mutta varmasti antoisa. Sitä se on ollut jo nyt. Tästä päästäänkin tämän päivän aiheeseen, Älä laihduta –päivään.

 

Hyvä olo ja terveys on matka

Siinä missä koulutuksen hankkiminen, koiran hankinta ja elättäminen, lapsen siunaantuminen perheeseen, uran kehittäminen tai elämä ylipäätään on matka, niin myös terveys ja hyvinvointi ovat matka. Matkaan liittyy usein paljon esteitä ja hidasteita, jotka tulee ratkoa, jotta voi taas jatkaa matkaansa eteenpäin.

Toivoisin meidän ymmärtävän ja muistavan myös sen, että me ihmiset emme koskaan ole valmiita. Me emme koskaan tule olemaan täydellisiä – emme sisältä emmekä ulkoa. Me muokkaudumme ajanjaksosta ja hetkestä toiseen. Mikä yhtenä hetkenä on meille olennaista saattaa seuraavassa hetkessä olla aivan toissijaista. Me muutumme jatkuvasti.

Ihan yhtä lailla hyvä olo, terveys ja hyvinvointi ovat matka. Ne muokkautuvat tilanteesta toiseen ja eri ajankohtina ne tarkoittavat eri asioita.

Hyvä, joo, okei. Mutta miten tämä kaikki liittyy Älä laihduta –päivään?

 

Kaikella tapaa.

 

 

Mikä muuttuu, kun jokin muuttuu?

Meistä yllättävän moni elää elämäänsä pohtien, että ”olisinpa laihempi”. ”Jos vain saisin viisi kiloa pois, niin olisin onnellinen”. Tai ”kun minä olen hoikempi, voin paremmin”.

Hyvä, mahtavaa!

Mutta. Mikä muuttuu, kun painosi tai vaatekokosi muuttuu? Olemmeko loppujen lopuksi silloinkaan tyytyväisiä itseemme? Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun ihminen saa viisi kiloa pois. Sen jälkeen sitä haluaa vielä muutaman kilon pois. Ja sitten sitä haluaa ehkä kokeilla, mihin ne rahkeet sitten riittävätkään ja kuinka pitkälle tässä voikaan vielä laihduttaa. Matka jatkuu, koska se ei tässä hetkessä palvellutkaan enää sitä mitä haluamme.

Mikä tässä on haaste on se, että kyseisen matkan varrella emme siltikään ole vielä tyytyväisiä itseemme, vaan jatkuvasti pyrimme muokkaamaan itseämme ulkoisesti. Emme vieläkään saavuta sisäistä tasapainoa tai rauhaa.

Toinen on se, että mitä laihdutuksen jälkeen? Pysymmekö saavutetussa pisteessä? Mitä se tilanne taas vaatii meitä pohtimaan – kenties jopa ”pelkäämme” palaavamme vanhaan? Emme siis oikeastaan ole täysin onnellisia tai tyytyväisiä kyseisessä hetkessä.

Vai palaammeko sittenkin vanhaan aloittamaan uuden matkan alusta taas uusine haasteineen (tällä kertaa tosin laihduttaminen saattaa olla vähän haastellisempaa, sillä keho pitää entistä enemmän rasvavarastoistaan kiinni. Tämä tosin riippuen myös siitä, miten laihdutus on toteutettu)?

On myös hyvä huomata, että maalliset haasteet seuraavat meitä siitä huolimatta, olemmeko laihempia vai emme: ”sitten kun saan tämän remontin valmiiksi, niin olen onnellinen”. ”Kunhan vain vielä saan toisen duunipaikan, niin kaikki on hyvin”. ”Kunhan vain tämän tästä saan alta, niin” jne…

 

…seuraatteko ajatustani? 😉

Ei siis ole sanottu eikä itsestäänselvää, että laihtuminen tuo auvoisen onnen.

 

Homman tulee lähteä sisältämme

Siksi onkin supertärkeää, että homma lähtee meistä sisältä: meidän omasta arvostuksesta itseämme kohtaan ja siitä, kuinka puhumme itsellemme ja kuinka suhtaudumme itseemme.

On täysin luonnollista miettiä ulkonäköä, totta kai. On ihan ok katsoa peiliin, ennen kuin lähtee kylille. On hyväksyttävää pohtia mitä muut minusta ajattelevat. Sure, se on meissä sisäänrakennettua!

Kaikkein tärkein asia kuitenkin on meidän oma ytimemme: miten me itseämme tarkastelemme ja kohtelemme. Vaikka meillä olisi pikkaisen ekstraa vyötäröllä tekeekö se meistä vähemmän ystäviä sydänystävillemme? Se, että emme mahdu skinny-kokoisiin farkkuihin tarkoittaako se, että teemme työmme huonosti? Kuinka paljon painomme määrittelee meitä? Ja miten se määrittää?

Ulkonäköä voi tarkastella muustakin näkökulmasta, kuin vaatekoon, ryppyjen, ruttujen tai rasvakerroksen näkökulmasta: voimme keskittyä yhtä hyvin siihen, mikä ulkonäössämme on hienoa. Lausua itsellemme kannustavia ajatuksia siitä, mikä meissä on hyvää – antaa positiivisuuden ja rakentavan otteen kantaa.

 

 

 

Me itse määrittelemme itsemme – valitkaamme lempeys ja rakkaus

Loppupeleissä ulkonäkövaatimukset tulevat meiltä itseltämme. Me itse olemme asettaneet itsellemme ne vaatimukset. On niin helppo lyödä itseään alas!

Siispä päätä tänään tästä eteenpäin, että valitset toisin: valitse löytää itsestäsi hyvä. Valitse löytää itseäsi kohtaan lempeys, lämpö, rakastava huolenpito ja rakkaus. On helppo tuntea riittämättömyyden tunnetta, jos sitä etsii. Tämän sijaan etsi itsestäsi syitä, miksi riität.

 

Koska kyllä sinä riität. Tiedätkö miksi?

 

Yhtä ainutta oikeaa elämää, tapaa, ulkonäköä, kehoa tai ajatusta ei ole. On erilaisuutta, on persoonallisuutta. Raskausarvet kertovat omaa tarinaansa, kehon eri osien muoto omaa tarinaansa, kasvojen piirteet omaansa.

Sinä kerrot tarinaa ja sinun tarinasi on ainutkertainen. Sinun kehosi on ainutkertainen. Sinun kehosi on siunaantunut sinulle tämän elämän, tämän matkan, elämistä varten. Se on sinun ystäväsi, ei vihollisesi. Ja loppupeleissä kehosi ei toivo sinulta mitään muuta, kuin ystävyyttäsi. Kuin lempeyttäsi ja lämpöä. Kuin rakastavaa huolenpitoasi ja rakkauttasi.

Sillä sinä ansaitset sen kaiken – huolimatta siitä, mikä on vaatekokosi, ympärysmittasi tai vaakalukemasi.

Sinä olet ainutkertainen eikä sinua ole toista samanlaista. Arvosta siis itseäsi sellaisena.

 

 

Tee tämän elämän matkasta se, kun sinä riität itsellesi. Sillä, kun sinä riität itsellesi se on paras vaatekoko, ruumiinmuoto tai painolukema minkä voit kuunaan saavuttaa. Se on itseasiassa parasta, mitä sinä voit saavuttaa.

 

<3 Kipa

#inhimillinenote

 

 

Tsekkaa myös:

Paino on vain luku – oma sisäinen äänesi ratkaisee

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Kyllä tää taas siitä, kunhan treenaamaan pääsee

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

3.5.2017

Kestävyysharjoittelu: eri syketasoilla treenaamisen hyödyt?

Kestävyysharjoittelu on treenimuoto, jota moni meistää harrastaa paljon. Syyt treenata ovat yksilöllisiä: jollekin liikunta edustaa henkireikää, hyvinvointia, sosiaalisuutta ja terveyttä. Toiselle se edustaa painonpudotusta, painonhallintaa, kevyttä oloa, tunteiden käsittelyä, tyhjiön täyttämistä tai ajanvietettä.

Oli syy mikä tahansa pysähdymme yllättävän usein miettimään mitä konkreettisia vaikutuksia tekemälläni treenillä on. Tai miltä tuntuu treenata tietyllä sykealueella ja miten tietyn syketason harjoittelu vaikuttaa kehossamme.

 

 

Polar Club -ryhmäliikuntatunti

 

Ajatus käsillä olevalle infopläjäykselle lähti 7.4. pitämäni Polar Club -tunnin myötä. Polar Club -tunti on sykeohjattua ryhmäliikuntaa, jossa suurelle näytölle näytetään tunnille osallistujien sykkeet. Sen lisäksi, että sykkeet näkyvät isolla näytöllä Polar on luonut sykealueille omat värinsä, ja nämä värit löytyvät useimmista Polarin sykemittareista sekä tietokoneelle ja älypuhelimelle asennettavasta Polar Flow -sovelluksesta.

Mikä tässä koko touhussa on minun mielestäni mahtavinta on se, että huomio kiinnitetään entistä enemmän omaan treeniin ja oman kehon tuntemuksiin eri sykealueilla. Ohjasin 7.4. Esport Bristolissa sykeohjatun BodyAttack-tunnin ja fiilis oli mieletön! Kiitos vielä kaikille mukana olleille. <3

Tunnille osallistuvat saavat aivan uudenlaisen ryhmäliikuntaelämyksen treenatessaan tunnin sykeperustaisesti tunnin tavoitteen ja tarkoituksen mukaan. Lisäksi värit auttavat aivan mielettömästi hahmottamaan sitä, mitä seuraavaksi itse tulee treenissään muuttaa.

Esimerkiksi tuleeko kasvattaa treenitehoa omia liikkeitään tai ponnistuksiaan suurentamalla, jotta saadaan haluttu sykepiikki. Vai huomioon ottaen tunnin rakenteen tulisiko tietyssä kohtaa sittenkin itse rauhoittaa omia liikkeitään, jotta esimerkiksi tuntiin suunnitellut palauttelut toteutuvat.

Ihan sikajännää!

Ja tästä päästäänkin sitten asiaan: mitä eri kestävyysharjoittelun sykealueilla treenaaminen oikeastaan tarkoittaa?

Käyn ensin vähän yleisemmin asiaa erityisesti rasvanpolttotreenistä, sillä siihen liittyy jonkin verran myyttejä. Sen jälkeen olen koonnut listaksi Polarin värit ja niiden mukaiset sykealueet sekä sen, mitä vaikutuksia eri sykealueilla treenaamisessa on.

 

 Kestävyysharjoittelu: PK-treeni, VK-treeni ja MK-treeni

 

Olet saattanut joskus törmätä tällaisiin käsitteisiin, kuin peruskunto (PK), vauhtikestävyys (VK) ja maksimikestävyys (MK).

Miten nämä alueet määräytyvät ovat lähinnä sykkeen kautta: kaikille yllä mainituille kestävyysharjoittelun ”alueille” on määritelty suuntaa-antavasti sykealueet.

Sykealueet määräytyvät lähinnä sen mukaan, mitä elimistön energiantuottojärjestelmää treenissä käytetään: käytetäänkö rasva-aineenvaihduntaa tai hiilihydraattiaineenvaihduntaa.

 

Rasva palaa tehokkaimmin peruskuntotreenillä?

Peruskuntotreeni on kuuluisaa matalasykkeistä treeniä, jonka suurimmaksi osaksi varmaan moni tuntee käsitteellä ”rasvanpolttotreeni”.  Itseasiassa termi rasvanpolttosyke on omalla tavallaan vähän harhaanjohtava. Paristakin syystä:

 

 1. Rasva palaa, kun energian kulutus on suurempi kuin mitä saat ravinnostasi.

Silloin keho paikkaa energiavajeen ”polttamalla rasvaa”.

 2. Jotta elimistö ”polttaa rasvaa” siihen päästään kahdella ”kikalla”:

a) Nostetaan energiankulutusta liikkumalla enemmän.

b) Vähennetään energian saantia syömällä vähemmän energiapitoisia ruokia.

 

Rasvanpolttosykkeessä ajatus on se, että rasvaa palaa suhteellisesti enemmän kuin muita energianlähteitä. Treenataan siis sellaisella sykealueella, jossa energiantuottojärjestelmänä on rasva-aineenvaihdunta.

On kuitenkin hyvä huomata, että miltein aina absoluuttiset määrät jäävät pienemmiksi kuin harjoittelussa, jossa rasvaa kulutetaan suhteellisesti vähemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kävelet reippaasti kulutat suhteellisesti enemmän rasvaa, kuin vaikka pelaamalla sählyä tai käymällä BodyAttackissa. Kuitenkin kokonaisenergiankulutus BodyAttack-tunnilla on oletettavasti (jopa kolme kertaa) suurempi, kuin tunnin kävelylenkillä. Käytetyn rasvan määrä myös suurempi.

Lisäksi mitä rasvanpolttotreeniin tulee, niin rasvanpolttotreenin tulee kestää ainakin 60 minuuttia, jotta rasva todella alkaa palamaan.

 

Miten lasketaan maksimisyke?

Kestävyysharjoittelu tapahtuu tietyllä osuudella maksimisykkeestäsi. Maksimisyke on korkein mahdollinen sykkeesi maksimaalisessa eli tappiin asti vedetyssä rasituksessa.

 

On muutama tapa, miten voit laskennallisesti selvittää maksimisykkeesi:

 

a) 220 – ikä

b) 205 – 0,5 * ikä

 

Tarkan maksimisykkeen saat selville asiantuntijan suorittaman testin avulla testilaboratioriossa, kuten pyöräergometrillä tai tehtynä juoksumatolla.

Joissain Polarin mittareissa on arvioitu maksimisyke -toiminto*. Tällöin voit tehdä Polar Kuntotestin ja käyttää annettua tulosta arvioituna maksimisykkeenäsi.

 

 

Kestävyysharjoittelun osa-alueet ja sykerajat

Seuraavaksi perehdytään kestävyysharjoittelun osa-alueisiin. Voit laskea itsellesi konkreettiset sykealueet sen jälkeen, kun olet edellisten laskukaavojen avulla laskenut maksimisykkeesi. Sykealueet auttavat sinua tavoitteellistamaan harjoitteluasi. Treenin on hyvä olla vaihtelevaa, kehittävää ja nousujohteista, jolloin sykkeiden seuranta antaa välillä vähän uutta puhtia tekemisiisi.

Mikäli Polarin värikartta on sinulle uusi tuttavuus tai vähän oudompi ominaisuus ranteessasi, niin sulkeissa on vielä Polarin sykemittarin väri kyseiselle sykealueelle.

 

PK-TREENI, syke 100-120, teho 50-60 % maksimisykkeestä (harmaa/valkoinen)

PK-TREENI, syke 120-140, teho 60-70 % maksimisykkeestä (turkoosi)

  • Harjoittelusta 70-80 % on hyvä olla peruskuntotreeniä, sillä se on terveysliikunnan perustaso: hyvän kunnon ja vastustuskykymme perusta
  • Keho käyttää energiantuottojärjestelmänä rasva-aineenvaihduntaa, eli rasva-aineenvaihdunta tehostuu
  • Tunne: erittäin kevyt (harmaa/valkoinen) – kevyt (turkoosi)

 

Hyödyt:

  • Sydämen koko kasvaa, eli sydämen iskutilavuus ja minuuttitilavuus kasvaa
  • Alentaa verenpainetta
  • Verenkierto paranee, veren kyky kuljettaa happea kasvaa
  • Suorituskyky nousee, hiusverisuonisto lisääntyy
  • Edistää palautumista
  • Nostaa maitohapon sietokynnystä
  • Vaikuttaa suotuisasti veren kolesteroliarvoihin: LDL-kolesteroli laskee, HDL-kolesteroli nousee
  • Parantaa kehon rasvaprosenttia ja auttaa painonhallinnassa
  • Vähentää (usein) ahdistuneisuutta ja stressiä, kohottaa mielialaa ja itsetuntoa
  • Kehittää fyysistä toimintakykyä

 

VK-TREENI, syke 140-160, teho 70-85 % maksimisykkeestä (vihreä)

  • Harjoittelusta 10 % hyvä olla vauhtikestävyystreeniä
  • Aerobinen kynnys on juuri ylittynyt eli lihaksiin on alkanut kertyä lihaksia väsyttävää maitohappoa
  • Tunne keskiraskas

 

Hyödyt:

  • Parantaa suorituskykyä: keho oppii toimimaan kovemmassa vauhdissa pidempiä aikoja eli kehon kestää aiempaa kovempaa vauhtia pidempään väsymättä
  • Totuttaa kehon kestämään maitohappoja ja poistamaan niitä lihaksista suorituksen aikana

 

MK-TREENI, syke 160-180, teho 85-90 % maksimisykkeestä (keltainen/oranssi)

MK-TREENI, syke 180-200, teho 90-100 % maksimisykkeestä (punainen)

  • Harjoittelusta 5 % olisi hyvä olla maksimikuntotreeniä
  • Anaerobinen kynnys on ylittynyt, väsymys tuntuu treenatessa
  • On erittäin kuormittavaa keholla ja hidastaa palautumista
  • Heikentää akuutisti vastustuskykyä
  • Tunne: raskas (keltainen/oranssi) – erittäin raskas (punainen)

 

Hyödyt:

  • Keho oppii sietämään maitohappoja
  • Tehostaa solujen hapenkäyttöä
  • Parantaa maksimaalista hapenottokykyä

 

Liika treeni on liikaa

Meillä on usein taipumus treenata liian kovaa ja liian suuria määriä. Olemme helposti taipuvaisia ajattelemaan, että ”more is more”. On hyvä huomata, että kehitystä ei tapahdu, jos jatkuvasti harjoittelee liian kovaa.

Lähinnä siksi, että suoritusteho laskee henkilön ja kehon ylirasittuessa. Keho alkaa oireilemaan ja tulee erilaisia, jopa pitkäaikaisia tai kroonisia, kremppoja. Saattaa jopa käydä niin, että henkilö alkaa sairastumaan jatkuvasti flunssaan tai nukkumaan heikkolaatuisia unia. Pitkittyneenä tilana tämän voi ymmärtää olevan erittäin epäsuotuisa tila.

On siis hyvin tärkeää, että joskus pitää palauttelupäiviä tai kevennettyjä harjoittelujaksoja.

Seuraavan Polar Club BodyAttackin pidän Esport Bristolissa 19.5. klo 16.35 ja olen ihan fiiliksissä. Odotan innolla! <3

Energistä viikkoa kaikille ja hyviä treenejä!

 – Kipa

* Tällä hetkellä Polarin mittareissa M400, V800, H7 ja H10 on sykesensorilla Beat-sovelluksen kautta ostettaessa erikseen kuntotestimahdollisuus. Lisäksi A360, M200 ja M600 -mittareilla on mahdollista suorittaa kuntotesti, mikäli omistat sykesensorin (sykevyön). Toiminto tulossa myös M430-mittariin.

3.5.2017

Paljonko rasvaprossa? Entä sun enkka?

Tässä liikunnan alalla, kun puuhastelee, niin hyvin usein höpöttelyiden ja ihmetyksen aiheena on rasvaprossa. Ei siinä mitään – rasvaprosentti saa olla jutun aiheena. Mielestäni ja erityisesti silloin, kun kyseessä on terveyden kannalta olennainen seikka. Mikäli rasvaprosentti liittyy jollain tapaa siihen, että vanhempana ollaan omatoimisempia tai terveempiä, niin absolutely, let’s puhutaan lisää!

Kuinka paljon rasvaprosentti merkkaa, jos ihmisen sisällä on kaaos?

Mikäli rasvaprossa liittyy ulkonäkökeskeisyyteen ja tietynlaisen muokatun vartalon tavoitteluun, niin en yleensä ole niin kiinnostunut jatkamaan keskustelua siitä miten sellaisen saa. Toisaalta periaatteessa tiedämme, että mitä se vaatii. Vastaus on hyvin usein ”syö enemmän, kuin kulutat”. TOKI aina asia ei ole aina ihan näin yksinkertainen.

Tämä on muuten yksi suurimpia syitä, miksi jossain vaiheessa pidin tauon personal trainerin töistä: koin, että itselläni ei ollut enää mitään annettavaa siihen, että ihmiset tavoittelevat ”Madonna-käsiä”, kiinteämpää ja pyöreämpää pyllyä tai halusivat olla 5-10 kiloa hoikempia.

Yksinkertaisesti en vain kokenut, että itselläni on yhtään mitään annettavaa ulkonäkökeskeisyyteen. Tein saliohjelmia ja tein ruokavalio-ohjelmia. Kun tapasin asiakkaideni kanssa paria viikkoa myöhemmin pohtiaksemme, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä, niin vastaus oli hyvin usein ”en ole oikeastaan noudattanut kauheasti”.

Jaahas. ”En halua udella (tai siis nimenomaan haluan 😀 ), mutta mikset?” Yleensä vastaus oli jotakuinkin luokkaa ”kiire”, ”ollut vähän muuta”, ”ei ole muistanut noudattaa”, ”ei vaan saa aikaiseksi” ja sellasta.

Nämä ovat itseasiassa ihan ok syitä. Mutta seuraava kysymykseni on taas miksi?

Ja aika usein taustalta löytyy tunnesyömistä, stressiä, parisuhdehaasteita, työn organisoinnin puutetta…tai yleistä uskoa ja luottamusta itseensä, että minä pystyn siihen. Mikäli ihmisen sisällä asiat eivät ole loksahdelleet kohdilleen, niin kuinka ulkoiset seikat voisivat loksahtaa? Ja nimenomaan pitkäjänteisesti?

 

On osattava muokata tavoite oikeilla sanoilla

Puhun tavoitteista paljon asiakkaideni kanssa. On nimittäin eri asia pudottaa painoa terveydellisistä syistä, kuten ”haluan olla energisempi ja jaksaa olla lapselleni enemmän läsnä”, ”haluan nauttia itse omasta seurastani”, ”haluan enemmän terveitä elinvuosia”, ”haluan jaksaa arjessa enemmän enkä puuskuttaa portaissa”, kuin sen takia, että haluaa osua johonkin muottiin. Tai katsoa, että ”pystynkö siihen, että tiputan itseni kireään kuntoon” tai haluan erottuvat vatsalihakset. Tai timmit käsivarret tai peban.

Ja ennen kuin tästä tulee minkään sortin väärinkäsityksiä haluan korostaa, että kaikilla on oikeus haluta mitä haluaa ja tavoitella mitä haluaa. Nyt ei ole siis kyse siitä, että tuomitsisin tietynlaisen elämäntyylin (!) ja pitäisin toista (omaani) parempana. Nyt on kyse omasta arvomaailmastani ja siitä, minkälaisia ajatuksia itselläni on liikuntaa ja hyvinvointia ajatellen.
Ne ovat nimittäin syy siihen, miksi teen mitä teen. Uskon, että kun tavoite on oikea löytyy oikea draivi. Oikealla tavoitteella tarkoitan sisäistä tavoitetta – en ulkoista.

 

Tavoitteita ajaa arvot

Mistä itse innostun ja kiinnostun työssäni on aina ihmisten perimmäiset syyt alkaa tehdä jotain. Jollekin Madonna-kädet saattavat olla iso ja tärkeä arvo: mitäs jos koulussa on aikoinaan haukuttu narukädeksi tai ulkonäköä on muutoin pilkattu?

Tästä päästäänkin itse asiassa pointtiini: tunteita ei välttämättä käsitellä sillä, että muokkaa itseään fyysisesti. Itseään tulee olla valmis muovaamaan henkisesti ja käsittelemään itseään kummittelevat tunteet. Kohtaamaan ne, käsittelemään ne ja päästämään niistä irti.

Loppupeleissä rasvaprosentilla ei ole väliä mitä se on, jos sisällä kuohuu ja käsittelemättömät tunteet kummittelevat.

 

Ja tämä taas on syy, miksi palasin PT-pelikentille: oivalsin, että se ei ole ravinto- tai liikuntaohjelmia, joita moni meistä kaipaa. Moni meistä kaipaa oikeasti juttuseuraa ja jotakuta, kenen kanssa pallotella asioita. Joku, joka ei ole liian lähellä ja tunne sinua liian hyvin.

Usein meidän lähimmäiset ovat superhieno tukiverkosto, mutta toisaalta usein tuntemattoman ihmisen kanssa on helpompi puhua joistain asioista. Tuntematon ihminen kun ei ole puolueellinen eikä liian syvällä tilanteessasi.

 

 

Meillä kaikilla on omat tavoitteemme ja meitä ajaa meidän omat uskomukset, ajatuksemme ja tunteemme. Siksi koen, että valmentajani tärkein työ tapahtuu siellä, mitä ei ulospäin näe: tunteissa ja ajatusmaailmassa.

”Minkä rasvaprosentin sinä haluat saavuttaa, missä rasvaprosentissa olet tyytyväinen” ovat tietty oleellisia kysymyksiä. Mutta vielä tärkeämpää on kysymys siitä, ”miksi sinä haluat saavuttaa tietyn rasvaprosentin”?

 

Olemme ennätyksentekijöitä ja -ylittäjiä

Toinen seikka on tietynlaisten suoritustulosten tai ennätysten tivaaminen: mikä on ajallisesti pisin matkasi, minkä olet juoksut? Kuinka kovaa juokset puolikkaan maratonin? Paljollako teet jalkaprässiä? Kuinka kovaa treenaat?

Nämä ovat itse asiassa hyvin arkisia kysymyksiä, joita minulta kysytään. Kyllä ymmärrän, että olen liikunnan alan ihminen ja liikunta on osaksi työtäni. Mutta toivoisin, ettei tuloksiani tai tekemisiäni peilailtaisi siihen, miten muiden tulisi suoriutua. Rasvaprosenttikin kiinnostaa ja paino: mikä on kirein kuntosi tai alin painosi, mitä olet tavoittanut?

 

Se, minkä verran minä tai kukaan muu on koskaan painanut tai kuinka kireä on joskus ollut ei kerro oikeastaan juurikaan mitään. Koen itse sen hyvin turhana tietona (myös itselleni), sillä kyse on juuri kyseisen ihmisen mitoista tai tekemisistä. Se, mitä jonkun toisen ominaisuudet tai tekemiset ovat eivät välttämättä päde omalla kohdallani.

Myöskin se, mitä olen joskus painanut tai paljonko rasvaa kehossani on joskus ollut suhteessa lihasmassaa on itseasiassa nykyisen elämäni kannalta merkityksetöntä. Ihminen uusiutuu jatkuvasti. Emme edes ole samoja ihmisiä, kuin olimme eilen.

Olemme välistä sellaisia pieniä ennätyksentekijöitä ja -ylittäjiä. Haluamme tietää toisten ”tuloksia”, jotta voimme pohtia pystyisimmekö itse siihen tai jopa yli sen. Toisaalta tämä joskus aiheuttaa on-off eli kaikki tai ei mitään -mentaliteettia. Jos johonkin ryhtyy, niin perhana vieköön se vedetään täysillä läpi!

Siksi toivoisin ihmisille sisäistä rauhaa. Että meistä useimmat keskittyvät omaan hyvinvointiinsa etsien itseltään vastauksia. Miksi minä tavoittelen mahdollisimman pientä tai tiettyä rasvaprosenttia? Miksi minä haluan tiettyyn vaatekokoon? Tai miksi haluan olla 100 päivää totaalimakealakossa?

Ja mitä tapahtuu näiden tavoitteiden saavuttamisen jälkeen – mikä muuttuu? Kuinka paljon se muuttuu?

 

…

 

Näitä asioita tässä mietin tänään. Mites te? 🙂

 

Aurinkoa kaikille, ihana päivä!
<3 Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

 

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Karla Nieminen ”Olet hyvä tyyppi” – mistä syntyy epävarmuus itsestään?

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

2.5.2017

Karla Nieminen ”Olet hyvä tyyppi” – mistä syntyy epävarmuus itsestään?

Epävarmuus – mistä oikeastaan olemme epävarmoja?

Sain Karla Niemiseltä luettavaksi hänen ihmissuhdetaitovinkkejä käytännön läheisesti jakavan kirjansa, Olet hyvä tyyppi (Kustannusosakeyhtiö Otava). Kirja on opas sujuviin ihmissuhteisiin, ja sen parasta antia ovat konkreettiset vinkit siihen, miten kehittää hyviä ihmissuhteita, kuinka lisätä itsevarmuutta, avata keskusteluja ja luoda uusia tuttavuuksia.

Karla itse kuvailee itsensä olleen edellä mainituissa asioissa huono, ja on viimeisten 15 vuoden aikana perehtynyt aiheeseen läpikotaisi. Nykyään Karla pitää Jäänmurtajat-yrityksensä kautta kursseja ja luentoja ihmissuhdetaidoista.

Epävarmuus on monien ihmissuhteita varjostava tekijä. Tähän tärkeänä avaimena on löytää itsevarmuutta ja erityisesti varmuutta itseltään siitä, että on hyvä tyyppi. On riittävä.

 

 

Olemme usein epävarmoja siitä, että olemmeko riittävän hyviä tyyppejä

Sain vapaat kädet jakaa joitain otteita kirjasta, ja seuraavan otteen haluan jakaa. Juttelen nimittäin niin tuhannen paljon asiakkaideni ja yleisesti ihmisten kanssa epävarmuudesta.

Epävarmuudesta, jolloin ihminen usein miettii seuraavia asioita: Riitänkö minä? Olenko minä muiden mielestä riittävän hyvä tyyppi?

On muuten hyvin luonnollista ihmiseltä pohtia, ”olenko minä riittävä”. Meidän peruspelkojamme on tulla hylätyksi. Kun pelkäämme tulla hylätyksi olemme helposti epävarmoja. Emme halua menettää kasvojamme tai tulla nolatuksi, sillä siihen usein liittyy hylkäämiseksi tulemisen pelko.

On myös hyvä muistaa, että hylätyksi tulemisen pelko ei ole negatiivinen asia (!). Ihminen on laumaeläin ja siten emme ole parhaimmillamme yksin. Hylätyksi tulemisen pelko toimii suojana ja se ohjaa meitä, se on siis tarpeellinen pelko. Todellisen haasteen se muodostaa silloin, kun siitä tulee liian voimakas ja se hallitsee meitä tilanteissa, joissa sen ei kuuluisi hallita. Esimerkiksi juuri ihmissuhteet.

 

 

Ohessa vielä ote Karlan kirjasta koskien epävarmuutta:

 

”Ihmiset kopioivat sinun suhtautumisesi itseesi. Jos olet omasta mielestäsi hyvä tyyppi, ihmiset kohtelevat sinua hyvänä tyyppinä ja haluavat tutustua sinuun. Kaikki haluavat aina tutustua hyviin tyyppeihin. Emme kulje elämässämme ajatellen ”toivottavasti en tänään juttele uuden kivan tyypin kanssa”.  Jos nautit keskustelusta ja näytät sen, muille tulee tilanteesta sama fiilis. 

Päätä jättää jatkuva epäily…ja oleta heti aluksi, että tutustuminen toimii. Pidä itseäsi hyvänä tyyppinä ja toisia myös. Etäisenä, sarkastisena ja epäilevänä saat samaa takaisin. Jos oletat, että sarkastinen nälviminen kuuluu keskusteluun ja harrastat sitä, niin ihmiset ympärilläsi valikoituvat tämän mukaan. Sinusta voi pian tuntua, että maailma on täynnä sarkastisia nälvijöitä eikä muuta vaihtoehtoa keskusteluun olekaan.

Ihmiset ovat kuin peilejä, joista oma suhtautumisesi heijastuu takaisin.

Jos antaa epäystävällisen, sulkeutuneen tai vaivaannuttavan kuvan itsestään heti alussa, voi toinen sulkeutua eikä haluakaan tutustua. Jatkuva epävarmuus on raskas, luotaantyöntävä ominaisuus. Näin on, vaikka kuinka toivoisimme muuta.

Ihmiset eivät vihaa tai halveksi epävarmaa henkilöä, vaan heitä voi jopa pelottaa ja jännitää, jos toinen ei yhtään usko itseensä. Jos oma epämukavuutesi ja epäilysi näkyy koko ajan tilanteessa, se tekee tunnelmasta helposti kiusallisen.

Oleta hyvä, näytä se ja harjoittele tätä jatkuvasti. Et tarvitse mitään kummallisia erikoistemppuja tutustuaksesi ihmisiin. Rentouteen ja luonnollisuuteen sulkeutuneisuudesta ja hermostuneisuudesta pääsee usean harjoittelutoiston kautta. Kasvata tilanteiden määrää. Kaikkeen tottuu. vaikka tehdessä ei aina siltä tunnu, niin jokainen tilanne vie eteenpäin.

Pieni hermostuneisuus on sitä paitsi ihan kiva juttu: se on toiselle suuri kohteliaisuus, koska tilanne on sinulle selvästi tärkeä. Jos joku tuomitsee sinut pienen hermostuneisuuden perusteella huonoksi ihmiseksi, ehkä häneen ei ole mitään syytäkään tutustua paremmin. Sinulle on olemassa parempaa seuraa.

Mieti myös itse, minkälaisiin ihmisiin sinä haluat tutustua. Muut eivät valitse, haluavatko he tutustua sinuun, vaan myös sinä valitset, haluatko tutustua heihin. Olet ihan yhtä hieno ihminen kuin kaikki muutkin. Olet huipputyyppi ja etsit muita reiluja ja kivoja ihmisiä. Sinä voit valita seurasi, eikä sinun tarvitse miellyttää kaikkia ja ottaa vastaan kaikkea, mitä vaan tippuu jostain.

Tähän valitsijamielentilaan siirtyminen on tärkeä muutos omassa ajattelussa ja itsensä arvostamisessa. Kaikille voi olla keskustelussa mukava, mutta huonoa käytöstä ei tarvitse jatkuvasti sietää lähipiirissään.”

 

 

Seuraavana haluaisinkin kuulla sinulta, miksi sinä olet hyvä tyyppi? Meissä on paljon hyvää ja olemme oikeasti hyviä tyyppejä. Nyt saa kehua, kerro kuinka hyvä tyyppi olet! <3

-Kipa

Tsekkaa myös:

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Elämäni aakkoset

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

1.5.2017

Elämäni aakkoset

Mietin tässä taannoin, että miltähän se näyttäisi, jos jäsentelisin elämääni aakkosin ajatuksella ”Elämäni aakkoset”. Siitä se ajatus sitten lähti, ja tässä tulos. Pohtiessani aakkosiani en voi olla huomaamatta, kuinka ajatukseni ovat muuttuneet vuosien varrella. Alle 3-kymppisenä listani olisi ollut aivan toisenlainen.

 

 

…millä tavalla toisenlainen?

Olisin taatusti suhtautunut jyrkemmin joihin asioihin, erityisesti itseeni. Liekö sitten iän tuomaa ”viisautta”, kun itseään kohtaan kasvaa lempeämpi ote. Vai onko se myös sitä, että on joitain asioita saanut (en halua sanoa joutunut, sillä myös vastoinkäymiset ovat rikkaus) kokea ja toisaalta sitä, että on saanut kohdata niin huikean määrän erilaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla ja omilla haasteillaan varustettuna.

Kun luen listani muutaman vuoden päästä uudelleen odotan innolla, millaiseksi aakkoseni silloin muodostuvat. <3

 

Elämäni aakkoset

Aurinko

Olen auringon lapsi (joskin marraskuussa syntynyt) ja aurinko saa aina hymyn kasvoilleni. Rakastan aurinkoa ja sen tuomaa elinvoimaa! …paitsi silloin, kun se on koko päivän paistanut suoraan simmuun – silloin se saattaa vähän ärsyttää. 😀 Auringossa parhautta on lämmön tunne iholla, auringon säteet meren laineilla ja talvella auringosta kiiltävät hanget. Rakastan ruskettunutta ihoa. Olen viettänyt lapsuudestani suuren osan Espanjan Aurinkorannalla. Espanjaan saapuminen on, kuin kotiinsa tulisi. <3

B-vitamiini

Liikkujan tärkeimpiä vitamiineja. Syön siksi, että se vähentää väsymystä ja uupumusta ja on hyväksi hermostolle. Toisaalta en väsy kovin helposti ja olen temperamentiltani valmiiksi melko energinen. Silti B-vitsku löytyy aina kaapista.

Celsius

Tykkään lämmöstä. On ihana olla ulkona, kun siellä tarkenee ja on lämmin. Ainoa aika, jolloin viileys on ihana on nukkumaan mennessä. On kiva käpertyä peiton alle.

Draivi

Draivilla käsitän tietynlaista elinvoimaa. Ihmisestä tulee löytyä draivia ja poretta. On omattava päämääriä. Ilman päämääriä on vaikea löytää suuntaa. Päämäärä voi olla mikä tahansa, sen ei tarvitse liittyä uraan tai mammonaan. Se voi yhtä lailla liittyä itsensä kehittämiseen, matkusteluun tai harrastuksiin.

Elämä

Ihan päällikköä: elämä on tässä ja nyt ja siitä tulee ottaa kaikki mahdollinen irti. On suunnattava energiansa itselleen tärkeisiin ja arvokkaisiin asioihin – ja oltava suuntaamatta energiaansa sellaisiin asioihin tai ihmisiin, jotka syövät elämänenergiaasi liikaa. Ei kannata jäädä murehtimaan menneitä liikaa, vaan päästää irti menneestä kiittäen. Pyrkiä siten oppimaan niistä. Your life is what you make of it. <3

Focus Paralane

Pitkän matkan polkupyöräni. Rakastan sitä. Pyörä, joka on maantiepyörän ja Cyclo-Crossin välimaasto. Kyllä lähtee! Kuljen paljon työmatkoja pyörällä Espooseen. Joten pyörä on supertärkeä. Omistan myös Jopon, mutta se on kätevämpi lyhyiden matkojen pikkukikkailuun keskustan kaduilla.

Giving

Antaminen. Jos haluaa saada pitää antaa: toiset ihmiset ovat sinun peilisi. Saat sitä mitä muille annat. Kun kunnioitat muita ihmisiä, saat heiltä kunnioitusta. Kun autat muita, saat apua.

Hyvinvointi

Elämäni suunta, tarkoitus ja yksi tärkeimpiä arvojani. Ihmisen omissa käsissä.

Ilo

Ilman iloa ei surulliset hetketkään tuntuisi miltään. Ilman iloa ei olisi naurua, ilman iloa ei olisi huumoria. Ilo on sielun ruokaa.

Jäätelö

En luovu. Olkoon vaikka miljoona kaloria. Ihan kaikki maut käy, mutta jos saa toivoa, niin Lohilon proteiinijäätelöä tai Ben & Jerry’siä. Kaipaan Phish Food-makua B&J:ltä, mutta ei taida löytyä enää Suomesta?

Kalkkunaleike

Se fiilis, kun tulet jumpalta kotiin ja tekee mieli suolaista. Lisäaineeton kalkkunan (tai broilerin leike) on just sitä, mitä silloin kaipaa.

Lepo

On ihanaa unohtaa puuhastelu silloin tällöin ja vain olla. Joutilaana. Vähän niin kuin pop-laulajan vapaapäivä: kukaan ei tarvitse minua tänään. Ja jos tarvitsee, niin en ole tavoitettavissa. 😀

Mufa

Isoisäni. Inspiraation lähteeni. Käsittämätön ukkeli, joka yhä 93-vuotiaana on omatoiminen seniori ja käy kolme kertaa viikossa uimassa ja kävellen kaupassa. Tekee aamuisin fyssarin määräämän aamujumpan ja valmistaa sen jälkeen aamupuuron mikrossa.

Nauru

Rakastan nauraa, ja parhaimmillani nauruni on todella äänekäs. Nauru on todella vapauttavaa ja on ihana katsoa ihmistä joka nauraa. Se on kaunista katsottavaa se. <3

Oma aika

Aika vähän tärkeetä! Oma aika on jotain, mistä en halua luopua. Ihmisellä on oltava omaa hiljaista aikaa olla ajatustensa kanssa. Omaan aikaan kuuluu myös vatulointi: on aikoja, jolloin vaan väsyttää, ketuttaa tai jopa itkettää. Silloin näille pitää ottaa aikaa yksi ilta tai useampi minuutti. Tunteitaan ei kannata lakasta maton alle, vaan kohdata ne sellaisina, kuin ne ovat. Pääsee helpommalla ja kohta taas elämä voittaa. Oma aika on priceless.

Puoliso

Se on ihmeellistä, miten jonkun kanssa vaan voi kasvaa yhdessä. Tiedätte toisenne ajatukset ja huumori natsaa kohdilleen. Katsot jotain ihmistä ja toteat ”Tossa se on. Olisi outoa, jos hän ei olisi siinä”. Uskon, että kaikille on olemassa ”joku”: on valinta olla jonkun kanssa – ja valinta olla olematta.

Qi

Eräs tatuoinneistani on Qi eli elämänvoima tai –energia. Symbolisesti valittu paikka on vasen ranne (sydämen puoleinen käsi). Otin kyseisen tatuoinnin podettuani jonkin aikaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja päättäessäni, että en anna sen hidastaa tai määritellä minua. Elämä on liian lyhyt paikallaan poljettavaksi. Elämä tuo syystä asioita eteemme ja meidän tehtävämme on oppia niistä. Minä opin myös läksyni kehon äärirajoille viemisestä, enkä halua enää tuhlata energiaa taistellakseni omien päänsisäisten ajatuksieni kanssa ja kehoani vastaan.

Ranskanbulldoggi

Tämän vuoden teema. Meille tulee kevätvauva. <3 Mahtava pötkylä, jolla on persoonallinen luonne, ihana lyttypylly ja suuri hellyydenkaipuu. Täydellistä. 🙂 Jep, tiedän: ranskikset ovat jääräpäitä. Eli ihan mun koira. 😀

Suku ja perhe

Vaikka molempia näkee hyvin harvoin, on ne silti aina tärkeitä. Ne ovat osa minua.

Treeni

Olen liikkunut aktiivisesti kuusi ja puolivuotiaasta lähtien. Liikunta ja treeni on enemmän, kuin elämäntapa. Se on elinehto. Ilman aktiivisuutta en olisi minä. Ilman jumppatuntejani olisin varmasti masentunut jo kauan aikaa sitten. Liikunta on aina toiminut loistavana terapiana vastoinkäymisissä ja oikeana annostuksena liikunta todella on lääkettä.

Usko

Usko itseeni. Mielestäni kaiken toiminnan perusta: on tärkeää tietää, että johonkin ryhtyessään pystyy siihen. Usko itseensä toimii moottorin lailla: se saa meidät toimimaan. Sinun itsesi pitää tietää ja uskoa, että pystyt mihin haluat pystyä.

Valmennus

Rakastan työtäni työhyvinvointivalmentajana. On upeaa tehdä sellaista työtä, jolla kokee olevansa merkitystä. Työtä, joka sopii omille arvoille. Työtä, jossa tuntuu, että on itsellään annettavaa. Työtä, jossa tietää olevansa hyvä, koska tekee työtään sydämellä.

Will

Tahto. Eräs tatuoinneistani sijaitsee symbolisesti oikean nilkkani takapuolella (oikea on johtava jalkani ja fudiksessa aikoinaan vetojalka). Se kuvastaa sanontaa ”Where there is a will, there is a way”. Ihmisellä tulee olla tavoitteita, ja tulee olla tahtoa toteuttaa tavoitteita. Jokainen määrätietoinen askel on kohti tavoitettasi. Oma mentaliteettini tulee fudisajoilta: peli ei ole ohi, ennen kuin pilliin on vihelletty.

Xtreme

Haluaisin kokeilla jotain vähän extremempää-lajia, kuten Heli-Skiing, riippuliito, kiipeily vuorilla, syväsukeltaa luolassa, meloa koskea tai kokeilla Selviytyjät-tyyppistä elämää. Benji-hypyn 150 m) olen hypännyt jokunen vuosi sitten. Yksi, mikä myös olisi kiva kokeilla, on Ninja Warriors –rata. 😀

Ystävät

Voi että. Elämä olisi väritöntä ilman heitä! Te ihanat rääväsuut! <3 Ystävät ovat parhaita siinä, että he ottavat sinut juuri sellaisena, kuin sinä olet. Ylistys ystäville, olen teistä niin superkiitollinen!

Zazabella

Kaasot löysivät sieltä itselleen mekot. 🙂 Oma pukuni on Muotitalo Tyynelästä (Lavem), josta sain muuten a i v a n loistavaa palvelua ja täydellisen häämekon!

Åre

Tällä hetkellä ajankohtainen siksi, että haluaisin käydä siellä seuraavaksi laskemassa. Olen ollut siellä viimeksi aivan natiaisena, muistaakseni alle 3-vuotiaana, jolloin ainoa tatsini rinteeseen oli lähinnä punaisessa pulkassa istuksien.

Äiti

Äidillä on luonnollisesti suuri vaikutus siihen, kuka olen. Myös sitä kautta, että vanhemmiten olen oppinut tuntemaan itseäni paljon syvemmin ja osannut kyseenalaistaa aikaisemmat valintani ja jopa tietyt kasvatukselliset seikat. Ilman äitiä ei olisi minua, faktahan tuo.

Öljy

Öljypohjainen hoitoöljy kasvoille. Laitetaan yöksi ja aamulla on kasvot ihanan heleät. Minulla on hyvin helposti kuivuva iho, joten hoidan sitä aika paljon. Tämä kyseinen tuote on Kiehl’siltä (Midnight Recovery Concentrate). En muuten luovu! Ja ei ole maksettu mainos. 😉

 

 

Tässä minun elämäni aakkoset. Miltä näyttää sinun listasi, oletko kirjannut joskus ylös? Jaa ajatuksesi! 🙂

 

Ihanaa toukokuuta kaikille! <3
-Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Hoikkuusko terveyden mittari?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Millainen on mielestäsi täydellinen ihminen?

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

29.4.2017

Millainen on mielestäsi täydellinen ihminen?

Mietintämyssyssä täydellinen ihminen

Mä jäin tässä miettimään, että millainen on täydellinen ihminen? Seuraan nimittäin itsekin somea melko ahkerasti. Ennen kaikkea seuraan siihen liittyvää kirjoittelua ja keskustelua.

Lisäksi vastaan niin usein ihmisten viesteihin siitä, kun heillä on riittämättömyyden tunnetta ulkonäöstään, liikkumisestaan ja elämäntyylistään – koska SOME.

Kun muutamat viikot sitten pidin FitFashionin snappia sen viikon minulta kysyttiin, että mitä itse seuraan somessa. Oli muuten melkoisen vaikea kysymys! Tajusin, etten suoranaisesti seuraa mitään tai ketään, ellei kaikenlaisia ranskis-tilejä oteta lukuun. 😀 Ranskanbulldoggi kun on meillekin jossain vaiheessa kevättä tulossa. <3

Jos seuraan jotain se on suurimmaksi osaksi treenivideoita, elämänviisauksia, tietoiskuja jne. Ja ranskiksia. 😀 En oikeastaan vartavasten seuraa ketään bloggaria, sillä muotia, sisustusta tai lifestyleä en oikeastaan seuraile. Liikuntaa harrastan elämäntapana, että sinällään siihenkään en tarvitse erikseen inspiraatiota – etenkään, jos ”inspiraatio” tulee treenattujen sporttipirkkojen tai punttijaskojen vartaloista tai hoikista rungoista tai muusta ulkonäkökeskeisyydestä.

En vain henkilökohtaisesti saa itse siitä itselleni mitään, että katsoisin muiden kroppia ja miettisin, miksei minulla ole sellaista.

 

Täydellinen ihminen | Miksi en tavoittele täydellisyyttä?

Hmm. Varmaankin ehkä siitä syystä, että tiedostan meidän kaikkien olevan erilaisia jo geeniperimästä lähtien: me emme voi kaikki näyttää kroppamme kanssa samanlaisilta. Jollain on ihanat sisäreidet, jollain ”täydellinen” uuma, kauniit kapeat kasvot ja kivat tatskat. Nätti hauis. Pyöreä pylly, selluliititon ja kaikkea. Kaunis värikäs aamupalasmoothiebowl goji-marjoilla. Tai mitä vaan tosi jippikaijeetä.

 

 

Täydellinen ihminen | Ulkonäkö, ulkonäkö, ulkonäkö…

Välillä harmittaa lukea kirjoituksia siitä, kuinka some ahdistaa ihmisiä. Se harmittaa siksi, koska ahdistus tarkoittaa sitä, että taustalla on ajatus täydellisyydestä. On jotain, mitä tulee tavoitella: jos tätä tavoitetta ei saa täytettyä on riittämätön.

Ja se tekee meistä välillä niin onnettomia. Se saa meidän ajatuksemme vääriin asioihin, kuten liialliseen ulkonäön tarkkailuun, liialliseen liikuntaan, häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen jne.

Erityisesti ulkonäkö on jotain, josta koetaan suurta painetta. Milloin unohdimme sen, että emme ole kaikki samasta muotista veistetty? Elämme aikaa, jossa uudet sukupolvet ovat toisaalta hyvin suvaitsevaisia. Miksi sitten emme suvaitse omaa itseämme sellaisena, kuin olemme ja ymmärrä että täydellisyyttä ei ole?

 

Täydellinen ihminen | Suorittaminen, suorittaminen, suorittaminen…

Sitten on toisaalta tätä hehkutusta siitä, mitä kaikkea saikaan aikaan tai kuinka väsynyt on, koska on niin paljon puuhaa.

Suorittajat ovat niitä, jotka vetävät arkea satalasissa. Arjen tehopakkaukset, jotka pärjäävät liian vähäisillä yöunilla. He ovat niitä, jotka menestyvät kaikilla elämän osa-alueilla ja liikuntakin on kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetilla, HIITti soi!

Aamulenkitkin juostaan tyhjällä vatsalla ja syke tapissa.

 

Millainen siis on mielestäsi täydellinen ihminen?

Mikäli sinä koet ahdistusta sosiaalisesta mediasta ja tästä kaikesta ”täydellisyydestä”, niin kysy itseltäsi: millainen mielestäsi on täydellinen ihminen?

Seuraavaksi pohdi, kuka tai mikä määrittää täydellisyyden? Mistä sinulle on tullut tuo kyseinen ajatus tai käsitys täydellisyydestä?

 

 

Täydellinen ihminen | Some on illuusiota

Ei mene sosiaalisesta mediasta kertovaa kirjoitusta, jossa ei muistutettaisi siitä, kuinka some on illuusiota. Some on filttereiden pelikenttä.

Some on kaiken p*skan filtteröimisen tulos. Ei sinne laiteta turvonneita kasvoja, leuan finnejä, lasittuneita katseita, kuvia vyöruusuista, itkuisia eron jälkeisiä kuvia, valvottuja yöunia tai kuvia vatsamakkaroista (paitsi Celeste Barber, oletteko seurannee Instassa? Ihan paras! 😀 :D).

Ainakaan niiltä, joita seurataan eniten.

Eikä siellä ensimmäisenä lueta surkuttelua siitä, kuinka elämä ei olekaan laiffia. Se on toisaalta myös eräänlainen positiivinen päiväkirja. Ja ei siinä mitään – todellakaan!

Itsekään en julkaise juurikaan mitään negatiivisuuksia tai julkista valituksiani. En halua toisaalta levittää sellaista ajatusmaailmaa somessa, sillä negistelyä on muutenkin jo niin paljon.

Se ei tietenkään tarkoita sitä, että negatiivisuutta ei ole olemassa tai se täytyisi kieltää. Missään nimessä ei. Kyllä joskus menee alamäkeen ja that’s cool.

Mutta lähtökohtaisesti somessa näkee paljon hehkutusta ja sitä, kuinka elämä se vaan on! <3

 

Tässä vain täytyy muistaa se, että vastuu suodattamisella on itse lukijalla. Miksi emme aina muista sitä, että some ei ole sataprosenttista todellisuutta? Miksi annamme somen vaikuttaa meihin niin vahvasti?

 

Mitä ajatuksia teillä on? Mitä sinusta kuuluu täydelliseen elämään?

 

Me ollaan niin ihania kaikki. Voi kun huomaisimme sen itsekin. <3

Ihanaa vappua kaikille,

Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Vuoden  2017 oma tavoitteeni: voimavarojen kohdentaminen – pysyinkö tavoitteessani?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Toiminnallinen vatsatreeni

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

28.4.2017

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi – päivällinen ja iltapala

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä viikon teemasta, säännöllisestä ateriarytmistä, nostetaan esille päivällinen ja iltapala.

 

 

MIKSI PÄIVÄLLINEN ON TÄRKEÄ?

Mikäli päivän ateriarytmi on epäsäännöllinen saattaa käydä joskus niin, että töistä päästessä päivän päätteeksi verensokeri on vajonnut todella alas. Tällöin kotiin päästessä ruoaksi kelpaa leivästä ja kaurahiutaleista lähtien vähän kaikkea, mitä käteen sattuu.

Tällöin saattaa käydä niin, että päivällinen tulee skipattua. Kun päivällisen skippaa, niin iltapalakin jää vähän sekalaiseksi – iltaa hallitsee jatkuva napostelu.

Kun omaa nälkää ei pysty hallitsemaan, tulee helposti ahmittua jopa 2–3 kertaa enemmän kuin normaalisti söisi. Siksi ruokailurytmien säännöllisyys pitkin päivää on tärkeä, myös illalla.

Mikäli perheessä on lapsia, niin päivällinen on osa lapselle opeteltavia ruokailutottumuksia: Yhteiset ruokahetket pöydän ääressä ovat tärkeitä jo siksi, että lapsi oppii säännöllisen ruokailurytmin. Ja toisaalta yhteiset päivälliset ovat hyviä paikkoja jakaa kuulumisia ja nauttia perheen yhteisestä ajasta. 😌❤️

 

PÄIVÄLLINEN RIIPPUU AKTIIVISUUDESTASI

Päivällisen sanotaan olevan päivän toinen lämmin ateria. Toinen lämmin ateria on yksilöllistä, sillä kaikki eivät kaipaa päivään toista lämmintä ruokaa. Asteita tärkeämpää onkin se, mitä ateria sisältää eli ateria voi olla myös ”kylmä”.

Päivällinen voi olla samantyyppinen, kuin lounas ja perinteinen lautasmalli on tässäkin toimiva.

Päivällinen kannattaa koostaa oman aktiivisuutesi mukaan. Päivällisellä esimerkiksi hiilareita on hyvä harkita, mikäli niitä on ollut jo aamupalassa ja lounaassa riittävästi.

Tuletko juuri treenaamasta tai oletko menossa treenaamaan? Silloin hiilihydraatteja tarvitaan eri tavalla, kuin ilman aktiivisuutta sisältävää koti-iltaa viettäessä.

Mikäli tulet treeneistä tai suunnitelmissasi on mennä vielä treenaamaan, niin nauti hiilihydraatit lautasmallin mukaan.

 

 

MILLAINEN ILTAPALA TULISI NAUTTIA?

Hyvät iltapalat ovat välipalan kaltaisia. Kuten välipaloilla, niin iltapaloillakin täydennetään päivän muita aterioita.

Usein nälkää pelätään ja sen ajatellaan olevan asia, jota ei saisi tulla. Pieni nälän tunne on ookoo eikä siitä kannata heti huolestua. Eri asia on, jos illalla on kiljuva nälkä: olet syönyt päivällä liian vähän.

Iltapalan on hyvä viedä suurin nälkä pois, mutta liian isoksi sitä ei kannata koostaa. Liian raskaat ateriat illalla voivat haitata nukahtamista tai yöunia. Tässä auttaakin suuresti sen tiedostaminen millainen nukkuja itse on ja rytmittää päivälliset ja iltapalat sen mukaan.

No nyt! Nyt on ateriarytmit kohdillaan! 😀

 

Viikonloppu on omistettu päivällisille ja iltapaloille. Ja kyllä – Vappu sekoittaa hieman pakkaa. 😉 Elämää sattuu!

 

 

Nautitaan viikonlopusta ja Vapusta!
❤️ Kipa

 

 

 

TSEKKAA MYÖS MUUT KIRJOITUKSENI AIHEESTA 

”SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI”:

Aamupala

Lounas

Välipalat

 

27.4.2017

Viikon teema: säännöllinen ateriarytmi – välipalat

Aamupalan ja lounaan merkityksen & koontivinkkien jälkeen pureudutaan välipaloihin.

☀️☀️☀️

 

MIKSI VÄLIPALA ON TÄRKEÄ?

 

1. Välipalat tasaavat verensokeria

Tämä on kuultu usein – ehkäpä siksi, koska se on yksi tärkeimmistä välipalojen tehtävistä.

Terveellinen välipala vapauttaa energiaa tasaisesti elimistösi käyttöön, jolloin olo pysyy skarppina ja pirteänä koko päivän.

Ihmisen toimintakyky perustuu verensokeriin: veren sokerin on oltava tietyllä tasolla, jotta kehomme funkkaa. Sokeri on ihmisen polttoainetta ja normaali verensokeritaso on noin 4–6 millimoolia litrassa verta.

Tasainen verensokeri takaa sen, että aivot pelittävät, sydänlihas pumppaa verta ja veri kiertää kehossa.

Päivän pääateriat ja välipalat nostavat yleensä verensokeriamme noin 3–4 tunniksi. Sen jälkeen verensokeri laskee takaisin siihen, mistä lähdettiin.

Jotta välipala palvelee tarkoitustaan on välipalalla hyvä olla ainakin kahta seuraavista: hitaasti imeytyvää hiilihydraattia, proteiinia tai hyvälaatuisia rasvoja.

Verensokerin heilahteluita voimistavat puhdas/lisätty sokeri, vaaleat ja valkaistut jauhot ja niistä leivotut leivokset, keksit, pullat sekä kaikki lisättyä sokeria sisältävä makea. Siksi nämä ovat hyvä jättää harvemmille kerroille viikossa.

Tärkeintä on, ettei verensokeri pääse sokeripitoisten välipalojen vuoksi kauheaa vauhtia nousuun, ja siten tulemaan hetken päästä yhtä ryminällä alas – jolloin meitä alkaa väsyttää.

2. Välipalat edistävät hyvinvointiasi

Päivän pääateriat (aamiainen, lounas, illallinen) ovat päivän energiansaannin perusta. Välipalojen avulla saat lisättyä tärkeitä ravintoaineita ruokavalioosi.

Välipalat voi ajatella pääaterioita täydentävinä: ne ovat oiva keino tuoda ruokavalioon mukaan vitamiineja ja hivenaineita, jotka puuttuvat pääaterioilta.

 

Mitä välipaloilla syödä?

Esim. marjat, hedelmät, pähkinät, mantelit ja siemenet, avokado, riisi- ja maissikakut, puuro, täysjyväleipä ja vähärasvainen rahka ovat helppoja, terveellisiä ja siistejä välipaloja. Hedelmät voi tarvittaessa vaihtaa joskus sokeroimattomaan Pilttiin, Bonaan tai nauttia smoothien.

Ruokapyramidi on loistava työkalu tässä: ruokapyramidin kolmesta alimmasta osasta saat koottua monia eri versioita välipaloillesi.

 

 

Nykypäivää: Välipalojen optimointi – onko täydellisyyttä tavoiteltava?

Nykypäivänä meillä on kova hinku optimoida kaikkea, myös välipaloja joista ”tulisi saada” kaikki tarvittava.

On syytä muistaa, että ”täydellisen välipalan” metsästys voi olla useimmille meistä melko uuvuttavaa ja arjessa/työelämässä jopa haasteellista.

Onkin hyvä huomioida se, että täydellistä välipalaa metsästettäessä motivaatio skipata välipala saattaa kasvaa juuri sen ”vaikeuden” takia. Olkaamme siis rohkeita laskeaksemme tarvittaessa jonkin verran rimaa: pääasia on, että nauttii välipalan.

 

3. Välipalat estävät kiukkunälkää ja järkkynälkää

Miksi tämä on tärkeää? Kiukkunälkä meillä on silloin, kun verensokeri laskee alas ja meiltä loppuu huumorintaju. Kiukuttelemme tai olemme huonontuulisia vähän syyttä. Silloin kyseessä saattaa olla verensokerin lasku ja silloin keho tarvitsee ravintoa.

Järkkynälkä kasvaa iltapäivää ja iltaa kohden, mikäli päivän ruokailumme ovat liian heppoisia. Liian pitkä paastoaika aterioiden välillä saattaa laukaista meissä efektin, joka saa meidät syömään äkkiä jotain ja paljon.

Seurauksena saattaa tällöin olla se, että kokonaisuutena tuleekin syötyä päivän aikana enemmän, kuin mitä säännöllisesti syömällä. Lisäksi iltapainotteinen syöminen voi joillain ihmisillä heikentää unensaantia ja laatua.

 

4. Välipalat antavat energiaa treeniin ja palauttavat treenistä

Elämme aikaa, jolloin moni meistä lähtee suoraan töistä treenaamaan. 50-luvun tyyliin emme enää mene suoraan kotiin. Ennen treeniä on tärkeä syödä välipala, jotta varmistetaan hyvä treenimoodi.

Valitse itsellesi helposti sulava välipala, joka palvelee treenisi luonnetta: oletko menossa pilatekseen tai kevytjoogaan, salille treenaamaan lihasvoimaa vai aerobiselle räväkälle tunnille?

Mikäli treenin intensiteetti on kova on välipalan hyvä sisältää hiilihydraatteja, jotta jaksat.

 

 

MITÄ TREENIN JÄLKEEN?

Pieni välipala 30 minuutin sisällä urheilusuorituksen jälkeen nautittuna edistää palautumista, sillä lihasten energiavarastot täyttyvät. Näin palautuminen alkaa tehokkaammin. Treenin jälkeisen välipalan nyrkkisääntönä voi pitää 2:1 -suhdetta: hiilihydraatteja ja pienen määrän proteiinia.

 

MISTÄ VÄLIPALOJEN TARVE RIIPPUU?

Aterioiden koko ja lukumäärä riippuvat yksilöllisesti aktiivisuudesta. Yleisesti ottaen vähintään neljä syömiskertaa päivässä on jokaiselle terveellinen rytmi.

Koska sinä olet itsesi paras asiantuntija ja tunnet verensokerisi, niin luo itsellesi toimiva rytmi. Lisäksi aikataulumme ovat vaihtelevia, joten kaikkea ei voi vakioida: joskus elämää tapahtuu. Siksi välipalat vaativat joskus hieman etukäteissuunnittelua. Jotkut ihmiset meistä ovat sellaisia, että ilman kunnollista suunnitelmaa mitään harvoin tapahtuu. Ja se on ookoo!

Eli jos tunnistat itsesi siitä, että välipalojen toteutumista parhaiten palvelee se,ä etukäteissuunnittelu, niin panosta siihen. Välipalojen suunnittelun avuksi voit muodostaa listoja erilaisista välipalavaihtoehdoista, joita yhdistelemällä ravintoarvot pysyvät korkealla.

 

Esim.

– rahka + pähkinät + marjat
– luonnonjugurtti + pähkinät + hedelmä
– maissikakku + leikkele + avokado
– smoothie: jogurtti + seesamin siemen + kaurahiutale + mango Piltti
– leipäviipale + tuorejuusto + tomaatti + tuoremehu lasillinen

 

Mikäli välipalarytmi on sinulla ollut jo jonkun aikaa hukassa, niin listat ovat todella käteviä. Lisäksi suunnittele tarpeen vaatiessa vaikka kalenteriin välipalat etukäteen, niin välipalatauot tulee todennäköisemmin pidettyä.

 

 

Loppuviikko on omistettu välipaloille! ☀️
– Kipa

 

 

TSEKKAA MYÖS MUUT KIRJOITUKSENI AIHEESTA 

”SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI”:

Aamupala

Lounas

Päivällinen ja iltapala

27.4.2017

Kesää kohti: toiminnallinen vatsatreeni ja Jukan valmennus!

Ainamuodikas vatsatreeni

Ei käy kieltäminen: vatsatreeni on aina pop. Pyykkilautavatsa on aina toki kiva, mutta vatsalihaksilla on muitakin tärkeitä rooleja, kuin näyttää hyvältä.

 

 

Kirjoitin vatsalihaksista, niiden tehtävistä ja treenaamisesta jokunen aika sitten aiheella ”kuinka saada vahvat ja erottuvat vatsalihakset”. Voi lukea tekstin täältä. Pieni ote kirjoituksestani koskien vatsalihasten roolia:

Vatsalihasten päätehtävät

Toisin, kuin joskus nykypäivänä tunnutaan ajatella (tsik tsik), niin vatsalihasten päätehtävä ei oikeastaan ole näyttää hyvältä. Niillä on tärkeitä tehtäviä, jotka eivät liity ulkonäköön:

  • Selkärangan koukistus, kierto ja sivutaivutus
  • Selkärangan ojennuksen estäminen
  • Keskivartalon tukeminen ja voimanvälitys sekä vatsaontelon paineen ylläpito
  • Sisäelinten suojaus
  • Lantion asennon hallinta
  • Voimakkaan uloshengityksen avustaminen

 

Eli vatsaritilä ei siis ole pelkkää lookia varten. Tsekkaa YouTubeen lataamani minikuntopiiri vatsalihaksille, joka soveltuu omana minitreeninään tai kuntosalin, kävelylenkin tai juoksun päätteeksi. Löydät YouTubesta Coachingkira-nimellä muitakin reenivideoita. käy kurkkimassa! 🙂
Olen käynyt useamman toiminnallisen harjoittelun ja kehonkäytön koulutuksen sekä koulutuksia liittyen liikkuvuuden testaamiseen. Lisäksi jonkun verran on tullut opiskeltua sitä, miten rankaa ympäröivien tukilihasten toimintaa voi testata ja asennon hallintaa ja kyseistä lihaksistoa kehittää. Paljon tätä tietoa tulee hyödynnettyä myös työssäni työhyvinvointivalmentajana, kun skannailen ihmisten niska-hartia -seudun kiputiloja.
Voin oikeasti käsi sydämellä sanoa, että kollegani Jukka Harjun koulutukset on todella hyviä! Olen aina saanut aivan käsittämättömän määrän informaatiota liikkumisesta ja ihmiskropasta. Jukalla on muutoinkin inhimillinen ja mielestäni järkevä lähestymistapa, sillä kyseessä on terveyden edistäminen. Ei pelkkä ”luukki”.
Harjun Jukka on päällikkötyyppi selittämään sinulle, miksi niin monilla lankkutreeni ei oikeasti osu vatsaan – vaan treeni menee helposti harakoille. Vatsatreeni on todella tärkeä juttu tehdä oikein, sillä se vaikuttaa olennaisesti selän terveyteen – ja jo siihen, miten kädet ja jalat toimivat, eli saavatko ne tukea coresta.
Jukan toiminnallisen vatsatreenin verkkovalmennus on avajaistarjouksessa enää kolme päivää. Käy kurkkaamassa alla oleva linkki ja tilaa Jukan seitsemän viikon valmennus hintaan 57 € (norm. 77 €). Jukka on ihanan ihmisläheinen ja selkopuheinen valmennuksissaan. <3

 

Ei huono! Tutustu valmennukseen täällä .

Ei muuta, kuin corella koreeksi! 😀

Kivaa päivää kaikille,
Kipa

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

27.4.2017

Painoasiaa lapsen suusta: mä hävisin!

Tiedättekö, kun Facebook jakaa aikajanallesi aina jonkun vuoden tai enemmän vanhan kuvan?

Itselläni pelmahti vuoden takainen päivitys eilen omalle seinälleni ja tunnen tarvetta jakaa ajatukseni myös täällä Terveysblogin Facebook-sivun lisäksi.

Lapset ne vaan ovat niin <3 <3 <3. Heillä on käsittämätön läsnäolemisen ja intoutumisen kyky. Heille asiat ovat toteamista, tutkailua ja tarkastelua. Heiltä voi oppia todella paljon.

 

Olin vuosi sitten yhden uimahallin salilla heittämässä treenin, kun pukuhuoneen kuvassa olevalle vaa’alle astuivat vuoron perään kolme pientä lasta.

 

”Terveiset salilta – tarkkaan ottaen pukkarista!

Hassua. Lapsia kun seuraa, he villiintyvät vaa’asta pukuhuoneessa: sen päälle hypitään kilpaa, hihitellään systeemille ja painoa huudellaan ilman häpeää. Heille paino on vain luku – se ei ole hyvä eikä huono, sitä ei tuomita.

Tänään tuli jokseenkin söpö tapaus eteeni. Kolme lasta punnitsi toisiaan vuorotellen. Ensimmäinen painoi ilmeisesti eniten ja kaksi viimeistä vähiten. Ihan viimeiseksi itsensä punninnut lapsi huusi kovaan ääneen juuri itsensä punninneelle kaverilleen iloisen hassun hauskasti: ”hei me hävittiin, me hävittiiiiiin!!”

Jokseenkin antoisaa aikaa tuo lapsuus. Aloinkin miettimään, missä vaiheessa painosta tulee hirviö, hävettävä asia? Peikko, jota ei huudella ääneen, jota jopa pelätään ja joka määrittää pahimmillaan ihmisen arvon?

Mitä jos aikuisenakin lopetettaisiin määrittelemään painoa ”oikeaksi” tai ”vääräksi”, ”hyväksi” tai ”pahaksi”. Lakattaisiin arvottamasta niin vahvasti asioita. Ottaisimmekin ne sellaisina, kuin ovat – todeten ja tarkastellen.

Mietittäisiinkin painoa vain lukuna, joka on olemassa, muttei määritä meitä.

Mitäs jos arvottamisen sijaan keskityttäisiin sisälle itseemme: milloin ja missä olosuhteissa minulla on parhainta olla ja voin hyvin? Mikä minusta tuntuu hyvältä ja auttaa minua olemaan energinen ja iloinen oma itseni?

…harvoin siihen painolukemaa todellisuudessa on liittynyt. Kyllä se hyvä olo on usein lähtenyt ihan muista seikoista. ”

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin, ystävät. Sinä riität. <3
Kipa

 

#inhimillinenote

 

Lue myös:

Treenaan ja treenaan – syyt miksi paino ei laske, vaan jopa nousee

 

Sekä: 

Käytännön vinkit: arki ja sen pienet aktiivisuusvalinnat

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

Terveysblogi 2020