25.5.2017

Tekopyhyys | Ei koko ajan voi olla onnellinen?

Tekopyhyys | Iloinen naama 24/7 ei ole todellista?

Olen useammankin kerran elämässäni saanut kuulla olevani tekopyhä. Kriteeristö on täyttynyt ihan vain sillä, että tekopyhä on ihminen, joka näyttää iloista naamaa – muttei ole iloinen koko ajan. ’

On siis mahdotonta olla aidosti iloinen ja onnellinen, jos ei sitä ole 24/7? Kysymys kuuluukin: uskovatko nämä ihmiset oikeasti tuohon?

tekopyhyys

Tekopyhyys | Onnellisuus ja iloisuus ovat vaihtelevia

Tämä on itseasiassa todella mielenkiintoinen aihe. Voiko ihminen olla onnellinen ja iloinen koko ajan? Ja jos on, onko hän silloin vain sulkenut ulkopuolelleen kaiken negatiivisen ja haasteellisen? Vai eikö hän vain tunne koskaan elämänsä aikana floppeja?

Lienee sanomattakin selvää, että ihmisen tunteet vaihtelevat. Onnellisuus ja iloisuus ovat tunteita. Tunteita määrittävät ajatukset ja ajatuksia ihmispäähän mahtuu päivän aikana kymmeniä tuhansia ajatuksia – jopa 50 000.

Kaverit, kymmeniä tuhansia! Ihan oikeastiko ne kaikki olisivat pelkkää naminamipusipusia? 😉

Kyllä: onnellisuus ja iloisuus vaihtelevat. Se, että on pääpiirteittäin onnellinen ja iloinen ihminen ei tarkoita, etteikö koskaan tuntisi surua tai pettymystä, pienuuden tai riittämättömyyden tunteita, epävarmuutta tai pelkäisi mitään. Ja tiedättekö se on just fine!

Ei ihminen ole kone. Ei meidän tarvitse koneellistaa tunteitamme ja tehdä sitä valintaa, että ”tästä eteenpäin tunnen vain onnea”. Elämään kuuluvat kaikenlaiset tunteet: tunteilla on meille aina jokin viesti ja on terveyden kannalta suotuisaa antaa tunteiden tulla, tarkastella niitä ja käsitellä niitä.

On ookoo tuntea erilaisia tunteita: se, että sinulla on pääpiirteittäin hyvä pössis ei tarkoita sitä, ettei koskaan saisi olla huonompi pössis. Et ole tekopyhä, mikäli suurimmaksi osaksi hymyilet ihmisille ja joissain tilanteissa taas et hymyile.

ˆˆˆ

Ota kolikko käteesi ja tarkastele klaavaa: klaava näkyy, mutta se ei tarkoita etteikö kruunaa olisi olemassa.

tekopyhyys

Tekopyhyys | Elämäni on kulissia

Jep, tästäkin on saanut kuulla. Elämäni on kulissia, koska en ole aito: ”olen kyllä nähnyt, että ettet ole aina iloinen” tai ”olen kyllä kuullut, että sullakin on ollut naama norsun v:llä”! NEWSFLASH! Olen siis minäkin ollut joskus huonontuulinen, onneton enkä ole hymyillyt. Mahdotonta, mähän olen LIFECOACH!

(Tähän syssyyn todettakoon, että olen kuullut myös ajattelevani olevani ylempänä ja parempi muita.)

…

En yleensä lähde edes puolustautumaan sanoen, että ”enpäs ole”!

En lähde tähän siksi, että a) toinen ei voi tietää, mitä minä oikeasti ja aidosti ajattelen – tunne on aina subjektiivinen kokemus, b) tottakai minulla on päiviä, kun ei hymyile tai tunne onnellisuutta – olen ihminen ja c) otan sen hienona palautteena – on rikkaus tuntea tunteita eri skaaloissa!

Lisäksi olen huomannut hyvin usein sen, että tuohtuneena tölväisemme toiselle ihmiselle sellaisia asioita, joita koemme itsessämme puutteina. Ehkä minua epäaidoksi syyllistävä ihminen haluaisi itse olla onnellisempi?

Toisaalta, ajatellaanpa näin: keneltä se on pois, jos ihmisen elämä on kulissia? Todennäköisesti ihmiseltä itseltään. Miksi siis tätä asiaa tulisi muiden ihmisten surra? Elämässä suurinta siisteyttä on se, että saa tuntea tunteita!

Onnettoman päivän jälkeen hymy kasvoilla tuntuu voimaannuttavalta. Ilottoman olon jälkeen aurinkoinen mieli on vapauttava. Kun olet hetkeksi möllöttänyt hiljaa kotisohvalla ja kerännyt voimavaroja olet taas parempi ihminen muille. <3

 

tekopyhyys

 

Tekopyhyys | Kyllä, minä olen epätäydellinen <3

No mutta siis tottahan se on! Otan kopin: olen muuten niiiiin silloin tällöin huonotuulinen, yrmyilen, rähisen ja joskus heittäydyn villiksi ja olen riidoissa jonkun kanssa! HUPS.

En ole koko ajan pelkkää happyhappyjoyjoyta – ja olen onnellinen siitä. Kyllä minäkin korotan ääntäni (itseasiassa melko helpostikin 😀 ). Kyllä minullakin on puutteeni. Kyllä, minä olen epätäydellinen.

En minäkään tule toimeen kaikkien maailman ihmisten kanssa eivätkä he minun kanssani. Ajatelkaa, kuinka paljon maailman mahtuu erilaisia ihmisiä! Olisi sitä paitsi uuvuttavaa koittaa saada hyväksyntää kaikilta: käyttäytyä pitää ja muita tulee kunnioittaa. Mutta että miellyttää…se on hitokseen haastavaa.

 

Tekopyhyys | Epätäydellisyys asian ytimessä

En itsekään ole kaikesta tekemisestäni ja sanomisistani ylpeä. En siltikään halua ajatella niitä negatiivisesti – koska olen peruspositiivinen ja onnellinen ihminen! 😀

Sen sijaan kaikki haasteet ja erilaiset tunnetilat ovat vieneet minua eteenpäin. Olen aina oppinut joitain muista ihmisistä ja se on todella mielenkiintoista: me ihmiset tulemme niin eri lähtökohdista ja meillä on oma historiamme. Se tekee ihmisestä äärettömän mielenkiintoisen. <3

Ennen kaikkea olen kuitenkin oppinut minusta itsestäni.  Ihminen ei voi olla täydellinen, eikä ihmisen tarvitse olla täydellinen. Aitoutta on tiedostaa olevansa epätäydellinen olento.

Elämää ei olisi ilman täydellisyyttä. Jos kaikki olisi jo valmiina ja täydellistä ei mitään jäisi jäljelle. Ei olisi syytä pohtia elämää. Tai terveyttä. Tai ihmissuhteita. Olemista tai olemusta. Maailmankaikkeutta tai muita ihmisiä. Mikäli huonoja päiviä ei olisi emme osaisi tehdä eroa hyvän ja huonon päivän välille.

Mikäli kaikki olisi täydellistä se tarkoittaisi, ettei mitään tarvitsisi enää tapahtua.

 

Jos mitään ei tarvitse tapahtua jäljelle jää paikallaanolo. Pysähdys. Totaalistagnaatio.

Epätäydellisyys on juurikin se, joka vie elämää eteenpäin. Eloonjääminen, hengissä säilyminen ja elämän jatkuminen – nämä kaikki lähtevät ajatuksesta, että on olemassa epätäydellisyyttä. Ihminen on luonnostaan eteenpäin pyrkivä olento.

Täydellisyyteen pyritään. Siellä ei kuitenkaan voida olla, sillä muutoin elämä ja kehitys pysähtyvät. Ilman epätäydellisyyttä meillä ei olisi mahdollisuutta kehittyä ihmisenä.

 

tekopyhyys

 

Tekopyhyys | Onnellinen ihminen

Onnellisuus ei tarkoita sitä, ettei koskaan tunne onnetonta oloa. Onnellinen ja elämäänsä ilolla suhtautuva ihminen tiedostaa, että onni voi myös piiloutua hetkeksi. Positiivinen ihminen uskoo siihen, että onnellisuus lähtee omasta itsestään ja siihen tulee pyrkiä – ja sen eteen pitää tehdä töitä.

Onnellinen ihminen ymmärtää, että hänen aurinkoinen luonteensa ei tarkoita hänen olevan ylempänä muita. Aurinkoinen luonne kantaa häntä ja hänellä on voimavaroja jakaa hyvää mieltä eteenpäin.

 

Ei sinun eikä minun tarvitse olla hiphurraapimpelipom 24/7. Elämää tapahtuu, tunteita esiintyy ja asioita tapahtuu.

C’est la vie ja anna sen soida. Nauti matkasta – aidosti.

 

Rakkaudella,
Kipa

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Muutosten vuosi | Kesähäät

 

Tsekkaa myös:

Mitä hyvinvointi sinulle merkitsee?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

lihava pt

<3

14.5.2017

Kateus on hieno tunne!

Tiedättekö, mitä eilen aloin pohtimaan? Sitä, että kateus mielletään todella usein negatiiviseksi asiaksi. Perisuomalainen suuri synti, johon lankeamme aina, kun emme kestä toisen onnea. 

Mistä ajatukseni lähti oli yleisesti pohdiskelu tunteista: nykyään arvostetaan tunteidensa kommunikoimisen jaloa taitoa.  On upeaa, mikäli ihminen osaa ilmaista tunteitaan ja kommunikoida niistä mahdollisimman selkeällä kielellä. Vihaa saa tuntea. Surua saa tuntea. Iloa saa tuntea. Pelko on hieno tunne. Rakkaus on ylitse muiden.

Mutta entä kateus? Miksi kateutta pidetään paheksuttavana tunteena?

 

 

Tunne tunteesi

Tunteita tulee ja menee. Päivän aikana tunnemme monia tunteita ja on itseasiassa miltein mahdotonta kulkea päiväänsä läpi ilman minkäänlaista tunnetta.

Tunteet ovat kehotuntemuksia ja niitä kuuluukin olla ja tuntea. Itse tunnetta olennaisempaa on se, miten me reagoimme tunteeseen. Tiesittekö, että tunne kestää vain 90 sekuntia? Miksi tunne tuntuu kestävän kauemmin on se, että ajatuksemme jää hyvin helposti pyörimään niihin erityisesti sen kautta, miten me tunteisiin reagoimme: meidän omat ajatukset luovat ne uudelleen ja uudelleen.

Miksi tunteen tunteminen on tärkeää? Siksi, että se vie meidät lähemmäksi kehotuntemustamme. Tunteilla on aina jokin viesti ja se jokin viesti lähtee syvältä sisimmästämme. Oli tunne positiivinen tai negatiivinen, sillä on aina jotain asiaa meille itsellemme. On jalo taito osata nappasta tunteesta kiinni ja kysyä siltä: ”mikä viesti sinulla on minulle?”.

Ihmismielellä on taipumus pyrkiä pois päin kaikesta kivusta, tuskasta, pelosta ja epämukavuudesta tavoittelemalla mieluummin mielihyvää ja hyvää oloa. Kun tunne kestää sen puolitoista minuuttia, niin ajatus se vain jatkaa seilailuaan: ajatus kun ei häviä samaan tahtiin tai tapaan kuin tunne.

Ajatus, joka on reaktio johonkin tunteeseen saattaa hyvin helposti häiritä itse tunteen toimintaa (eli viestin tuontia) ja tällöin tunteesta ei pääsekään irti. Kun tunteesta ei pääse irti, niin ihminen jää kiinni ajatukseen ja taas edelleen sen aiheuttaman tunteen noidankehään.

Kun bongaamme itseltämme jonkin tunteen on hyvä pysähtyä ja katsoa itseään peiliin: miksi tunnen niinkuin tunnen? Ei arvostellen tai arvottaen, vaan vain tarkastellen ja todeten. Tunne ei ole hyvä eikä paha, vaan se vain on.

 

Miten tämä kaikki liittyy kateuteen?

 

Tunteiden tarkastelu on oman peilikuvansa tarkastelua.

 

Kateus opettaa

Siten, että ihan kuin muutkin tunteet, niin myös kateus tuo meille viestin. Kateuden tunteesta voimme oppia – ja nimenomaan itsestämme. Kateutta kokeva ihminen ei harmi kyllä juurikaan kykene myötäelämään toisten iloja, vastoinkäymisiä tai vaikeuksia, koska kateellinen keskittyy siihen, mitä häneltä itseltään puuttuu.

Mikäli henkilö on taipuvainen jatkuvasti kateellisuuteen niin pitkällä aikavälillä kyseisen henkilön omasta elämästä voi helposti puuttua elämäniloa, uskoa tulevaan tai toimintakykyä toteuttaa itseään.

Ja tässä tullaan mielestäni asian ytimeen: kateus ei ole kertomassa, että kuka meistä ei osaa iloita muiden puolesta tai kuka meistä ei uskoisi tulevaisuuteensa. Vaan kateus on kertomassa sitä tuntevalle ihmisille tärkeää viestiä: miksi minä tunnen kateellisuutta?

Me suomalaiset olemme omassa keskuudessamme tunnetusti hyvin kateellista kansaa. Silti kukaan ei tunnusta olevansa naapurille kateellinen. 😉 No joo, kyllähän keskustelupalstoilta saa lukea ilkeitäkin kommentteja toisten onneen kohdistuen ja työpaikoilla saatetaan mulkoilla ylennystä saanutta kollegaa.

Mutta kuten kaikki meidän tunteemme, niin myös kateuden tunne on tärkeä. Suhtautukaamme siihen sellaisena. Toivoisin, että sitä lakattaisiin ajattelemasta negatiivisena asiana: ”hmph, se on vaan kade”. Koska loppupeleissähän toisen ollessa kade kyseinen tunne on häneltä itseltään pois.

Henkilö itse ei keskity hyviin asioihin elämässään, vaan hän missaa mahdollisesti paljon hyviä asioita ympäriltään.

Siksi nimenomaan kateellisen ihmisen tulisi pysähtyä ottamaan kateuden tunteensa vastaan, käsitellä se ja uteliaasti kysyä kateuden tunteen viestiä. Niin kuin mihin tahansa tunteeseen myös kateuteen tulisi suhtautua myötunnolla. Sillä myötätunto auttaa meitä vahvempaan kykyyn nähdä omassa elämässämme hienoja tyytyväisyyden aihioita sekä taitoa iloita niistä.

 

 

Mielestäni kateus on siis ihan yhtä lailla hieno tunne, sillä se on kertomassa meille itsellemme meistä itsestämme. Ja mikään ei ole hienompaa tässä elämässä, kuin kehittyä itse ihmisenä.

Ja aina voimme koittaa tehdä asialle jotain: mikäli tunnemme kateuden tunnetta, niin onko meidän mahdollista tavoitella itse sitä asiaa, josta toiselle olemme kateellisia?

Ja totta kai voi olla, että kyseinen aihe on omien mahdollisuuksiemme ulkopuolella. Tällöin on hyvä pohtia mitä muita hienoja mahdollisia iloa ja energiaa tuottavia asioita voimme omaan elämäämme luoda?

Vai onko kyse enemmänkin siitä, että emme itse arvosta omia saavutuksiamme tai anna niistä itsellemme kiitosta vai onko meillä vielä käsittelemättömiä asioita itsetuntomme suhteen?

 

Mitä mieltä te olette? Mitä ajatuksia kateus teissä herättää?

Aurinkoa ja ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! <3 <3 <3

– Kipa

 

PS:

 

 

Lue myös:

Tsekkaa oletko optimisti vai pessimisti?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Laihuuden ihannointi: kuulutko tähän 84 %:iin?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

8.5.2017

Laihuuden ihannointi: kuulutko tähän 84%:iin?

Törmäsin aikoinaan yhteen Ylen artikkeliin, jossa aiheena oli laihuuden ihannointi:

”Laihuuden ihannoinnin järkyttävä tulos: 84 prosenttia naisista tyytymättömiä painoonsa”

Tämä ei sinällään yllätä, että moni nainen on tyytymätön painoonsa. 84 % on kuitenkin huima luku! 😳

 

”Myös valtaosa miehistä haluaisi painaa vähemmän. Naiset haluaisivat tyypillisesti laihtua pari kiloa, miehet viidestä kymmeneen kiloa. Miehistä seitsemän prosenttia haluaisi lisää painoa.”

Kyseisessä artikkelissa jututettiin myös ravitsemusasiantuntija Patrik Borgia, jonka kerrottiin tyrmäävän jatkuvat laihdutuskuurit: ”Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg pitää lukuja todella ikävinä, mutta ne eivät yllätä häntä.

– Elintavat ja elinympäristö ovat sellaisia, että painonhallinta on yhä vaikeampaa. Samaan aikaan pitäisi olla muka yhä kovemmassa kunnossa. Tämä ristiriita ajaa aika monet tyytymättömyyteen. Tyytymättömyyteen löytyy myös terveydellisiä perusteita. Suomalaisista miehistä noin kaksi kolmasosaa ja naisista noin puolet on ylipainoisia. Borg tuuppaa lempeästi ihmisiä miettimään tapojaan.

– Moni voisi vähän tarkistaa elintapojaan ja sitten painokin siitä sulaa. Mutta ei asia laihduttamisella ratkea.”

 

 

Mielenkiintoista myös on, että uutisen mukaan joka kolmas nainen aloittaa laihduttamisen useamman kerran vuodessa. Toisaalta ymmärtäähän tuon. Jos ei ole omaan kehoonsa tai olotilaan tyytyväinen, niin totta kai asialle haluaa tehdä jotain.

”Toitotan” kuitenkin jatkuvasti ja sitkeästi aina yhtä asiaa, ja se on tavoitteet. Niin toitotan tälläkin kertaa, ihan vaan kostoksi. 😀 Niin usein tavoitteemme nimittäin liittyvät ulkoisiin seikkoihin. Ei kaikilla ja automaattisesti, mutta hyvin monella. Ja tämä on yleisin syy ”takapakkeihin”: emme ole oivaltaneet, mikä itseasiassa on meille se juttu.

Joskus saattaa ihmiselle itselleenkin tulla yllätyksenä se, että painon pudotus tai laihduttaminen ei olekaan hänelle se juttu – vaan aivan jotkin muut seikat: elämästä nauttiminen ilman kipuja, energiaa lasten kanssa leikkimiseen, vähemmän uupumista portaita kävellessä, iloisempaa elämänotetta jne.

Paino on vain jostain tullut tavoitteeksi. Ehkäpä siksi, että se on jotain konkreettista, jota seurata. Millä konkreettisilla luvuilla nimittäin varmistat sen, että nyt nämä portaat menevät helpommin, nyt jaksan leikkiä enemmän lapseni kanssa tai nyt minulla on yleisesti parempi fiilis.

Aivan, ei siihen ole kvatitatiivista mittaria, sillä homma käsitellään tunteiden tasolla. Aivan kuten painonhallinta tai pudotuskin: sen pitää liittyä johonkin sellaiseen tavoitteeseen, jonka sinä tunnet tärkeäksi.

 

Painonpudottaja: tarkista motivaattorisi ja tunne tunteesi

Dieetti tai yhtälailla myös pitkäjänteinen laihduttaminen on (vaikka dieetti kiistelty sana onkin, niin käytän sitä tässä yhteydessä tarkoittamaan lyhytjänteistä painonpudotusta, en pitkän ajan elintapojen muutosta) hyvin yksilöllisistä tarpeista johtuvaa (joku haluaa laihtua ulkonäön vuoksi, joku siksi että kelpaa itselleen ”paremmin” ja hänellä on itsensä kanssa enemmän sinut olla, jollain on terveydelliset syyt jne.).

Siksi aina mielellään kysyisikin, mikä on henkilön motiivi painonpudotukselle. Miksi haluat laihtua? Tärkeintä on, että henkilö on a) rehellinen itselleen ja b) hänen motiivinsa ovat hänelle itselleen selkeät ja liitetty tietynlaiseen tunteeseen.

Miltä sinä haluat, että sinusta arki, sinä itse tai elämäsi tuntuu, kun olet tietyssä painossa?

 

Ilman konkreettista tavoitetta seinä tulee todella helposti vastaan.

 

Mikäli painonpudotusta ohjaa ulkoiset motivaattorit, niin se harvoin on kestävää ja pitkäjänteistä ja siten elämäntapa.

Ulkoisia motivaattoreita pitkäjänteisemmin toimivat sisäiset motivaattorit. Sisältä kumpuava motivaatio on kaiken a ja o, kun jotain halutaan muuttaa parempaan pitkäksi aikaa – jopa loppuelämäksi.

Kannattaakin aina kysyä itseltään, miksi teen tätä? Mikä on minun tavoitteeni ja kuinka sinne pääsen?

Ja kun sinne tavoitteeseen päästään, niin kuinka siellä pysytään. Matka on käytännössä vasta alkanut, kun olet päässyt tavoitteeseesi. 😉

 

Konkretia homman ytimessä

Konkretia on ydin: tavoitteiden ja keinojen tulee olla konkretisoituja sekä omaan arkeen liitettäviä seikkoja. On esimerkiksi turha pitää yhtenä laihdutusmenetelmänä ruokien punnitsemista keittiövaa’alla, mikäli et omista vaakaa tai sinulla ei ole pienintäkään iloa asiasta saatika yhtään kiinnostusta punnita ruokia.

Tilalle täytyy löytyä jokin muu keino, esimerkiksi käyttää ”mittoina” nyrkin tai kämmenen kokoa jne. Homman pitää olla helppoa ja arkista, omaan elämään sopivaa.

 

Muista olla inhimillinen itsellesi

Lisäksi tärkeintä painonpudotuksessa on oma tahtotila ja itseensä uskominen, jotka kummatkin käsittävät oman pään sisäisen keskustelun. Kuinka puhut itsellesi – oletko kannustava vai seisotko sittenkin itse itsesi tiellä?

Muista kannustaa ja kiittää itseäsi. Itsestä pitäminen, itsestään välittäminen ja itsensä arvostus & kunnioitus ovat voimavaroja tavoitteesi saavuttamiseksi.

 

Ja muista: kyllä sinä riität. ❤️
#inhimillinenote

 

Rakkaudella
Kipa

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

 

Lue myös:

Älä laihduta -päivä 6.5.2017 – Sinä riität

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

Hoikkuus(ko) terveyden mittari?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

6.5.2017

Älä laihduta -päivä 6.5.2017 – Sinä riität

Nyt kun Terveysvalmentajan koulutuspäivät ovat takana minulla on aikaa pohtia tätä päivää, kuin myös ”Älä laihduta” -päivää.

Paljon ajatuksen aihetta syntyi ehdottomasti viikonlopun Tervaysvalmentaja-koulutuksessa, sillä tieto lisää tuskaa: sitä tajuaa, kuinka vähän tietääkään siitä, mistä eniten haluaa tietää.

Tiedättekö sen tunteen? Kun sinulla on jokin asia joka on intohimosi ja suuri osa elämääsi & elämäntyyliäsi, on tiedonjanokin on suuri –vielä suurempi on ajatus ja (epä)toivo siitä, että vielä enemmän pitäisi tietää. Sillä mitä enemmän tiedän, sitä enemmän minusta on apua asiakkaalleni hänen haasteissaan. Tällä hetkellä tuntuu, että olen vasta matkalla koti jotain suurempaa.

 

Matka on vielä pitkä, mutta varmasti antoisa. Sitä se on ollut jo nyt. Tästä päästäänkin tämän päivän aiheeseen, Älä laihduta –päivään.

 

Hyvä olo ja terveys on matka

Siinä missä koulutuksen hankkiminen, koiran hankinta ja elättäminen, lapsen siunaantuminen perheeseen, uran kehittäminen tai elämä ylipäätään on matka, niin myös terveys ja hyvinvointi ovat matka. Matkaan liittyy usein paljon esteitä ja hidasteita, jotka tulee ratkoa, jotta voi taas jatkaa matkaansa eteenpäin.

Toivoisin meidän ymmärtävän ja muistavan myös sen, että me ihmiset emme koskaan ole valmiita. Me emme koskaan tule olemaan täydellisiä – emme sisältä emmekä ulkoa. Me muokkaudumme ajanjaksosta ja hetkestä toiseen. Mikä yhtenä hetkenä on meille olennaista saattaa seuraavassa hetkessä olla aivan toissijaista. Me muutumme jatkuvasti.

Ihan yhtä lailla hyvä olo, terveys ja hyvinvointi ovat matka. Ne muokkautuvat tilanteesta toiseen ja eri ajankohtina ne tarkoittavat eri asioita.

Hyvä, joo, okei. Mutta miten tämä kaikki liittyy Älä laihduta –päivään?

 

Kaikella tapaa.

 

 

Mikä muuttuu, kun jokin muuttuu?

Meistä yllättävän moni elää elämäänsä pohtien, että ”olisinpa laihempi”. ”Jos vain saisin viisi kiloa pois, niin olisin onnellinen”. Tai ”kun minä olen hoikempi, voin paremmin”.

Hyvä, mahtavaa!

Mutta. Mikä muuttuu, kun painosi tai vaatekokosi muuttuu? Olemmeko loppujen lopuksi silloinkaan tyytyväisiä itseemme? Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun ihminen saa viisi kiloa pois. Sen jälkeen sitä haluaa vielä muutaman kilon pois. Ja sitten sitä haluaa ehkä kokeilla, mihin ne rahkeet sitten riittävätkään ja kuinka pitkälle tässä voikaan vielä laihduttaa. Matka jatkuu, koska se ei tässä hetkessä palvellutkaan enää sitä mitä haluamme.

Mikä tässä on haaste on se, että kyseisen matkan varrella emme siltikään ole vielä tyytyväisiä itseemme, vaan jatkuvasti pyrimme muokkaamaan itseämme ulkoisesti. Emme vieläkään saavuta sisäistä tasapainoa tai rauhaa.

Toinen on se, että mitä laihdutuksen jälkeen? Pysymmekö saavutetussa pisteessä? Mitä se tilanne taas vaatii meitä pohtimaan – kenties jopa ”pelkäämme” palaavamme vanhaan? Emme siis oikeastaan ole täysin onnellisia tai tyytyväisiä kyseisessä hetkessä.

Vai palaammeko sittenkin vanhaan aloittamaan uuden matkan alusta taas uusine haasteineen (tällä kertaa tosin laihduttaminen saattaa olla vähän haastellisempaa, sillä keho pitää entistä enemmän rasvavarastoistaan kiinni. Tämä tosin riippuen myös siitä, miten laihdutus on toteutettu)?

On myös hyvä huomata, että maalliset haasteet seuraavat meitä siitä huolimatta, olemmeko laihempia vai emme: ”sitten kun saan tämän remontin valmiiksi, niin olen onnellinen”. ”Kunhan vain vielä saan toisen duunipaikan, niin kaikki on hyvin”. ”Kunhan vain tämän tästä saan alta, niin” jne…

 

…seuraatteko ajatustani? 😉

Ei siis ole sanottu eikä itsestäänselvää, että laihtuminen tuo auvoisen onnen.

 

Homman tulee lähteä sisältämme

Siksi onkin supertärkeää, että homma lähtee meistä sisältä: meidän omasta arvostuksesta itseämme kohtaan ja siitä, kuinka puhumme itsellemme ja kuinka suhtaudumme itseemme.

On täysin luonnollista miettiä ulkonäköä, totta kai. On ihan ok katsoa peiliin, ennen kuin lähtee kylille. On hyväksyttävää pohtia mitä muut minusta ajattelevat. Sure, se on meissä sisäänrakennettua!

Kaikkein tärkein asia kuitenkin on meidän oma ytimemme: miten me itseämme tarkastelemme ja kohtelemme. Vaikka meillä olisi pikkaisen ekstraa vyötäröllä tekeekö se meistä vähemmän ystäviä sydänystävillemme? Se, että emme mahdu skinny-kokoisiin farkkuihin tarkoittaako se, että teemme työmme huonosti? Kuinka paljon painomme määrittelee meitä? Ja miten se määrittää?

Ulkonäköä voi tarkastella muustakin näkökulmasta, kuin vaatekoon, ryppyjen, ruttujen tai rasvakerroksen näkökulmasta: voimme keskittyä yhtä hyvin siihen, mikä ulkonäössämme on hienoa. Lausua itsellemme kannustavia ajatuksia siitä, mikä meissä on hyvää – antaa positiivisuuden ja rakentavan otteen kantaa.

 

 

 

Me itse määrittelemme itsemme – valitkaamme lempeys ja rakkaus

Loppupeleissä ulkonäkövaatimukset tulevat meiltä itseltämme. Me itse olemme asettaneet itsellemme ne vaatimukset. On niin helppo lyödä itseään alas!

Siispä päätä tänään tästä eteenpäin, että valitset toisin: valitse löytää itsestäsi hyvä. Valitse löytää itseäsi kohtaan lempeys, lämpö, rakastava huolenpito ja rakkaus. On helppo tuntea riittämättömyyden tunnetta, jos sitä etsii. Tämän sijaan etsi itsestäsi syitä, miksi riität.

 

Koska kyllä sinä riität. Tiedätkö miksi?

 

Yhtä ainutta oikeaa elämää, tapaa, ulkonäköä, kehoa tai ajatusta ei ole. On erilaisuutta, on persoonallisuutta. Raskausarvet kertovat omaa tarinaansa, kehon eri osien muoto omaa tarinaansa, kasvojen piirteet omaansa.

Sinä kerrot tarinaa ja sinun tarinasi on ainutkertainen. Sinun kehosi on ainutkertainen. Sinun kehosi on siunaantunut sinulle tämän elämän, tämän matkan, elämistä varten. Se on sinun ystäväsi, ei vihollisesi. Ja loppupeleissä kehosi ei toivo sinulta mitään muuta, kuin ystävyyttäsi. Kuin lempeyttäsi ja lämpöä. Kuin rakastavaa huolenpitoasi ja rakkauttasi.

Sillä sinä ansaitset sen kaiken – huolimatta siitä, mikä on vaatekokosi, ympärysmittasi tai vaakalukemasi.

Sinä olet ainutkertainen eikä sinua ole toista samanlaista. Arvosta siis itseäsi sellaisena.

 

 

Tee tämän elämän matkasta se, kun sinä riität itsellesi. Sillä, kun sinä riität itsellesi se on paras vaatekoko, ruumiinmuoto tai painolukema minkä voit kuunaan saavuttaa. Se on itseasiassa parasta, mitä sinä voit saavuttaa.

 

<3 Kipa

#inhimillinenote

 

 

Tsekkaa myös:

Paino on vain luku – oma sisäinen äänesi ratkaisee

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Kyllä tää taas siitä, kunhan treenaamaan pääsee

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

2.5.2017

Karla Nieminen ”Olet hyvä tyyppi” – mistä syntyy epävarmuus itsestään?

Epävarmuus – mistä oikeastaan olemme epävarmoja?

Sain Karla Niemiseltä luettavaksi hänen ihmissuhdetaitovinkkejä käytännön läheisesti jakavan kirjansa, Olet hyvä tyyppi (Kustannusosakeyhtiö Otava). Kirja on opas sujuviin ihmissuhteisiin, ja sen parasta antia ovat konkreettiset vinkit siihen, miten kehittää hyviä ihmissuhteita, kuinka lisätä itsevarmuutta, avata keskusteluja ja luoda uusia tuttavuuksia.

Karla itse kuvailee itsensä olleen edellä mainituissa asioissa huono, ja on viimeisten 15 vuoden aikana perehtynyt aiheeseen läpikotaisi. Nykyään Karla pitää Jäänmurtajat-yrityksensä kautta kursseja ja luentoja ihmissuhdetaidoista.

Epävarmuus on monien ihmissuhteita varjostava tekijä. Tähän tärkeänä avaimena on löytää itsevarmuutta ja erityisesti varmuutta itseltään siitä, että on hyvä tyyppi. On riittävä.

 

 

Olemme usein epävarmoja siitä, että olemmeko riittävän hyviä tyyppejä

Sain vapaat kädet jakaa joitain otteita kirjasta, ja seuraavan otteen haluan jakaa. Juttelen nimittäin niin tuhannen paljon asiakkaideni ja yleisesti ihmisten kanssa epävarmuudesta.

Epävarmuudesta, jolloin ihminen usein miettii seuraavia asioita: Riitänkö minä? Olenko minä muiden mielestä riittävän hyvä tyyppi?

On muuten hyvin luonnollista ihmiseltä pohtia, ”olenko minä riittävä”. Meidän peruspelkojamme on tulla hylätyksi. Kun pelkäämme tulla hylätyksi olemme helposti epävarmoja. Emme halua menettää kasvojamme tai tulla nolatuksi, sillä siihen usein liittyy hylkäämiseksi tulemisen pelko.

On myös hyvä muistaa, että hylätyksi tulemisen pelko ei ole negatiivinen asia (!). Ihminen on laumaeläin ja siten emme ole parhaimmillamme yksin. Hylätyksi tulemisen pelko toimii suojana ja se ohjaa meitä, se on siis tarpeellinen pelko. Todellisen haasteen se muodostaa silloin, kun siitä tulee liian voimakas ja se hallitsee meitä tilanteissa, joissa sen ei kuuluisi hallita. Esimerkiksi juuri ihmissuhteet.

 

 

Ohessa vielä ote Karlan kirjasta koskien epävarmuutta:

 

”Ihmiset kopioivat sinun suhtautumisesi itseesi. Jos olet omasta mielestäsi hyvä tyyppi, ihmiset kohtelevat sinua hyvänä tyyppinä ja haluavat tutustua sinuun. Kaikki haluavat aina tutustua hyviin tyyppeihin. Emme kulje elämässämme ajatellen ”toivottavasti en tänään juttele uuden kivan tyypin kanssa”.  Jos nautit keskustelusta ja näytät sen, muille tulee tilanteesta sama fiilis. 

Päätä jättää jatkuva epäily…ja oleta heti aluksi, että tutustuminen toimii. Pidä itseäsi hyvänä tyyppinä ja toisia myös. Etäisenä, sarkastisena ja epäilevänä saat samaa takaisin. Jos oletat, että sarkastinen nälviminen kuuluu keskusteluun ja harrastat sitä, niin ihmiset ympärilläsi valikoituvat tämän mukaan. Sinusta voi pian tuntua, että maailma on täynnä sarkastisia nälvijöitä eikä muuta vaihtoehtoa keskusteluun olekaan.

Ihmiset ovat kuin peilejä, joista oma suhtautumisesi heijastuu takaisin.

Jos antaa epäystävällisen, sulkeutuneen tai vaivaannuttavan kuvan itsestään heti alussa, voi toinen sulkeutua eikä haluakaan tutustua. Jatkuva epävarmuus on raskas, luotaantyöntävä ominaisuus. Näin on, vaikka kuinka toivoisimme muuta.

Ihmiset eivät vihaa tai halveksi epävarmaa henkilöä, vaan heitä voi jopa pelottaa ja jännitää, jos toinen ei yhtään usko itseensä. Jos oma epämukavuutesi ja epäilysi näkyy koko ajan tilanteessa, se tekee tunnelmasta helposti kiusallisen.

Oleta hyvä, näytä se ja harjoittele tätä jatkuvasti. Et tarvitse mitään kummallisia erikoistemppuja tutustuaksesi ihmisiin. Rentouteen ja luonnollisuuteen sulkeutuneisuudesta ja hermostuneisuudesta pääsee usean harjoittelutoiston kautta. Kasvata tilanteiden määrää. Kaikkeen tottuu. vaikka tehdessä ei aina siltä tunnu, niin jokainen tilanne vie eteenpäin.

Pieni hermostuneisuus on sitä paitsi ihan kiva juttu: se on toiselle suuri kohteliaisuus, koska tilanne on sinulle selvästi tärkeä. Jos joku tuomitsee sinut pienen hermostuneisuuden perusteella huonoksi ihmiseksi, ehkä häneen ei ole mitään syytäkään tutustua paremmin. Sinulle on olemassa parempaa seuraa.

Mieti myös itse, minkälaisiin ihmisiin sinä haluat tutustua. Muut eivät valitse, haluavatko he tutustua sinuun, vaan myös sinä valitset, haluatko tutustua heihin. Olet ihan yhtä hieno ihminen kuin kaikki muutkin. Olet huipputyyppi ja etsit muita reiluja ja kivoja ihmisiä. Sinä voit valita seurasi, eikä sinun tarvitse miellyttää kaikkia ja ottaa vastaan kaikkea, mitä vaan tippuu jostain.

Tähän valitsijamielentilaan siirtyminen on tärkeä muutos omassa ajattelussa ja itsensä arvostamisessa. Kaikille voi olla keskustelussa mukava, mutta huonoa käytöstä ei tarvitse jatkuvasti sietää lähipiirissään.”

 

 

Seuraavana haluaisinkin kuulla sinulta, miksi sinä olet hyvä tyyppi? Meissä on paljon hyvää ja olemme oikeasti hyviä tyyppejä. Nyt saa kehua, kerro kuinka hyvä tyyppi olet! <3

-Kipa

Tsekkaa myös:

Miksi elintapamuutos tai painonpudotus niin helposti tyssää?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Elämäni aakkoset

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

1.5.2017

Elämäni aakkoset

Mietin tässä taannoin, että miltähän se näyttäisi, jos jäsentelisin elämääni aakkosin ajatuksella ”Elämäni aakkoset”. Siitä se ajatus sitten lähti, ja tässä tulos. Pohtiessani aakkosiani en voi olla huomaamatta, kuinka ajatukseni ovat muuttuneet vuosien varrella. Alle 3-kymppisenä listani olisi ollut aivan toisenlainen.

 

 

…millä tavalla toisenlainen?

Olisin taatusti suhtautunut jyrkemmin joihin asioihin, erityisesti itseeni. Liekö sitten iän tuomaa ”viisautta”, kun itseään kohtaan kasvaa lempeämpi ote. Vai onko se myös sitä, että on joitain asioita saanut (en halua sanoa joutunut, sillä myös vastoinkäymiset ovat rikkaus) kokea ja toisaalta sitä, että on saanut kohdata niin huikean määrän erilaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla ja omilla haasteillaan varustettuna.

Kun luen listani muutaman vuoden päästä uudelleen odotan innolla, millaiseksi aakkoseni silloin muodostuvat. <3

 

Elämäni aakkoset

Aurinko

Olen auringon lapsi (joskin marraskuussa syntynyt) ja aurinko saa aina hymyn kasvoilleni. Rakastan aurinkoa ja sen tuomaa elinvoimaa! …paitsi silloin, kun se on koko päivän paistanut suoraan simmuun – silloin se saattaa vähän ärsyttää. 😀 Auringossa parhautta on lämmön tunne iholla, auringon säteet meren laineilla ja talvella auringosta kiiltävät hanget. Rakastan ruskettunutta ihoa. Olen viettänyt lapsuudestani suuren osan Espanjan Aurinkorannalla. Espanjaan saapuminen on, kuin kotiinsa tulisi. <3

B-vitamiini

Liikkujan tärkeimpiä vitamiineja. Syön siksi, että se vähentää väsymystä ja uupumusta ja on hyväksi hermostolle. Toisaalta en väsy kovin helposti ja olen temperamentiltani valmiiksi melko energinen. Silti B-vitsku löytyy aina kaapista.

Celsius

Tykkään lämmöstä. On ihana olla ulkona, kun siellä tarkenee ja on lämmin. Ainoa aika, jolloin viileys on ihana on nukkumaan mennessä. On kiva käpertyä peiton alle.

Draivi

Draivilla käsitän tietynlaista elinvoimaa. Ihmisestä tulee löytyä draivia ja poretta. On omattava päämääriä. Ilman päämääriä on vaikea löytää suuntaa. Päämäärä voi olla mikä tahansa, sen ei tarvitse liittyä uraan tai mammonaan. Se voi yhtä lailla liittyä itsensä kehittämiseen, matkusteluun tai harrastuksiin.

Elämä

Ihan päällikköä: elämä on tässä ja nyt ja siitä tulee ottaa kaikki mahdollinen irti. On suunnattava energiansa itselleen tärkeisiin ja arvokkaisiin asioihin – ja oltava suuntaamatta energiaansa sellaisiin asioihin tai ihmisiin, jotka syövät elämänenergiaasi liikaa. Ei kannata jäädä murehtimaan menneitä liikaa, vaan päästää irti menneestä kiittäen. Pyrkiä siten oppimaan niistä. Your life is what you make of it. <3

Focus Paralane

Pitkän matkan polkupyöräni. Rakastan sitä. Pyörä, joka on maantiepyörän ja Cyclo-Crossin välimaasto. Kyllä lähtee! Kuljen paljon työmatkoja pyörällä Espooseen. Joten pyörä on supertärkeä. Omistan myös Jopon, mutta se on kätevämpi lyhyiden matkojen pikkukikkailuun keskustan kaduilla.

Giving

Antaminen. Jos haluaa saada pitää antaa: toiset ihmiset ovat sinun peilisi. Saat sitä mitä muille annat. Kun kunnioitat muita ihmisiä, saat heiltä kunnioitusta. Kun autat muita, saat apua.

Hyvinvointi

Elämäni suunta, tarkoitus ja yksi tärkeimpiä arvojani. Ihmisen omissa käsissä.

Ilo

Ilman iloa ei surulliset hetketkään tuntuisi miltään. Ilman iloa ei olisi naurua, ilman iloa ei olisi huumoria. Ilo on sielun ruokaa.

Jäätelö

En luovu. Olkoon vaikka miljoona kaloria. Ihan kaikki maut käy, mutta jos saa toivoa, niin Lohilon proteiinijäätelöä tai Ben & Jerry’siä. Kaipaan Phish Food-makua B&J:ltä, mutta ei taida löytyä enää Suomesta?

Kalkkunaleike

Se fiilis, kun tulet jumpalta kotiin ja tekee mieli suolaista. Lisäaineeton kalkkunan (tai broilerin leike) on just sitä, mitä silloin kaipaa.

Lepo

On ihanaa unohtaa puuhastelu silloin tällöin ja vain olla. Joutilaana. Vähän niin kuin pop-laulajan vapaapäivä: kukaan ei tarvitse minua tänään. Ja jos tarvitsee, niin en ole tavoitettavissa. 😀

Mufa

Isoisäni. Inspiraation lähteeni. Käsittämätön ukkeli, joka yhä 93-vuotiaana on omatoiminen seniori ja käy kolme kertaa viikossa uimassa ja kävellen kaupassa. Tekee aamuisin fyssarin määräämän aamujumpan ja valmistaa sen jälkeen aamupuuron mikrossa.

Nauru

Rakastan nauraa, ja parhaimmillani nauruni on todella äänekäs. Nauru on todella vapauttavaa ja on ihana katsoa ihmistä joka nauraa. Se on kaunista katsottavaa se. <3

Oma aika

Aika vähän tärkeetä! Oma aika on jotain, mistä en halua luopua. Ihmisellä on oltava omaa hiljaista aikaa olla ajatustensa kanssa. Omaan aikaan kuuluu myös vatulointi: on aikoja, jolloin vaan väsyttää, ketuttaa tai jopa itkettää. Silloin näille pitää ottaa aikaa yksi ilta tai useampi minuutti. Tunteitaan ei kannata lakasta maton alle, vaan kohdata ne sellaisina, kuin ne ovat. Pääsee helpommalla ja kohta taas elämä voittaa. Oma aika on priceless.

Puoliso

Se on ihmeellistä, miten jonkun kanssa vaan voi kasvaa yhdessä. Tiedätte toisenne ajatukset ja huumori natsaa kohdilleen. Katsot jotain ihmistä ja toteat ”Tossa se on. Olisi outoa, jos hän ei olisi siinä”. Uskon, että kaikille on olemassa ”joku”: on valinta olla jonkun kanssa – ja valinta olla olematta.

Qi

Eräs tatuoinneistani on Qi eli elämänvoima tai –energia. Symbolisesti valittu paikka on vasen ranne (sydämen puoleinen käsi). Otin kyseisen tatuoinnin podettuani jonkin aikaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja päättäessäni, että en anna sen hidastaa tai määritellä minua. Elämä on liian lyhyt paikallaan poljettavaksi. Elämä tuo syystä asioita eteemme ja meidän tehtävämme on oppia niistä. Minä opin myös läksyni kehon äärirajoille viemisestä, enkä halua enää tuhlata energiaa taistellakseni omien päänsisäisten ajatuksieni kanssa ja kehoani vastaan.

Ranskanbulldoggi

Tämän vuoden teema. Meille tulee kevätvauva. <3 Mahtava pötkylä, jolla on persoonallinen luonne, ihana lyttypylly ja suuri hellyydenkaipuu. Täydellistä. 🙂 Jep, tiedän: ranskikset ovat jääräpäitä. Eli ihan mun koira. 😀

Suku ja perhe

Vaikka molempia näkee hyvin harvoin, on ne silti aina tärkeitä. Ne ovat osa minua.

Treeni

Olen liikkunut aktiivisesti kuusi ja puolivuotiaasta lähtien. Liikunta ja treeni on enemmän, kuin elämäntapa. Se on elinehto. Ilman aktiivisuutta en olisi minä. Ilman jumppatuntejani olisin varmasti masentunut jo kauan aikaa sitten. Liikunta on aina toiminut loistavana terapiana vastoinkäymisissä ja oikeana annostuksena liikunta todella on lääkettä.

Usko

Usko itseeni. Mielestäni kaiken toiminnan perusta: on tärkeää tietää, että johonkin ryhtyessään pystyy siihen. Usko itseensä toimii moottorin lailla: se saa meidät toimimaan. Sinun itsesi pitää tietää ja uskoa, että pystyt mihin haluat pystyä.

Valmennus

Rakastan työtäni työhyvinvointivalmentajana. On upeaa tehdä sellaista työtä, jolla kokee olevansa merkitystä. Työtä, joka sopii omille arvoille. Työtä, jossa tuntuu, että on itsellään annettavaa. Työtä, jossa tietää olevansa hyvä, koska tekee työtään sydämellä.

Will

Tahto. Eräs tatuoinneistani sijaitsee symbolisesti oikean nilkkani takapuolella (oikea on johtava jalkani ja fudiksessa aikoinaan vetojalka). Se kuvastaa sanontaa ”Where there is a will, there is a way”. Ihmisellä tulee olla tavoitteita, ja tulee olla tahtoa toteuttaa tavoitteita. Jokainen määrätietoinen askel on kohti tavoitettasi. Oma mentaliteettini tulee fudisajoilta: peli ei ole ohi, ennen kuin pilliin on vihelletty.

Xtreme

Haluaisin kokeilla jotain vähän extremempää-lajia, kuten Heli-Skiing, riippuliito, kiipeily vuorilla, syväsukeltaa luolassa, meloa koskea tai kokeilla Selviytyjät-tyyppistä elämää. Benji-hypyn 150 m) olen hypännyt jokunen vuosi sitten. Yksi, mikä myös olisi kiva kokeilla, on Ninja Warriors –rata. 😀

Ystävät

Voi että. Elämä olisi väritöntä ilman heitä! Te ihanat rääväsuut! <3 Ystävät ovat parhaita siinä, että he ottavat sinut juuri sellaisena, kuin sinä olet. Ylistys ystäville, olen teistä niin superkiitollinen!

Zazabella

Kaasot löysivät sieltä itselleen mekot. 🙂 Oma pukuni on Muotitalo Tyynelästä (Lavem), josta sain muuten a i v a n loistavaa palvelua ja täydellisen häämekon!

Åre

Tällä hetkellä ajankohtainen siksi, että haluaisin käydä siellä seuraavaksi laskemassa. Olen ollut siellä viimeksi aivan natiaisena, muistaakseni alle 3-vuotiaana, jolloin ainoa tatsini rinteeseen oli lähinnä punaisessa pulkassa istuksien.

Äiti

Äidillä on luonnollisesti suuri vaikutus siihen, kuka olen. Myös sitä kautta, että vanhemmiten olen oppinut tuntemaan itseäni paljon syvemmin ja osannut kyseenalaistaa aikaisemmat valintani ja jopa tietyt kasvatukselliset seikat. Ilman äitiä ei olisi minua, faktahan tuo.

Öljy

Öljypohjainen hoitoöljy kasvoille. Laitetaan yöksi ja aamulla on kasvot ihanan heleät. Minulla on hyvin helposti kuivuva iho, joten hoidan sitä aika paljon. Tämä kyseinen tuote on Kiehl’siltä (Midnight Recovery Concentrate). En muuten luovu! Ja ei ole maksettu mainos. 😉

 

 

Tässä minun elämäni aakkoset. Miltä näyttää sinun listasi, oletko kirjannut joskus ylös? Jaa ajatuksesi! 🙂

 

Ihanaa toukokuuta kaikille! <3
-Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Hoikkuusko terveyden mittari?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Millainen on mielestäsi täydellinen ihminen?

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

29.4.2017

Millainen on mielestäsi täydellinen ihminen?

Mietintämyssyssä täydellinen ihminen

Mä jäin tässä miettimään, että millainen on täydellinen ihminen? Seuraan nimittäin itsekin somea melko ahkerasti. Ennen kaikkea seuraan siihen liittyvää kirjoittelua ja keskustelua.

Lisäksi vastaan niin usein ihmisten viesteihin siitä, kun heillä on riittämättömyyden tunnetta ulkonäöstään, liikkumisestaan ja elämäntyylistään – koska SOME.

Kun muutamat viikot sitten pidin FitFashionin snappia sen viikon minulta kysyttiin, että mitä itse seuraan somessa. Oli muuten melkoisen vaikea kysymys! Tajusin, etten suoranaisesti seuraa mitään tai ketään, ellei kaikenlaisia ranskis-tilejä oteta lukuun. 😀 Ranskanbulldoggi kun on meillekin jossain vaiheessa kevättä tulossa. <3

Jos seuraan jotain se on suurimmaksi osaksi treenivideoita, elämänviisauksia, tietoiskuja jne. Ja ranskiksia. 😀 En oikeastaan vartavasten seuraa ketään bloggaria, sillä muotia, sisustusta tai lifestyleä en oikeastaan seuraile. Liikuntaa harrastan elämäntapana, että sinällään siihenkään en tarvitse erikseen inspiraatiota – etenkään, jos ”inspiraatio” tulee treenattujen sporttipirkkojen tai punttijaskojen vartaloista tai hoikista rungoista tai muusta ulkonäkökeskeisyydestä.

En vain henkilökohtaisesti saa itse siitä itselleni mitään, että katsoisin muiden kroppia ja miettisin, miksei minulla ole sellaista.

 

Täydellinen ihminen | Miksi en tavoittele täydellisyyttä?

Hmm. Varmaankin ehkä siitä syystä, että tiedostan meidän kaikkien olevan erilaisia jo geeniperimästä lähtien: me emme voi kaikki näyttää kroppamme kanssa samanlaisilta. Jollain on ihanat sisäreidet, jollain ”täydellinen” uuma, kauniit kapeat kasvot ja kivat tatskat. Nätti hauis. Pyöreä pylly, selluliititon ja kaikkea. Kaunis värikäs aamupalasmoothiebowl goji-marjoilla. Tai mitä vaan tosi jippikaijeetä.

 

 

Täydellinen ihminen | Ulkonäkö, ulkonäkö, ulkonäkö…

Välillä harmittaa lukea kirjoituksia siitä, kuinka some ahdistaa ihmisiä. Se harmittaa siksi, koska ahdistus tarkoittaa sitä, että taustalla on ajatus täydellisyydestä. On jotain, mitä tulee tavoitella: jos tätä tavoitetta ei saa täytettyä on riittämätön.

Ja se tekee meistä välillä niin onnettomia. Se saa meidän ajatuksemme vääriin asioihin, kuten liialliseen ulkonäön tarkkailuun, liialliseen liikuntaan, häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen jne.

Erityisesti ulkonäkö on jotain, josta koetaan suurta painetta. Milloin unohdimme sen, että emme ole kaikki samasta muotista veistetty? Elämme aikaa, jossa uudet sukupolvet ovat toisaalta hyvin suvaitsevaisia. Miksi sitten emme suvaitse omaa itseämme sellaisena, kuin olemme ja ymmärrä että täydellisyyttä ei ole?

 

Täydellinen ihminen | Suorittaminen, suorittaminen, suorittaminen…

Sitten on toisaalta tätä hehkutusta siitä, mitä kaikkea saikaan aikaan tai kuinka väsynyt on, koska on niin paljon puuhaa.

Suorittajat ovat niitä, jotka vetävät arkea satalasissa. Arjen tehopakkaukset, jotka pärjäävät liian vähäisillä yöunilla. He ovat niitä, jotka menestyvät kaikilla elämän osa-alueilla ja liikuntakin on kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetilla, HIITti soi!

Aamulenkitkin juostaan tyhjällä vatsalla ja syke tapissa.

 

Millainen siis on mielestäsi täydellinen ihminen?

Mikäli sinä koet ahdistusta sosiaalisesta mediasta ja tästä kaikesta ”täydellisyydestä”, niin kysy itseltäsi: millainen mielestäsi on täydellinen ihminen?

Seuraavaksi pohdi, kuka tai mikä määrittää täydellisyyden? Mistä sinulle on tullut tuo kyseinen ajatus tai käsitys täydellisyydestä?

 

 

Täydellinen ihminen | Some on illuusiota

Ei mene sosiaalisesta mediasta kertovaa kirjoitusta, jossa ei muistutettaisi siitä, kuinka some on illuusiota. Some on filttereiden pelikenttä.

Some on kaiken p*skan filtteröimisen tulos. Ei sinne laiteta turvonneita kasvoja, leuan finnejä, lasittuneita katseita, kuvia vyöruusuista, itkuisia eron jälkeisiä kuvia, valvottuja yöunia tai kuvia vatsamakkaroista (paitsi Celeste Barber, oletteko seurannee Instassa? Ihan paras! 😀 :D).

Ainakaan niiltä, joita seurataan eniten.

Eikä siellä ensimmäisenä lueta surkuttelua siitä, kuinka elämä ei olekaan laiffia. Se on toisaalta myös eräänlainen positiivinen päiväkirja. Ja ei siinä mitään – todellakaan!

Itsekään en julkaise juurikaan mitään negatiivisuuksia tai julkista valituksiani. En halua toisaalta levittää sellaista ajatusmaailmaa somessa, sillä negistelyä on muutenkin jo niin paljon.

Se ei tietenkään tarkoita sitä, että negatiivisuutta ei ole olemassa tai se täytyisi kieltää. Missään nimessä ei. Kyllä joskus menee alamäkeen ja that’s cool.

Mutta lähtökohtaisesti somessa näkee paljon hehkutusta ja sitä, kuinka elämä se vaan on! <3

 

Tässä vain täytyy muistaa se, että vastuu suodattamisella on itse lukijalla. Miksi emme aina muista sitä, että some ei ole sataprosenttista todellisuutta? Miksi annamme somen vaikuttaa meihin niin vahvasti?

 

Mitä ajatuksia teillä on? Mitä sinusta kuuluu täydelliseen elämään?

 

Me ollaan niin ihania kaikki. Voi kun huomaisimme sen itsekin. <3

Ihanaa vappua kaikille,

Kipa

 

 

Tsekkaa myös:

Vuoden  2017 oma tavoitteeni: voimavarojen kohdentaminen – pysyinkö tavoitteessani?

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Toiminnallinen vatsatreeni

 

*** Seuraa minua: ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

6.4.2017

Questbar arvonta suoritettu | UPEITA hyvinvointitavoitteita!

Arvonta on suoritettu | Kiitos kaikille!

Arvonta check. Ja hei ihan totta – ensinnäkin ISO PEUKKU kaikille kommenteille! Koitin huomioida jokaisen kommentin. <3 Jos sinun kommenttisi kuitenkin jäi huomiota vaille, niin pahoitteluni – olit silti osa ihan mahtavaa kommentointiketjua!

Oli varmasti monelle myös motivoivaa lukea muiden tavoitteita. 🙂

Nyt sitten vain viikon tavoitteiden kimppuun – ketkä aloittivat jo?

 

 

Pikkukikka tavoitteesi saavuttamiseen

Puhun paljon tavoitteen konkretisoinnista. Käytännössä tämä tarkoittaa konkreettisia määriä tai konkreettista aikajännettä mihin mennessä jonkin asian tekee tai mihin mennessä jokin asia on tehty.

Joillekin tällainen menetelmä sopii – toisia se jopa stressaa. Mikä silloin avuksi, jos tuntuu siltä, että tavoitteeseen pääseminen tökkii?

 

Kokeile tätä:

Eräs tutkimus osoittaa, että tehokas tapa on luoda itselleen tavoiteasteikko. Sen sijaan, että asetat itsellesi tavoitteen lenkkeillä tai ulkoilla 2 kertaa viikossa, venytellä 3 kertaa viikossa, rentoutua kahtena iltana viikossa tai pudottaa painoa 5 kiloa, asetakin tavoitteelle asteikko.

Esim. tavoitteenani on lenkkeillä tai ulkoilla 2-3 kertaa viikossa, tavoitteeni on venytellä 3-4 kertaa viikossa, rentoudun 2-3 iltana viikossa tai pudotan painoa 5-7 kiloa.

 

Psykologiaa, beibi!

Mitä linkkaamani tutkimus tutki ja löysi oli, että kun tutkimukseen osallistuneet henkilöt saavuttivat tavoiteasteikkonsa matalimman määrän kasvoi heidän uskonsa siitä, että myös lopullinen tavoite oli mahdollista saavuttaa.

Tavoiteasteikon käyttäminen ylläpitää motivaatiota ja nostaa onnistumistodennäköisyyttä tavoitteen saavuttamisen. How cool is that! 🙂

Jos siis tavoitteesi on liikkua ulkona raittiissa kevätilmassa 2-4 kertaa viikossa, niin ensimmäiset 2 päivää ovat helpohko saavuttaa. Tämä vahvistaa uskoasi, että pari ekstrapäivää raittiissa kevätilmassa on täysin mahdollinen!

 

Arvonta | Ja sitten ne Questit…!

Hei oikeasti – superupeita tavoitteita! Itselläni oli välistä aivan kylmiä väreitä lukiessani näitä. Ja kiitos niin monelle myös koskettavista tarinoista. <3

Olette aivan hurmaavia tyyppejä ja tässä vaiheessa harmittaa vain se, ettei itselläni ole kaikki maailman Questbarit käytössä teille jaettaviksi.

 

Koska olen todella onnellinen kaikista mahtavista kommenteista ja kohtaamisista, niin päätin yhden boksin sijaan jakaa yhteensä kolme laatikkoa.

 

Arvonta on nyt siis ratkennut ja arpaonni suosi seuraavia nimimerkkejä:

  • Mari
  • Rikka
  • Anna

 

On mahdollista, että on muutama henkilö samalla nimimerkillä. Joten olen Questbar-boksin saaviin tänään henkilökohtaisesti sähköpostitse yhteydessä (kira@terveysblogi.fi), joten homma ei vaadi teiltä toistaiseksi toimenpiteitä.

Tiedustelen mailitse vielä yhteystiedot ja tarvittaessa laitan boksin postiin, postikulut tarjoan minä. Mitä toivon on, että jossain vaiheessa käyt vaikka tänne blogiin sitten kertomassa kuulumisiasi. <3

Vaikka patukoita en valitettavasti voi jakaa kaikille, niin olemme silti saaneet kaikki jotain. Meillä on oma hyvä terveys- ja hyvinvointitavoite tälle viikolle ja parhaimmillaan koko keväälle.

 

Tehdään tästä paras kevät vuodelle 2017. 🙂

 

 

Kiitos kaikille osallistuneille ja ihanaa kevättä kaikille!

<3 Kipa

 

Artikkelin kuvat: Veera Kurittu

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

2.4.2017

Vinkit kehon lämmittelyyn ennen treeniä

Alkulämmittely ennen treeniä, tarvitaanko sitä?

Tuleeko ennen treeniä lämmitellä vai viekö lämmittely turhaan treenistä voimavaroja syöden tuloksia? Välillä sitä nimittäin näkee, kuinka porukka hyppää puskista lämmittelemättä suoraan itse asiaan eli treeniin. Miten siis kandee tehdä?

Lähtökohtaisesti mitä ainakin kannattaa tehdä on juuri alkulämmittely. 🙂

 

alkulämmittely

Itse tykkään availla liikeratoja ja tehdä liikkuvuusliikkeitä lämmittelynä. Miten sinä lämmittelet ennen treeniä?

 

Lämmittely ennen treeniä herättää kehon ja mielen. Ensinnäkin hermosto on hyvä saada hereille ennen treeniä. Toisekseen mieli ja siten fokus tulee suunnata treeniin ja siihen keskittymiseen. On turha treenata, jos keho ja pää eivät ole mukana. Lue seuraavaksi miksi.

 

4-5 tärkeintä syytä lämmitellä ennen treeniä

Lämmittely ennen treeniä kannattaa tehdä huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan monipuolisesti. Aina välttämättä lämmittelyn roolia ja hyötyjä ei täysin ymmärretä, jolloin ne

a) jäävät riittämättömiksi pituudeltaan ja vaikuttavuudeltaan tai

b) jopa skipataan kokonaan.

 

Tärkeimmät syyt lämmitellä ennen treeniä:

  • Lämmittelyn tulisi nimenomaan nostaa pintaan lämpö, minihiki pintaan. Lämpö perustuu kudosten aineenvaihdunnan vilkastumiseen ääreisverenkierron tehostuessa. Lämmittele niin, että kehossa tuntuu selkeää lämpöä sormenpäissä asti.
  • Lämmittely valmistaa nivelet , lihakset ja jänteet tulevaan treeniin. Yksi tärkeimmistä syistä onkin liikuntavammojen ja loukkaantumisten ehkäiseminen: nivelvaurioiden, venähdysten ja revähdysten riski pienenee alkulämmittelyllä. Lämmittelyn ansiosta kudokset muuttuvat elastisemmiksi, jolloin liikeradat ja kehon ulottuvuudet kasvavat.
  • Kohmeessa on kommerverkkistä kyykätä. Kunnon lämmittelyt ennen treeniä varmistavat sen, että voimantuotto lihaksessa kasvaa. Lämmittely parantaa suorituskykyäsi jopa 10 %, joten you’re worth it!
  • Psyykkiset vaikutukset ovat yhtä tärkeitä, kuin fyysiset vaikutukset. Lämmittelyllä valmistat mielen tulevaan, heität päivän agendan ja tapahtuneet romukoppaan ja keskityt itseesi ja vapaa-aikaasi. Kognitiivinen suorituskyky kehittyy lämmittelyn kautta ja treenisi tehostuu.
  • Sinulla on myös aikaa keskittyä itsesi motivointiin: miksi teet sitä mitä teet. Palauta aina tavoitteesi mieleesi ja muista ajatella positiivisesti & rakentavasti.

 

Kuinka kauan lämmittelyn tulisi kestää?

Toki on hieman haastava sanoa juuri sinulle toimivinta lämmittelyaikaa, sillä kehomme ovat erilaisia. Lisäksi talvella keho on astetta enemmän kohmeessa, kuin kesällä. Suuntaa-antavasti voidaan kuitenkin sanoa, että kesto on hyvä olla vähintään 10 minuuttia.

Sopiva lämmittelyn mitta on esim. 15-20 minuuttia. Tärkeintä on, että lämmittelyn aika syke nousee ja hikoilu käynnistyy. On myös hyvä muistaa, että korkeaintensiteetin harjoitus vaatii tehokkaamman lämmittelyn.

 

alkulämmittely

 

Miten tulisi lämmitellä?

On hyvä lämmitellä harjoituksen mukaisesti ja valmistaa keho juuri sen päivän treeniin.

Jos menet kuntosalille treenaamaan lihaskuntoa, niin on huomioi mitä lihasryhmää tulevassa harjoituksessa tulet kuormittamaan, ja lähde siltä pohjalta. Onko jalkapäivä, käsipäivä, selkäpäivä vai mikä?

Jalkapäivänä kuntopyörä ja juoksumatto ovat hyviä. Voit myös tehdä lämmitteleviä liikkeitä vaikka itse ohjelmasta: lämmitellä voit myös jalkaprässillä, kyykyillä ja askelkyykyillä ilman suurta kuormaa, tai tehdä edelliset hypyillä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että tällaisten lämmittelyliikkeiden tulisi olla noin 40-50 % maksimitehostasi.

Jos on selkäpäivä ei kuntopyörä välttämättä toimi juuri selän lihaksiston herättelyyn, vaan juoksumatto, crosstrainer tai soutulaite lämmittely ovat optimaalisempia.

Joskus on hyvä käyttää myös esimerkiksi vastuskuminauhaa selän herättelyihin (esim. soutuliikkeet), käsien pienten lihasten herättelyyn (esim. hauiskääntö, olkapääliikkeet, ojentajaliikkeet) tai jalkatreeniä ennen (esim. kyykyt ja pakaralihasten herättelyt) jne.

Lisäksi kierrot kepillä herättelee mukavasti keskivartaloa vaikka selkäpäivänä. Kepillä voi myös kyykkäillä jalkapäivänä ja availla ylävartaloa yläkroppapäivänä.

Myös putkirulla (foam roller) on hyvä lisä lämmittelyyn: ennen treeniä rullailun on hyvä olla nopeaa, hyvin kevyttä ja lyhytkestoista (10 sekuntia per kohta).

 

Lämpöä treeneihinne ja mieliinne! 🙂

– Kipa

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

16.3.2017

Jos haluaa pysyä hyvässä kunnossa, on oltava itsekäs

On ookoo olla tiettyyn pisteeseen asti itsekäs

”Myös monen kuntoilijan pitäisi olla itsekkäämpi pitääkseen huolta omasta hyvinvoinnistaan. On omasta asenteesta kiinni, miten voi.”

Ai että rakastan Pippa Laukkaa! Rakastan siinä mielessä, että hänellä on lempeä, perustellun rakastava tapa kirjoittaa asioista sellaisina, kuin ne ovat. <3

Lisäksi hän on terveellä tavalla itsekäs.

Kimmoikkeeni tähän postaukseen lähti siis Pippa Laukan kolumnikirjoituksesta aiheella ”Jos haluaa treenata ja pysyä hyvässä kunnossa, on oltava itsekäs”

 

itsekäs

Lainaan ja viittaan tässä kirjoituksessani Pippa Laukan kolumnista artikkelia, joka julkaistiin 8.3.2017 HS.fi -sivustolla.

 

Itsekäs ihminen | Onko itsekkyys aina huono asia?

Tänään lukemani Laukan teksti kolahti erityisesti siitä syystä, että puhun asiakkailleni hyvin usein samasta aiheesta. Nykypäivänä terveet elämäntavat ja erityisesti liikkuminen ovat nousseet korkeampaan arvoon, kuin mitä oman 33-vuotiselämäni aikana muistan.

Ensinnäkin niiden merkitys on kasvanut siksi, että päivärytmimme on huomattavasti hektisempi, kuin ennen, ja olemme helpommin tavoitettavissa. Emme välttämättä ”kerkiä” tekemään sellaisia liikunta- tai ruokavalintoja, kuin toivoisimme ja enenevissä vapaa-aikaa hallitsee digitalisaatio. Myös siitä syystä olemme tavoitettavissa jatkuvasti enemmän ja enemmän, koska elämme online-aikakautta.

Toisekseen istumme työssämme enemmän, kuin ennen. Tästä ei tarvitse varmaan hirveän paljon kertoa, emmeköhän tiedä, että ”istuminen tappaa”… (hymiö)

Kolmannekseen samaan aikaan ruokailumahdollisuudet ovat nousseet aivan käsittämättömälle tasolle eikä ruoanhankintaan tarvitse nähdä parhaimmillaan muutamaa mobiiliklikkausta enempää vaivaa.

Neljänneksi olemme niin hemmetin stressaantuneita kaikesta suorittamisesta ja ylipuuhastelusta, että emme edes muista tai jaksa ajatella, saatika tehdä sellaisia valintoja, mikä meille itsellemme tekee hyvää tai on hyvää.

Onhan näitä vaikka mitä.

Erityisesti mielestäni liikuntaa arvotetaan ihan eri tavalla, kuin ennen. Se on asia, jota katsotaan pakolliseksi tehdä. Jos ei liiku ja vieläpä kovaa, ei ole riittävä.

Podemme huonoa omaatuntoa siitä, jos emme saa itsestämme tarpeeksi irti (eli saa aikaiseksi liikkua ja mielellään kovaa). Kohtaan tätä itsekin miltein joka päivä: ”sä olet niin kovassa kunnossa, mut sä nyt et muuta teekään, kuin liikut. Miksen mä voi olla noin energinen, kuin sä – miksen mä saa itsestäni irti”.

 

Hei, kaverit. Liikunnan ohjaus on työni, liikun myös siksi lähtökohtaisesti aika paljon. Älä siis minuun itseäsi vertaa. <3

Ratikkakuskikaan ”ei muuta tee, kuin ajelee sporaa”. 😉

Mutta asiaan: haluaisin rohkaista meitä ihmisiä pois siitä ajatusmallista, että itsekkyys olisi aina automaattisesti negatiivinen asia. Itsekkyys on hieno asia silloin, kun sitä käytetään oikein ja oikeanlaisilla tarkoitusperillä.

Sinä saat ottaa itsellesi aikaa.

 

itsekäs

 

Haluan ennen kaikkea muistuttaa, että harrastamasi liikunnan tulee olla kivaa. Sen tulee olla mielekästä ja tuoda sinulle energiaa. Sen ei tule olla pakkopullaa – silloin et ole löytänyt omaa tapaasi liikkua ja omaa lajiasi. Liikkumisen tarkoitus ei ole olla pakko, vaan sen tulee perustua omiin valintoihisi omien tavoitteidesi pohjalta.

Liikunta parhaimmillaan on, kuin lääkettä: se auttaa moneen vaivaan. On kuitenkin hyvä huomata muutama seikka, joista ensimmäisenä se, että vain otettu lääke auttaa. Ja toisekseen liika-annostuskaan ei ole hyvästä.

 

Jos haluat olla ja pysyä kunnossa, on oltava itsekäs ja otettava itselleen aikaa

Suurimmaksi haasteeksi liikunnassa muodostuu usein kokemukset ajan puutteesta. Ruuhkavuodet ovat ymmärrettävät, sillä oikeasti silloin on aika ja uni ovat rajallisia.

Muista, että aina kaikki on kotiinpäin: pyri tekemään arjen pieniä valintoja pitkin viikkoa. Liikuntaa ei tarvitse suorittaa tai aina suoranaisesti käydä vaikka salilla liikkuakseen. (Olen tästä kirjoittanutkin aikaisemmin aiheella ”Kuntosali ei ole mun juttu – pitääkö sinne silti mennä?”.

Jos sinulla kuitenkin on tavoite pudottaa tietty määrä painoa ja vaikka juosta puolikas tai kokonainen maratoni, tavoitteellesi on otettava aikaa. Tavoitteen asettamisen jälkeen siihen sitoudutaan. Ja se taas tarkoittaa sitä, että otat tavoitteen saavuttamisen toteuttamiseen aikaa – itsekkäästi.

Luot tilaa. Aikaa ei saa meistä kukaan lisättyä, mutta järjestellä sitä voi.

Et ole silti huono ihminen tai tee muita asioita puolihuolimattomasti, vaikka otat itsellesi ja hyvinvoinnillesi aikaa. Edelleen, sinä saat olla terveellä tavalla itsekäs.

 

Jos sinä haluat voida hyvin, niin mieti seuraavia seikkoja:

  • Mitä hyvinvointi sinulle merkitsee?
  • Mitä tarvitset (tilalle), jotta voit voida hyvin?
  • Millä konkreettisilla keinoilla saavutat tavoitteesi?

 

Kun oivallat, mitä tosiasiassa haluat osaat helpommin ottaa aikaa itsellesi – vain itsellesi. Niinkuin Laukkakin tekstissään toteaa: ”Terve itsekkyys on sitä, että tunnistaa mitä tarvitsee ja osaa huolehtia omista tarpeistaan luontevasti ja häpeämättä”.

Kun olet asettanut tavoitteesi, sitoudu siihen. Sitoudu itseesi ja omaan hyvinvointiisi. Pidä itsestäsi huolta. Ole itsekäs.

 

itsekäs

 

Oma aikasi on aina jostain muusta pois

Tämä vaan on fakta. Kaikkea kun ei saa. Toisaalta emme tarvitsekaan kaikkea – tarvitsemme tärkeimmät.

Mieti, mikä sinulle on tärkeää? Miten sen saavuttaminen parhaiten onnistuu?

Ole rohkean luova ja sopeutuvainen. Riko tarvittaessa normeja. Kyllä sinä voit juoksurattaat lapsellesi ostaa, vaikkei naapurustossa olisi laisinkaan sellaisia. Kyllä sinä voit parkkeerata rattaat puistoon ja tehdä penkin äärellä jumppaa.

Voit pysähtyä koiran kanssa lenkillä ja tehdä ohimennen muutaman kyykyn tai juoksuspurtin. Portaat voit vaihtaa hissiin. Voit jäädä muutamalla aikaisemmalla pysäkillä julkisesta pois. Työpaikalla voit ihan huoletta minijumppailla työpisteelläsi – ei, se ei ole noloa. 😀

Itselleni hyvinvointi tarkoittaa pitkälti sitä, että toki lepään väsyneenä. Osa omaa hyvinvointini ylläpitämistä on vahvasti liikkuminen. Kaikilla se ei ole yhtä vahva ja that’s fine! Kaikkien ei tarvitse rakastaa liikuntaa. Se on ihan luonnollista, ettei kaikesta tykkää.

Siksi itse liikunta ei voikaan olla sinun tavoitteesi, rakas ystävä.

Sinun tavoitteesi tulevat jostain ihan muusta. Asioista, joilla on sinulle merkitystä. Asioista, joita sinä todella arvostat ja arvotat korkealle.

 

Pohdi hieman nyt näitä edellä mainittuja merkityksellisiä ja arvostamiasi asioita. Sen jälkeen pohdi, millaisena nuo asiat näyttäytyvät sinulle tai tuntuvat sinusta, kun et voi hyvin. Tai kun sairastat. Tai et ole onnellinen.

 

Sen jälkeen pohdi samat asiat ja sitä, miltä kyseiset asiat näyttäytyvät sinulle tai tuntuvat sinusta, kun voit hyvin. Kun olet terve. Kun olet onnellinen.

 

Kyllä sinä saat ottaa itsellesi aikaa. Korjaan – sinun tulee ottaa itsellesi aikaa. <3

 

Mukavaa päivää,

<3 Kipa

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

Terveysblogi 2020