Miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?
Toiveaihe!
Hyvä treeni, parempi mieli? Moni meistä tietää, että liikunta tekee hyvä kropalle ja mielelle. Usein sen myös tuntee, sillä harvoin tehty liikunta jää harmittamaan. Kun treeniin suhtautuminen sekä lepo ovat balanssissa, niin treeni toimii hyvänä mielialalääkkeenä. Lue tästä blogautuksestani miten.
Huomaan itsekin tuntieni jälkeen, kuinka olo on virkeämpi ja hymy on herkässä. Ei kaikki tietenkään ajattele liikunnasta samalla tavalla ihkudaana, kuin minä (ja se on ok). Itse kuitenkin koen, että liikunta on henkireikäni (Bossen lisäksi). Käsi ylös, kenelle muulle on?
Missään muussa en saa ajatuksiani pois maallisista arjen haasteista samalla tapaa, kuin jumpalla.
Iso kiitos siitä kuuluu myös kanssatreenaajille ja toivon kiitollisuuteni välittyvän tunneillani. Jos ei välity, niin tässä vielä erityiskiitos kaikille, jotka käytte tunneillani! Teidän jakamanne energia ja olemus juuri siihen tilaan ja hetkeen on korvaamatonta. <3
Entä sinä? Miten sä koet liikunnan mielialalääkkeenä – vai koetko?
Liikunnan ja positiivisen mielialan yhteyttä on tutkittu paljon ja avain onnelliseen elämään saattaakin piillä säännöllisessä liikunnassa. Hyviä viboja tuottaa myös uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja se voikin lisätä onnen tunteita.
On myös huomattu, että liikuntaharrastuksen lopettaminen puolestaan lisäsi ilottomuuden tunteita seuraavien kahden vuoden aikana.
MITEN LIIKUNTA TEKEE ONNELLISEKSI?
Ajatella, että liikunta kohottaa mielialaa jo 25 minuutissa! Välitöntä hyötyä saat erityisesti stressitasojen ja ärtymyksen laskuna. Erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta kärsiville henkilöille suositellaankin aerobista liikuntaa. Ilmeisesti liikunta toimii aivojen välittäjäaineiden verkostossa masennuslääkkeen tavoin.
Kyllähän me näissäkin ollaan yksilöitä: esimerkiksi joillakin masennusta potevilla henkilöillä liikunta saattaa lisätä ahdistuneisuuden tunnetta. Omista fiiliksistäsi olet paras asiantuntija aina sinä itse.
Liikunta vaikuttaa hormonitoimintaan
Miksi liikunta yleisesti toimii luonnollisena mielialaruiskeena liittyy hormonitoimintaan. Kun liikumme, aivoissamme erittyy erilaisia hormoneja:
- Noradrenaliini
Saa sykkeen nousemaan, glukoosia vapautuu energiaksi lihasten käyttöön ja verenkierto kiihtyy (noradrenaliinia käytetään masennuslääkkeissä kohottamaan mielialaa)
- Dopamiini
Hormoni, joka on osallisena tunteiden säätelyssä liikkuessa. Kun elimistöön erittyy dopamiinia syke ja verenpaine nousevat, piristyt ja energiatasosi nousevat.
- Serotoniini
Jos aivojen serotoniininpitoisuudet laskevat voit psyykkisesti huonommin. Serotoniini on mielihyvähormoni, joka lisää levollisuutta.
- Endorfiini
Hormoni, joka on luonnollisen hyvänolontunteen aikaan saaja. Tämän hormonin tarkoitus on auttaa sinua kestämään kipua ja rasitusta, siksi niiden eritys lisääntyy erityisesti rasittavan liikunnan aikana.
STRESSI JA HERMOSTOMME TOIMINTA
Jos stressistä haluttaa vilkaista hieman lisää, olen kirjoittanut siitä täällä.
Stressi on merkittävä mm. siksi, että se saa elimistön tuottamaan kortisolia. Kortisoli on lisämunuaisten tuottama stressihormoni.
Aivot käskyttävät kroppaamme. Kun kortisoli on tapissa, niin aivot reagoivat stressiin vahvistamalla hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin itse aiheuttajaan.
Stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää kehää.
Siksi olisi tärkeää saada katkaistua ajatukset itse stressin aiheuttajasta. Tähän toimii liikunta. Stressikierre pitää saada katkaistua, sillä kroonistuneena stressi alkaa nakertamanaan hyvinvointiamme.
Kun harrastat liikuntaa, niin kehosi stressinsietokyky kasvaa. Tottakai on ymmärrettävä kokonaisuus – aina liikunta ei ole eatkaisu kaikkeen, vaan joskus mieluummin lepo.
Jos olet jo valmiiksi superstressaantunut ja ylivirittynyt, niin on tärkeää, ettei liikunta rasita jo rasittunutta kehoasi lisää. Käytännössä more is not more. 🙂
Eli kokonaiskuormitus, arki, työ, liikunta, uni, muu palautuminen yms., merkitsee todella paljon.
Kaikki tämä liittyy keskushermoston toimintaan: jos olet stressaantunut, niin sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kova treeni lisää vettä myllyyn ja sympaattinen hermosto aktivoituu yhä vahvemmin. Samalla parasympaattinen hermosto ei pääse yhtä lailla aktivoitumaan ja näiden kahden hermoston toiminnan välille syntyy epäsuhta.
Tasapaino häilyy. Olisi elintärkeää, että parasympaattinen hermosto pääsee aina välistä hallitsevaksi, sillä se saa sinut rauhoittumaan.
Stressaantunut kehosi ei siis juurikaan tykkää saatika se ei kestä kovaa rääkkiä.
Summatakseni:
Liikunta laskee stressitasoja, mutta tulee muistaa,
että jo valmiiksi stressaantuneen henkilön ei välttämättä ole suotuisinta
treenata kovaa ja korkealta.
Ainakin ryhmäliikuntamaailmassa näkee paljon sitä, että voi olla vaikea pitää taukoja/lepopäiviä treeneistä tai valita väliin niitä chillimpiä liikuntalajeja.
Kuuntelemala aktiivisesti kehoasi pääset pitkälle. #inhimillinenote
PARANTAA ITSETUNTEMUSTA JA OMAN ELÄMÄN HALLINTAA
Liikunta lisää itsetuntemusta. Kun kehosi ja mielesi yhdistyvät liikkeeksi sinulla on mahdollisuus reflektointiin:
liikkumalla opit itse tunnistamaan, millaiset liikunnalliset harjoitukset missäkin tilanteessa edistävät sinun omaa hyvinvointiasi.
Aika hieno juttu!
“Kehollinen tieto” liittyy täten terveydestä huolehtimiseen laajemminkin kuin vain liikunnan osalta: sinulla on mahdollisuus vaikuttaa onnellisuuteesi löytämällä itseäsi ja tavoitteitasi parhaiten palvelevat liikuntamuodot.
Tällöin myös käsitys oman elämäsi hallinnasta vahvistuu.
KIMPASSA ON KIVEMPAA
Ympyrä sulkeutuu. Palatakseni siihen, mistä aloin: itselleni ryhmäliikunta on ihan supertärkeä asia elämässä. Se ei ole vain työtä, se on enemmän. Se on osa elämääni ja ollut sitä vuodesta 2000.
Liikuntaan liittyy usein sosiaalinen puoli. Ihminen on yhteisöllinen olento ja meillä, sinulla ja minulla, on luontainen tarve kuulua joukkoon. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää ja liikunta tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymiseen ja muiden ihmisten tapaamiseen.
Liikunta tällöin parhaimmillaan lisää osallisena olemisen tunnetta sekä liittää sinut ja muut lähiympäristöön. Yhdessä olemme enemmän. 🙂
Liikunta, johon liittyy myös muita ihmisiä lisää onnellisuuttasi ennaltaehkäisemällä sosiaalista eristäytymistä.
Tietenkin on henkilöitä, jotka liikkuvat mieluiten yksin. Tällöin liikunnan sosiaalinen aspekti jää luontaisesti vähemmälle. Siltikin itsetuntemus lisääntyy ja todennäköisesti se on juuri sitä, mitä sinä yksinliikkujana haluat ja tarvitset. Ei se siis missään nimessä väärin ole liikkua yksin.
Kaikki liike on kotiin päin ja yksilöitä tässä ollaan!
Mistä itse diggaan liikunnassa eniten? Siitä, että olen yksin tai yhdessä, niin saan olla kehossani läsnä. Kanavoida ajatuksia ja fiiliksiä liikkeeseen.
Aistia juttuja: miltä tuntuu jossain lihaksessa jokin liike, entä keuhkoissa, kun hengästyn. Mitä fiiliksiä ja missä kohtaa kehoa tunnen eri kappaleiden aikana.
Olen kirjoittanut myös siitä, mikä motivoi minua liikkumaan ja miten pysyn motivoituneena. Voit lukea kirjoitukseni täältä.
Itselleni liikunta on auttanut todella paljon myönteisen kehonkuvan luomisessa.
Miten sinulla? Miksi sinä rakastat liikkua ja mitä siitä rakastat eniten? Mistä liikuntamuodosta sinä saat parhaimmat vibat?
Energiaa ja hyvää pössistä alkavaan viikkoonne,
x Kipa
Artikkelikuvat: Markku Keski-Rahkonen
Edellinen kirjoitukseni:
Hyvään elämään kuuluvat hankaluudet ja takapakit
*** Seuraa minua ***
Facebook – YouTube – Bloglovin
*** Instagram: Coachingkira ***
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~
Viimeisimmät kommentit