TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
punnerrus
4.11.2017

Milloin treenata flunssan jälkeen?

  • Posted By : delwigdi/
  • 2 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

SAAKO FLUNSSAISENA LIIKKUA?

Sikana kysytään saako flunssaisena treenata ja milloin voi palata takaisin liikunnan pariin flunssan jälkeen. Sinulla saattaa piipahtaa mieleen sellaisia kysymyksiä, kuin

  • Mistä tiedän milloin kannattaa mennä treenaamaan flunssan jälkeen?
  • Onko vaarallista mennä urheilemaan, jos tunnen oloni vain vähän flunssaiseksi?
  • Kuinka suuri on sydänlihastulehduksen riski”

 

Tällaisia tulee paljon vastaan, joten avataan niitä tänne. 🙂 Kysy toki, jos sinulle tulee jotain kysymyksiä aiheesta. <3

Olen nimittäin itse ollut poikkeuksellisen paljon flunssassa tänä syksynä. Tiedostan itse sen, että muutamaan kuukauteen on mahtunut omaan ihmiselooni niin järkyttävä kasa henkistä kuormitusta, että ei ihmekään. Keho on kokonaisuus.

Siksi olen itse vähentänyt fyysistä kuormaa viime kuukausina suuresti. En siis ole treenanut tai pitänyt tuntejani normaalisti, koska kehon ja mielen tulee saada palautua.

Haluankin muistuttaa sinua tarkastelemaan aina tilannettasi kokonaisuutena: kuinka paljon elämässäsi on kuormitusta tällä hetkellä? Ei siis vain puhdasta liikuntaa, vaan myös henkistä kuormitusta. Entä minkä verran olet nukkunut ja millaista koet unesi laadun olleen? Kun elämässä on paljon kuormitusta uni saattaa ottaa osumaa herkästi.

Tarkastele siis rehellisesti elämääsi ja kuormittuneisuuttasi tällä hetkellä, erityisesti jos olet jatkuvasti flunssassa. Olisikohan sittenkin niin, että elämässäsi vain on paljon kaikkea tällä hetkellä? Tai jokin yksi iso tai pari isoa asiaa?

 

Kaikkea ei vaan voi luukuttaa kerralla: kun sinulla on töissä tai arjessasi paljon
kaikkea tai hektistä, niin vähennä kovaa treeniä. Treenin on hyvä tällöin olla iisimpää
ja vähemmän kuormittavaa. Ei siis hoosee-treeniä.

 

Silloin, kun elämässäsi tai arjessa ei ole niin paljon kuormitusta
kannattaa panostaa kovempaan treeniin. Muista aina, että liikunnan pitää tuoda
sinulle energiaa – ei viedä sitä. #inhimillinenote

 

VÄLTÄ TREENIÄ ENSIMMÄISET 3 PÄIVÄÄ

Flunssa on elimistölle aina rasitustila.

Yleensä luullaan vilistumisen ei aiheuttavan flunssaa. Flunssan kuitenkin aiheuttaa flunssavirus. Ei siis esimerkiksi paleltuminen bussipysäkillä kyytiä odotettaessa.

Kylmälle altistuminen todennäköisimmin “herättää” viruksen elimistössä kyllä, mutta flunssaa ei pelkästään esimerkiksi paleltumalla saa.

Mitä treeniin tulee, niin flunssassa keho ei juurikaan ota vastaan treeniä ja harjoitusvaste jää pieneksi. Tämä tarkoittaa sitä, että treenin hyödyt jäävät pieniksi eli syytä treeniin ei ole.

 

Ensimmäiset 3 päivää ovat tärkeimmät levon kannalta, sillä kehon rasittaminen
näinä päiviä voi pitkittää flunssaa ja altistaa jälkitaudeille.
Siksi flunssan ensimmäiset päivät tulee välttää liikuntaa.

 

Eli siis license to chill. 😉

 

flunssa

MILLOIN TREENAAMAAN FLUNSSAN JÄLKEEN?

Jos kyseessä on tavanomainen flunssa, niin liikuntaa voit alkaa huoletta harrastamaan jo muutaman päivän levon jälkeen. Tunnet, kun pahimmat oireet on selätetty.

Lisäksi oma fiilis kertoo paljon: tuntuuko treeni miellyttävältä, vai alkaako esimerkiksi heti yskä häiritä ja sylki lentää treenissä. Mikäli tunnet, ettet ole täysissä voimissasi, niin lepää lisää. Olet itsesi paras asiantuntija.

Pitkittyneissä oireissa kannattaa aina konsultoida lääkäriä. Eli mikäli flunssa ei reilussa viikossa mene ohi, niin tutkituta ihmeessä. Ja etenkin silloin, jos tunnut olevan flunssakierteessä, ettei esimerkiksi keuhkoista tai poskionteloista löydy mitään ylläreitä.

Kun flunssan ensipäivät ovat ohi ja olet päässyt eroon flunssan yleisoireista, kuten kuume ja/tai yleinen sairauden tunne, selkeästi kohonnut leposyke ja lihas- tai nivelkivut, voit parin vuorokauden kuluttua palata harrastamaan kevyttä liikuntaa.

Entä kuume? Mitäs jos sinulla on ollut kuumetta?

 

Hyvä nyrkkisääntö on levätä kokonaan ainakin saman verran kuumeettomia päiviä,
kuin sinulla oli kuumeisia päiviä.

 

Jos sinulla on ollut kuumetta esimerkiksi 2 päivää, niin odota vähintään 2 päivää ennen treenaamista.

Lisäksi hyvä yleissääntö on, että on hyvä harjoitella kevyemmin yhtä kauan kuin itse tauti kesti. Käytännössä siis jos flunssa on kestänyt pari viikkoa, niin on hyvä idea treenata kevennetysti pari viikkoa. Korostan tässäkin oman kehon tuntemusta, se ratkaisee. Onko olosi hyvä vai ei liikunnan aikana tai jälkeen?

flunssa

Kuka on kuullut, että inkivääri voi lievittää flunssaa? Se voi jopa estää alkavan flunssan kehittymistä täyteen mittaansa. Miksi? Inkivääri sisältää tulehdusta ehkäiseviä aineksia ja antioksidantteja. Tutkimuksen mukaan tuore inkivääri voi vähentää infektioden määrää. Olen myös kirjoittanut aiheesta täällä.

 

MISTÄ TIEDÄT, ETTÄ VOIT TREENATA? 

Tarkkaile tuntemuksia: jos flunssa aiheuttaa vain kaulan yläpuolisia oireita (nenän tukkoisuutta ja vuotamista), niin voit lähteä liikkumaan melko pian taudin jälkeen.

Jos taas flunssa on aiheuttanut edeltävien lisäksi kaulan alapuolisia oireita keuhkoissa, niin kannattaa levätä pidemmän aikaa. Yleensä kaulan alapuoliset oireet kehittyvät herkemmin jälkitaudeiksi.

 

flunssa

 

Vaikka flunssaoireilu alkaisi olla jo takana päin kannattaa silti aloittaa treenailu pikkuhiljaa omaa fiilistään tarkkaillen.

Flunssan jälkeen lihaksia voi hapottaa helpommin, keuhkoja “piiputtaa” tai voi olla yleisväsymystä. Ole itsellesi inhimillinen ja aloita maltilla ja kärsivällisesti.

Muutaman päivän lepo ei vielä vie kuntoa pohjalukemiin. 😉

 

MITEN TREENATA FLUNSSAN JÄLKEEN?

Kehitys tapahtuu levossa, mutta tokkiinsa myös taantuminen: mikäli et harjoittele niin sitten yhtään (ei myöskään arkiliikuntaa), niin esimerkiksi voimatasot vähenevät noin 2-3 viikossa.

Tämän ajanjakson jälkeen totaalilepo laskee suorituskykyä lähes satavarmasti ainakin voimalajeissa.

 

Viikon katko ei siis vielä tee hallaa, joten anna hyvillä mielin keholle lepoa.

 

Lempeät kehonhuoltolajit ovat ookoo jo silloin, kun olet juuri toipumaisillasi pahimmasta flunssasta. On hyvä muistaa myös kanssatreenaajat: tartunta-aikana ei kannata mennä paikkoihin, jossa muut voivat saavat tartunnan (työ, koulu, kuntosali tai ryhmäliikunta).

“Kevennettyjä lajeja” ovat esimerkiksi venyttely ja yin jooga. Tai mikä tahansa liikunta, jossa kuormitustaso on hyvin maltillinen. Kehonhuolto auttaa pitämään jonkin verran kestävyyskuntoa yllä. 🙂

 

flunssa

SYDÄNLIHASTULEHDUKSEN VAARA?

Sydänlihastulehdusta on haastava ennustaa, jopa mahdoton. Riski on ensinnäkin yksilöllistä ja toisekseen vähän tuuristakin kiinni.

Kokonaisuus ja kokonaisrasitus ovat todella ratkaisevia: koko kehon (ja mielen) pitkäaikaisella rasitustilalla on omat vaikutuksensa. On mahdotonta sanoa, mikä todennäköisyys juuri sinulla olisi saada sydänlihastulehdus – siksi kannattaa olla tässä asiassa kaukaa viisas ja läheltä vaan potea flunssa pois.

Tämä tarkoittaa riittävää lepoa ja paranemisaikaa.

 

Sydänlihastulehduksen riski on suurempi silloin, kun flunssan yhteydessä
tuntuu selkeää lihaskipua, kovaa kurkkukipua, rintakipua, hyvin poikkeavaa väsymystä, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.

 

On kuitenkin huomattava, että nämä voivat olla myös yleisen rasitustilan oireita, joten itseoppinutta valelääkäriä ei kannata leikkiä vaan edellä mainittujen oireiden ilmaantuessa flunssan yhteydessä kannattaa hakeutua lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten.

Parempi katsoa, kuin katua.

Liian varhainen liikkuminen voi aiheuttaa jälkitauteja, kuten juuri sydänlihastulehduksen tai esimerkiksi keuhkokuumeen. Siksi on tärkeää varmistua, että olet varmasti terve, kun aloittelet raskaampaa liikuntaa. Flunssan jälkitauteista jäädä keuhkoihin tai sydämeen arpea, joka heikentää niiden toimintaa.

Ja tämäkin vain pahimmassa tapauksessa, harvoin ihan pienestä häkki heilahtaa.

 

Summa summarum:

 

Rakasta kehoasi tarpeeksi antaaksesi sille riittävä palautusaika.
Kerkiät pelikentille kyllä, mutta terveyttä ei ole varaa menettää. <3

 

Treeni-iloa kaikille ja hyvää pyhää,
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Hallitse mielialaasi syömällä oikein – kysy, niin vastaan!

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 


3.11.2017

Mieliala | Hallitse mielialaasi syömällä oikein – kysy, niin vastaan!

  • Posted By : delwigdi/
  • 319 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

MIELIALA |  ÄRSYTYS, VÄSYMYS, TÄRINÄ, HERMOSTUNEISUUS, HEIKKO OLO, AHDISTUS…

…tiedättekö, kun verensokerin laskiessa joillakin ihmisillä mieliala vaihtuu, kuin lennosta? Tulee kiukkunälkä? Joillain ihmisellä taas käynnistyy puolikooma ja hidas vaihde eikä hommat tai ajatus luista. Joidenkin mieliala taas pysyy ihan perustasolla, ei siis niin maan mitään vaikutusta.

Ketkä kuuluvat heihin, jotka ovat todella herkkiä verensokerivaihteluille? Mistä tiedät, että verensokerisi on matala? Ärsyttääkö? Väsyttääkö? Vai muuten vain eniten ketuttaa kaikki? Vai oletko ylipäätään haluton tekemään mitään?

Vai kuulutko heihin, joiden mieliala ei muutu verensokerin laskiessa?

Itse olen pitkälti tätä porukkaa. Jostain syystä verensokerin lasku ei mielialassa näy yhtä paljon. Joskus liian vähäinen energiansaanti saattaa johtaa siihen, että selkeästi tuntee ettei treeni kyllä nyt kulkisi, kun ei ole syönyt tarpeeksi. Joskus taas tuntuu siltä, että virtaa on pienen kylän verran, vaikka on kerinnyt syödä vähän liian heppoisasti.

Mistä tämä kaikki oikein johtuu?

 

mieliala

 

 

MIELIALA | MISTÄ VERENSOKERIN HEILAHTELU JOHTUU? 

Tunne ”verensokerin heilahtelusta” johtuu glukoosin määrästä veressä. Verensokeri tarkoittaa kehomme verensokeripitoisuutta. Verensokeri kohoaa elimistössä hiilihydraattipitoisen ruoan ja tärkkelyksen pilkkoutuessa sokeriksi.

Insuliini on hormoni, joka säätelee verensokerin oikeaa pitoisuutta. Insuliini edistää verensokerin imeytymistä kudoksiin ja lihakseen vähentäen samalla sen pitoisuutta veressä.

Mikäli olet terve (lue: sinulla ei ole esim. 1- tai 2-tyypin diabetesta), niin verensokeri harvoin laskee liian alas ja saat mitään matalan verensokerin eli hypoglykemian oireita. Tämä lähinnä siksi, että keho myös jemmaa osan hiilihydraateista maksaan glykogeeniksi, josta elimistö voi tarvittaessa vapauttaa sitä käyttöönsä.

Nälkä syntyy, kun aivomme aistivat verensokerin laskua. Tästä syystä suositaan, että söisimme tasaisin väliajoin pitkin päivää: että välttäisimme nälän.

 

mieliala

 

On välillä hassua lukea jostain, ettei nälkää saisi päästä syntymääm. Sanotaan, että pitäisi syödä ennen, kuin nälkä yllättää. Tässähän on sinällään perää: on hyvä syödä tasaisin väliajoin, jotta vältytään päivän aikana syntyneen energiavajeen aiheuttamasta ruoanhimon hyökkäykseltä iltaa myöden tai himoilta pitkin päivää.

Yksi haaste kun epäsäännöllisessä syömisessä selkeästi on, nimittäin kaapit tyhjentyvät illalla lennosta. Ja sitten ihmetellään, että mitä juuri tapahtui. 😀

Nälkää saa kuitenkin tuntea. Se on luonnollinen tuntemus eikä sitä kannata karsastaa.

 

NÄLKÄ | KAIKEN KESKIÖSSÄ ON SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI

Nykyään haasteeksi nouseekin se, että ”normaalit” nälkäsignaalit ovat meillä vähän heikentyneet. Näen työssäni paljon sitä, että skipataan jokin päivän pääaterioista, kuten aamupala tai lounas. Tai sitten hyppästään välipalojen yli. Ja sanotaan, että kun ei tunne nälkää. Tai huomaa sitä.

Tosiasiassa sitä ei ehkä vain kuunnella.

Tasaamalla ateriavälejä on mahdollista myös opettaa keho (ja mieli) tuntemaan nälkää. Miksi nälän tunne on hyvä asia? Eikö olisi helpompaa sitten vain olla syömättä, kun ei ole nälkä?

Joo, tavallaan. Mutta jos tavoitteesi on voida hyvin, jaksaa arjessa, syödä terveellisesti ja/tai pudottaa painoasi (tai jopa saada sitä lisää), niin useampi ruokailukerta päivässä takaa sen, että saat mahdollisimman paljon tarvitsemiasi makroja, vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita ruokavaliostasi.

Harva pystyy struuttaamaan kertalaakista tai parilla ruokailukerralla kaikkea tarvittavaa kroppaansa.

Jos kaipaat vinkkejä ateriarytmeihin ja aterioiden koostamiseen, niin tsekkaa kirjoitussarjani täältä.

 

 

Ja hei. Et ole yksin. Se on oikeasti yllättävän haasteellista monille meistä
syödä säännöllisesti. Sen sijaan, että keskityttäisiin pohtimaan sitä,
että miksi taaskaan ei tullut syötyä säännöllisesti tutkaillaankin sitä
mikä auttaisi sinua syömään säännöllisesti?

 

Eli mitä tietoja, taitoja tai apuja tarvitset, jotta sinun tulee syötyä säännöllisesti?

 

mieliala

Lounassetti yhdeltä Loviisan työkeikalta.

 

NÄLKÄ | VÄLTÄ MIELITEOT

Nyrkkisääntönä voikin sanoa, että nälkä ei saisi muuttua mieliteoksi: tasaisin väliajoin syömisellä ehkäistään se, että puskista kiskaistaan alas esimerkiksi jotain äkkimakeaa. Äkkimakea laskee verensokeria nopeasti ja taas ollaan pisteessä, jossa on mieliteko. Ehkä jopa kiskaistaan taas huiviin jotain äkkimakeaa ja lopulta syödäänkin reilusti yli tarpeen.

Kuulostaako tutulta?

Mikäli olet altis verensokerin vahvoille heilahteluille, niin saatat tarvita useampia ruokailukertoja päivässä. Sinä itse tunnet itsesi parhaiten tässä.

”Oikean” rytmin löytäminen täytyy käytännössä testata ja yleensä myös opetella.

Annoskoolla on merkitystä. On hyvä syödä niin, että tunnet itsesi juuri ja juuri kylläiseksi, muttet ole täpötäysi tai ähkyssä.

 

mieliala

Moi! Muistitko syyä?

MIELIALA | MITÄ SYÖDÄ, JOTTA MIELIALA PYSYY VIRKEÄNÄ? 

Verensokeri pysyy parhaiten tasapainossa suht energia”köyhällä”, runsaasti kasviksia ja proteiineja sisältävällä ruokavaliolla. Jotkut vannovat GI:n eli glykeemisen indeksin ja glykeemisen kuorman nimeen. GI-luku kertoo, kuinka nopeasti ruoka-aineen imeytyvät hiilihydraatit aiheuttavat muutosta verensokerin nousussa.

 

Yleisesti ottaen proteiineja sisältävä ateria aktivoi meitä, kun taas hiilihydraatit rauhoittavat.
Mikäli hiilihydraatteja saadaan ruokavaliossa liian vähän kohottaa se usein
kehon stressitasoja kohottamalla adrenaliini- ja kortisolihormonin määrää kehossa.

 

Hiilareita ei siis kannata karttaa liikaa, vaikka usein ensimmäisenä kuulen ravintovalmennuksessa, että asiakkaan mielestään tulee karsia hiilareista.

Meidän kaikkien vireystila laskee aina iltapäivästä, usein siinä klo 14-16 hujakoilla. Sitä edesauttaa helposti esimerkiksi nopeaa hiilihydraattia sisältänyt lounas, jolloin hiilihydraatit nostivat verensokerin nopeasti koholle. Elimistö pyrkii korjaamaan tilanteen vapauttamalla elimistöön paljon insuliinia ja näin verensokeri sukeltaa taas nopsaa tahtia alas.

On myös perusteltua nauttia proteiineja, rasvoja ja kuituja, jotka hidastavat ruoan sulamista (nälän tunne pysyy pidempään pois) ja verensokerin nousua.

 

mieliala

Mä rakastan salaatteja. Saldeja tulee syötyä 1-2 kpl päivittäin. <3

 

Liian raskas ateria saattaa helposti väsyttää, ja siksi on hyvä välttää syömästä itseään ihan ähkyyn. Syö vain sen verran, kun todellisuudessa on tarvis. Ruokaisa salaatti on aina hyvä valinta, kun se sisältää proteiinia sekä hyviä rasvoja.

Myös keitto toimii, joskin pelkkää nestemmäistä ruokaa ei kannata päivät pitkät pupeltaa. Tulemme nimittäin enemmän ja varmemmin kylläiseksi, kun pureskelemme ruokamme.

Aamuisin on potentiaalista aikaa skipata aamupala, koska kiire. Tai muuta sen sellaista. Kahvi kyllä usein tulee vetästyä, eikö? Liiallisen kahvin nauttiminen tyhjään vatsaan saattaa kuitenkin lisätä herkkyyttä verensokerin heilahteluille, näin myös lisätä mielialan vaihteluita.

 

Nyt mä haluaisinkin tietää, mikä sun mielestäsi on säännöllisessä syömisessä
tai ateriarytmeissä haastavinta?

Kommentoi ja kysy alla, vastaan mielelläni! 

 

 

Ihanaa viikonlopun alkua!
x Kipa

 

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Auktorisoitu PT – pätevä PT?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 


1.11.2017

Mitä tulet katumaan elämässäsi myöhemmin?

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

Tiedättekö, mitä jäin miettimään edellisen postaukseni myötä?
Sitä, että haluan elää elämääni niin, että en kadu mitään. En halua 10 vuoden tai edes viiden tai vuoden päästä miettiä, että olisi pitänyt. Että kaduttaa, kun en tehnyt jotain.

 

MITÄ SINÄ ET HALUA KATUA MYÖHEMMIN?

Tähän voi liittyä ihmisestä riippuen kaikenlaista. Voit ehkä havahtua joku päivä, että olet elänyt elämääsi tietyn naamion takaa. Kadut ehkä sitä, että et ole ollut aito. Tiedättekö? Mennyt sitä polkua, mitä olet ajatellut muiden odottavan sinun kulkevan.

Tai ehkä olet antanut liikaa muiden mielipiteiden vaikuttaa omiin valintoihisi? Peläten ehkä, että tulet arvostelluksi, hylätyksi tai kiusatuksi omana itsenäsi ja omine valintoinesi.

Tällöin olet elänyt muiden – et omaa elämääsi. Olet unohtanut itsesi ja sisimpäsi.

Toinen seikka on asioiden hyväksyminen: on liian helppo kyynistyä ja suuttua maailmalle. Miksi jotain sellaista piti tapahtua, josta et pidä? Tai joka satuttaa? Tai jonka edessä olet voimaton? Yksi suurimmista haasteista elämän seikkailussa on hyväksyä ne haasteet, mitä tieltäsi löydät.

Vaikka et pitäisi jostain sinun on usein silti hyväksyttävä epämukavan asian olemassaolo, jotta voit jatkaa eteenpäin.

 

tulet katumaan

Syksy on kautta rantain itselleni syvien pohdintojen aikaa. Sen huomaa niin konkreettisesti, kuinka elämä ja ympäristö voivat muuttua hetkessä. Luonnon talviunille käyminen muistuttaa itseäni myös siitä, kuinka elämä on välistä hyvin hauras. Siksi on arvostettava niitä asioita, joita sinulla on nyt. Pysähtyä huomaamaan se kaikki hyvä ympärilläsi.

 

Jotkut ihmiset hengaavat sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät tee heille hyvää. Ethän sinä ole yksi heistä? Muista, että sinulla ei ole velvollisuutta hengailla negatiivisten ihmisten kanssa. Strong people don’t push others down – they lift them up.

Negatiivinen asenne tarttuu helposti. Toisaalta on myös todella rankkaa koittaa taistella sitä vastaan. Jatka siis matkaasi. Sen verran itsekäs sinä saat ja sinun pitääkin olla. <3

Joskus taas on superhelppoa tarttua menneeseen. Irtipäästäminen on niin pirun hankalaa, tiedän. Joskus se vain on pakko. Se vain on pakko, jotta itse voit paremmin. Mennyt on mennyttä eikä se ole tulossa takaisin – paitsi ehkä kummittelemaan.

Tarjoa menneisyydellesi kahvit ja ystävällisesti kerro sille, että nyt sinun on aika jatkaa matkaa etkä tarvitse sitä enää. Sinun käsissäsi on avaimet omaan hyvinvointiisi.

 

tulet katumaan

Synkkinä hetkinä tuntuu, ettei haluaisi päästää irti: asioita haluaisi ottaa omiin lonkeroihin, mutta aina vaan ei voi. On hyvä muistaa, että kaikkea ei tarvitse eikä voi kontrolloida – eikä huolehtia…

 

tulet katumaan

…ja lopulta, kun asioita tarkastelee joskus hieman tarkemmin on löydettävissä myös niiden kauneus. Pimeyden ja synkkyyden ei automaattisesti tarvitse olla harmillista: kaikessa on löydettävissä aina omat erityispiirteensä, opetuksensa ja kauniit puolensa. <3

 

Elämässä jotkut asiat vain vaativat aikaa. Tiedättekö, kun joskus ihmisellä on taipumus olla hieman kärsimätön? Kaikkitässänytjaheti? 🙂

Joskus elämän on vain annettava myös rullata: kaikkea ei voi kontrolloida eikä kaikesta tarvitse tai kannata huolehtia. Opi huomaamaan, mikä on oikeasti tarpeellista tehdä ja huolehtia. Asiat eivät myöskään aina mene toivotulla tavalla: silloin voi olla tarpeen juurikin ottaa opiksi ja keksiä uusi tapa lähestyä asiaa.

Pääasia on, että et lannistu etkä luovuta – usko itseesi ja päämääriisi.

 

tulet katumaan

ÄLÄ KADU – OMAT OIVALLUKSENI JAKOON

Jos sinulla on tällä hetkellä jotain, jota mietit että hitto. Olisi pitänyt. Mieti hetken aikaa miksi näin on: miksi ehkä kadut? Miksi mietit, että olisi pitänyt? Ja ennen kaikkea miksi et toteuttanut?

Käsittele asia ilman arvottamista: kohtaa asia, hyväksy se tässä hetkessä ja sen jälkeen jatka matkaasi. Ota kyseinen asia mukaasi opettajana, älä arvottajana tai taakkana.

 

Aiheeseen liittyen muutamia omia oivalluksiani – jaa vapaasti omiasi! <3

 

 

Tiedä kuka olet. Seuraa omaa polkuasi.

 

Keskity positiiviseen ja rakentavaan – sinun ei tarvitse hengata negatiivisten ihmisten ja asioiden äärellä.

 

Voit vaikuttaa tulevaisuuteesi keskittymällä nykyhetken tekoihisi. Älä takerru menneeseen.

 

Unohda epäonnistuminen, sillä sellaista ei ole – on vain opetuksia.

 

Älä yritä kontrolloida kaikkea: kaikki tapahtuu syystä ja huomaat sen joku päivä. Kaikelle on aikansa ja kaikki aikanaan.

 

Muista, että joskus elämä voi yllättää ja sinulla voi olla vähemmän aikaa asioiden toteuttamiseen, kuin luulit.
Älä siis toistuvasti odota ja lykkää sellaisia asioita, joita todella haluat tehdä: 
jonakin päivänä saatat havahtua ymmärtäen, ettei sinulla ole enää mahdollisuutta tehdä kyseisiä asioita.

 

 

Mitä ajatuksia teillä on aiheesta? 🙂
x Kipa

 

 

Lue myös:

Onnistumisen avain | Luo oma hyvinvointisuunnitelma

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 


31.10.2017

Vapaus | Oletko vapaa tekemään tarvittavia muutoksia?

  • Posted By : delwigdi/
  • 4 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

VAPAUS | ESTEIDEN PUUTTUMINEN

Olen tässä viime aikoina tehnyt itsekseni pohdintoja siitä, mitä oikeastaan on vapaus. Mitä on olla vapaa ja miltä vapaus tuntuu. Ehkä yksinkertaisimmillaan vapaus voidaan määritellä esteiden puuttumisena.

Fyysinen vapaus olisi tällöin esimerkiksi sitä, että elintilasi tai liikkumisesi ei ole rajattu. Taloudellinen vapaus esimerkiksi olisi sitä, että et ole velkaa etkä joudu laskemaan jatkuvasti ropoja. Henkinen vapaus taas voisi olla esimerkiksi sitä, että saat murrettua jonkin pääsi sisällä olevan muurin. Sellaisen, joka saisi sinut lopettamaan juuri ennen, kuin olet haluamassasi tavoitteessasi. Tai sellaisen, joka estää sinua päästämästä irti asioista, jotka eivät palvele sinun hyvinvointiasi.

 

 

vapaus

Kuva: Veera Kurittu

 

Mielestäni tärkein henkisen vapauden muoto on se, että uskot itse omiin kykyihisi ja voimavaroihisi. Et siis itse seiso oman onnesi tiellä, vaan mahdollistat itsellesi muutoksen tai tavoitteesi saavuttamisen. Osa henkistä vapautta on myös kyky unelmoida ja uskoa unelmiinsa. Kun otat vapautesi omiin käsiisi osaat päästää irti tietyistä asioista – juuri niistä, jotka eivät palvele sinun hyvinvointiasi eli vievät sinua pois päin tavoitteestasi.

 

Osaa olla itsellesi lujasti lempeä: ymmärrä, että valintoja on tehtävä
ja moni asia vaatii toimintaa. Unelmat ovat upeita, mutta ne eivät tule luoksesi sattumalta
eikä itsestään. Ei myöskään hyvinvointi.

 

VAPAUS | VAPAUS TUO MYÖS VASTUUTA

Tiedättekö mikä erityinen asia liittyy vapauteen? Vastuu. Vapaus tuo aina mukanaan vastuun. Kivuliainta vastuussa on ehkä se, että ei ole ketään, ketä osoitella syyttävällä sormella. Ei ole myöskään ketään, kenen selän taakse voisit piiloutua.

Vapaus tuo suurta vastuuta: olet itse vastuussa valinnoistasi. Jos haluat vapautta sinun tulee tehdä valintoja. Valinnat määräytyvät tavoitteesi mukaan. Joskus on niin helppo uhriutua ja ajatella, että minun oli pakko tehdä näin. Olosuhteet pakottivat. Eivät ne aina välttämättä pakota. Oma mielesi sen usein tekee.

Tiedättekö mikä myös vapaudessa on erityistä?

 

Sinun omat uskomuksesi omista mahdollisuuksistasi, kyvyistäsi tai
kykenemättömyydestäsi määrittelevat sinun elämääsi,  menestystäsi ja vapauttasi,
so. unelmien saavuttamista ja toteuttamista.

 

Sitä ei määritä koulutuksesi, tittelisi, kirjekurssit, todistukset, mitalit tai pokaalit. Tärkeintä on oma suhtautuminen itseesi, luottamus itseesi ja oma sisäinen puheesi.

 

vapaus

 

VAPAUS | OIKEANLAINEN MUUTOS VAPAUTTAA POTENTIAALISI OIKEISIIN ASIOIHIN

Käyn Mindfulness Tunnetaitovalmentajan koulutusta. Kaiken mennessä suunnitelmien mukaisesti valmistun jouluun mennessä. Saimme tälle viikolle tehtäväksi täyttää tunnepäiväkirjaa.

Tunnepäiväkirjaan kirjataan yksi tunne viikon jokaiselta päivältä. Hieno tehtävä!

Itselläni eilen oli päällimmäisenä teemana juurikin vapaus. Nimesin siihen liittyvän tunteeni ja se on vapautunut. Tein sunnuntaina vihdoin ison päätöksen, jota olen hillonnut jo pitkän aikaa. En ole osannut enkä toisaalta halunnut päästää kokonaan irti.

Tiedättekö: kun josko asiat vaikka muuttuisivat vielä hyviksi? Josko ne huonot asiat vain sulaisivat pois? Josko tilalle tulisi sittenkin puhdasta hyvää? Et halua ottaa sitä isointa askelta, koska pidät kiinni ajatuksesta ”ehkä asiat muuttuvat”. Kunnes useamman vuoden jälkeen oivallat, että eivät ne muutu.

 

Asiat eivät muutu itsestään. Muutosta ei voi vain odottaa tapahtuvaksi.
Muutos tulee lähteä sinusta itsestäsi.

 

Minä vihdoin päätin muuttaa asioita. Liian usein pelkäämme muutosta. Pelkäämme, että asiat eivät muutukaan mieleisiksi. Pelkäämme tuntematonta: kun emme voi sataprosenttisesti tietää mitä muutos tuo tullessaan.

 

Silloin pitää vain luottaa: luota siihen, että valintasi kantaa. Muutos on usein todella hyvä. Erityisesti silloin, kun sen tarve lähtee sydämestäsi.

 

vapaus

Kuva: Veera Kurittu

 

Muutoksen tulee tuoda sinulle toivomaasi hyvää. Päästää sinut parhaimmillaan irti sellaisesta, joka vie sinulta turhaa energiaa. Toisin sanoen muutoksen tulee vapauttaa potentiaaliasi ja energiaasi sellaiseen, joka saa sinut voimaan hyvin. Kokemaan parempaa hyvinvointia.

Elänkö oppieni mukaan? Elän. Minusta elämä on matka, jossa ainoa pysyvä asia on muutos. Hyvinvointi on jatkuvia valintoja, hyvinvointi on muuttuvaa. Myös minun tulee tehdä valintoja. Myös minun tulee ottaa vastuuta. Ennen kaikkea minun tulee ottaa vastuuta itsestäni.

Niin sinunkin, rakas ystäväni.

Sinunkin tulee tutkailla tunteitasi ja kohdata sisimpäsi. Miksi? Jotta sinä pystyisit tekemään sen muutoksen, jonka tarvitset juuri tähän hetkeen.

 

Rauhaa päivääsi,
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Iltasyöminen | Miksi ”palkintona” rentoutumiseen on usein syöminen?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

 

 

 


herkku
30.10.2017

Miksi ”palkintona” illan rentoutumiseen on usein syöminen?

  • Posted By : delwigdi/
  • 3 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

ILTA – SE OMA AIKA

Jos kuulut niihin, jotka kotiin päästyään puuhastelevat ensin ns. pakolliset pahat ja kotiutumishässäkät alta pois ja illan hämärissä linnoittautuvat sohvalle syömään ja rentoutumaan olet todennäköisesti iltasyöjä. Olen huomannut, että iltasyömiseen suhtaudutaan nykyään asiana, joka tulee poistaa kokonaan.

On hyvä tiedostaa, että ensinnäkin illalla saa syödä. Se on ookoo. Mutta jos iltasyöminen aiheuttaa sen, että syöt jo pidemmän aikaa yli päivittäisen energiantarpeesi, niin silloin se on asia, joka kannattaa ottaa käsittelyyn. Lisäksi jos siitä aiheutuu sinulle energiaa vievä asia, siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

 

Iltasyöminen liittyy usin myös ateriarytmeihin: päivällä on saatettu syödä liian vähän tai epäsäännöllisesti. Erityisesti aamupala saatetaan skipata tai se on liian heiveröinen. Tätäkin kannattaa tutkailla: eikö mielesi tee aamupalaa, koska aamulla ei ole nälkä?

 

Sinulla ei välttämättä ole nälkä juuri sen takia, että olet syönyt iltapainoitteisesti. Tämä on osasyy sille, miksi iltasyöminen saattaa aiheutua kierteeksi: illalla syö -> skippaat aamupalan -> keholle syntyy energiavejatta -> illalla syöminen korostuu, koska rauhoitut ja rentoudut.

 

Olen kirjoittanut ateriarytmeistä koosteen siitä, mitä ja milloin syödä. Voit lukaista sen täältä. 🙂

 

Männä viikolla tuli hyvinvointivalmennuksessa jälleen esille iltasyöminen. Kuunneltuani hetken naisasiakastani kysyin häneltä: ”miksi et halua päästää iltasyömisestä irti”?

On siis hyvä huomata, että AINA vältttämättä kyseessä ei myöskään ole ateriarytmit tai niiden puutteellisuus. Saattaa nimittäin olla, että siitä on tullut sinulle tapa. Siitä on tullut se tuttu ja turvallinen ystävä iltoihin, jolloin haluat rentoutua. Olla ja ikään kuin nollata.

 

Rohkeasti käsi ylös, jos koet iltasyömisen olevan sinulle tapa?
Oletko koskaan kysynyt itseltäsi, miksi pidät siitä kiinni?

 

iltasyöminen

MIKSI SYÖT ILTAPAINOTTEISESTI?

Et ole yksin. Iltasyöjiä on paljon. <3 Ja sille usein löytyy hyvin inhimillinen selitys. Olenkin kertonut omasta syömishäiriötaustastani. Nuorempana lopetin syömästä, sillä pelkäsin lihoavani. Luulin, että minua ei hyväksytä, jos en ole laiha. Tosiasiassa en itse hyväksynyt itseäni sellaisena, kuin olin.

Hassuinta oli, että pystyin olla vaikka kuinka hoikassa kunnossa enkä siltikään hyväksynyt itseäni: tiesin olevani liian hoikka. Mutta lihomisen pelko oli liian suurta päästääkseni irti. Illoista tuli minulle SE hetki, kun ”sai” syödä. Illat olivat niitä, jolloin sain antaa inhimillisyydelle ja nälälle luvan. Päivisin en. Päivisin piti jaksaa, kuin kone. ”Olen heikko, jos syön. Olen epäonnistunut, jos syön”.

Syömättömyys johti bulimiaan. Illoista tuli juurikin niitä hetkiä, jolloin sai antaa palaa. Maailma tuntui vähän aikaa rajattomalta. Kunnes koitti totuuden hetki ja ruoat oli saatava pois kropasta. Maailmasta tuli niin pieni.

 

Näitä aikoja muistelee osittain ihmetellen: mitä ihmettä silloin ajattelin?
Toisaalta niitä katsoo lempeydellä: en vain pystynyt päästämään irti.
Niitä myös katsoo syvällä kiitollisuudella, koska opin jossain vaiheessa
mitä iltasyöminen minulle merkitsi.

 

Ennen kaikkea opin sen, miksi en päästänyt irti.

Minä en päästänyt irti, koska iltasyöminen merkitsi turvallisuutta. Iltasyöminen itselleni merkitsi sitä, että nyt saan olla inhimillinen ja kuunnella tarpeitani. Iltasyöminen toi hyvän olon tunnetta, koska sain jotain aivan omaa: tämä hetki oli minun. Iltasyöminen oli se hetki, kun kukaan ei tarvinnut minua tai saanut minua kiinni.  Olin vain itselleni.

Lisäksi iltasyöminen merkitsi minulle sitä, että se oli palkinto sellaisesta päivästä, jonka olin ”onnistunut selviämään” vähäisillä ruoilla.

Syy miksi teen terveys- ja hyvinvointivalmennusta ja bloggausta on juuri tämä: haluan auttaa sinua löytämään polun, jota pitkin kävellessä teet itsestäsi oivalluksia. Opit. Keskustelet itsesi kanssa, kohtaat itsesi ja inhimillisyytesi. Ei sinun tarvitse peittää mitään eikä hävetä.

 

Ei sinun tarvitse hävetä iltasyömistä. Sille on syynsä.
#inhimillinenote

 

 

iltasyöminen

MIKÄ AUTTAA PÄÄSTÄMÄÄN IRTI?

Minua helpotti löytää asialle syy. Itseasiassa se oli olennainen osa paranemisprosessiani. Kun tiesin miksi sitä teen oli paljon helpompi päästää irti.

Kerralla ei tarvitse tehdä kaikkea. Toteuta asiaa pienin askelin. Baby steps. 🙂

Mitäs jos ajattelisit näin, että pohtisit mikä muu (kuin syöminen) tuottaa sinulle mielihyvää? Mikä muu sinua rentouttaa? Mistä muusta sinä tykkäät? Miten saisit näitä asioita lisää elämääsi?

Minulla aikoinaan auttoi se, että keksin tilalle muuta tekemistä. Olin ehkä kotoa muutamana iltana vähän pidempään pois, pörräilin kaupungilla. Tai sitten olin kotona ja keksin siellä jotain muuta tekemistä. Järjestelin kaappeja, siivosin tai soitin ystävälle.

Lisäksi minulla auttoi ajatus, että ujuttaudun tavasta pikkuhiljaa pois: päivä tai pari kerrallaan. Loppujen lopuksi kokonainen viikko lyheni viiteen iltaan. Sen jälkeen neljään iltaan. Lopulta kolmeen, siitä kahteen jne.

Sinun ei siis tarvitse luopua kaikesta kokonaan heti. Olen kirjoittanut omasta ja ajasta ja iltasyömisestä aikaisemminkin suosittelen lukemaan siitä täältä.

 

Tärkeintä on tiedostaa, että sinun ei tule luopua omasta ajastasi kokonaan.
Sitä vain pitää hitusen tasapainottaa. Arkeen on hyvä sisältyä luksusta ja rentoutta
kiireen ja stressin lisäksi. Tärkeintä on näiden kaikkien tasapaino.

 

Muista rakas ystävä, että on ihan ok relata silloin, kun sitä tarvitset. Jos iltasyöminen kuitenkin aiheuttaa sen, että et ole tyytyväinen nykytilanteeseen, niin asiaa kannattaa tarkastella uteliaasti. Ei arvottaen tai häpeillen. Muista, mikä on tavoitteesi hyvinvoinnin suhteen. Palauta tavoite mieleesi kirkkaana.

Mieti itsellesi konkreettisia keinoja siihen, mikä auttaa sinua vähentämään iltasyömistä. Tärkeintä on, että löydät elämääsi, päiviisi ja iltoihisi tasapainoa. Mielen rauhaa.

 

Koska siitä hyvinvoinnista myös on kyse, mielen tasapainosta. <3
x Kipa

 

Edellinen kirjoitukseni:

Positiivinen ajattelu | Elänkö itse oppieni mukaan?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 

 

 

 


27.10.2017

Positiivinen ajattelu | Elänkö itse oppieni mukaan?

  • Posted By : delwigdi/
  • 6 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

POSITIIVINEN AJATTELU | SUURIA TUNTEITA

Torstaina oli raskas, mutta todella antoisa päivä työhyvinvointivalmennuksissa. Rakastan valmentajan työtä siksi, että saan tehdä ihmisten kanssa työtä – saan kohdata ihmisen. Kiitän usein asiakkaitani luottamuksesta. Kiitän heitä siitä, että hän on tullut itselleen tuntemattoman henkilön valmennukseen ja kertonut minulle kuulumisia elämästään.

Torstaina tuli keskustelua mm. elämän tarkoituksesta, työn merkityksellisyyden kokemuksesta, elämästä ja kuolemasta sekä positiivisesta ajattelusta. Suuria tunteita. <3

Olen etuoikeutettu saadessani kuulla paljon erilaisia ajatuksia ja kohdata paljon erilaisia tunteita. Ihminen on huikea olento siinä, että perustunteemme ovat universaaleja: ilo, suru, pelko ja viha. Lisäksi meitä kaikkia yhdistää halu olla ja tulla hyväksytyksi.

Tunteista mielenkiintoisen tekee se, että me koemme ne eri tavoin.

Sinun kokema tunteesi on eri, kuin minun kokema tunteeni. Siksi emme voi muuta, kuin kunnioittaa toisen tunteita ja tunnetiloja: kaikki tunteet ovat oikeita.

Viimeksi eilen juttelin asiakkaani kanssa positiivisesta ajattelusta. Hän kysyi elänkö itse oppieni mukaan. Tätä varmasti pohtii moni muukin. Onko oma elämäni laiffia, koska halihalipusipusi ja yksisarviset sekä universumin valo ja silleen?

 

 

viba

 

POSITIIVINEN AJATTELU | AVAINTEKIJÄNÄ ITSENSÄ KEHITTÄMINEN

Mun mielestä optimismin ja positiivisen ajattelun suurin muoto on itsensä kehittäminen. Itsensä kehittämistä voi löytää kaikesta ja kaikkialta. Itsensä kehittäminen tuo ajatuksen siitä, että katse kääntyy terveellä tavalla ihmiseen itseensä. Meillä on oikeus ja velvollisuus huolehtia itsestämme.

Lisäksi me kaikki olemme vastuussa siitä energiasta, jonka kuhunkin tilaan ja tilanteeseen tuomme.

Itsensä kehittäminen tuo halun kääntää vastuun ihmiselle itselleen: olenko minä toiminut tilanteeseen sopivalla tavalla? Se on mielestäni positiivisen ajattelun suurin juuri muoto siksi, koska ihminen ei vie vastuuta muille tai syytä muita omasta tilanteestaan.

Sinä itse voit valita energiasi.

Elänkö itse tämän mukaan? Kyllä. Kehitän itseäni, sillä itsensä kehittäminen vahvistaa omaa pystyvyyden tunnettani: sitä, että voin tehdä tässä elämässä vielä suuria.

 

positiivinen ajattelu

Hang in there. Joskus on vaikeaa. Paistaa se aurinko lopulta risukasaankin. <3.    Kuva: Veera Kurittu

 

POSITIIVINEN AJATTELU | EI AINA OLE KLIFFAA JA KAIKKEA EI VAAN VOI HALLITA

Kaikki ei ole aina hyvää, mutta kaikesta on aina löydettävissä jotain hyvää. Mä oikeesti ajattelen näin. Hyvään elämään kuuluvat hankaluudet ja takapakit.

Olen vielä aika nuori. Täytän marraskuussa 34 vuotta. Mielestäni se on vähän. Toisaalta jos asiaa alkaa miettimään, niin elämästäni on mitä suuremmalla todennäköisyydellä eletty yli kolmasosa.

Näin kun asiaa miettii se on aika pysäyttävää. 😀

Toisaalta olen kerinnyt kokea jo melko lailla kaikenlaista. Kaikenlaista sellaista, joka siihen hetkeen ei ole tuntunut hyvältä ja kivalta, mutta jälkeenpäin tarkasteltuna ovat olleet suuria opetuksia. Suurimmat opetukset ovag opettaneet jotain elämästä tai sitten olen oppinut jotain itsestäni.

Olen myös oppinut tarkastelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Lisäksi olen tehnyt sen oivalluksen, että ainoa pysyvä asia on muutos. Siksi kaikkia asioita ei vaan voi hallita, sillä lähtökohtaisesti ne eivät ole edes pysyviä. Toisaalta minun ei tarvitsekaan hallita kaikkea. Olenkin oppinut myös päästämään monesta asiasta irti.

Olen myös oppinut tunnistamaan tunteitani ja säätelemään reaktiotani niihin. Olen nimittäin ollut hyvin impulsiivinen ihminen. Olen ollut myös hyvin jyrkkä ja mielipiteeni ovat olleet joskus todella järkähtämättömiä. Nykyään osaan tunnustaa sen. 😀

Olen oppinut tietynlaista syvyyttä. Olen siitä onnellinen, sillä syvältä löytyy paljon enemmän mielenkiintoisia asioita, kuin pintapuolelta.

Nämä mainitus seikat ovat edistäneet omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiani suuresti. Hyvinvointi ei tule itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

 

Joten elänkö itse oppieni mukaan? Kyllä elän. 🙂

Vellonko välillä kurjuudessa? Kyllä vellon. Paistaako aurinko lopulta risukasaan? Kyllä paistaa. Onko mieleni koskaan maassa? Kyllä on.

Ilman haasteita elämässä on vaikea arvostaa tai huomata elämän kaikki hyvä.

 

POSITIIVINEN AJATTELU | ENNEN EN RIITTÄNYT ITSELLENI SELLAISENA,  KUIN OLEN

Olen vasta ”aikuisiällä” oppinut tämän seikan itsestäni ja ymmärtänyt sen, että tietynlainen temperamenttini vain on sisäänrakennettua. Se tulee ikäänkuin äidinmaidosta.

Opin 28-vuotiaana suhtautumaan itseeni inhimillisesti niinä hetkinä, kun heikkous iskee. Ennen en: syyllistin ja ruodin itseäni siitä, että en jaksa, vaan väsyn. Ajattelin epäonnistuvani, koska joskus kaipasin hidastaa. Luulin, etten riitä, koska en tee tarpeeksi – pitäisi tehdä enemmän. Totuus on se, että en riittänyt itselleni sellaisena, kuin olen.

 

 

 

Olen itse joutunut tekemään tajuttoman paljon työtä tunnistaakseni omat voimavarani ja rajani. Siksi välillä ihmettelen kuullessani, että olen välistä tekopyhä: koska elämäni ei ole koko ajan laiffia ja silti teen hyvinvointivalmennusta ja pidän hyvinvointiluentoja.

En ihmettele sitä, että joku sanoo niin. Ihmetten ennemmin sitä, kuinka kapea-alaisesti joku voi asioita ja elämää miettiä. Positiivinen ajattelu on tietoinen valinta ja se on aktiivista työtä oman hyvinvoinnin kehittämiseksi. Se vaatii rinnalleen kumppanin, nimittäin ei niin kivan.

 

 

 

Ei meidän, minun ja sinun, tarvitse olla täydellisiä. Ei positiivisen ajattelun tarvitse tarkoittaa sitä, että mitään negatiivista ei koskaan tapahdu. Mä haluan pysyä positiivisena. Mä haluan toivoa asioiden järjestyvän. Mä haluan uskoa tulevaan ja uskoa sen tuovan hyvää.

 

Mitä sanotte, tehdäänkö hyvä viikonloppu?

 

Hoplaa!
x Kipa

 

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Aamun kohtaamisia. ❤️

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

 


26.10.2017

Aamun kohtaamisia. ❤️

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

SATEENVARJO

Odotan bussia Kampin asemalla. Lasken sateenvarjoni jalkojeni juureen ottaakseni hörpyn teikkarikupistani.

”Anteeks tippuks sulta jotain” karhean pehmeä ääni kysyi selkäni takaa.

Käännyin katsomaan taakseni ja rispaantunut mies katsoi isoilla kirkkaan sinisillä silmillään minua. Kasvot olivat ruskettuneet, hampaita harvakseltaan ja harmahtava lyhyt tukka saanut uuden tyylin elämän myllerryksessä. Rispaantunut luonnonvalkoinen kangaskassi kaulastaan roikkuen.

”Voi kiitos, laskin sen jalkojeni juureen kun otin hörppyä mukistani”, sanoin.

”Aa”, mies vastasi ihmetellen pieni hymy kasvoillaan.

”Joo, ettei jalat sitten kastu kun märkä sateenvarjo roikkuu kädestä ja kastelee sääret”, jatkoin.

 

Mies hymähti, minä hymyähdin. Kuinka lempeä ja pehmeä katse voi hänellä ollakaan näin kylmänä, pimeänä ja koleana aamuna.

”Onko sulla sateenvarjoa?”, kysyin.

”No mä en niin bruukaa käyttää”, mies vastasi, ”Kun ei sitä sitten sateella niin pitkiä lenkkejä tarvitse tehdä”, hän jatkoi.

”Mutta tarvitsisitko sä sellaisen, ettet vaan kastu?” kysyin.

”No olishan sellanen tosi kiva”, mies vastasi.

”No ota tää mun sateenvarjo. Mulla on näitä pari”, sanoin.

”Ai pari vai pari tuhatta”, mies kysyi hymyillen.

Vastasin, että kaksi. Ja annan niistä tämän toisen mielelläni hänelle. Siinä on muumikuvioita ja kaikkee.

Mies hölmistyneenä vastasi kiitoksin. Hän pohti osanneeko käyttää sitä. Näytin miten sateenvarjo toimii. Ja muistutin, että jos tuulee hänen kannattaa pitää sateenvarjoa todella lähellä vartaloa.

Erotessamme totesimme toisillemme, että sateenvarjo on hyvä olla, vaikka on sateessa paljon kaunistakin. ❤️

 

 

inhimillisyys

Kuvalähde.

 

 

Meillä on aina omat polkumme kuljettavana ja kuljettuna. Emme ikinä voi tietää, mitä toinen on kokenut tai millaista hänen elämänsä on ollut. Tai tulee olemaan.

Mutta yksi asia meitä yhdistää ja se on inhimillisyys.

Kävelen sateessa työpaikalle. Astun lätäkköön. Kenkäni menevät litimäriksi, sukkani kastuvat läpi.

 

Nauran.

Sellaista se elämä vaan joskus on. 🙂

 

#inhimillinenote
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Huomenta Suomi -lähetyksen jatkoaatoksia: ”Jouluksi kuntoon!”

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


25.10.2017

Huomenta Suomi -lähetyksen jatkoaatoksia: ”Jouluksi kuntoon!”

  • Posted By : delwigdi/
  • 2 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Treeni, Yleinen

HUOMENTA SUOMI -AAMULÄHETYS

Tänään aamu alkoi eri tavalla, kuin yleensä – jo ihan siksi, että heräsin klo 4:55 normaalin klo seiskan sijaan. Plus pääsen heti aamusta maskeeraukseen, ei huono. 😀

Huomenta Suomi -aamulähetys pärähtää joka arkiaamu klo 6:25, jossa tänään aamutiimin juontajahaastattelijoina toimivat valovoimainen Juhani Henriksson ja reipas Nina Rahkola. He haastattelivat minua ja valmentajakollegaani Vesa Vuorenmaata (Xmotion).

Aiheena oli ”Jouluksi kuntoon”. Kävimme mm. hieman läpi sitä, onko ok syy jäädä sohvalle makoilemaan kaamosväsymyksen tai työväsymyksen valtaamana ja mitä kikkoja tällaisen pimeän ajan väsymyksen selättämiseen on. Lisäksi keskustelimme siitä, onko pelkkä ulkonäkö ookoo syy lähteä tai alkaa treenaamaan.

 

huomenta suomi

Kukkuu!

 

Keskusteltiin myös siitä, mitä ajatuksia meillä Vesan kanssa on lyhytkestoisista treeneistä, kuten 10, 20 tai 30 minuutin treeneistä.

Aiheissa vilahti myös kysymys, jos kumpi kumpi pitäisi valita, salitreeni vai jumppatreeni ja mitkä ovat näiden sisäliikuntamuotojen vahvuudet ja heikkoudet.

Lähetysaikaa meille oli varattu 10 minuuttia ja aika arvattavasti kului, kuin siivillä. Olisi voinut jutella vaikka mitä ja vaikka kuinka kauan itselleen rakkaista asioista.

Aamulähetyksen jälkipuinteina laitan tänne lyhyesti vielä muutamia ajatuksiani aamun aiheista.

 

huomenta suomi

Peitä ne silmänaluset, kiitti. 😀

HUOMENTA SUOMI | ONKO (KAAMOS)VÄSYMYS OOKOO SYY JÄTTÄÄ TREENI VÄLIIN?

Ensinnäkin nykypäivän kiiretahti väsyttää. On ymmärrettävää ja inhimillistä väsyä nykypäivän tahdissa. Et siis ole väistämättä heikko tai laiska, vaan ihan totta sinulla saattaa olla myös tosi paljon puuhaa.

 

Tunnustele ja tiedosta mitkä ovat tämän hetkiset voimavarasi ja minkä tyyppiselle treenille. Pohdi myös sitä, mikä toden totta on realistista tämän hetken elämäntilannettasi ajatellen.

 

huomenta suomi

 

Tämä aihe myös liippaa mielestäni läheltä kysymystä ulkoisista ja sisäisistä motivaatiotekijöistä. Lisäksi liippaa läheltä sitä, kannattaako treenata tai treeni aloittaa puhtaasti ulkonäkösyistä.

Puhun paljon sisäisestä puheesta ja sisäisestä motivaatiosta. Sisäinen motivaatio on jotain sellaista, joka mielestäni antaa tekemisellesi todellisen merkityksen: kysy itseltäsi ”miksi teen tätä, miksi tämä on minulle tärkeää”.

 

huomenta suomi

 

Jos lähdet treenaamaan pelkästään ulkonäkösyistä taustalla on mielestäni aina jokin sisäinen motivaattori. Tällainen on esimerkiksi halu tulla hyväksyksi ja kuulua joukkoon. Ihminen on yhteisöllinen eläin ja meille on todella tärkeätä tietää ”kelpaanks mä”. Siitä hyvänä merkkinä on esimerkiksi sosiaalisen median ja nimenomaan kuvien jakamisen suosion kasvu.

Ilman muiden hyväksyntää tunnemme yksinäisyyttä, kenties jopa pelkoa. Halu tulla hyväksytyksi ja pelko ovat universaaleja tunteita, ne löytyvät meiltä kaikilta ihmisiltä.

Ja se on ookoo. #inhimillinenote

 

Siksi mielestäni on erittäin tärkeää, että myös sinä itse annat itsellesi tärkeän syyn harrastaa liikuntaa ja liikkua. Mitä liikunta tuo elämääsi: mitä haluat lisää? Miksi? Miksi syistä liikunnan aloittaminen tai harrastaminen on sinulle tärkeää?

 

Eli mitä siitä konkreettisesti saat: energiaa jaksaa töissä, arjessa, huolehtia perheestä tai harrastaa? Lisää laadukkaita elinvuosia tai laadukkaampaa unta? Jaksaa leikkiä lasten lasten kanssa? Jotain muuta, mitä?

Jos näitä syitä ei sinulta löydy ei sinulta todennäköisesti löydy syitä ostaa heijastinta hihaan ja lähteä iltapimeällä syysmyrskyyn kävelylle, kulkea työmatkoja jalan/pyörällä tai mennä salille/jumppaan.

Tällöin sinulta myös puuttuu syy tehdä hommaa pitkäjänteisesti ja saavuttaa vahvempia tuloksia.

 

huomenta suomi

 

HUOMENTA SUOMI | KEINOT SELÄTTÄÄ KAAMOSVÄSYMYS

Vesalta tuli hieno pointti siinä, että kalenteriin kannattaa raivata alaa omalle treenilleen. Olen samaa mieltä: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Luo siis itse mahdollisuuksia treenille.

Kiire on päivän sana. Jos et saa itseäsi pimeän aikana innostumaan treenaamisesta, niin miten saisit organisoitua treeniä esimerkiksi pitkin päivää? Kaikki kuntoilu on kotiinpäin: kuntoilun ei tarvitse tapahtua pitkissä pätkissä eikä sen ei tarvitse kestää tuntia tai kahta.

Miten voisit sisällyttää aktiivisuutta pitkin päivää, erityisesti ehkä valoisalle ajalle? Ihan tuikiaamusta sinun ei tarvitse mennä, jos et koe olevasi aamutreenaaja. Onko mahdollista hyödyntää esimerkiksi päiväaika, miten se olisi mahdollista? Jos et pääse/jaksa mennä illalla tai heti aamusta treenaamaan pohdi miten voisit hyödyntää esimerkiksi arkiaktiivisuutta päivän aikana.

Ihminen itse on itsensä asiantuntija: sinä tiedät voimavarasi ja päiväagendasi. Miten saisit aktiivisesti luotua mahdollisuuksia aktiivisuudelle?

 

huomenta suomi

 

HUOMENTA SUOMI | MITÄ MIELTÄ PIKATREENEISTÄ?

Mun mielestä pikatreenit ovat tosi ok: jos ne motivoivat sua liikkumaan ja pois kotisohvalta, niin anna palaa! Kuten sanottu treenin ei tarvitse kestää ikuisuuksia: sometimes less is more.

On tärkeää, että se mitä teet teet kunnolla. Tee mieluummin lyhyt tehotreeni, kuin a) et mene ollenkaan, koska aika on rajallinen tai b) teet tunnin tai muutaman tunnin sinne päin.

Treenin intensiteettiä ja kestoa kannattaa toki vaihdella ja välillä nopeat tehotreenit on jees. Aina ei tarvise mennä myöskään kovaa ja korkelta: joskus voit tehdä ihan vaikka fiilistellen tai keskittyen tekniikkaan. Se voi nimittäin tehdä juuri siihen hetkeen hyvää.

 

huomenta suomi

 

HUOMENTA SUOMI | KUMPI VALITA: SALI VAI JUMPPA?

Mä pyrkisin mahdollisimman pitkälle yhdistämään molempia tai korvaamaan jumpan sitten jollain aerobisella treenillä. Mä olen piirakkaihminen: mä rakastan Fazerin mustikkapiiraan lisäksi UKK Instituutin liikuntapiirakkaa.

Mun mielestä kuntosalia tai lihaskuntoa kehittävää liikuntaa kannattaa olla se 1-2 kertaa viikossa ja sen oheen hengityselimistön kuntoa kohottavaa treeniä niin, että 2 tuntia 30 minuuttia miedosti hengästyttävää ja hikoiluttavaa treeniä tulee täyteen (tai 1 h 15 min tehokkaampaa liikuntaa).

Kuntosalilta saat mm. voimaa eri muodoissa ja jumpilla saavutat taas helposti sosiaalisen kanssakäymisen ohella aerobista kuntoa.

Molemmilla treeneillä saavutat parempaa suorituskykyä eli kuntoa ja ne parantavat fyysistä ja henkistä toimintakykyäsi.

Näiden lisäksi sisältäisin päiviin ehdottomasti arkiaktiivisuutta.

 

huomenta suomi

 

Jos haluat katsoa aamun Huomenta Suomi -lähetyksen, niin löydät sen Maikkarin Katsomosta: Huomenta Suomi 25.10.2017 klo 6:35 ja noin kohdasta 12:00 eteenpäin.

 

Valoa viikkoonne ja muistakaa nauttia treenailusta – kehosi on upea!
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Katoaako kunto muutamassa päivässä, jos ei treenaa?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


23.10.2017

Kuinka paljon olet valmis maksamaan päästäksesi eroon selluliitista? Lue 3 halpaa vinkkiä!

  • Posted By : delwigdi/
  • 13 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Tyyli ja kauneus, Yleinen

EROON SELLULIITISTA | YHÄ SE VAAN KIINNOSTAA

Ah, sellarilätinää! Tää on sellainen aihe, josta on pakko kirjoittaa jossain vaiheessa ihan jo sen takia, että aihe koskettaa mua jollain tasolla: olen tehnyt ns. esteettisiä LPG-hoitoja eli keskittynyt nimenomaan selluliitin hoitamiseen ja nestekierron parantamiseen LPG Lipomassage -laitteella.

Mulla oli aikoinaan kaksikin toimipistettä. Yksi Lauttasaaressa ja toinen Helsingin keskustassa. Sittemmin jatkoin vain yhdellä toimipisteellä, kunnes jätin ne hommat muistaakseni noin kolmisen vuotta sitten. Yksinkertaisesti kaipasin jotain muuta ja toisaalta voimavarat alkoivat huveta. Puuhastelija kun olen. 🙂 Alkoi olla jos minkä oloista projektia meneillään ja kaikkeen ei kerkiä. 😀

Olen kuitenkin yhä alasta kiinnostunut ja siksi käyn aika ajoin itsekin kokeilemassa erilaisia hoitoja. Nykyään käyn todella harvoin, koska aika. Nyt viimekertaisen keikan jälkeen on kuitenkin otettava oikein näppis kauniiseen käteen ja skrivattava vähän kisatunnelmia.

Jäin nimittäin pohtimaan, että kuinka paljon olisin valmis maksamaan päästäkseni eroon selluliitista?

 

Kuinka paljon sinä olisit valmis maksamaan päästäksesi eroon selluliitista?

 

eroon selluliitista

Entisen firmani logo. Ooo, those were the days, my friend. Kyllä niitä omalla tavallaan aina jää kaipaamaan.

 

EROON SELLULIITISTA | VIIMEISIN KOKEILUKERTANI – JA VIIMEINEN KYSEISESSÄ PAIKASSA

Mulla lähtökohtaisesti menee hermot siihen, kuinka hommasta on tehty häveliästä rahat pois -meisinkiä. Joku oikeasti voi kokea alhaista itsetuntoa kehokuvansa takia ja tällä ratsastetaan virne huulilla. Muistan aina, kun kävin tässä viimeisessä hoidossa ja hoitaja sanoi mulle (kysyin, onko hänen mielestään mahdollista päästä eroon selluliitista kokonaan): on, mutta se maksaa.

Kävin siis syyskuun lopulla sellaisessa mestassa, kuin Hoitola Pisara. Käynti maksoi reilu 130 euroa.

Ajattelin mennä testaamaan, että mikä meisinki paikassa on ja millaiset hoidot ovat. Mä luulen, että tää on tosi henkilökohtaista miten minkäkin asian ottaa. Tai tietenkin on. Ja nyt ei ole kyse siitä, etteikö omiin palveluihinsa pidä uskoa.

 

eroon selluliitista

Selluliittia esiintyy enimmäkseen naisilla, koska meidän ihomme on miesten ihoa ohuempi. Miesten sidekudos on myös erilaista. Lisäksi naisten ylin rasvasolukerros muodostuu syvemmistä rasvasolu kammioista, kuin miehillä.

 

Mä en vain jokseenkin tykännyt siitä tunnelmasta hoidon yhteydessä. Tiedättekö. Jotenkin jäi sellainen fiilis, että empatia puuttui. Mun mielestä empatia asiakasta kohtaan on kaiken a ja o, etenkin kun puhutaan tämän tyyppisistä hoidoista. Hoidoista, jotka ovat tosi henkilökohtaisia asiakkaalle.

Saatan saada ihan omat vibat, mutta jollain viisiin mulle jäi sellainen semi koppava fiilis kyseisestä paikasta.

Itse hoidossa avattiin ekana vähän lymfakanavia alipaineen avulla, sitten laitettiin joku lihasten supistumista aktivoiva laite tarralappusilla huruttamaan ja tän jälkeen hoidettiin aluetta ultraäänellä. Ympäri tyynyä tipoteltiin eteerisiä öljyjä, koska kokonaisvaltaisuus.

Hommahan tietenkin vaatii sarjahoidon. Ja ei siinä mitään, niin ne yleensä vaativat nää sellarihoidot. Samalla toki muistutetaan elintapojen merkityksestä. 😉

Mielenkiintoisinta oli jo itsessään alkukartoituskeskustelu. En itse asiakkaana tykkää, että kanssani väitellään tai tekemisiä arvostellaan. Ohjailla toki voi hyväntahtoisesti. Asiakkaan kuunteleminen on erittäin tärkeä asiakaspalvelutaito ja pahimmillaan hyvinkin jutun voi tyriä palvelulla.

Hoitaja katsoi paheksuvasti mua siitä, kun kerroin alkukartoituskyselyssä syöväni maitotuotteita.

Hän sanoi kulmiensa alta kurkistellen ”miks sä syöt maitotuotteita?”

 

eroon selluliitista

 

Huomasin jo äänensävystä hänen arvotetun näkemyksensä maitotuotteista. Ihmisen eleistä ja olemuksesta huomaa paljon. Ilmoitin reippaasti, että kyllä. Digaan maitotuotteita ja niitä menee silloin tällöin. Enkä halua niistä luopua, just koska tykkään niistä.

”Ai et siltikään haluais luopua niistä, jos tietäisit mitä ne tekee sun keholle?”

Tässä vaiheessa alko jo vähän ketuttaa. Tiedän kyllä, mitä antimaitoparrat sanoo maitotuotteista. Päätin kuitenkin pikkuvirne kasvoilla kysyä, että ”nooh, mitä ne tekee?”

”No siis happamoittaa sun elimistöä”.

Jep. Mä olen varmaan tosi kettumainen, mutta mä luotan kehoon: sillä on luontainen pH:nsa ja sitä se pyrkii ylläpitämään. Ei maitotuotteet yksinään kehoa keikauta.

 

eroon selluliitista

Kyllä, mun ruokavalioon kuuluu myös maitotuotteita. 🙂

 

Kehon terveellinen pH on 7.3 – 7.45. Kyllä mä tiedän, että ruokavaliolla voi vaikuttaa terveyteen. Mutta ihmeellisintä tässä koko keskustelussa oli se, että hän lähtökohtaisesti tuomitsi tekemisiäni kysymättä paljonko maitotuotteita menee tai kuinka usein. Kasviksia hän tietää minun syövän, niistä ei tullut positiivista kommenttia: se lukee siinä samassa kyselyssä.

Itseasiassa mistään ei tullut positiivista kommenttia. Vettäkin mulla kuullemma vois mennä enemmän (juon 2 – 2,5 l nestettä).

Siis koko touhu keskittyi kokoajan siihen, oliko mun toiminta riittävää. Ja mikä vaatii korjaamista. Yhtään hyviä juttuja ei nostettu esiin saatika ilon aihetta. Tää mua ehkä rapsii eniten. Mus häikkää itseäni tosi paljon, kun hommasta puuttuu ilo ja kannustaminen.

Miksi aina pitää etsiä joku pääpiru omien fiksaatioidensa pohjalta ja noukkia se sieltä kokonaisvaltaisuuden korista? Kato ne maitotuotteet. Mä tässä mietin, että millaista katsetta sellainen ihminen tuolla saa, joka syö leipää, maitotuotteita ja nukkuu vaan 6 tuntia yössä. Voi sua. 😀

Mä olen oikeasti tosi sopeutuvainen. Mua ei ees haittaa se, että se kylpytakki oli superpieni ja siellä käytävillä piti vedellä puoli alasti hoitohuoneeseen. Mua häiritsee se, miten toinen ihminen ottaa vastaan toisen ihmisen.

Kyl mä olen asiakaspalvelun suhteen tosi tarkka. Olen tarkka myös kaikenlaisen arvottamisen suhteen – koska #inhimillinenote. Muutoinkin koko tapaaminen oli musta tosi ahdistava, koska koko ajan tuli sellainen fiilis, että joka asiaa negisteltiin ja mitään mun ei tule tehtyä oikein.

Hänen olemuksensa huokui sitä ja musta se ei ole asiakaspalvelussa koskaan ok. Se, miten ihminen puhuu sulle on todella merkityksellistä.

 

Mä toivon, etten mä ikinä anna sulle asiakkaanani sellaista kuvaa, että olisin ylempänä sua.
Mä en missään nimessä ole.
Me ollaan samalla viivalla eikä hitto vieköön se ole elintavoista
saatika selluliitista kiinni! 😀 

 

No mut eniveis. Joka tapauksessa hoitoon meni sikapitkä aika, mikä ei sovi ainakaan itselleni. Matkoineen kaikkineen tähän menee helposti puoli päivää (tällä kertaa oltiin vielä vähnä myöhässäkin hoidon aloittamisen kanssa 😀 ).

Toinen mikä oli mielenkiintoinen oli, kun kyselin miten hän näkee jatkohoitojen tarpeellisuuden. Hoitaja sanoi, että kokonaan jalkoihin menee 12 yli kahden tunnin hoitokertaa kahdesti viikossa.

Hetken juteltuamme sitten sanoin, että pelkästään etureidet kiinnostaisi. Halusin päästä ajallisesti vähemmällä, koska on melkoinen aikasyöppö olla reilu 2 tuntia makoilemassa jossain hoidossa pari kertaa viikossa – ja tämä koskee omaa elämänrytmiäni. Se on aina tehokasta peliaikaa pois jostain muusta tekemisestä.

Kun tein lähtöä sieltä, niin yhtäkkiä koko jalkojen 12 hoitokertaa olikin vaihtunut 10 etureisihoitoon.

Miten ihmeessä pelkästään etureisiin menee suhteessa enemmän kertoja, kuin koko jalkoihin? Ettei vain oltaisi haluttu lisää rahnukkaa…Hoidon  hinta siis oli alkujaan 3245  €. SIIS WHAT! 😀

 

eroon selluliitista

 

Tosin jos sen maksaa könttänä saa -30 pinnaa pois. Tähän hoitaja sanoi, että eihän se sitten niin paljoo enää ole. No kyllä mun mielestä 227 euroa yhdstä hoitokerrasta on aika paljon. 😀

Tähän hintaan kuului tietty jotain ravintoluentoja, tyyliin omegarasvalätinää ja viherjuttuja. Ylläri. Ainoa vain, että en halua kaiken näiden hoitojen aikataulutuksen päälle käydä vielä heidän luennoillaan. Olen myös hyvin fiilisihminen, enkä tässä vaiheessa ole saanut syytä sitoutua paikkaan ja sen fiilikseen.

Sanoinkin rehellisesti, että nyt tässä alkaa olla kyllä liikaa kaikkea ja ainakin itseäni mua tällainen stressaa. En mä pysty näillä aikatauluilla millään tohon kaikkeen. Siinä menee mun oma raja: aika ja voimavarat. Mä joutuisin stressaamaan aikatauluista ja ruokavalion suorittamisesta ihan sikana kaiken muun työn ja yksityiselämän ohella. Siinä meni mun terveet omat rajat. <3

Kiitin hintatiedoista, otin tarjouslappusen ja läksin kotiin. Kotiin kun pääsin, niin sain käsittämättömän reaktion heidän taianomaisesta selluliittivoiteestaan. Olin punainen, kuin rapu. Se polttava kutina oli, kuin olisin pyörinyt viikon jossain nokkospuskassa ja hypännyt sen jälkeen tabascoa täynnä olevaan paljuun.

Kiitos, tää olis nyt kyllä nähty.

 

 

eroon selluliitista

 

EROON SELLULIITISTA | 3 HALPAA KEINOA

Selluliitti johtuu kehotyypistä ja tulee jonkun verran myös perinnössä. Elintavoilla voi myös vaikuttaa, joskin normaalipaino tai hoikkuus eivät ole tae selluliitittomasta ihosta. Vaikka pudottaisit painoasi, se ei välttämättä tarkoita sitä, että ihon alla olevat rasvasolukammiot katoavat.

Selluliitti voi pahentua ruokailurytmin muutoksilla. Erityisesti jos kärsit ruoansulatusongelmista. Siksi esimerkiksi syömishäiriö tai vääräntyyppinen ruokavalio voivat pahentaa selluliittia. On tärkeää löytää itsellesi sellainen ruokavalio, joka ei aiheuta suolistollesi ongelmia. Kasviksia sisältävä ruokavalio toimii tässäkin säännöllisen ruokailurytmin ohella.

Painon jojoilu pahentaa selluliittitilannetta, joten taktikoidaksesi selluliittia vastaan pyri välttämään nopeita ihmedieettejä, jotta iho kerkiää sopeutua painonpudotukseen.

Selluliitti liittyy myös jonkin verran ikään, ei aina. Ihon elastisuus on parhaimmillaan 35-40 -vuotiaaksi asti.

Lisäksi selluliittia aiheuttavat tai pahentavat stressi sekä laskimoverenkierron ja imunestekierron häiriöt.

 

Selluliittia on lähes mahdotonta saada ihan sataprosenttisesti katoamaan, mutta muutamalla vinkillä voit koittaa pikkasen tehostaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa jaloissasi. Eikä maksa paljoa!

 

Selluliittivoiteet jätän tästä ulkopuolelle, sillä niillä ei ole oikeastaan mahdollista vaikuttaa itse selluliittiin. Yhdenkään selluliittivoiteen ei ole todettu pysyvästi auttavan sellariin. Periaatteessa ne voivat sisältää aineosia, jotka voivat auttaa pilkkomaan rasvaa. Vaikuttaakseen näiden voiteiden sisältämien ainesosien pitäisi pystyä tunkeutumaan ensin ihosi läpi: läpi orvaskeden ja sitten verinahan läpi. Sen jälkeen niiden pitäisi pystyä tunkeutua rasvakammioihin ja vaikuttaa siellä riittävän kauan. Tämä ei oikeastaan ole mahdollista.

 

Eroon selluliitista – top 3 vinkkini

 1. Venyttely
Kannattaa oikeasti venytellä säännöllisesti, erityisesti jos treenaat korkeasykkeisiä treenejä. Ota tavaksi venytellä säännöllisesti muutama minuutti päivittäin edes 1-2 lihasryhmää, kuten etureidet, takareidet, pakarat tai pohkeet. Nämä kun ovat ne perinteiset sellarialueet. 😉

 

eroon selluliitista

Imukupit on ihan päälliköt. Ainakin Hyvinvoinnin.fi -sivustolta on mahdollista tilata sellaiset.

 

 2. Imukupit
Mä olen tykännyt näistä imukupeista kautta rantain. Imukupin muodostama alipaine nostelee kudosta ja voit tehdä hieroen ympyröitä tai vetoja alhaalta ylös kohti sydäntä. Aseta imukuppi esim. reidelle puristamalla sitä sormillasi ja päästämällä imukupin suu reiden pintaan. Imukuppi imaisee sisäänsä ihoa ja vola – sulla on kotihieronta.

 

 3. Rullaus
Rullaus on kans aivan eeppinen. Suosittelen tekemään säännöllisesti. Pyri rullailemaan jalkoja ainakin kolmena päivänä viikossa noin 5-10 min ajan. Tehokkain rulla tähän mennessä on mielestäni ProRoller.

 

eroon selluliitista

 

Toki nämä kaikki ovat sellaisia, että niitä on tehtävä säännöllisesti. Aika halvat investoinnit loppupeleissä – ainakin voin sanoa, että säästät reilu 3000 euroa. 😀

 

Leppoisaa viikkoa kaikille!
x Kipa

 

Edellinen kirjoitukseni:

Liikunta mielialalääkkeenä | Miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


17.10.2017

Hifistely – Onko meillä vaan liikaa kaikkea?

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

 MEILLÄ VAAN ON NIIN PALJON KAIKKEA?

Tää on sellainen aihe, johon törmään jatkuvasti – ja varmaan kirjoitan siitä jatkuvasti. 😀 Hifistely, aikamme ultimateharrastus.

En nyt tartu siihen sen enempää, koska aiheesta saa lukea jo muutenkin aika paljon: ruoka- ja treenihommat on joko aika tosikkotouhua tai sitten lautaselta etsitään yhtä pääpirulaista.

Lähinnä siis koko terveys- ja hyvinvointitouhu on hassuissa sfääreissä nykypäivänä.

Mä oikeastaan mietin sitä, kuinka aikuisena kaikesta tulee tosi paljon raskaampaa. Miksi kaikesta tulee niin paljon raskaampaa? Kaikesta.

Tänään jotenkin pysähdyin miettimään tätä kaikkea maailman menoa. Tulin keskustasta Bossen kanssa postittamasta kasaa treenivaatteita (kyllä, elän yltäkylläisyydessä, treenivaatteiden yltäkylläisyydessä
😀 ) tonne ympäri ämpäri Suomea, kun vastaani tuli kourallinen päiväkotilaisia.

Heillä oli ns. seikkailupäivä menossa: kyseltiin ohiulkijoilta kysymyksiä ja vastaukset piti jatkossa muistaa.

Älyttömän ihana hoitotäti kysyi multa ”mikä sinun mielestäsi Helsingissä on parasta?” Lapset pörräsivät iloisesti ympärillä ja rapsuttelivat Bossea.

Vastasin luonto. Helsingin luonto on käsittämättömän kaunis! Hehkutin Keskuspuistoa ja Töölönlahtea. Kiva täti komppasi valintaani.

 

hifistely

 

Mä katselin niitä lapsia siinä, kuinka fiiliksissä ne oli Bossesta ja Bosse niistä. Koko kööri eli länsä tässä hetkessä ja muu maailma se vaan pyöri heidän tarttumatta siihen. Ei ne varmaan edes tajunneet, että me aikuiset fiilisteltiin siinä sitä, että luonto on niin hieno, mutta katoava voimavara. Että kun me ihmiset ei osata nauttia siitä.

Samaan aikaan yksi pojista heittäytyi kyljelleen Bossen viekkuun hiekalle.

Ensimmäisenä itselleen tuli mieleen, että nonni – nyt ne vaatteet likaantuu. 😀 Mutta pikkukundi oli ihan muina miehinä ja vaihtoi toiselle kyljelle.

Mä jäin vallan miettimään, miksi me aikuiset huolehditaan ja stressataan niin paljon kaikesta? Me stressataan niin paljon vähän kaikesta, että tämä hetki menee liian helposti ohi.

 

OSATAANKO ME OLLA KIITOLLISIA TÄSTÄ KAIKESTA?

Lähinnä jäin tämän asian suhteen pohtimaan sitä, että meillä vaan on nykyään kaikkea todella paljon. Elämme yltäkylläisyyden aikaa. Ei meidän tarvitse kärvistellä esimerkiksi sokerin tai kahvin kanssa. Lämpimät vaatekerrastot ovat itsestään selviä, vaikka talvet eivät edes ole verrattain enää kylmät.

Meillä on kaikki niin hiton hyvin, että ollaan saatu hienoilla jutuillamme maapallo keinahtamaan omalla akselillaan ja ilmasto lämpenemään. No joo. Lähdin ilmeisesti vähän pidemmän kautta, mutta itseasiassa totta toikin on. 😀

Tähän liittyy mun mielestä yksi hyvin tärkeä kysymys: osataanko me oikeasti olla kiitollisia siitä mitä meillä ympärillämme on?

 

Siitä, että ruokaa on enemmän, kuin tarvitsemme. Siitä, että yhtä vaatekappaletta on tilattavissa vähintään viidessä eri värissä? Siitä, että suihkuun mennessä meiltä tulee puhdasta vettä koko suihkuttelun ajan, ja voimme säädellä veden lämpötilan? Osaammeko olla kiitollisia siitä, että kahvia on saatavilla ainakin neljällä eri maitovaihtoehdolla? Ja että oikeasti elämme maassa, joka on hiton turvallinen.

 

hifistely

Töölönlajden nurtsi on, kuin kultainen meri aina syksyisin. Tätä maisemaa katsoo kiitollisuudella. <3

 

Meillä on ihan sikana kaikkea. Mun pappa täyttää nyt lokakuussa 94 vuotta. 94 VUOTTA! Tyyppi taisteli kahdessa sodassa ja menetti isoveljensä sodan käsiin. Kävi tunnistamassa veljensä ruumiin alle 2-kymppisenä. Sai sokeria vaan silloin, kun valtio oli sitä mieltä, että nyt sitä taas saa. Kahvi kuului vain harvalle.

 

Skype oli muuten käsittämättömän hauska opetella, kun pappa oli niin pähkinöissään omasta kuvastaan ruudun alareunassa ja vilkutteli lapsenmielisesti itselleen. <3

 

Työtä jatkettiin perheyrityksessä. Ei silloin mietitty itsensä toteuttamista ja sitä, mitä unelmia pikku pojalla on. Silloin mentiin sinne, minne vanhemmat sut pukkas. Tai mihin nyt ees oli saumaa päästä. Kouluun mentiin hiihtäen tai pyörällä.

Ja nykyään jengi hifistelee tyyliin perunoilla lautasella, koska hiilarit. Me syödään sokeria niin paljon, että terveysviranomaiset jo kieltää meitä syömästä sitä. Me kikkaillaan älypuhelimilla ja riidellään siitä, kumpi on pahempi, rasvaton maito vai gluteeni. Ja törsätään Hulluilla Päivillä kosmetiikkapurkkeihin – tai jonotetaan kallista läppäriä, niin kuin mä tein viime perjataiaamuna. 😀

 

hifistely

KUN RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNE MUUTTUU PINGOTTAMISEKSI

Kun kaikkea on, niin on helppo hifistellä. Mä en sano, että tästä kaikesta tulisi potea huonoa omaatuntoa. Tai syyllisyyttä. Onhan se käsittämättömän siistiä, että meillä on kaikkea.

Onhan tää kaikki järjettömän upeeta. Mä vain välistä mietin, muistetaanko me olla kiitollisia? Vai otetaanko asiat itsestään selvinä? Ja vaan murehditaan kaikesta?

En mä edes tiedä, miksi välistä ajattelen tätä asiaa: pääasiahan on, että itse on kiitollinen siitä kaikesta mitä on. Miksi mä murehtisin onko muut kiitollisia?

Mä mietin siksi, koska tää kaikki saa meidät tosi ahdistuneeksi ja stressaamaan. Meillä ei ole enää sisäistä rauhaa ja balanssia. Kaikkea on vaan ympärillä tosi paljon. Hiljaisuus on asia, jota joko paetaan tai sitten siitä on tullut harvinainen herkku.

Siksi mä mietin tätä, koska mun niin moni asiakas stressaa. Voi huonosti ja haluaisi voida paremmin. Ja mä haluaisin, että he voisivat paremmin.

Onko meillä vaan liikaa vaihtoehtoja ja siten me tiedostetaan se, ettei kaikessa ole mahdollista olla mukana tai saada kaikkea? Ja se rassaa: me tunnetaan riittämättömyyden tunnetta koko ajan vähän kaikessa.

 

Me tunnetaan riittämättömyyden tunnetta, vaikka vähempikin riittäisi.

 

Ei yltäkylläisyydessä ole mitään vikaa. Mutta jos se aikaansaa sen, että me aletaan stressaamaan – silloin sitä on liikaa. ”Syö sitä, älä tätä”, ”treenaa näin, älä näin”, ”nuku silleen, vältä tälleen”, ”osta tää, mut älä tota”, ”hengitä näin, elä näin”, ”muista istua tällä lailla, vältä istumasta tolla lailla”…

 

…syö se hiton peruna siltä lautaselta, jos se on sun juttu! Mutta arvosta myös sitä, mitä sulla on: terveys ja kroppa eivät ole itsestään selviä. Ei oteta niitä sellaisina. Ja mikä tärkeintä: ota selvää, mikä oikeasti on sulle tärkeintä tässä elämässä.

Pidetään toki huolta, mutta ei asioista stressata tai niitä murehtia kande. Eikä kaikkea pidä optimoida.

Miksi mä puhun riittämättömyyden tunteesta on se, että ihminen haluaa kelvata, kuulua joukkoon. Ja niin moni kokee, ettei kuulu joukkoon, koska ei elä tietyllä tavalla. Jotenkin täydellisesti.

Vaikka kyllä sinä kuulut joukkoon – sä olet yksi meistä. <3

Se tekee myös sen, että tyytymättömyys poikii ilottomuutta: bussista poistuessa emme enää kiitä kuskia, emme muista jättää ovea auki takanatulijalle, emme väistä kaduilla tai kiitä autolijaa saadessamme tietä ylittää katu, ojennamme pyöräilijöitä, jalankulkijoita tai koiranulkoiluttajia.

Me pingotetaan.

 

hifistely

Kyllä sitä välillä ajattelee, että ei meiltä oikeasti mitään puutu. Itse olin ihan yhtä lailla jonottamassa bränikkää läppäriä just siellä, missä krääsä lentää. Aka Hulluilla Päivillä. Todellakin. Olin ulko-ovella hyvissä ajoin jo seiskaa! 😀

KOSKA SÄÄNNÖT

Ja tää: me suomalaiset ollaan käsittämättömän tunnollista porukkaa. Niin tunnollista jopa, että me pidetään huoli siitä, että naapurikin noudattaa sääntöjä. Ja niistä säännöistä on aina kiva muistuttaa – vähän joka paikassa ja ajassa.

En nyt tarkoita sitäkään, että tässä pitäisi ruveta elämään pellossa. Mutta ehkä hitusen lisätä siimaa. Jos me lisättäis siimaa me saataisiin otettua himppasen enemmän happea. Ehkei me ahdistuttaisi niin paljon?

En mä tiedä, mitä mieltä te olette? Mikä meitä auttaisi hifistelemään vähän vähemmän ja elämään hetkessä enemmän? Kiitollisuus? Hiljaisuuteen hakeutuminen?

Vai pitäisikö meidän vain hyväksyä itsemme sellaisina, kuin me olemme – vajaina yksilöinä, jotka tarvitsevat muiden ihmisten tukea ja lämpöä? Vaikka joskus emme tykkäisi jostain voimme silti toimia kivasti heitä kohtaan.

 

Koska kun hifistely otetaan pois, niin me voidaan huomata, että samalla viivalla me täällä kaikki ollaan.

 

Tämmöistä mietin tässä – mitä teille kuuluu? 🙂
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Proteiinipatukat | Huomioi ainakin nämä 5 seikkaa proteiinipatukkaa valitessasi

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~


« First‹ Prev14151617181920Next ›Last »
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020