TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
11.1.2018

Kilpirauhasen vajaatoiminta – ruokavalioperiaatteet

  • Posted By : delwigdi/
  • 5 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Treeni

Tässä kirjoituksessa jaan viisi ruokavalion perusperiaatetta sinun avuksesi, jolla on kilpirauhasen vajaatoimintaa.

 

Seuraavat periaatteet perustuvat omaan kokemukseeni
ja asiakkaideni kanssa tehtäviin valmennuksiin.
Olemme yksilöitä ja samat asiat eivät päde kaikille:
siksi on tärkeää, että kuulostelet omaa kroppaasi.

 

Omat kilpparini pärähtivät vuoden 2012 lopussa, jolloin liikkuvana ja arkiaktiivisena ihmisenä kiinnostuin tästä ihanan tärkeästä rauhasesta. Halusin varmistaa, että jaksan treenata ja jaksan arjessa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on sellainen, joka on saanut itseni kuuntelemaan ja kunnioittamaan kehoani vahvemmin. Omalta osaltaan siis myös hieno juttu.

Toivon, että vinkkini auttavat sinua.

 

MITEN SYÖDÄ TUKEAKSESI KILPIRAUHASTA?

1. SYÖ RIITTÄVÄSTI

Tein itse aikoinaan klassisen virheen: treenasin liian kovaa ja söin liian vähän. Siihen päälle vielä yrityksen pyörittäminen, omat ryhmäliikuntatunnit ja edes jonkinmoinen sosiaalinen elämä.

No raskaaksihan se kävi.

 

Kilpirauhanen ei tykkää liian rankoista dieeteistä. Maltti on valttia.
Liian vähällä energialla ajat kroppasi haasteisiin.

 

Jatkuva energiavaje, aliravitsemus sekä pitkäkestoinen ja yhtäjaksoinen paastoaminen heikentävät kilpirauhashormonien toimintaa. Kannattaa unohtaa ’kaikki mulle heti tänne nyt’ -mentaliteetti ja olla maltillinen.

Rankka diettaaminen yhdistettynä kovaan treeniin, vain lisäävät kokonaisstressiä entisestään. Mihinkään ei kannata kiirehtiä terveyden kustannuksella. #inhimillinenote

Kun innostumme painonpudotuksen tai liikunnan kanssa, niin meillä on taipumus vähentää ruokamäärät kertalaakista liian alas tai sitten vähän vahingossa syödä liian vähän.

Pidemmällä aikavälillä alkaa tulla haasteita. Keho on niin fiksu, ettei se anna periksi taistelematta: ensin se hidastaa aineenvaihduntaa, sykettä ja pienentää lämmöntuottoa ja purkaa lihaskudosta.
Viimeisimpinä se vasta kajoaa rasvakudokseen.

Joku on ehkä kuullutkin säästöliekistä. Olen kirjoittanut siitä, miten selätät säästöliekin. Voit lukea siitä täältä.

 

Kun syömisiä rajoitetaan liikaa tulee helpommin mielitekoja ja siten ”repsahdusten” todennäköisyys suurenee. Tämä taas aiheuttaa puolipaniikin kontrolloida syömisiä lisää, liikkua lisää ja oravanpyörä onkin valmis.

 

Pienennä energiavajetta portaittain, mikäli sinulla on painonpudotustavoite.

 

Jos olet pitkään vienyt ruoasta saatavaa energiaa todella alas, niin niin ratkaisuna on alkaa nostamaan kaloreita systemaattisesti ja maltillisesti ja luopua painon tarkkailusta vähäksi aikaa kokonaan.

 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

 

2. TASAA ATERIARYTMIT

Tasaiset ateriarytmit ovat tärkeät, jotta vireysrytmi pysyy yllä ja keho saa kaiken tarvitsemansa pitkin päivää. Ateriarytmillä varmistat riittävän energiansaannin. Ateriarytmi on hyvin yksilöllinen, joten kokeilemalla löydät itsellesi sinun arkeesi ja elämänrytmiisi parhaiten sopivat ateriavälit.

Tutkitusti suurin osa ihmisistä hyötyy, kun syödään 4-6 kertaa päivässä.

Voit lukea kirjoitussarjan ateriarytmistä täältä: milloin & mitä syödä ja milläkin aterialla.

 

Liian vähäisellä energiamäärällä ei jaksa treenata ja liikunnasta katoaa ilo. Kun ilo katoaa, niin liikunnasta tulee suorittamista, pakko. Pakko mennä, pakko tehdä, pakko jaksaa.

 

Tai sitten et tee sitä ja podet treenaamattomuudesta huonoa omaatuntoa. Tai pahimmillaan treenimotivaatio pysähtyy, kuin seinään ja lopetat liikkumisen kokonaan. Ajatus siitä jopa oksettaa.

Syömällä riittävästi varmistat sen, että treeni ja aktiivisuus pysyvät osana arkeasi, stressitasot kehossa eivät nouse liian ylös ja voit kokonaisvaltaisesti hyvin.

 

Terveys edellä, ystävät. <3

 

näin viilennät oloasi helteellä

 

3. ÄLÄ VÄLTTELE HIILIHYDRAATTEJA

Vielä yksi tekijä, joka on suorastaan pakko mainita tässä, nimittäin hiilarit – ehkä se tärkein.

Kun sinulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa on erittäin tärkeää, että kehosi saa tarpeeksi hitaasti imeytyviä (tumma riisi/pasta, täysjyvä, tärkkelykset kuten bataatti, peruna) hiilihydraatteja.

 

Päivittäin suosi nauttia hiilareita (aktiivisuuden mukaan) 150-300 g. Alle 150 g ei kannata pitkäkestoisesti mennä.

 

Erittäin lyhytkestoiset aikajänteet ja satunnaiset kerrat ovat toki ok. Erityisesti kovaa treenaavan ei kannata leikkiä tällä.

Usein rankan diettaamisen jälkeen kilppariarvot saattavat olla heikot ja siihen on lähes aina taustalla karppaustyylinen, hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio (yhdistettynä kovaan treeniin).

On myös huomattava se, että keho on eri ikäisenä ja eri aikoina eri. Tämän olen itsekin saanut todeta. Esim. sain ”silloin ennen” tuloksia kovalla treenillä ja VHH:lla. Mutta mihin se johtikaan minut vuoden päästä. 😉

Ja toisaalta nykyään parhaimmat tulokset saan juuri sillä, että syön hiilareita. Nykypäivänä VHH ei siis itselläni enää toimi. Ja on toisaalta myös hyväksyttävä se, että rasva ei pala samaa tahtia tai samoilla konsteilla ”kuten ennen”.

 

Tähän liittyen eri tärkeä oppi: lakkaa vertailemasta itseäsi menneeseen itseesi. Mennyt on mennyttä, keskity nykyhetkeen. 

 

Kaikelle on aikansa ja paikkansa, ja samat totuudet eivät aina päde ennen, nyt ja huomenna.

Yleinen uskomus tai ajatus voi nimittäin olla se, että ”tämä toimi ennenkin, niin se toimii nytkin”.
Ja sitten ihmetellään, kun ei muuten toimi!

Summaus: uskalla syödä hiilihydraatteja.

Nosta niiden määrää ruokavaliossa pikkuhiljaa ja katso mitä tapahtuu tuntemuksissa/vireystilassa. Vältä tuijottamasta ensimmäisenä painoa ja sen mahdollista nousua, sillä hiilihydraatit myös sitovat nestettä jonkin verran. Älä siis pelästy. 🙂

Muista myös miksi tätä teet, eli terveyden vuoksi, ei pelkästään laihtumisen tai ulkonäön takia.

 

kilpirauhasen vajaatoiminta

4. TARPEEKSI JODIA JA SELEENIÄ

Jodin puutos on yksi suuri syy kilpirauhasen vajaatoiminnan yleistymiseen. Itseltäni löytyy kaapista jodioitu merisuola, jota lisään ruokiini.

Virallisten suositusten mukaan aikuisen tulisi saada jodia 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. 1/3 teelusikallisesta jodioitua suolaa saat 66 µg jodia. Tämä tekee 41 % päivittäisestä tarpeestasi.

Tärkeimmät jodin lähteet jodioidun suolan lisäksi ovat erilaiset levät (esim. Kelp), kananmunat, maitotuotteet ja kala & äyriäiset.

 

 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Ah, parapähkinät. Jo 1-2 parapähkinää päivässä voi kattaa päivittäisen seleenintarpeen.

 

 

Toinen mainittava asia on seleeni. Itse popsin 2 parapähkinää päivässä verran parapähkinöitä vajatoiminnan puhjettua. Nam!

Naisten tulisi saada seleeniä 50 ug vuorokaudessa ja miesten 60 ug.

Seleenin tärkeimpiä lähteitä ovat liha ja lihavalmisteet, maito ja maitovalmisteet ja täysjyvävilja.

Liioitella toki jodin ja seleenin kanssa ei tarvitse, mutta vajaatoimintaisen on hyvä huomioida ne ruokavaliossaan.

Pakko myös mainita rauta. Hemoglobiinini on aina ollut hyvä, mutta vasta verikokeet paljastivat, että ferritiiniarvoni olivat matalat. Ei ihmekään, että hapotti!

Eli varmista myös raudan saanti ruokavaliossa (mm. maksa- ja veriruoat, pinaatti, valkoiset pavut, linssit, kikherneet, tonnikala, rusinat sekä viikunat).

Miesten raudan tarve on n. 8-9 mg/vrk, naisten sukukypsässä iässä 10 mg ja kuukautisten loputtua 6 mg/vrk.

 

5. RIITTÄVÄSTI UNTA: SUOSI HIILIHYDRAATTEJA ILLALLA

Unesta ei koskaan kannata tinkiä: se on kaiken perusta. Ilman riittäviä yöunia ei yksinkertaisesti jaksa _mitään_. Syömisten hallinta hankaloituu, aktiivisuus vähenee, keho ei toimi…Jos olet herkkäuninen, niin kokeile lisätä iltapalalle hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, kuten mysliä, kaurapuuroa, tummaa leipää, riisiä tai pastaa.

Illalla nautitut hiilihydraatit edistävät nukahtamista, sillä niiden avulla keho muodostaa mielihyvähormonia serotoniinia. Serotoniinia taas tarvitaan unihormonina tunnetun melatoniinin tuottamiseksi.

Uni liittyy olennaisesti kehon ja mielen palautumiseen ja vireystilan tasaamiseen. Univaje on keholle stressitila. Tämä on myös kilpparin kannalta olennainen juttu, koska kilppari ei tykkää liiallisesta stressistä.

Lepuuta siis hyvällä omalla tunnolla. 🙂

 

 

Tässä muutama yleinen asia liittyen kilpirauhasen vajaatoimintaan ja ruokavalioon. Toki olemme kaikki yksilöitä ja aina asiaa kannattaa tarkastella tapauskohtaisesti.

 

Mielekästä päivää kaikille,

x Kipa

KURKKAA MYÖS:

Toiveaihe: kova treeni ja sen vaikutus hormonitasapainoon naisella

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3


9.1.2018

Coachingkira Vlogi – Herkkulakko | Miten onnistut herkku- tai sokerilakossa x4

  • Posted By : delwigdi/
  • 2 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka

COACHINGKIRA VLOGI | HERKUTON TAMMIKUU?

Hoplaa! Taas on vuosi vaihtunut ja aika tehdä lupauksia. Ainakin jo perinteeksi muodostuneita elämäntapamuutoksia. Ja se on vain hienoa, kun ihmiset kiinnostuvat terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Päämäärää tärkeämpi on kuitenkin itse matka.

Kenellä alkoi tämän vuoden alussa herkkulakko tai sokerilakko – käsi ylös! 👋

Tällä kertaa kuitenkin unohda kiellot ja rajoitteet. Tsekkaa vlogistani neljä vinkkiä siihen, miten onnistut herkku- tai sokerilakossasi.

Keep it simple – get results!

 

COACHINGKIRA VLOGI | TILAA KANAVA!

Tsekkaa kaikki vlogini läpi ja kerro mitä tykkäsit! Aihetoiveita saa myös aina pyytää ja kommentoi YouTubeen (tai tänne) videoni alle.

Jos diggasit matskusta, niin laita kanavani tilaukseen. <3

 

Ja sitten viimeisin vlogautukseni, kas tässä:

 

 

Ps. Tällä viikolla mut löytää FitFashionin Snapista. See you there!

 

Ihanaa viikkoa,

x Kipa

 

 

 

TSEKKAA MYÖS:

Coachingkira Vlogi | Muiden huomioon ottaminen

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

~Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan.~


ravitsemus
18.12.2017

Ruokasota | Ei tehdä ruoasta numeroa!

  • Posted By : delwigdi/
  • 6 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

RUOKASOTA | RAVINTOTERAPEUTTI: RUOAN EI TARVITSE OLLA AINA HYVÄÄ

Törmäsin tässä blogini Facebook-sivustoa pläräillessä erääseen HS.fin kesäkuun 2016 artikkeliin , jossa jututettiin ravitsemusterapeutti Hanna Partasta. Ja tästä se ajatushomma sitten lähti. 😀

Kyseisen ravitsemusterapeutin mukaan ruoan ei pidä aina olla hyvää. Mä taas jäin miettimään, että eikö tämä ole todella yksilöllistä.

Mitä mieltä sä olet?

ravitsemus

 

RUOKASOTA | PITÄÄKÖ SINUN RUOKASI MAISTUA AINA HYVÄLLE?

Aiheena tässä artikkelissa oli ruoka, syöminen ja ylipaino. Suomalaisten ylipainostahan ollaan enenevissä määrin huolissaan, joten pitkälti homma liikkui tämän aiheen ympärillä.

Itse artikkeliin en juurikaan ota kantaa sen enempää, mutta muutamaa asiaa jäin pohtimaan. Partanen mainitsi, että ”ihmisten olisi hyvä perääntyä siitä ajatuksesta, että ruuan on oltava aina hyvää. Ei ole. Perusjees-ruoka riittää.”

Minusta tärkein kysymys lähinnä on se, että mitä sä tykkäät syödä? Kerroin muutama blogiteksti sitten (täällä) siitä, että teen paraikaa työhyvinvointivalmennuksia puhelimitse erään liikeketjun myymäläpäälliköille. He eivät ole yksin sen asian kanssa, että työn tauottaminen on yllättävän haastavaa: työ tai oma kunnianhimo joko tempaisee mukaansa tai sitten duunia on vaan niin paljon, että taukoja ei tule pidettyä.

Viimeksi tänään juttelin erään valmennettavan kanssa siitä, että nyt kun ateriarytmiä ”opetellaan” sinne päiviin, niin ei sen sisältöä tarvitse heti olla optimoimassa. Kannattaa panostaa yhteen simppeliin asiaan kerrallaan: kun ruokarytmi ja työn tauotus ovat rutiineja, niin sitten aletaan tarkemmin miettimään sitä sisällön tuunausta.

Tästä vähän aasinsiltana siihen, että syö edellämainitussa tilanteessa mitä huvittaa tai mikä oikeasti uppoaa. Ei sitä ruokaa tarvitse joka kulmassa koko aikaa olla optimoimassa. Jokuhan nimittäin voisi tähän ajatukseeni kommentoida, että ”jos aina söisi mitä huvittaa, niin kyllähän sitä olisi ylipainoinen”.

Ei välttämättä. Se, että joku syö rennolla otteella ei automaattisesti tarkoita esimerkiksi, että a) syöty ruoka on epäterveellistä tai b) ruoalla ns. perseillään ja heitetään homma ihan lekkeriksi.

Jollain ehkä. Totta kai, ja se on sitten asia erikseen. Mutta oikeasti:

 

Jos sinulla on esimerkiksi tavoite ihan vaan tasata ateriarytmejä, niin ensin tasaa ne ateriarytmit.
Sen jälkeen tuunaa lisää, esimerkiksi ruokasetin koostamista tai makua.

 

ravitsemus

 

Mun mielestä on todella yksilöllistä se, mitä ruoka, ruokailu ja syöminen ihmiselle merkitsee. Jollekin ruoka on vain polttoainetta, jollekin se on rakas harrastus ja jollekin se edustaa turvallisuutta. Jollekin jotain ihan muuta. Joku syö siksi, että tykkää mausta ja joku syö, koska syöminen on elinehto.

 

RUOKASOTA | EN USKO ITSESSÄÄN RUOAN OLEVAN HAASTE

Mitä olen työni kautta huomannut on se, että itse ruoka ei niinkään nykyään ole haaste. Lähinnä koen haasteet löytyvän esimerkiksi syömiseen liittyvistä tunteista. Ihminen harvoin tekee mitään ilman tunnetta. Toimintaamme ohjaa aina jokin tunne. Ja tämä tunne olisi ensin selvitettävä, jotta voidaan pureutua itse haasteeseen.

Ajatellaan esimerkisi tunnesyömistä. Meistä jokainen tunnesyöjä voi varmasti kompata sitä, kuinka lohduttavaa on avata se mielihyvää tuottava hyväskäsetti illan puhteeksi henkisesti tai fyysisesti raskaan päivän jälkeen.

Jollekin se saattaa myös olla toki esimerkiksi iloisiin fiiliksiin liittyvää palkitsemista: jes, nyt olen tämän ansainnut!

Lähinnä näkisinkin, että haaste on ihmisen omassa käyttäytymismallissa: käyttäytymisessä, joita hänen ajatuksensa ja tunteensa hallitsevat. Jollekin ruoka edustaa rentoutta, jollekin turvaa, jollekin omaa aikaa, jollekin tyhjyyden täyttämistä, jollekin juhlaa.

 

ravitsemus

RUOKASOTA | EI TEHDÄ SIITÄ NY NUMEROA!

Yksi asia, mitä myös mietin: miksi ruokaa vastaan on koko ajan joku sota meneillään? Puhun paljon rentoudesta syömisen yhteydessä. Musta se on homman kulmakivi, ihan yhtälailla kun alussa mainitsemani ruokarytmin opettelussa. Ei kande koittaa korjata liikaa yhdellä kertaa.

 

Kunpa vain lopetettaisiin tekemästä syömisestä niin isoa numeroa.
Kun Sinulla on tasapaino itsesi kanssa, ruoka ja ruokailu eivät ole peikkoja.

 

Kun kielletään miettimästä punaista, niin saletisti mietimme punaista. Sama homma ruoassa: älä syö karkkia!
-> Varmasti syöt karkkia tai vähintään mietit sitä koko ajan tai pelkäät sortuvasi syömään sitä.

ravitsemus

Kun sinä opit hallitsemaan tunteitasi, niin opit hallitsemaan syömisiäsi. Varmasti. Syömisistä tulee tällöin luontaista eikä sinun tarvitse pelätä tai ruoskia itseäsi ”sortumisista”, ”lipsahduksista”, ”repsahduksista” tai muista negatiivisen tunnelatauksen omaavista jutuista.

 

Hei kaverit. On ookoo syödä. #inhimillinenote

 

Tiesittekä muuten, että ruoka tuottaa turvallisuuden tunnetta? Turvallisuuden tunne taas lieventää stressiä. Oletko koskaan pohtinut, että esim. tunnesyömisesi pohjalla voisi olla ihnimillinen perustarpeesi tuntea turvallisuutta?

Tiedättekö mitä mä toivoisin seuraavalle vuodelle – ennen kuin kukaan miettii perinteistä tammikuun uutta alkua ja ruotuun palaamista joulumättäämisen jälkeen?

Sitä, että sota ja taistelu ruokaa vastaan loppuisi: sen sijaan, että asetat ruokailulle tai ruoille rajoja, kieltoja, estoja tai kiedot sen punaiseen kaapuun sen voisi vain antaa olla luonnollinen osa elämääsi. Eikö?

Stressaamatta.

Sen sijaan, että keskityt siihen mitä et saa syödä keskittyisitkin siihen, että mitä otat tilalle.

 

Mitä sanotte?

Joulurauhaa mieliinne,
x Kipa

 

 

Tsekkaa video:

Video: Vatsatreeni | 4 liikeideaa kehonpainolla

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: ***
Coachingkira

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


24.11.2017

Arvonta! | Suolaista vai makeaa ruokaa – mistä johtuu suolaisen ruoan himo?

  • Posted By : delwigdi/
  • 122 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

SUOLAISEN RUOAN HIMO | SUOLAISTA VAI MAKEAA?

Makean tai suolan himo on sitten mielenkiintoinen. Jotkut sanoo, että makea ei voisi vähempää kiinnostaa. Joku taas ihmettelee miten kellään tulee himo suolapähkinöihin.

Itse en osaa sanoa, kumpaa lafkaa edustaisin. Onko muita, keillä makumieltymys vaihtelee? Miksi joskus tekee mieli makeaa ja joskus taas suolaista? Vai oletko heitä, joilla tekee mieli vain toista – tai jotain muuta?

Makeanhimo johtuu hyvin usein esimerkiksi liian vähäisestä energiansaannista ja siten verensokeridropista. Yhtä lailla se voi johtua väsymyksestä, apeasta mielialasta, janosta, liian vähäisistä yöunista, liian vähärasvaisesta ruokavaliosta tai tottumuksesta syödä makeaa.

Entä suolanhimo sitten? Mistä johtuu, että jollekin makeat eivät maistu ollenkaan, mutta jotain pikkukivaa (tai isompaa suolaista) saattaa heittämällä upota? Mikä olisi hyvä vaihtoehto kaikkein epäterveellisimmille ja rasvaisimmille pikkusuolaisille?

 

OSALLISTU FRIGGS-TUOTEPAKETIN ARVONTAAN!

Kumpaa sinä himoitset, suolaista vai makeaa? Vastaa arvontaan kirjoittamalla kommenttikenttään makuleirisi ja voita Midsonalta Friggs -tuotepaketti maissikakkuja (arvo n. 30€)!

Tuotepaketti arvotaan sunnuntaina klo 20 – herkullista viikonloppua! 🙂

 

Friggsin maustettuja maissikakkuja.

 

SUOLAISEN RUOAN HIMO | PARI SYYTÄ SILLE, MISTÄ SE VOI JOHTUA

Syitä voi olla useitakin miksi suolaisen ruoan himo iskee. On tullut usein valmennuksissa keskusteltua siitä, että miksi juuri suolainen miellyttää jotakuta eikä makea. Ohessa kaksi yleisintä syytä, miksi juuri suolainen voi maistua. Tuntuuko jompikumpi näistä tutulta? 🙂

 

 1. SUOLAISEN RUOAN HIMO | JANO TAI NÄLKÄ

Jano on hassu epeli. Mikäli sinulla on nestehukkaa saatat löytää itsesi kiertelemästä ruokakaapeilla ajatellen, että ”jotain tekisi mieli, mutta en tiedä mitä”.

Keho on todella fiksu. Siihen on sisäänrakennettu eloonjäämismekanismi. Mikäli kärsit nestehukasta, niin keho haluaa pitää kiinni kaikesta sisältämästään nesteestä. Suola auttaa nestettä pysymään elimistössä.

Toinen tekijä on nälkä. Tasaisista ateriarytmeistä puhutaan paljon makeanhimon ja liiallisen iltasyömisen yhteydessä. Ihan yhtä lailla, kuin makeanhimoon, myös suolaisen ruoan himoon erityisesti iltasyöjillä voi liittyä energiavaje tai liian pitkät ateriavälit.

 

suolaisen ruoan himo

 2.  SUOLAISEN RUOAN HIMO | RENTOUTUMINEN/OMA AIKA, PALKINTO TAI TAPA

Kuten mieliteot yleensä myös suolaisen ruoan himo voi johtua stressistä tai ylivirittyneestä päivärytmistä. Jotkut meistä yhdistävät rentoutumisen (ilta)syömiseen, kun on vihdoin sitä kuuluisaa ”omaa aikaa”. Tällöin suolahimo voi johtua joko siitä, että olet yhdistänyt esimerkiksi sipseillä herkuttelun rentoutuneeseen olotilaan. Saatat hakea sipseistä tai muista suolaisista apua paineistasi vapautumiseen.

Tällaisesta käyttäytymisestä tulee pidemmällä aikavälillä helposti tapa tai palkinto sille, että olet selviytynyt päivästä.

Kerran valmennuksessa pohdimme valmennettavani kanssa sitä, että hänen ei tarvitse torpata tai jättää iltasyömistä kokonaan. Se on hänelle todella merkitykselliseksi tullut tapa. Sen sijaan ehdotin hänelle, josko sitä vähentäisi hieman, tyyliinpariin-kolmeen iltaan viikossa seitsemän illan sijaan.

Pohdimme tilalle sellaisia ruokia, jotka ovat vähän vähemmän kaloripitoisia, vähäsokerisimpia tai vähärasvaisempia. Kaikki positiiviset muutokset ovat kotiinpäin. Hänellä oli erityishimo suolapähkinöihin. Yhtenä ehdotuksena suolapähkinöiden tilalla ehdotin hänelle maustettuja maissikakkuja.

Kuullemma toimi hienosti!

 

suolaisen ruoan himo

Friggsin maustetut maissikakut ovat yksi hyvä vaihtoehto esimerkiksi sipseille tai suolapähkinöille. Oma suosikkini on ehdottomasti Barbeque ja Juusto!

 

Jossain vaiheessa suola on nostettu pahisten listalle. On kuitenkin syytä muistaa, että ihminen tarvitsee suolaa. Suola on natriumin ja kloridin yhdistelmä (natriumkloridi, NaCl).

Natrium on elimistösi toiminnan kannalta välttämätön elektrolyytti. Natriumia kehosi tarvitsee säädellyn määrän solujen toimintaan sekä verenpaineen ja kehon nesteiden säätelyyn. Lisäksi natriumilla on vaikutusta veren tilavuuteen ja pH-arvoon.

 

suolaisen ruoan himo

Friggsin maustettu kakku, Juusto ja ravintoarvot.

 

Liika natrium on haitaksi. Se turvottaa ja saattaa nostaa verenpainetta, ja myös munuaiset ovat kovilla liiallisen suolan saannin yhteydessä.

Jos tunnet himoa suolaisiin ruokiin, kuten sipsit, suolatikut, suolapähkinät, voimakkaat juustot, suolakurkut jne.) voi se olla elimistösi viesti siitä, että se tarttisi suolaa lisää. Liika suolan välttely ei siis sekään ole hyvästä.

 

Hyvää viikonloppua ja Black Fridayta kaikille! Ja osallistukee arvontaan, jee!
x Kipa

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Välipäivät treenistä | Toinen koira tuli taloon!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


stressi
16.11.2017

Lihottaako stressi?

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

PSYKOLOGISET TEKIJÄT

Stressistä jutellessa asiakkaideni kanssa tulee hyvin usein keskusteltua siitä, kuinka stressi aiheuttaa keskivartaloon lisätavaraa. On hankala sanoa, onko nimenomaan stressi tuonut vyötäröön lisää (hormonaalinen vaikutus) vai onko taustalla psykologiset tekijät (stressin aiheuttaman syömiskäyttäytymisen muutos).

Miten sinä asian koet: aiheutuuko sinulle stressistä turvotusta tai lisäkiloja?

Käytännössä tätä voit selvittää hieman tarkastelemalla omaa tämän hetkistä elämänrytmiäsi, arjen kuvioitasi sekä syömistottumuksiasi.

Me ihmiset olemme hyvin erilaisia: stressaantuneena sinulle saattaa kertyä painoa lisää, koska saatat esimerkiksi syödä tunteisiisi siirtääksesi jotain epämiellyttävää tunnetta.

Tai sitten saatat sen kummemmin miettimättä vähentää syömistä, koska ei vaan maistu.

 

stressi

 

Joskus taas stressaavina kausina voi käydä niin, että ei ole samalla tavalla aikaa kokkailla, tehdä eväitä tai käydä syömässä. Tai aikaa oikeastaan on, kun sitä järjestää – mutta energiaa asian priorisointiin ei niinkään.

Aina ei kuitenkaan nimenomaan huvita/jaksa järjestää aikaa. Täysin ymmärrettävää, sillä ihmisenä sinun voimavarasi ovat rajalliset. #inhimillinenote

 

Stressaantuneena nimittäin ei aina jaksa syödä ”oikein”.

 

Voidaan toki myös kysyä: tarvitseeko AINA syödäkään oikein? Olen sitä mieltä, että ei. 80/20 -periaate toimii vallan mainiosti. Elämä on ja rokatessa roiskuu! <3

Stressaavina kausina saattaa käydä niin, että skippailet aterioita ja välipaloja (koska et kerkiä syödä tai et priorisoi ruokataukoja), jolloin nälkä iltaa myöten kasvaa. Ja illalla sitä sitten voisi vetäistä vaikka pienen kylällisen pikku-ukkoja (sillai suklaalla, sipsillä, leivällä ja juustolla, kekseillä ja oikeastaan ihan millä hyväskällä valeltuna). 😀

Tai jos ei pikku-ukot maistu, niin yleensä suustaan voi bongasta harkitsematta sinne sujahtaneena jotain äkkimakeaa tai suolaista/rasvaista. Tällöin energiaa saattaa hulmahtaa koneeseen melkoisesti kertalaakilla.

Mut hei: et ole yksin. Nyt on vain tärkeintä, että saat jonkin punaisen langan tähän touhuun ja voit henkisesti ja fyysisesti hyvin saaden tasattua stressin tuomia muutoksia ruokailuissasi tai elintavoissasi.

Stressaantuneena yleensä nukut huonommin. Huonounisuus taas liittyy stressihormoni kortiosolin lisääntyneeseen eritykseen. (Kortisolista lisää alla.)

Väsymys on omiaan lisäämään vettä kiukaalle, sillä aivomme haluaa serotoniinia ja sitä se saa jostain makeasta mielihyvää tuottavasta ruoasta.

 

stressi

 

Miten sinulla stressi vaikuttaa: syötkö enemmän vai vähemmän? Entä miten nukut? Millainen sinä olet tai millaista elämäsi on, iun olet stressaantunut?

Ja kuten sanottu, olemme erilaisia, joten oikeaa tai väärää vastausta ei ole.

 

HORMONAALISET TEKIJÄT

Kun stressitasot ovat koholla, niin keho varastoi rasvaa herkemmin.

Kortisoli on stressihormoni, joka saa kropan varastoimaan rasvaa. On hyvä huomata se, että sopiva määrä stressiä saattaa auttaa painonpudotuksessa. Liiallinen stressi sen sijaan ei.

Myöskään hetkittäiset ja lyhyet stressipätkät eivät paljoa hetkauta tässä mielessä – keho kestää yllättävnkin suuren kuormaa, kunhan se ei ole kestoltaan pitkittynyttä. Pitkittyneenä stressi alkaa olla painonkin kannalta merkitsevä. Mikä siinä kortisolissa sitten oikein on?

Kortisoli on itseasiassa elintärkeä hormoni. Sen lisäksi, että se estää verensokeriasi putoamasta liian alas se myös vapauttaa kehosi lihaksista ja rasvakudoksesta energiaa mahdollista haastetilannetta varten (taistele tai pakene -reaktio).

Kortisoli voi myös vähentää T3-kilpirauhashormonin määrää elimistössä. Sillä on siis vaikutusta kilpirauhasen toimintaan. Kilpirauhasen vaikutus elimistösi kulutukseen on jopa 40%.

Ajattelepa, kun tuon perhosen muotoisen ja noin 20 grammaa painavan rauhasen toiminta häiriintyy. 🙂

 

stressi

 

Sanottakoon vielä, että pitkittynyt stressi ei suoraan aiheuta kilpirauhasen vajaatoimintaa. Ennemminkin se ensin hidastaa aineenvaihduntaa. Siksi stressaavina aikoina kannattaa panostaa myös lepoon – ethän halua homman kroonistuvan. <3

Kortisolihormoni vaikuttaa myös kehon testosteronitasoihin. Vaikka testo tunnetaan mieshormonina, niin myös naisten kehossa sitä erittyy. Testosteronin vaikutus aineenvaihduntaan (eli kokonaiskulutukseen) on yleensä 5-10 % luokkaa.

Tämä on toki aika marginaalinen määrä, mutta voit kuvitella mitä tapahtuu, kun stressaantuneena ei jaksa/kerkiä liikkua, saattaa syödä jo lähtökohtaisesti vähän sinne päin, kilpirauhasella on omat bileet…ja sitten vielä testo.

Tämä touhu on aikas kokonaisvaltaista eikä yhtä tekijää juurikaan voida osoittaa sormella.

Kun kortisolia erittyy liikaa, niin tiedetään sen myös heikentävän verensokerin tasaisuutta ja lisäävän insuliiniresistenssiä. Näillä saattaa siten olla omat kätösensä sopassa ja elopainosi nousussa.

Stressaavina aikoina kannattaakin panostaa säännölliseen syömiseen, vaikka se haastavalta saattaa tuntuakin. Lisäksi nauti kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja hyvälaatuisia rasvoja.

 

stressi

SYÖMISEEN LIITTYY NEGATIIVISIA TUNTEITA

Osittain hommaan vaikuttaa sympaattinen hermosto. Se on meidän aktiivinen hermostomme, eli sen ollessa hallitseva saamme asioita aikaan. Stressitilassa se on helposti ylivirittynyt.

Parasympaattinen hermosto on taas rauhoittava, se saa stressitasojamme alas.

Jos haluat lukea lisää hermostosta, niin olen sivunnut aihetta kirjoituksessani Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

Liikunta on ihanaa! <3

Mutta asiaan. 😀

Kun aivojesi sympaattinen hermosto jatkuvasti jyllää, niin sinulta katoaa voimavaroja. Uuvut. Uupuneena ei jaksa panostaa. Tämä muuten havaittiin meillä Suomessa tehdyssä Eliksiirit-tutkimuksessa (tässä tutkimuksessa ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot sekä Työterveyslaitos ja VTT).

 

Mitä tutkimuksessa huomattiin syömiseen liittyen oli se, että kaikkein stressaantuneimmat ihmiset saattoivat harventaa syömistään, mutta kun söivät niin söivät: kerran aloitettuaan syömistä on vaikea lopettaa.

 

Oletko itse huomannut samaa?

Mitä tutkimuksessa myös huomattiin oli se, että tunnesyöminen lisääntyi. Alakuloinen olo, riittämättömyyden tunne tai väsyminen aiheuttaa stressaantuneilla helposti ylensyömistä. Syöminen erityisesti liitettiin kielteisiin tunteisiin.

 

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Sitä, että:

 

Stressaantuneella ihmisellä vähenee salliva asenne syömiseen. Kuvaan astuu kieltoja, rajoituksia ja sääntöjä tai pysyttelemistä tietyissä ruoissa.

 

Kuulostaako tutulta? Saatat joo ”sallia” itsellesi jotain hyvää, koska olet väsynyt ja kaipaat piristystä. Oikeastaan sana ”sallia” sisältää jo negaation, rajoituksen ja kiellon. Olet siis jo lähtökohtaisesti ajatellut jonkun hyväskän syömisen olevan huono juttu, koska sille pitäisi olla jokin erityinen ”lupa”.

 

stressi

KUN KOITAMME HALLITA SYÖMISTÄ

Minusta tässä piilee homman ydin. Hallinnassa. Kontrollissa.

Ja believe me, tiedän mistä puhun. Kontrolloin itse omaa syömistäni nuorempana, jopa liikaa. (Minun tarinastani lisää täällä.)

Syömisen hallinnan vaikeus on mielestäni juuri siinä, että yritämme hallita syömistä. Keskitämme energiamme väärään asiaan. Ennemminkin tulisi puhua tunteiden hallinnasta.

Syöminen on monelle usein reaktio johonkin tunneperustaiseen seikkaan.

Syömisellä on tänä päivänä aivan erilainen merkitys, kuin esimerkiksi silloin, kun ruokaa oli hyvin niukasti saatavilla ja se oli itse metsästettävä ja kerättävä. Näinä aikoina syöminen oli suoranainen primitiivireaktio nälkään ja eloonjäämisen turvaamiseen.

Tänä päivänä se on moniulotteisempaa, sillä tiedon ja teollisen taidon karttuessa ruoasta ja ruokailusta on tehty järjettömän iso numero. Jostain niin yksinkertaisesta asiasta ollaan saatu käsittämättömän monimutkainen.

Suurin syy tähän lienee valtaisasti kehittynyt terveydentilan optimointi.

Olemme paljon tietoisempia allergioista ja yliherkkyyksistä, gluteenin seurauksista suolistonukkaan, stressin vaikutuksista suolistoon, makeutusaineista, lisäaineista, syöpää aiheuttavista tekijöistä, unenlaadun vaikutuksesta koko ruoansulatusjärjestelmään, lihaskasvun ja rasvanpolton optimoinnista ja meille on muodostunut käsitys ”oikeasta” ja ”väärästä” syömisestä.

Hei. Ei ole oikeaa tai väärää syömistä.

Vaikka meillä on tietoa enemmän, kuin koskaan niin kykymme selvitä ja suoriutua ravitsemuksesta on heikentynyt. Komppaatteko?

Ei me tiedetä enää, miten sitä pitäisi syödä. Tai siis tiedetään, muttei tiedetä miten tehdä käytännössä.

Toki syömiseen liittyy paljon hyviä fiiliksiä ja sen ympärille rakennetaan juhlia ja get togehtereitä ystävien kanssa. Kuitenkin samalla siihen liittyy paljon negatiivisia tunteita: pelkoa, häpeää, noloutta, epävarmuutta ja jopa inhoa.

Miksi on näin?

Onkin tärkeää miettiä asiaa omalta kantiltasi: mitä stressi tuo sinulle? Mitä sinä siitä saat? Vastaako se niitä asioita, joita haluat elämältäsi tai elämääsi?

Jos kyllä, niin hyvä. Jos ei, niin mitä ja miten sinun pitää muuttaa?

Voit jopa kysyä itseltäsi jos mikään ei muutu, niin mistä pidät kiinni? Osaatko antaa itsellesi luvan vaan olla?

Voi siis olla, että stressi lihottaa. Todennäköisesti niin tekeekin.

Mutta muista olla itsellesi myös inhimillinen ja unohda rajoitukset, kiellot ja ei-eit.

Syöminen on nimittäin myös mahdollisuus saada tilalle jotain positiivista:
terveyttä, hyvinvointia, parempaa unenlaatua, treenituloksia, energiaa ja päivittäistä jaksamista ja kepeämpää mieltä.

 

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille,
x Kipa

 

 

LUE MYÖS:

Kasvissyöjä ja vegaani | Parhaimmat proteiininlähteet

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira_wellness ***

instagram

<3


15.11.2017

Kirsikka ja uni | Kipakoilla kirsikoilla parempaa unta!

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Treeni, Yleinen

MIKSI KIRSIKKA?

Osallistuin keskiviikkoaamuna 25.10. BNHU:n (Bulgarian National Horticultural Union) ja Kreikan ASOP EPISKOPIS -maatalousosuuskunnan järjestämään the Cherry -tilaisuuteen Vanhalla Ylioppilastalolla.

Miksi? Koska rehellisesti tiedän kirsikoista todella vähän. Kuka teistä tunnustautuu kirsikkahulluksi? 🙂

Rakastan marjoja ja hedelmiä, mutta jostain syystä tietämykseni juuri kirsikasta on vähäinen. Siksi lehdistötiedote ja erityisesti ravitsemusterapeutti Hanna Partasen luentoaineisto olivat kiinnostavaa seurattavaa. Tilaisuudessa oli The Cherry -projektin edustajat Kreikasta ja Bulgariasta, jotka kertoivat projektinsa tavoitteena olevan mm. kasvattaa kreikkalaisten ja bulgarialaisten kirsikoiden tuontia Suomeen.

 

 

kirsikka

Kuva: Bulgarian National Horticultural Union

 

Lisäksi yksi aamun puhujista oli kokki Teresa Välimäki. Teresalta tuli mielenkiintoisia kirsikan käyttötarkoituksia. Oletko muuten koskaan tehnyt kirsikasta kiisseliä?

Entä tiesitkö, että kirsikka luetaan luumarjoihin? Käytännössä kirsikka on marja, vaikka olet saattanut tottua puhumaan siitä hedelmänä.

Ja tiedättekö mitä en ole koskaan tullut ajatelleeksi? Että kirsikoita ei toden totta saa kaupasta ympäri vuotta. Niitä saa vain tietyn aikaa. Arvaa, muistanko tämän ensi vuonna ja metsästän napaani kaupoista meheviä kirsikoita! 😀

 

kirsikka

Ah, se lumoava vaalenpunainen väri joka kevät kirsikkapuiden kukkiessa -priceless. <3 Kuva: Bulgarian National Horticultural Union

 

KIRSIKKA JA UNI | KIRPEÄT KIRSIKAT AUTTAVAT UNEEN

Koska työni pyörii paljon ravitsemuksen, unen ja virkeyden ympärillä, niin antoisin osuus itselleni oli ehdottomasti Hanna Partasen materiaali – erityisesti kirsikan vaikutus uneen ja treenistä palautumiseen.

 

En ole koskaan ollut tietoinen siitä, että kirsikalla voi tutkitusti edesauttaa unta.

 

Ja nimenomaan kirpeillä kirsikoilla. On todella mielenkiintoista, että erityisesti hapankirsikat ovat kutakuinkin ainoita luonnon antimia, joista löytyy melatoniinia. Melatoniini on hormoni, jolla elimistö säätelee sisäistä kelloaan ja säännöllistä unta.

 

kirsikka

Hanna Partanen. Kuva: Bulgarian National Horticultural Union

 

Eli popsimalla hapankirsikoita tai juomalla niistä tehtyä mehua voit edesauttaa nukahtamista. Ehkä worth to try? Jos kuulut huonounisten joukkoon, niin testaa toki: olisi hyvä pupeltaa kirsikoita noin tuntia ennen nukkumaanmenoa optimoidaksesi unen tulon.

 

European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan kirsikkamehua juoneiden ihmisten nukkuvat pidempään ja paremmin – koska melatoniini. Tutkijat huomasivat, että kirsikkamehua juoneilla osallistujilla oli korkeammat melatoniiniarvot
(Lähde: Howatson G, Bell PG, Tallent J, Middleton B, McHugh MP, Ellis J. Eur J Nutr. 2012 Dec;51(8):909-16. doi: 10.1007/s00394-011-0263-7. Epub 2011 Oct 30.)

 

Mielenkiintoista on myös, että kirsikkamehua juoneiden on huomattu nukkuvan keskimäärin 25 minuuttia enemmän. Lisäksi heidän unestaan on ns. tehokasta unta 5-6% enemmän
(Lähde: LossoJN, Finley JW, Karki N, Liu AG, Prudente A, Tipton R, Yu Y, Greenway FL.)

 

Tiedättekö mitä? Lähtee ehkä vähän kokeiluun! 😀

 

Kirsikan ravintoarvot (kuva: Hanna Partanen / Nutrifilia.fi):

kirsikka

 

KIRSIKKA JA TREENI | KIRSIKALLA NOPEAMPI PALAUTUMINEN?

Toinen mikä oli supermielenkiintoista oli se, että myös treenaaville henkilöille kirsikoista voi olla hyötyä. Toki jo sen takia, että tehokas uni auttaa palautumaan. Mutta erityisesti siksi, että happaman kirsikkamehun juominen urheilusuorituksen jälkeen voi nopeuttaa palautumista.

Kirsikoiden punainen väri tulee marjan sisältämistä antosyaaneista, joilla on tulehduksia ja kiputiloja helpottava vaikutus. Täten erityisesti hapan kirsikkamehu voisi lievittää lihasvaurioita ja lihaskipuja sekä vähentää muun muassa kehon oksidatiivista stressiä.

Kun treenaat kovilla tehoilla, niin treenisuorituksessa lihastesi työskentely (lihasten supistuminen) lisääntyy. Niin ikään lisääntyy myös treenisuoritukseen tarvittava energiantuotto. Nämä aiheuttavat sen, että kehoosi muodostuu vapaita radikaaleja kovempaa tahtia, kuin kehosi pystyy puskuroimaan varastossaan olevilla antioksidanteilla. Elimistön vastaus haasteeseen saattaa tällöin olla paikallinen tulehdusreaktio.

(Lähde: Coelho Rabello Lima L, Oliveira Assumpção C, Prestes J, Sérgio Denadai B.)

 

kirsikka

The Cherry -lehdistötiedoteaamu 25.10.2017. Kuva: Bulgarian National Horticultural Union

 

Treenaavana ihmisenä siis tämänhän on hyvä uutinen! 🙂 Ja tiedättekö mikä on siistiä. Kirsikkamehua on mahdollista löytää kaupoista vuoden ympäri, vaikka ei tuoreita saisikaan. Kuka on bongannut kaupasta? Kuka juo jo?

Mä niin otan käyttöön!

 

Kirsikkaisia unia ja treeni-iloa,
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Rakkaus ja parisuhde | Toista ei voi neuvoa eikä kritisoida

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


ainesosaluettelo
9.11.2017

Tiedä mitä syöt | Tarkista ainesosaluettelo!

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

TIEDÄ MITÄ SYÖT | TUOTTEIDEN JA VALMISTEIDEN NIMET

Olen periaatteellinen ihminen. Jos leipäpussissa sanotaan ruisleipä, soisin sen oikeasti olevan ruista sen leivän. Jos puhutaan jauhelihapihvistä, sen on silloin oltava jauhelihaa. Jos puhutaan vaikka kanakeitosta sen on oltava sitä, eikä vain kananmakuista.

Mun mielestä on periaatekysymys tarjota sitä, mitä sanotaan tarjottavan – tai jos minulla on käsitys, että ostan juuri jotain tiettyä se on sitä oltava. Haluan tietää, mitä syön. En ole supertarkka nillittäjä , mutta yleisesti ottaen on kiva tietää mitä suuhun menee.

Onko teillä sama?

Ihan oikeasti, ketä muuta ketuttaa hipistellä ruisleipäpussia ja huomata ainesosaluettelosta siinä olevan alle 50 % ruista? 😀  Tämän lisäksi siinä on vehnää, vehnägluteenia ja perunahiutaletta jne.?

Leivästä nyt kun muuten aloitettiin puhumaan, niin kenellä on käsitys siitä, että mitä tummempi leipä sen parempi? Ei muuten välttämättä. Tummassa leivässä voi ainesosaluettelosta bongata esim. siirappia, mallasta, hiivaa ja aromeita.

Yksi ehkä parhaimmista nyrkkisäännöistä yleisesti voisi sanoa olevan simppeli ainesosaluettelo: lyhyestä virsi kaunis. 🙂

 

 

ainesosaluettelo

Hyvä nyrkkisääntö: mitä simppelimpi ainesosaluettelo, sen parempi. 🙂

 

 

Suosikkejani ovat klassiset vähärasvaiset tuotteet, esim. jogurtti. Kyllä rasvaa saattaa olla vähennetty, mutta miten sokerit? 2 dl jogurtissa saattaa olla sokeria, josta suurin osa lisättyä, heittämällä 10-14 grammaa. Hups.

Tai hei, miten on hyvin brändättyjen proteiinituotteiden laita? Joissain maustetuissa proteiinirahkoissa saattaa olla yli 9 g sokeria 100 g:ssa. 150 gramman purkissa se tekee 13,5 g lisättyä sokeria.

Tuote siis voi olla tumma – se ei automaattisesti kuitenkaan tarkoita terveellisempää. Tuote voi olla vähärasvainen – se ei automaattisesti tarkoita terveellisempää. Tuote voi olla proteiinirikas – se ei suoraan kuitenkaan ole terveellisempi vaihtoehto. Joskus tuotteet vähän antavat niin olettaa.

 

Ja siksi onkin tärkeää, että me kuluttajat osaamme metsästää tietyistä tuotteista meille sopivat versiot. Ja siihen oivana apuna toimii ainesosaluettelo.

 

ainesosaluettelo

Kuvassa Nestlé Fitness -jogurttimurojen ainesosaluettelo. Sokerit per 100 g: 18,0 g.     Ei jatkoon! XXXX 😀

 

TIEDÄ MITÄ SYÖT | TSEKKAA AINESOSALUETTELO

Kannattaa tsekata aina tuotteiden ainesosaluettelo.

Ainesosaluettelo kertoo, mitä ainesosia elintarvikkeen valmistuksessa on käytetty. Ainesosaluettelo on pakollinen, joskin se ei koske tietyn koon (todella snadeja) pakkauksia.

Ainesosaluettelo on kätevä jo siitä syystä, että jos haluat tietää mitä tuotteesi (ja sinä 😀 ) on syönyt, niin siinä ilmoitetaan kaikki elintarvikkeen valmistus- ja lisäaineet painon mukaan eniten sisältävästä vähiten sisältävään.

Joskus saatat bongata joitakin aineita boldattuna. Tämä kertoo tuotteen sisältämät allergioita ja intoleranssia aiheuttavat ainesosat.

 

AINESOSALUETTELO | 3 TUOTE-ESIMERKKIÄ

Laitetaan tähän muutama havainnollistava esimerkki. Ekana lihavalmisteet. Kuinka monelle muuten tulee sanasta liha mieleen punainen liha?

Esimerkki ykkönen. HK:n jauhelihapihvien ainesosaluettelo näyttää tältä:

Tuotteen ainesosat

Suomalainen koneellisesti erotettu broilerin liha, vesi, korppujauho (vehnä), suomalainen porsaanliha, soijaproteiini , suomalainen broilerin- ja kalkkunan liha, suomalainen kamara, perunajauho, kuitu (herne, peruna), mausteet (sipuli, mustapippuri, maustepippuri, korianteri), jodioitu suola, perunatärkkelys, happamuudensäätöaineet (E262, kaliumlaktaatti), dekstroosi. RUNSASPROTEIININEN. LAKTOOSITON. Voimakassuolainen.

(Huomatkaa myös tämä:)
Lihaa 21 %, liha ja lihaan verrattavat valmistusaineet yhteensä 51 %.

 

ainesosaluettelo

Kuvalähde: HK:n verkkosivu

 

On jännä, että nimestä voisi päätellä homman olevan lihaisaa. Ei välttämättä. Lisäksi kun vähän tarkemmin katsoo, niin voi bongata tuotteessa olevan yllättävän vähän (21%) lihaa. On se melko vähän jauhelihapihveiksi. (IMO)

Suosittelen lämpimästi katsomaan aina lihavalmisteista, kuten lihapullista, jauhelihapihveistä ja leikkeileistä, kuinka paljon niissä todellisuudessa on lihaa. Luvut saattavat yllättää!

Coachingkira – Terveysblogi.fi  Facebook-sivustollani tuli kerran lukijalta loistava näkökulma aiheesta:


”…on liha-asiaan pakko todeta, että erottelu lihan ja lihaan verrattavien ainesosien välillä (sis. mm. tietyt elimet, pään lihaksistosta eroteltu liha, siipikarjannahka, mekaanisesti eroteltu liha) johtuu EU:n elintarvikelainsäädännöstä. On merkittävä ongelma, että kuluttajille ei tunnu kelpaavan kuin parhaat osat (paistit ja fileet) ja näin suuri osa eläimestä menee hukkaan (tai rahdataan sellaisiin maihin, missä esimerkiksi elimiä syödään). Omasta mielestäni on vain hyvä, että eläimestä käytetään hyväksi kaikki, kun se kerran on kasvatettu ja teurastettu niin eettisestä kuin ilmastollisesta/ympäristöllisestä näkökulmasta. Proteiinia ja aminohappoja on ne lihaan verrattavissa ainesosissa olevat makrotkin. 😉 ”

 

Loistava – kiitos!

 

Esimerkki kakkonen. Tumma leipä. Leivistä kannattaa ihan huvikseenkin katsoa, mitä siinä leivässä oikeastaan on. Löytää kivoja yhdistelmiä. Tsik tsik.

Tottakai silloin, kun leipä menee harvoin, niin se ei maata kaada – eikä kaada muutoinkaan. Vähän sama, kuin jotkut haluavat jäätelön silloin tllöin ihan jääätelönä, eikä minän laittiversiona. 😀

Mutta jos tuote on esim. kauraleipä, niin löytyyhän siitä sitä itseään eli kauraa? Entä ruisleipä, paljonko on ruista?

Esim. Reissumies Tosi Tumma, tältä sen ainesosaluettelo näyttää:

Tuotteen ainesosat

Täysjyväruisjauho ja -jyvä (27 %), vesi, vehnäjauho, siirappi, vehnäproteiini, ruislese, unikonsiemen, ohra- ja ruismallas, suola, hiiva ja savuaromi. Leivontaan käytetystä viljasta on 65 % täysjyväruista.

 

ainesosaluettelo

Kuvalähde: Heinon pikatukku

 

Huom. Käytetystä viljasta 65 % on täysjyväruista – ei siis 65 % leivän aineksista.

Ihan vaan näin esimerkkinä, sinne tummaan mahtuu vähän kaikenlaista. <3

 

Esimerkki kolmonen. Proteiinirahka. Otetaan tähän Valio PROfeel proteiinirahka, sitruuna:

Tuotteen ainesosat

Pastöroitu rasvaton maito*, sokeri (4,6%), sitruuna (1%), muunnettu maissitärkkelys, aromit (mm. vanilja ja vanilliini), happamuudensäätöaine (natriumsitraatti), sakeuttamisaine (johanneksenleipäpuujauhe), väri (kurkumiini) ja hapate

Sokeri hyvänä kakkosena. Yhdessä 175 g pikarissa on täten 16,8 g sokeria. Hupsoho.

 

ainesosaluettelo

Kuvalähde: Valio

 

 

NILLITTÄÄ EI TARVITSE – MUTTA OLE TIETOINEN <3

Olen edelleen sitä mieltä, että puhdas nihilisti tai nillittäjä ei tarvitse olla. #inhimillinenote
Mutta joskus seminillitys on hyvästä ja ainakin tietoisuus siitä, mitä syö.
Mitä parempi tieto ja tietoisuus sinulla on jostain, sitä helpompaa sinun on tehdä suotuisia ruokavalintoja. Kun olet todella motivoitunut saavuttamaan tietyn tavoitteesi, niin olisihan sen vesittyminen tai pitkittyminen harmillista tiedon puutteen vuoksi.
Harvoin hommat nyt leipään vesittyy, mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan. 🙂
On hyvä pysyä kartalla siitä, mitä ja minkälaista ruokaa koneistoosi menee. Joskus sitä nimittäin saattaa itsekin yllättyä, että hups! Tämähän on ihan toista, kuin luulin. 
Joten ole hyvällä tavalla utelias ja kurki pikkasen ainesosaluetteloita. Alussa se saattaa viedä jonkin aikaa ja pää alkaa mennä suuren tarjonnan keskellä vähän pörrälle.
Äkkiäkös sieltä kaupasta opit suoralta kädeltä napsimaan ostoskärryysi juuri ne tuotteet, jotka todellisuudessa tarvitset.
Bon Appétit ja ääntä kohti!
x Kipa

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Optimismi | Millainen on elämänasenteesi?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


3.11.2017

Mieliala | Hallitse mielialaasi syömällä oikein – kysy, niin vastaan!

  • Posted By : delwigdi/
  • 319 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

MIELIALA |  ÄRSYTYS, VÄSYMYS, TÄRINÄ, HERMOSTUNEISUUS, HEIKKO OLO, AHDISTUS…

…tiedättekö, kun verensokerin laskiessa joillakin ihmisillä mieliala vaihtuu, kuin lennosta? Tulee kiukkunälkä? Joillain ihmisellä taas käynnistyy puolikooma ja hidas vaihde eikä hommat tai ajatus luista. Joidenkin mieliala taas pysyy ihan perustasolla, ei siis niin maan mitään vaikutusta.

Ketkä kuuluvat heihin, jotka ovat todella herkkiä verensokerivaihteluille? Mistä tiedät, että verensokerisi on matala? Ärsyttääkö? Väsyttääkö? Vai muuten vain eniten ketuttaa kaikki? Vai oletko ylipäätään haluton tekemään mitään?

Vai kuulutko heihin, joiden mieliala ei muutu verensokerin laskiessa?

Itse olen pitkälti tätä porukkaa. Jostain syystä verensokerin lasku ei mielialassa näy yhtä paljon. Joskus liian vähäinen energiansaanti saattaa johtaa siihen, että selkeästi tuntee ettei treeni kyllä nyt kulkisi, kun ei ole syönyt tarpeeksi. Joskus taas tuntuu siltä, että virtaa on pienen kylän verran, vaikka on kerinnyt syödä vähän liian heppoisasti.

Mistä tämä kaikki oikein johtuu?

 

mieliala

 

 

MIELIALA | MISTÄ VERENSOKERIN HEILAHTELU JOHTUU? 

Tunne ”verensokerin heilahtelusta” johtuu glukoosin määrästä veressä. Verensokeri tarkoittaa kehomme verensokeripitoisuutta. Verensokeri kohoaa elimistössä hiilihydraattipitoisen ruoan ja tärkkelyksen pilkkoutuessa sokeriksi.

Insuliini on hormoni, joka säätelee verensokerin oikeaa pitoisuutta. Insuliini edistää verensokerin imeytymistä kudoksiin ja lihakseen vähentäen samalla sen pitoisuutta veressä.

Mikäli olet terve (lue: sinulla ei ole esim. 1- tai 2-tyypin diabetesta), niin verensokeri harvoin laskee liian alas ja saat mitään matalan verensokerin eli hypoglykemian oireita. Tämä lähinnä siksi, että keho myös jemmaa osan hiilihydraateista maksaan glykogeeniksi, josta elimistö voi tarvittaessa vapauttaa sitä käyttöönsä.

Nälkä syntyy, kun aivomme aistivat verensokerin laskua. Tästä syystä suositaan, että söisimme tasaisin väliajoin pitkin päivää: että välttäisimme nälän.

 

mieliala

 

On välillä hassua lukea jostain, ettei nälkää saisi päästä syntymääm. Sanotaan, että pitäisi syödä ennen, kuin nälkä yllättää. Tässähän on sinällään perää: on hyvä syödä tasaisin väliajoin, jotta vältytään päivän aikana syntyneen energiavajeen aiheuttamasta ruoanhimon hyökkäykseltä iltaa myöden tai himoilta pitkin päivää.

Yksi haaste kun epäsäännöllisessä syömisessä selkeästi on, nimittäin kaapit tyhjentyvät illalla lennosta. Ja sitten ihmetellään, että mitä juuri tapahtui. 😀

Nälkää saa kuitenkin tuntea. Se on luonnollinen tuntemus eikä sitä kannata karsastaa.

 

NÄLKÄ | KAIKEN KESKIÖSSÄ ON SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI

Nykyään haasteeksi nouseekin se, että ”normaalit” nälkäsignaalit ovat meillä vähän heikentyneet. Näen työssäni paljon sitä, että skipataan jokin päivän pääaterioista, kuten aamupala tai lounas. Tai sitten hyppästään välipalojen yli. Ja sanotaan, että kun ei tunne nälkää. Tai huomaa sitä.

Tosiasiassa sitä ei ehkä vain kuunnella.

Tasaamalla ateriavälejä on mahdollista myös opettaa keho (ja mieli) tuntemaan nälkää. Miksi nälän tunne on hyvä asia? Eikö olisi helpompaa sitten vain olla syömättä, kun ei ole nälkä?

Joo, tavallaan. Mutta jos tavoitteesi on voida hyvin, jaksaa arjessa, syödä terveellisesti ja/tai pudottaa painoasi (tai jopa saada sitä lisää), niin useampi ruokailukerta päivässä takaa sen, että saat mahdollisimman paljon tarvitsemiasi makroja, vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita ruokavaliostasi.

Harva pystyy struuttaamaan kertalaakista tai parilla ruokailukerralla kaikkea tarvittavaa kroppaansa.

Jos kaipaat vinkkejä ateriarytmeihin ja aterioiden koostamiseen, niin tsekkaa kirjoitussarjani täältä.

 

 

Ja hei. Et ole yksin. Se on oikeasti yllättävän haasteellista monille meistä
syödä säännöllisesti. Sen sijaan, että keskityttäisiin pohtimaan sitä,
että miksi taaskaan ei tullut syötyä säännöllisesti tutkaillaankin sitä
mikä auttaisi sinua syömään säännöllisesti?

 

Eli mitä tietoja, taitoja tai apuja tarvitset, jotta sinun tulee syötyä säännöllisesti?

 

mieliala

Lounassetti yhdeltä Loviisan työkeikalta.

 

NÄLKÄ | VÄLTÄ MIELITEOT

Nyrkkisääntönä voikin sanoa, että nälkä ei saisi muuttua mieliteoksi: tasaisin väliajoin syömisellä ehkäistään se, että puskista kiskaistaan alas esimerkiksi jotain äkkimakeaa. Äkkimakea laskee verensokeria nopeasti ja taas ollaan pisteessä, jossa on mieliteko. Ehkä jopa kiskaistaan taas huiviin jotain äkkimakeaa ja lopulta syödäänkin reilusti yli tarpeen.

Kuulostaako tutulta?

Mikäli olet altis verensokerin vahvoille heilahteluille, niin saatat tarvita useampia ruokailukertoja päivässä. Sinä itse tunnet itsesi parhaiten tässä.

”Oikean” rytmin löytäminen täytyy käytännössä testata ja yleensä myös opetella.

Annoskoolla on merkitystä. On hyvä syödä niin, että tunnet itsesi juuri ja juuri kylläiseksi, muttet ole täpötäysi tai ähkyssä.

 

mieliala

Moi! Muistitko syyä?

MIELIALA | MITÄ SYÖDÄ, JOTTA MIELIALA PYSYY VIRKEÄNÄ? 

Verensokeri pysyy parhaiten tasapainossa suht energia”köyhällä”, runsaasti kasviksia ja proteiineja sisältävällä ruokavaliolla. Jotkut vannovat GI:n eli glykeemisen indeksin ja glykeemisen kuorman nimeen. GI-luku kertoo, kuinka nopeasti ruoka-aineen imeytyvät hiilihydraatit aiheuttavat muutosta verensokerin nousussa.

 

Yleisesti ottaen proteiineja sisältävä ateria aktivoi meitä, kun taas hiilihydraatit rauhoittavat.
Mikäli hiilihydraatteja saadaan ruokavaliossa liian vähän kohottaa se usein
kehon stressitasoja kohottamalla adrenaliini- ja kortisolihormonin määrää kehossa.

 

Hiilareita ei siis kannata karttaa liikaa, vaikka usein ensimmäisenä kuulen ravintovalmennuksessa, että asiakkaan mielestään tulee karsia hiilareista.

Meidän kaikkien vireystila laskee aina iltapäivästä, usein siinä klo 14-16 hujakoilla. Sitä edesauttaa helposti esimerkiksi nopeaa hiilihydraattia sisältänyt lounas, jolloin hiilihydraatit nostivat verensokerin nopeasti koholle. Elimistö pyrkii korjaamaan tilanteen vapauttamalla elimistöön paljon insuliinia ja näin verensokeri sukeltaa taas nopsaa tahtia alas.

On myös perusteltua nauttia proteiineja, rasvoja ja kuituja, jotka hidastavat ruoan sulamista (nälän tunne pysyy pidempään pois) ja verensokerin nousua.

 

mieliala

Mä rakastan salaatteja. Saldeja tulee syötyä 1-2 kpl päivittäin. <3

 

Liian raskas ateria saattaa helposti väsyttää, ja siksi on hyvä välttää syömästä itseään ihan ähkyyn. Syö vain sen verran, kun todellisuudessa on tarvis. Ruokaisa salaatti on aina hyvä valinta, kun se sisältää proteiinia sekä hyviä rasvoja.

Myös keitto toimii, joskin pelkkää nestemmäistä ruokaa ei kannata päivät pitkät pupeltaa. Tulemme nimittäin enemmän ja varmemmin kylläiseksi, kun pureskelemme ruokamme.

Aamuisin on potentiaalista aikaa skipata aamupala, koska kiire. Tai muuta sen sellaista. Kahvi kyllä usein tulee vetästyä, eikö? Liiallisen kahvin nauttiminen tyhjään vatsaan saattaa kuitenkin lisätä herkkyyttä verensokerin heilahteluille, näin myös lisätä mielialan vaihteluita.

 

Nyt mä haluaisinkin tietää, mikä sun mielestäsi on säännöllisessä syömisessä
tai ateriarytmeissä haastavinta?

Kommentoi ja kysy alla, vastaan mielelläni! 

 

 

Ihanaa viikonlopun alkua!
x Kipa

 

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Auktorisoitu PT – pätevä PT?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 


herkku
30.10.2017

Miksi ”palkintona” illan rentoutumiseen on usein syöminen?

  • Posted By : delwigdi/
  • 3 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

ILTA – SE OMA AIKA

Jos kuulut niihin, jotka kotiin päästyään puuhastelevat ensin ns. pakolliset pahat ja kotiutumishässäkät alta pois ja illan hämärissä linnoittautuvat sohvalle syömään ja rentoutumaan olet todennäköisesti iltasyöjä. Olen huomannut, että iltasyömiseen suhtaudutaan nykyään asiana, joka tulee poistaa kokonaan.

On hyvä tiedostaa, että ensinnäkin illalla saa syödä. Se on ookoo. Mutta jos iltasyöminen aiheuttaa sen, että syöt jo pidemmän aikaa yli päivittäisen energiantarpeesi, niin silloin se on asia, joka kannattaa ottaa käsittelyyn. Lisäksi jos siitä aiheutuu sinulle energiaa vievä asia, siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

 

Iltasyöminen liittyy usin myös ateriarytmeihin: päivällä on saatettu syödä liian vähän tai epäsäännöllisesti. Erityisesti aamupala saatetaan skipata tai se on liian heiveröinen. Tätäkin kannattaa tutkailla: eikö mielesi tee aamupalaa, koska aamulla ei ole nälkä?

 

Sinulla ei välttämättä ole nälkä juuri sen takia, että olet syönyt iltapainoitteisesti. Tämä on osasyy sille, miksi iltasyöminen saattaa aiheutua kierteeksi: illalla syö -> skippaat aamupalan -> keholle syntyy energiavejatta -> illalla syöminen korostuu, koska rauhoitut ja rentoudut.

 

Olen kirjoittanut ateriarytmeistä koosteen siitä, mitä ja milloin syödä. Voit lukaista sen täältä. 🙂

 

Männä viikolla tuli hyvinvointivalmennuksessa jälleen esille iltasyöminen. Kuunneltuani hetken naisasiakastani kysyin häneltä: ”miksi et halua päästää iltasyömisestä irti”?

On siis hyvä huomata, että AINA vältttämättä kyseessä ei myöskään ole ateriarytmit tai niiden puutteellisuus. Saattaa nimittäin olla, että siitä on tullut sinulle tapa. Siitä on tullut se tuttu ja turvallinen ystävä iltoihin, jolloin haluat rentoutua. Olla ja ikään kuin nollata.

 

Rohkeasti käsi ylös, jos koet iltasyömisen olevan sinulle tapa?
Oletko koskaan kysynyt itseltäsi, miksi pidät siitä kiinni?

 

iltasyöminen

MIKSI SYÖT ILTAPAINOTTEISESTI?

Et ole yksin. Iltasyöjiä on paljon. <3 Ja sille usein löytyy hyvin inhimillinen selitys. Olenkin kertonut omasta syömishäiriötaustastani. Nuorempana lopetin syömästä, sillä pelkäsin lihoavani. Luulin, että minua ei hyväksytä, jos en ole laiha. Tosiasiassa en itse hyväksynyt itseäni sellaisena, kuin olin.

Hassuinta oli, että pystyin olla vaikka kuinka hoikassa kunnossa enkä siltikään hyväksynyt itseäni: tiesin olevani liian hoikka. Mutta lihomisen pelko oli liian suurta päästääkseni irti. Illoista tuli minulle SE hetki, kun ”sai” syödä. Illat olivat niitä, jolloin sain antaa inhimillisyydelle ja nälälle luvan. Päivisin en. Päivisin piti jaksaa, kuin kone. ”Olen heikko, jos syön. Olen epäonnistunut, jos syön”.

Syömättömyys johti bulimiaan. Illoista tuli juurikin niitä hetkiä, jolloin sai antaa palaa. Maailma tuntui vähän aikaa rajattomalta. Kunnes koitti totuuden hetki ja ruoat oli saatava pois kropasta. Maailmasta tuli niin pieni.

 

Näitä aikoja muistelee osittain ihmetellen: mitä ihmettä silloin ajattelin?
Toisaalta niitä katsoo lempeydellä: en vain pystynyt päästämään irti.
Niitä myös katsoo syvällä kiitollisuudella, koska opin jossain vaiheessa
mitä iltasyöminen minulle merkitsi.

 

Ennen kaikkea opin sen, miksi en päästänyt irti.

Minä en päästänyt irti, koska iltasyöminen merkitsi turvallisuutta. Iltasyöminen itselleni merkitsi sitä, että nyt saan olla inhimillinen ja kuunnella tarpeitani. Iltasyöminen toi hyvän olon tunnetta, koska sain jotain aivan omaa: tämä hetki oli minun. Iltasyöminen oli se hetki, kun kukaan ei tarvinnut minua tai saanut minua kiinni.  Olin vain itselleni.

Lisäksi iltasyöminen merkitsi minulle sitä, että se oli palkinto sellaisesta päivästä, jonka olin ”onnistunut selviämään” vähäisillä ruoilla.

Syy miksi teen terveys- ja hyvinvointivalmennusta ja bloggausta on juuri tämä: haluan auttaa sinua löytämään polun, jota pitkin kävellessä teet itsestäsi oivalluksia. Opit. Keskustelet itsesi kanssa, kohtaat itsesi ja inhimillisyytesi. Ei sinun tarvitse peittää mitään eikä hävetä.

 

Ei sinun tarvitse hävetä iltasyömistä. Sille on syynsä.
#inhimillinenote

 

 

iltasyöminen

MIKÄ AUTTAA PÄÄSTÄMÄÄN IRTI?

Minua helpotti löytää asialle syy. Itseasiassa se oli olennainen osa paranemisprosessiani. Kun tiesin miksi sitä teen oli paljon helpompi päästää irti.

Kerralla ei tarvitse tehdä kaikkea. Toteuta asiaa pienin askelin. Baby steps. 🙂

Mitäs jos ajattelisit näin, että pohtisit mikä muu (kuin syöminen) tuottaa sinulle mielihyvää? Mikä muu sinua rentouttaa? Mistä muusta sinä tykkäät? Miten saisit näitä asioita lisää elämääsi?

Minulla aikoinaan auttoi se, että keksin tilalle muuta tekemistä. Olin ehkä kotoa muutamana iltana vähän pidempään pois, pörräilin kaupungilla. Tai sitten olin kotona ja keksin siellä jotain muuta tekemistä. Järjestelin kaappeja, siivosin tai soitin ystävälle.

Lisäksi minulla auttoi ajatus, että ujuttaudun tavasta pikkuhiljaa pois: päivä tai pari kerrallaan. Loppujen lopuksi kokonainen viikko lyheni viiteen iltaan. Sen jälkeen neljään iltaan. Lopulta kolmeen, siitä kahteen jne.

Sinun ei siis tarvitse luopua kaikesta kokonaan heti. Olen kirjoittanut omasta ja ajasta ja iltasyömisestä aikaisemminkin suosittelen lukemaan siitä täältä.

 

Tärkeintä on tiedostaa, että sinun ei tule luopua omasta ajastasi kokonaan.
Sitä vain pitää hitusen tasapainottaa. Arkeen on hyvä sisältyä luksusta ja rentoutta
kiireen ja stressin lisäksi. Tärkeintä on näiden kaikkien tasapaino.

 

Muista rakas ystävä, että on ihan ok relata silloin, kun sitä tarvitset. Jos iltasyöminen kuitenkin aiheuttaa sen, että et ole tyytyväinen nykytilanteeseen, niin asiaa kannattaa tarkastella uteliaasti. Ei arvottaen tai häpeillen. Muista, mikä on tavoitteesi hyvinvoinnin suhteen. Palauta tavoite mieleesi kirkkaana.

Mieti itsellesi konkreettisia keinoja siihen, mikä auttaa sinua vähentämään iltasyömistä. Tärkeintä on, että löydät elämääsi, päiviisi ja iltoihisi tasapainoa. Mielen rauhaa.

 

Koska siitä hyvinvoinnista myös on kyse, mielen tasapainosta. <3
x Kipa

 

Edellinen kirjoitukseni:

Positiivinen ajattelu | Elänkö itse oppieni mukaan?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

 

 

 


stressinhallinta
12.10.2017

Toiveaihe: Stressinhallinta | Osa 2: miten ruokavalio vaikuttaa stressiin?

  • Posted By : delwigdi/
  • 6 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | LUE KOLMIOSAINEN KIRJOITUSSARJA!

Eilen julkaisin ensimmäisen osan alunperin kaksiosaisesta stressinhallintakokonaisuudesta. Stressinhallinta tuli yhtenä toiveaiheena FitFashionin Snapissä, jossa puuhaan tämän viikon – kiitos siitä! <3

Nyt tässä asiaa palloteltuani tulin siihen tulokseen, että aihe on superlaaja. Kahteen settiin ei saa puristettua helposti pureskeltavaa kokonaisuutta, joten on pakko kirjoittaa aiheesta vielä kolmas osa. 😀

Ensimmäisessä osassa käsittelin itse stressiä: mitä se on, miksi sitä on ja mitä se meissä ihmisissä aiheuttaa. Kirjoituksen lopusta löydät konkreettisia keinoja stressinhallintaan ja vähentääksesi negatiivista stressiä elämästäsi.

Käsillä oleva kakkososa antaa eväitä siihen, mitä sinun kannattaa stressaantuneena huomioida ruokavaliossasi.

Kolmannessa osiossa saat vinkkejä siitä, miten uni vaikuttaa stressiin ja auttaa sinua stressinhallinnassa.

Teretulemas lukemaan! <3

 

stressinhallinta

 

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | RUOKAVALIO TUKEE VASTUSTUSKYKYÄ JA HORMONITOIMINTAA

Kroonistunut stressitila aiheuttaa usein harmillisen sitkeän sairastelukierteen. Tähän yksi syy voi olla esim. liian vähäinen uni, siitä huomenna lisää.

Ruokavaliolla voi tukea vastustuskykyä. Korostettaneen kuitenkin, että ruokavalion lisäksi oikeassa suhteessa toteutuvat rasitus ja lepo sekä mielenhallinta ovat avaintekijöitä vastustuskyvyn ylläpitämisessä.

Vastustuskykyä ei ole vain elimistösi immuunipuolustus, eli jalo taito tuhota pöpöjä ja pitää ne loitolla. Vastustuskykyä on myös pitää yllä myönteistä mieltä ja olla lannistumatta vastoinkäymisistä.

Kortisoli lienee ehkä tunnetuin stressihormoni. Se on myös elämisen kannalta tärkeä hormoni ja on meille ihmisille myös välttämätön. Siksi siinä pelkiltään ei olekaan mitään vikaa, mutta kun kortisolitasot ovat jatkuvasti tapissa, niin haasteita alkaa ilmetä.

Muun muassa verenpaine kohoaa, luuston lujuus kärsii, insuliinin tuotanto heikentyy, rasva-aineenvaihdunta häiriintyy, rasvaa kerääntyy helpommin erityisesti vatsan seudulle, lihasmassan kasvu ja kehitys hidastuvat sekä immuniteetti heikentyy.

Miten ruokavalio sitten vaikuttaa stressitasoihin on muun muassa kortisolin kautta. Jos syömiset ovat jokseenkin retuperällä, niin kortisolin eritys saattaa lisääntyä.

stressinhallinta

Kortisolin eritystä lisäävät:

  • Liian niukkaenerginen ruokavalio
  • Liian vähäinen hiilihydraattien saanti
  • Nestehukka
  • Aminohappojen ja mikroravinteiden (vitamiinien ja mineraalien) puute

 

Ei ole eka kerta, kun mainitsen asiasta – mutta nykyään on niin helppo kaiken tietotulvan keskellä olla vähän ulapalla siitä, että miten syödä, treenata tai elää terveellisesti. Ruokaa ja liikuntaa suoritetaan liiankin helposti tai sen optimoiminen aiheuttaa meille harmaata tukkaa.

Rentoutta ruokavaliossa ja elämäntavoissa on hyvä olla aina jonkin verran ja liiallinen safkoilla kikkailu ei aina ole terveyden kannalta perusteltua vaikka se takaisikin pienemmän rasvaprosentin.

stressinhallinta

(Kuva: minä)

 

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | MITEN VAIKUTAT SUOTUISASTI STRESSIIN RUOKAVALION AVULLA

Nyt kun jatkossa puhun ruoan laadusta, niin tarkoitan prosessoimatonta, puhdasta ruokaa. Esimerkiksi on eri asia saada proteiininsa pekonista, kuin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sisältävästä riistalihasta tai kananrintafileestä. Tietenkin valmistustavasta aina riippuen.

Kalapuikot eivät ole samanlainen proteiininlähde, kuin puhdas seitifile.

On eri asia syödä pääosin eineksiä ja hyvin vähän kasviksia, kuin puhtaista raaka-aineista valmistettuja ruokia tai ruokaisia salaatteja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämään joskus mahtuisi Saarioisten äidin tekemää ruokaa.

Mystiset ruoka-allergiat ovat yksi, jota ei ehkä osata ajatella johtuvan stressistä. Ruoansulatus on kovilla stressaantuneella henkilöllä ja joskus käy niin, että yhtäkkiä esimerkiksi maitotuotteet eivät sovikaan edes hylana sinulle – vaikka ennen ei ole ollut ongelmia.

Yhtäkkiä kasviksista pötsi onkin sekaisin tai yhtäkkiä lomamatkalla vatsa ei oireilekaan.

Miksiköhän lomamatkoilla vatsa ei usein oireile…? 😉

 

stressinhallinta

 

Toimiva ruoansulatus tarvitsee tuekseen rentoutta, palautumista ja liian menevän elämäntyylin suitsimista. Tutkaile siis ruokavaliota myös sillä silmällä, miten vatsasi reagoi niinä aikoina, kun olet stressaantunut.

Onko kehosi ruoansulatuksessa tapahtunut äkkinäisiä muutoksia tai onko sinua alkanut yhtäkkiä esimerkiksi närästämään? Stressaantuneena tai kiireisenä sitä myös helposti hotkii ruokansa: oletko jaksanut aina pureskella ruoan kunnolla ja rauhoittua syömään? Vai onko hollilla virikkeitä tai katseletko esimerkiksi telkkaria tai luetko samaan aikaan?

Käytä aikaa ruokailuun. Pureskele ruokasi kunnolla.  Käytä aikaa asioihin, jotka tuovat sinulle hyvää oloa.

 

Ohessa muutama perusvinkki vitonen siihen, miten voit ruokavaliolla vaikuttaa suotuisasti stressitasoihin:

  • Syö riittävästi ja monipuolisesti: näin varmistetaan kaikkien makroravinteiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat), sekä vitamiinien ja hivenaineiden saanti
  • Syö laadukasta ja käsittelemätöntä ruokaa
  • Nauti pitkäkestoisia hiilihydraatteja ja täysjyvää
  • Vältä vetämästä hiilareita ihan minimiin, erityisesti jos olet aktiivinen ihminen
  • Nauti riittävästi nestettä, vältä juomasta ruokaillessasi
  • Suosi hyvälaatuista rasvaa (erityisesti omega-3 -rasvahappoja)

Kuten huomata saattaa, ne eivät ole kovinkaan ylläripylläreitä. 😀 Keho on kokonaisuus ja kokonaisstressikuorma voi aiheutua monista pienistä tekijöistä. Kääntäen homma toisinpäin monella pienellä osatekijää fiksaamalla voit saada paljon rennomman ja leppoisamman fiiliksen.

Mutta haluan korostaa vielä, että hifistelyyn ei edelleenkään ole tarvetta. Kuuntele kehoasi ja todellisia tarpeitasi ja luota siihen, että kyllä sä osaat.

 

stressinhallinta

Mikäli lisätieto suoliston toiminnasta kiinnostaa, niin suosittelen Emeran Mayerin teosta Viisas Vatsa. Ohessa myös suosimani viherjauheseos, jonne lisään yleensä vielä aloe veraa sekä inkivääri- ja sitruunamehua. (Kuva: minä)

 

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | PÄIVÄKIRJA, SÄÄNNÖLLISYYS JA ADAPTOGEENIT

Tähän loppuun vielä 3 vinkkiä, jolla ottaa kehon stressitilaa haltuun ruokavalion avulla. <3

 

1. Pidä ruoka- ja fiilispäiväkirjaa

Tää on ihan päällikkötyökalu. Kun kirjaat mitä syöt, paljonko ja mihin aikaan on paljon helpompi peilata päivän fiiliksiä. Lisäksi on hyvä liittää syömiseen erilaiset tunnetilat: miltä tuntui syömisen jälkeen ja millainen oli esimerkiksi nälän aste ennen syömistä. Söitkö nälkään, muuten vain vai oliko vain kivasti tarjolla kahvipöydässä?

Ruokapäiväkirjan parasta antia on olla läsnä omissa syömisissään ja harjoittaa tietoista syömistä. Toimii stressivatsaan. 🙂

 

2. Säännölliset ruokailuajat: kuuntele kehoa ja tiedosta itsellesi sopiva rytmi

Sinä olet oman itsesi asiantuntija. Ehkä sinulle sopii syödä 5-6 kertaa päivässä pieniä aterioita. Tai sitten sinulle sopii harvemmat syöntikerrat. Tärkeintä on, että tunnistat oman nälän tunteesi ja kroppasi reakiot erensokerin laskuun.

Keho kuitenkin rakastaa säännölisyyttä, erityisesti vatsa. Ruokailuvälejä ei kannata venyttää liian pitkiksi, sillä hyvin pitkät ateriavälit lisäävät kortisolin tuotantoa.

 

stressinhallinta

Muista myös yksi tärkeimmistä vinkeistä: hengitä. 🙂 Hae rentoutta hengitykseen keskittyen. Rauhallinen ja syvä hengitys aktivoi rauhoittavaa parasympaattista hermostoa.

 

3. Syö adaptogeenejä tasapainottamaa kehon stressiä ja kortisolin tuotantoa

Sitten minihifivinkki tähän loppuun. 🙂 Adaptogeeneiksi sanotaan ruoka-aineita, jotka auttavat tasapainottamaan kehon erilaisia stressitiloja. Niillä on suotuisia vaikutuksia immuniteettiin sekä palautumiseen.

Tietenkään nämä eivät pelasta maailmaa, mutta säännöllisesti käytettynä vahvistavat perusruokarunkoasi ja toimivat puskurina stressitilassa.

Nykyään kaupoista saa kivasti esimerkiksi erilaisia viherjuomajauheita ja sekoituksia. Mikäli ruokavaliossasi on vähän kasviksia ja marjoja, niin on hyvä jutu kenties harkita hulmauttavansa viherjuomaa kurkusta alas päivittäin.

 

Voit lisätä ruokavalioosi esimerkiksi seuraavia adaptogeenejä:

  • Ashwagandha (rauhoittaa hermostoa, lisää kestävyyttä – suosi iltaisin)
  • Chia-siemenet (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Ginseng (energisoiva, vahvistaa yleiskuntoa – suosi aamuisin ja päivisin)
  • Lakritsinjuuri (vahvistaa immuniteettia, poistaa tulehduksia, vahvistaa lisämunuaisia – käytä harkiten, jos olet raskaana tai sinulla on korkea verenpaine)
  • Reishi (lääkinnällinen sieni, lievittää ahdistusta, vahvistaa immuniteettia, auttaa unettomuuteen ja tehostaa ruoansulatusentsyymejä – suosi iltaisin)
  • Pinaatti ja lehtivihreät (magnesiumrikkaita, rentouttaa lihaksistoa ja hermostoa)
  • Raakakaakao (magnesium- ja antioksidanttirikas)
  • Ruusunjuuri (piristävä, lievittää masennusta, parantaa tarkkaavaisuutta, vahva antioksidantti – suosi päiväsaikaan)
  • Saksanpähkinät (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Sitrukset ja marjat (C-vitamiinirikkaita: C-vitamiini alentaa kortisolin tuotantoa)
  • Tulsi, pyhä basilika (suojaa hermostoa, vahva antioksidantti, helpottaa vaihdevuosia – suosi iltaisin)
  • Valkoiset pavut (tukevat hermosolujen toimintaa aivoissa, sisältävät hitaita hiilihydraatteja)
  • Vihreä tee (sisältää mm. rauhoittavaa teaniinia)

 

Näin on toinen osa isoa kokonaisuutta käyty läpi, mitkä fiilikset? Mitä ajatuksia, oivalluksia tai kysymyksiä teille tuli?

Kolmannessa osassa keskitytään uneen stressinhallinnassa. Kiva, kun olette jaksaneet lukea ja kommentoida näitä myös somessa!

Nautinnollista loppupäivää kaikille,
x Kipa

PS. Muista myös snäpätä kysymyksiä FF-snappiin, jos niitä tulee. <3
Oma snäppitilini tämän viikon jälkeen: kipatiivola.

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

 

 

Lue myös:

Ateriarytmi ja mitä syödä milloinkin | Tsekkaa kirjoitussarja!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3


« First‹ Prev345678Next ›
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020