TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
25.5.2018

Osallistu arvontaan ja voita SUPpailut kaveriporukallesi!

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Treeni, Yleinen

Mun jokakesäisiin iloihin kuuluu SUP-lautailu. Mua on pienestä pitäen kuljetettu mukana vesillä, kun vanhemmat ovat olleet kovia purjehtijoita ja mökkeilijöitä. Vesi on mun elementti. <3 Pohdinnan alla on jo pitkään ollut hankkia meidän Inkoon mökille oma SUP-lauta. Nyt voit säkin päästä kaveriporukalla SUPpailemaan! Osallistu arvontaan Instagramissa – ohjeet postauksen lopussa!

 

Kerran itseasiassa – viime kesänä- vuokrattiin mökille lauta. Suomen kesä heitti kuitenkin pettämättömän valttikorttinsa ja kertakaikkiaan oli niin kylmä keli, ettei merivesi houkuttanut. Harmi, mutta tämä kesä on selkeästi THE kesä. Nyt ystävät! Jos et ole vielä kokeillut suppailua, niin nyt on aika!

SUP (Stand-up paddling) on maailman nopeiten kasvava vesiurheilulaji. Erimoverin SUP-vuokrauspisteet löytyvät Helsingin Hietsusta, vesiurheilukeskus Laguunista Keilaniemestä, Porvoosta sekä Vierumäeltä. Laguunissa on tullut vierailtua pari kertaa viime kesänä. Ihan päällikkö paikka! Tulipa kokeiltua wakeboardiakin viime vuonna. 🙂

Aivan päällikköä on se, että uusimpana SUPpauspaikkana on Allas Sea Pool. Ei siis tarvitse edes niin sanotusti mennä merta edemmäs kalaan. 😀

Altaalla Erimover järjestää SUP Jooga ja SUP Pilates -tunteja. Nämä haluan itsekin käydä testaamassa! Ja jos tuntuu siltä, että todella ei inspiroi lähteä merta edemmäs kalaan, niin Erimoverin Suomea kiertävä SUP-kärry liikkuu tilauksesta minne vain, eli ei muuta, kuin tilausta kehiin!

 

SUP kaveriporukalla

SUP toimii kaveriporukalla ihan mielettömän hyvin! Kävästiin viime kesänä kaveritiimillä Keilaniemessä sijaitsevassa Laguunissa suppailemassa.

 

MIKSI SUP ON NIIN KIVAA?

Liikunnan harrastamisessa tärkeintä on, että siitä tykkää. Mikä juuri sinua motivoi on aina henkilökohtainen asia. Itse rakastan suppailua siksi, että siinä unohtuu itse suorittaminen: kerkiää ihailla maisemia, tahti on suht rauhallinen, veden ja luonnon äänet houkuttavat pysähtymään hetkeen ja veden päällä on ihana lipua.

Vielä parempi on, jos päivään osuu hipiää hellivät auringon säteet. Olen henkilö, joka ei juuri aurinkoa väistele, eli hyvin mielelläni otan aurinkoa pienessä liikkeessä ja vielä veden äärellä. Vesi on itselleni todella tärkeä elementti. Rauhoittava.

Lisäksi meillä on Suomessa käsittämätön luonto ja rehellisesti on ihana päästä välillä ryhmäliikuntamaailmasta käyttämään kroppaansa hieman eri tavalla. SUP-laudan päällä sitä on omassa kehossaan ja tekemisissään läsnä hyvin vahvasti, koska epävakaaseen alustaan pitää vähän koko ajan reagoida.

Tekniikaltaan se on helppoa, ja kun perusteet on kerran käyty läpi voit nauttia sujuvasta matkasta.

 

SUP

Tutustuin SUP-lautaan ensimmäisen kerran vuonna 2014. Asenne ratkaisee!? 😀

 

Pelkästään löllöttelyä suppailu ei ole, vaikka sen voi ottaa rennosti. Pari kertaa tuiman vastatuulen kokeneena voin sanoa, että yläkroppa ja keskivartalo saavat kyytiä. Erityisesti tykkään supista siitä, että se nimenomaan haastaa keskivartalon syviä tukilihaksia.

Tasapaino on meillä ihmisillä ensimmäinen asia, joka heikkenee iän myötä. Sitä kannattaa siis kehittää monipuolisesti. Suppailu kehittää tasapainoa ja kehontuntemusta: on aika eri asia seistä epävakaalla alustalla veden päällä ilman kenkiä, kuin mukavasti takapihan nurmikolla kengät jalassa. 😉

Ota supin siis hyvinkin terveysliikunnan kannalta. Meillä on myös hyvin paljon jalat pitkin päivää kengissä. Harvoin tepastelemme enää ilman kenkiä harrastuksissamme, joten on plussaa saada käyttää jalkapohjan pieniä lihaksia. Muistan, kuinka aloittaessa suppailuharrastusta jalkapohjat kipuilivat ensimmäisenä. Kuuluu asiaan: ne vahvistuvat.

Lisäksi SUP on ihanan sosiaalista. On kiva mennä kavereiden kanssa kiireettömästi tsuijailemaan ikään kuin pienelle kesäretkelle.

 

SUP

 

Suppailun ei myöskään tarvitse olla vakavaa: laudalla ei tarvitse nököttää, siellä voi myös vähän leikitellä. Ja jos laudalta putoaa, niin ainakin on pehmeä laskeutuminen! 😀

Tänä kesänä agendalla on todellakin kokeilla SUP Joogaa. Kokoan kaveriporukan ja eikun merelle tai Altaalle! Kuka on jo kokeillut joogaa SUP-laudan päällä? Oliko vaikeaa? 😀

 

SUP

 

OSALLISTU ARVONTAAN MUN INSTAGRAMISSA JA VOITA SUPPAILUT KAVERIPORUKALLE!

Ja sitten niihin kivoihin uutisiin! Osallistumalla arvontaan mun Instagramissa voit voittaa aurinkoisen SUP-kurssin Erimoverilta itsellesi ja kavereillesi!

Palkinnon arvo on 150 € ja kurssin kesto 60 min.

 

Arvonnan säännöt:

  • Tykkää mun SUP-aiheisesta kuvasta Instagramissa ja laita seurantaan @coachingkira_wellness ja @erimover
  • Tägää kuvan alle 1-4 kaveria, joiden kanssa lähtisit suppailemaan

 

Kaikkien kuvan alle kommentoineiden kesken arvotaan viiden hengen SUP-kurssi Helsingin Hietsun pisteellä kesäkuulle 2018!
Facebook/Instagram eivät ole osallisena arvontaan, sillä tämä on ihan puhdas tahto antaa jollekin porukalle
mahis päästä liikkumaan SUP-laudan päällä.

 

Suoritan arvonnan sunnuntaina 27.5. klo 20. Käy osallistumassa, niin viiden hengen SUP-kurssi Hietsun pisteellä kesäkuussa 2018 voi olla sun & sun kavereille!

 

Jee, sunny side up ja SUPpailemaan!

 

Aurinkoista perjantaita,
x Kipa

 

 

OSALLISTU HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN!

Osallistu hyväntekeväisyyteen tilaamalla Coachingkira20-koodilla Foodinin verkkokaupasta: liikunta kuuluu kaikille!

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 -finalisti – mitä liikunta-alan koulutusta minulla on?

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

 

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira_wellness ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2


23.5.2018

Ei gymiä? Ei probleemaa! Tsekkaa vlogista kehonpainotreeni ulkosalla

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

Mun liikuntaharrastuksiini kuuluu mm. trail running eli polkujuoksu/maastojuoksu. Joskus treenin lomassa, kuten eilen, tulee myös tehtyä kuntopiiri. Tsekkaa vlogista seitsemän kehonpainolla tehtävää liikettä.

 

 

TRAIL RUNNING – LIIKUNTASUORITTAJAN PELASTUS

Laji on mulle henkireikä. Nautin luonnossa seikkailusta, maaston vaihtelevuudesta sekä sen tuomasta treeniärsykkeestä. Trail running vaan on paras juoksumuoto koko kropalle! Lisäksi suorittajaihmisenä se tekee mulle hyvää: ei tarvitse eikä pidäkään keskittyä vauhtiin, vaan juostessa voin keskittyä maaston tarjoamiin haasteisiin, luontoon, treeniärsykkeeseen (tasapaino, kehonhallinta, räjähtävyys, lihaskunto, kestävyys) ja ajatukset pääsevät irti duuneista ja arjen askareista.

Miten ajauduin maastojuoksun pariin?

Kerroinkin, että minulle puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta 2013 vuoden hujakoilla. Olin tuona keväänä ilmoittautunut HCR:lle juoksemaan puolikasta maraa. Olin kisapäivänä todella, todella väsynyt. Ajattelin, että en jaksa mennä ja rehellisesti olisi kiva jäädä lepäämään.

Suorittajatyyppi kun olen, niin tietenkin menin. Ei luonne antanut periksi ”luovuttaa”. Meinasin piiputtaa juoksun aikana 4 kertaa. Keuhkot vaan löi lukkoon. Olo oli aivan karsea: jalat olivat betonia, juoksu tökki ja jokainen askel oli rämpimistä. Jokainen. Halusin juosta homman läpi, sillä olisin tuntenut riittämättömyyden tunnetta ja epäonnistumista, mikäli olisin lopettanut juoksun kesken.

 

kehonpainotreeni ulkona

 

 

Halusin yltää vähintään samaan aikaan, kuin vuoden 2012 aika ( 1.43.40). Juoksin vuonna 2012 ekan puolimaratonini ja juoksu luisti, kuin öljytty! En ollut treenannut kisaan ollenkaan, mutta jalka oli kuin keijukaisella. Tietenkin elopaino teki tehtävänsä. Kilpirauhasen vajaatoiminta kun puhkesi, niin puolen vuoden sisään kiloja tuli kymmenen. Se tekee aika paljon juoksusuoritukseen. Kokeilepa laittaa 10 kg painovyö selkään ja lähteä juoksemaan – vähän eri meisinki. 😀

Noh, vuoden 2013 jälkeen en juurikaan juossut. Ji niin kovat traumat juoksusta – kun aina pitää suorittaa. Puskista tuli vedettyä Pullukka Run muutama vuosi sitten, mutta sen koommin en juossut.

Kunnes ihastuin maastojuoksuun. <3 Mua ei motivoi enää asfaltilla tahkoaminen ja lenkkireittien tai lenkkiin käytettävän ajan suunnittelu, ne kasaavat itselleni vain suuria odotuksia treeniä kohtaan. Mitä korkeammalle rima nousee sitä vaikeammaksi toteutus käy.

Sen sijaan metsään meneminen ja juokseminen minne mieli, polku tai kalliot vievät on mun juttu. Se on pelastanut mun ns. juoksu-urani, suosittelen! 🙂

 

kehonpainotreeni ulkona

COACHINGKIRA VLOGI: METSÄINEN KEHONPAINOTREENI

Käy tsekkaamassa Coachingkira Vlogi YouTubesta! Löydät sieltä metsäisen kehonpainotreenini eiliseltä illalta. Seitsemän liikettä, 10-16 toistoa per liike ja 3-4 kierrosta. Avot!

 

LIIKKEET:

• Ylös-alas -juoksu
• Rintapunnerrus & kulmanoja-venytys
• Kyykkyhyppy & 180-asteen hyppy
• Askelkyykky kierrolla
• Pukkihyppely
• Ojentajapunnerrus & lankkukävely
• Aasinpotkut

 

Mun mielestä sun kandee ehdottomasti testata maastojuoksua, mikäli perinteinen juoksu ei niinkään inspiroi. Ihan huikee laji!

 

PS: Asiasta kukkaruukkuun: tilasithan jo Foodinin verkkokaupasta luomuelintarvikkeita tai superfoodeja Coachingkira20 – koodilla? Tilaa koodilla ja osallistut samalla hyväntekeväisyyteen! <3

Jos kaipaat uusia treenikuteita, niin Yvetteltä saat kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% alea koodilla KIRA20!

 

 

 

OSALLISTU HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN!

Osallistu hyväntekeväisyyteen tilaamalla Coachingkira20-koodilla Foodinin verkkokaupasta: liikunta kuuluu kaikille!

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 -finalisti – mitä liikunta-alan koulutusta minulla on?

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

 

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira_wellness ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2


21.5.2018

Fitnessmalli 2018 – finalisti: mitä liikunta-alan koulutusta minulla on?

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Treeni, Tyyli ja kauneus, Yleinen

Kun meidät Fitnessmalli 2018 finalistit esiteltiin Ilta-Sanomien verkkosivulla, niin hetken päästä kommenteissa nostettiin esille naisten esineellistäminen. Esineellistämisestä ei koskaan päästä er0on, jos siitä ei päästetä irti. Ajatusta naisten esineellistämisestä pidetään pinnalla tämänlaisella uskomuksella naisen asemasta yhteiskunnassa. Jos ensimmäisenä sinulle tulee kisasta mieleen naisten esineellistäminen, niin ehdotan sinua pohtimaan miksi se on sinulle itsellesi haaste – etenkin, kun meille itse kisaaville kyseinen asia ei tullut edes mieleen?

 

 

koulutus

Terkkusia viime torstain Helsinki Social Runnersien treeni-illasta. Vuorossa oli mäkivedot Tähtitornin mäellä.

SEURAA SITÄ YKSISARVISTA!

Oma mottoni on, että intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. Olen työskennellyt liikunta-alalla nyt 11 vuotta. Aloitin itse käymään jumpilla aktiivisesti vuonna 2000, jonka jälkeen olen ollut erittäin kiinnostunut hyvinvointialasta. Olen oikeastaan ollukt kiinnostunut liikunnasta ja motivoimisesta liikunnan pariin miltein koko pienen elämäni: suunnittelin ensimmäisen jumppani viidennellä luokalla.

En tosin ole toteuttanut jumppaani missään, sillä se koostui lähinnä v-askeleesta, kärrynpyöristä ja kuperkeikoista. 🙂

Elämä on vahvasti sen näköistä, miten sitä elät. Olen hyvin tavoitteellinen ihminen: kun saa jotain päähäni, niin ajan sitä innolla takaa. En usko epäonnistumisiin, uskon opetuksiin.

Jos olisin päivääkään miettinyt esimerkiksi, että kammetessani lavalle ohjaamaan esineellistän naisia en olisi koskaan ruvennut ohjaamaan. Olenhan ohjatessakin ihmisten edessä, malli. Roolimalli. Esikuva siitä, miten kyseisellä tunnilla treeni ja liikkeet tulisi toteuttaa.

En tälläkään hetkellä osaa ajatella, että esineellistäisin itseäni tai naisia. Tässä on hieman puuhaa omien juttujeni kanssa. Toiminimellä työskenteleminen ja vasta perustetun osakeyhtiön saaminen siivilleen pitää kiireisenä. 🙂

Jos joku vaikka haluaisi kisan myötä mallintöitä en käsitä, miten se olisi keltään pois. Jos kuvassa olevan naisen tai miehen näkee esineenä, niin se kertoo mielestäni ennemminkin katsojan tapaa katsoa kuvaa ja maailmaa.

Täytyy muistaa, että meillä on kaikilla omat unelmamme. Se, mikä unelma kenelläkin on, on jokaisen oma asia. Kun löydät oman yksisarvisesi, niin mene sitä kohti! Älä välitä siitä, mitä joku toinen on sinusta tai asiasta mieltä. Kyseessä on sinun oma elämäsi.

Minun unelmani on kehittyä siinä, mistä minä inspirtoidun eniten: hyvinvoinnin jakamisesta ja edistämisestä.

 

koulutus

MINUN KOULUTUKSENI LIIKUNTA-ALALLA

Fitnessmalli.fi IG Storyssa tuli kysymys, mitä kaikkea olen opiskellut liikunta-alalla ja missä. Lupasin avata niitä Instagramin lisäksi tänne.

Olen auktorisoitu personal trainer. Koulutukseni, työkokemukseni ja toimintani on auditoitu alan laatimien standardien mukaisesti. Minut löytää myös EREPS-rekiteristä (European Register of Exercise Professionals), joka on riippumaton terveys-, kunto- ja liikunta-alan ammattilaisista koostuva Euroopan laajuinen rekisteri.

Valmistuin pt:ksi Tampereella samana vuonna, kuin valmistuin ekonomiksi. Kouluttauduin Carl Wilhelm Akatemiassa, joka oli silloin mielestäni hyvin painonnostoperustainen koulutus. Näyttötyöni tein hyvin ”normaalin toimistotyölaisen” kanssa ja tavoitteenani oli jo silloin parantaa asiakkaani arjen laatua säännöllistämällä liikuntaa ja tasaamalla ruokarytmejä.

Liikunnan tavoite oli edistää terveyskuntoa ja saada asiakas motivoitumaan itseohjautuvaan liikkumiseen sekä vähentää istumatyöstä aiheutua niska- ja selkäkipuja. Mm. sauvakävely oli tuolloin kova sana (ja on vieläkin 🙂 ).

Koulutuksen koin hyväksi pohjaksi aloittaa, mutta halusin opiskella lisää. Kohderyhmäni oli selvillä jo tuolloin (työikäiset, he jotka haluavat saada säännöllisen liikunnan osaksi elämää ja jaksaa arjessa, syödä riittävästi ja tasapainoisesti sekä vahvistaa kehotuntemustaan). Niinpä pyörin ja hyörin internetin ihmeellisessä maailmassa, opin viisaammiltani ja luin alan teoksia.

Ravinto-oppi astui kuvaan 16-17 -vuotiaana, jolloin yksinkertaisesti avasin Finelin, tulostin sieltä taulukoita ja opiskelin niitä ulkoa. Lisäksi minulla on aina löytynyt kaapista vino pino erilaisia terveys-, hyvinvointi- ja liikuntalehtiä. Toki ravinnosta oppii sitä tarkkailemalla: nykyäänkin osaan sanoa lennosta paljonko missäkin suunnilleen on kaloreita ja mitä annoksesta suunnilleen saa.

 

koulutus

Olen tyytyväinen kulkemaani polkuun. Osaan tarvittaessa perustella itselleni ja asiakkailleni, mikä on eri ruokien tai ruoka-aineiden terveysvaikutus kehoon tai mielelle. Instagramissa jaoin äskettäin tämän juvan ja kerroin miksi raakasuklaa on terveellistä.

Muita liikunta-alan koulutuksia, joita olen käynyt:

  • aikoinaan SATSille vuonna 2008 ryhmäliikuntaohjaajaksi palkkaamisen jälkeen heidän peruskoulutuksen mm. ihmisen anatomiasta, treenivasteista ja ohjaamisen perusteista
  • Polar Club -sykeohjattu harjoittelu ja sen harjoitusvaikutukset
  • Johnny G. Spinning -konsepti
  • Funtionality -toiminnallisen harjoittelun koulutus
  • 10 erilaista Les Mills -peruskoulutusta (Cxworx, BodyAttack, BodyBalance, BodyCombat, BodyPump, BodyStep, BodyVive (nyk. Tone), BodyJam, Grit Series: Cardio, Strength, Plyo, Sprint
  • Foamroller.fi: Faskia- ja Foamroller -ohjaajakoulutus sekä Screening & Correcting mobility: Fascialinjojen testaaminen ja liikkeiden valinta testien perusteella liikkuvuuden parantamiseksi
  • AirYoga-koulutus
  • Lisäksi: Nike Conventioneita, Nike Women Moves -konsepti sekä vain tehnyt erilaisia tunteja (LatinMix, DanceMix, Muokkaus, Bosu-muokkaus, Step-muokkaus, Step-fiesta, Bootcamp, juoksukoulu, syvävenyttely, toiminnallinen- ja liikkuvuusharjoittelu

 

TERVEYSVALMENTAJA

Valmistuin Suomen ensimmäisten Terveysvalmentajien joukosta Trainer4Youlta viime vuonna. Nykyään koulutus pyörii nimellä Elintapavalmentaja. Koulutuksessa keskityttiin siihen, miten elintapasairauksiin voi positiivisesti vaikuttaa liikunnan ja ravitsemuksen keinoin. Oli _todella_ mielenkiintoinen koulutus!

Koulutukseen osallistuvilla tuli olla jo jonkinlaista valmennus- ja koulutuspohjaa. Koulutuksessa yhdistyivät upeasti liikuntaa ja harjoittelua, harjoittelun ohjelmointia ja seurantaa, fysioterapiaa, ravitsemusterapiaa sekä terveysliikuntaa.

Koulutuksessa oli neljä intensiivistä lähijaksoa sekä sähköinen oppimisympäristö. Lähijaksot olivat kaksipäiväisiä. Lähijaksojen teemat olivat: 1) liikuntafysiologian perusteet 2) merkittävimpiin elintapasairauksiin soveltuva ennaltaehkäisevä, hoitava ja kuntouttava liikunta, 3) merkittävimpien elintapasairauksien ravintoneuvonta 4) asennon hallinta osana ennaltaehkäisyä.

Psyykkinen valmentaja kiinnostaisi seuraavana, mutta itseasiassa olen ilmoittautunut syksylle opiskelemaan jotain AIVAN IHAN MUUTA, kuin liikuntaa ja hyvinvointia. Kuka arvaa, mitä se voisi olla? 😀

 

Parasta liikunta- ja hyvinvointialassa on se, että et voi koskaan olla valmis. Tietoa tulee lisää ja se muuttuu. On oltava avoin sille faktalle, ettei vaan voi eikä pidä tietää kaikkea. Itsenäs kehittäminen ja kehittyminen ovat parasta alan antia. Sekä se, että ei voi vetää vain yhtä linjaa ja tyyliä: pitää osata muokkautua asiakkaan mukaan ja osata kuunnella asiakkaan tarpeita.

Usein se on myös puhdasta kuuntelemista: hiljaisuudessa kuulee eniten. <3

 

Joten ei, en mä ole kisassa esineellistämässä itseäni tai kanssatovereitani. Olen kehittymässä lisää.

 

Musta olisi kiva kuulla, mitä ominaisuuksia arvostatte tämän vuoden Fitnessmallissa. Onko se kenties tuo jonkun mainitsema ”esineellisyys” tai mallivartalo vai löytyykö taustalta jotain muuta, mitä?

 

Aurinkoa kaikille!
x Kipa

 

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Turvottaako? Kokeile näitä konsteja!

FOODIN VERKKOKAUPASTA -20% ALE KOODILLA COACHINGKIRA20 !

YVETTEN VERKKOKAUPASTA -20% ALENNUSTA KOODILLA KIRA20 !

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

 

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira_wellness ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2


17.5.2018

Opi vetämään leukoja – tsekkaa leuanvetovinkit, joilla pääset alkuun!

  • Posted By : delwigdi/
  • 2 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

Terveisiä Fitnessmalli.fi Instagram Storysta! Kova kuhina menossa ravinto- ja treenivinkkien suhteen. Tiistaina lupasin heittää kehiin leuanvetovinkit, joilla opettelet leuanvedoissa alkuun. Täältä pesee!

 

 

LEUANVETO – TEKNIIKKA

Leuanveto on tekniikkalaji. Treenatessa yleisesti tekniikka on kaiken a ja o – niin tässäkin.

Kun tekniikka on hallussa niin homma a) on turvallista, b) helpottuu, koska turhaan höntyilyyn ei mene energiaa ja c) tehostuu, koska treenataan oikeilla lihasryhmillä eli oikeaa asiaa.

 

Kokosin eilisen Instastoryn kuvista tekniikkavinkit, joilla pääset leuanvetoharjoittelussasi alkuun:

 

Opi vetämään leukoja

 

 

opi vetämään leukoja

 

EI LÄHE? KOKEILE TOP-3 LIIKKEITÄNI

Mut entäs, jos ei vaan saa yhtään leukaa? Ei hätää, opit kyllä!

Voit aloittaa leuanvetoprojektisi mun omilla suosikeillani, joita kannattaa ehdottomasti testata alkuun.

YouTuben ihmeellisestä maailmasta voit bongata Coachingkira Vlogini. Latasin sinne videon, jossa on kolme oivallista liikevinkkiä leuanvetoharjoittelusi tueksi.

 

Tsekkaa video täältä.

 

Kuten juoksemaan oppii vain juoksemalla ja uimaan uimalla, niin leuanvetoja oppii parhaiten rohkeasti niitä tekemällä. Kokeile rohkeasti, pystyt siihen kyllä! ♡

 

Kysy, kerro ja kommentoi alla! Montako leukaa jo menee? 🙂

 

Treeni-iloa,

x Kipa

 

PS: Muista hyödyntää päheet kesäalet! Foodin ja Yvetten verkkokaupoista saat erikoiskoodilla -20% alennusta normaalihintaisista tuotteista!

Foodin-koodi: coachingkira20 – tilaa ja osallistu samalla hyväntekeväisyyteen!
Yvetten koodi: KIRA20

 

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

Casting – Finalistien tuuletukset

Fitnessmalli 2018 – finaalin ensimmäinen päivä

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira_wellness ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2


16.5.2018

Aamupalasta elinvoimaa – näin vältyt iltapainotteiselta syömiseltä

  • Posted By : delwigdi/
  • 2 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Yleinen

Kun kaikki päivän hommat on saatu alta pois, niin alkaa se mun oma aika.
Silloin sitä vaan tulee syötyä, koska nälkä ei tunnu loppuvan. Tai koko ajan tekee mieli jotain ja sitten sitä vaan syö.

 

Skippaatko aamupalan tai lounaan? Mitä aamupalasi sisältää – eihän se vain ole liian heppoinen?

 

NAUTI AAMUPALA KAKSI TUNTIA HERÄÄMISEN JÄLKEEN

Kaikille ei aamupala uppoa heti herättyä, vaan ajatus aamupalasta jopa etoo. Jotkut taas heräävät kiljuvaan nälkään. Me olemme kaikki erilaisia eikä aamupalaa ole pakko huitaista heti 30 minuutin sisällä heräämisestä. Se kuitenkin kannattaa nauttia viimeistään kaksi tuntia heräämisestä.

Aamupalan skippaaminen yleensä kuormaa energiavajetta kohti iltaa erityisesti, jos vielä lounaalla syödään heppoinen salaatti tai keittolounas, aterioita skipataan ja välipaloja unohdellaan.

Aamulla kroppa lähtee käyntiin parhaiten sillä, että koostat aamupalasta riittävän ravitsevan: hiilihydraatteja (kyllä, hiilareita!), proteiineja ja rasvaa. Aamupala on hyvä koota oman makusi mukaiseksi. On turha tuskailla ja struutata napaan puuroa, jos puuro vaan ei ole sinun juttusi.

 

On löydettävä omat ja itselleen maistuvat, hyvät ja laadukkaat, energianlähteet.

 

En itse ole mikään hääppöinen kokki. Nukun mieluummin hieman pidempään, kuin huitaisen aamupalan pitkän kaavan mukaan aamulehtiä lukien ja kahvia siemaillen. Tykkään kaikista asioista, jotka ovat terveellisiä, mutta tekevät homman helpoksi.

Toisin sanoen tykkään siis oikaista: käytän itse paljon valmiita jauheita, kuten viher- ja marjajauheita sekä tehosekoittimen kanssa oikaisen sauvasekoittimella. Tehosekoitin on niin iso ja kömpelö (lue: minä olen sen kanssa kömpelö 😀 ).

 

aamupala

 

 

Aamupalahetki on kuitenkin syytä rauhoittaa: keskity syömään aamupala ja todella maistamaan ja aistimaan se. Liian usein tulee aamulla ihmisillä huitastua tyyliin vain kahvi nassuun ja baanalle.

 

Luovi oma tyylisi tehdä aamupalaa ja rauhoittaa sitä. Erityisesti, mikäli koet,
että iltaisin syömisesi karkaavat käsistä, niin tarkastele syömistottumuksiasi. Lisää
rohkeasti aamupala ja syö kunnon lounas.

 

Iltaisin syömiset saattavat kasaantua juurikin päivällä kertyneen energiavajeen vuoksi ja syömistä ikään kuin ei pysty lopettaa. Kroppa tuntuu huutavan jotain, tai sitten se on mieli. Helpoin tapa kampata iltapainotteinen syöminen on panostamalla täysipainoiseen aamupalaan.

 

 

KAKSI AAMUPALAVAIHTOEHTOA

 

Kiireisen kokin aamuvirkkuannos

Tähän aamupalaan surautin mukaan Bioteekin Elinvoima Marjajauhetta. Mä rakastan marjoja. Ja rakastan sitä, kun joku on niitä on kätevästi laittanut samaan hynttyyseen helposti käytettäväksi.

Kotimaisessa Elinvoima Marjajauheessa on monipuolisesti erilaisia marjoja: karpaloita, mustikkaa, ruusunmarjaa, tyrniä ja omenakuitua. Päivän annoksesi on suositeltavaa laittaa 1-4 teelusikallista sekoitettuna nesteeseen tai ruokaan. Tuote sopii jatkuvaan käyttöön.

 

 

aamupala

 

1 annos, valmistusaika 5 min

2 dl jäisiä marjoja (anna sulaa hetki, jos käytät sauvasekoitinta)
2 dl luonnon-, kaura- tai soijajogurttia
loraus kauramaitoa (halutessasi)
1 rkl kaura- tai vehnäleseitä
1 tl chia-siemeniä
2 tl Elinvoima Marjajauhetta

Halutessasi tuunaa annosta ja laita sekaan kookoshiutaleita tai 1/2 banaani.

Päälle:

Kuivattuja tai tuoreita mustikoita (itse laitoin kuivattuja, koska niistä saa kivaa makeutta), kurpitsansiemeniä ja sokeroimatonta mysliä ja mansikoita.

 

Valmistus:

Pukkaa kaikki ainekset sekaisin teho- tai sauvasekoittimella, koristele halutessasi ja ajankäytön mukaan. Nauti! <3

 

aamupala

 

 

Viitseliään aamuvirkun herkulliset proteiiniletut

Erityisesti kasvissyöjiltä ja vegaaneilta tulee paljon kysymyksiä siitä, mitkä ovat heille parhaimmat proteiininlähteet. Elinvoima Kasvisproteiinijauheessa on herneproteiinia, härkäpapua, kauralesettä ja porkkanaa. Se on siis helppo vegaaninen valmiste lisäämään proteiinin saantia aamuun tai välipaloille.

Päiväannostus on 1-4 ruokalusikallista sekoitettuna veteen tai nestepitoiseen ruokaan.

Kun aika antaa myöten, kuten itselläni tänä aamuna, niin on kiva kikkailla letuilla. <3 Näistä puolet tuli syötyä heti aaulla ja puolet jäi välipalaksi iltapäivälle ennen jumppatunteja.

 

aamupala

 

6 lettua, valmistusaika 20-25 min

1 iso banaani
1 kananmuna
1 kananmunan valkuainen
2 rkl Elinvoima Kasviproteiinijauhetta
1-2 rkl maapähkinävoita
1/2 dl kookos-, kaura- tai mantelimaitoa

 

Halutessasi tuunaa lisäämällä mausteeksi kanelia.

 

Paistamiseen:

Kookosöljyä

 

Koristeluun:

Maapähkinävoita, tuoreita marjoja tai hedelmiä ja/tai hunajaa.

 

Valmistus:

Laita kuivat ainekset, banaani, maapähkinävoi, maito ja kananmunat blenderiin tai sekoita sauvasekoittimella. Sekoita ainekset tasaiseksi massaksi. Taikinan on hyvä olla paksuhkoa, jotta lettujen kääntely paistettaessa on helpompaa.

Kuumenna pannu sopivan lämpöiseksi ja hulmauta pannulle tilkka kookosöljyä. Paista lettuja molemmin puolin muutama minuutti. Tarjoile lämpiminä haluamiesi lisukkeiden kera.

 

aamupala

 

Muut bioteekin Elinvoima -tuotteet:

Elinvoima kuitu – onnelliselle vatsalle
Elinvoima viherjauhe – vihreyttä ja elinvoimaa
Elinvoima NivelPii – luuston ja nivelten hyvinvointiin
Elinvoima Puhdistuskuuri – suursiivous kehollesi
Elinvoima Merilevät – kilpirauhasen toiminnan tueksi

 

Tuotteita voi ostaa Terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä -osastoilta. Lue lisää Bioteekin Elinvoima-tuotteista: klik.

 

Mitä on teidän suosikkiaamupalojanne? Onko teillä aina samat, vai lähdettekö vallan leikittelemään ja vaihtelette?

 

Aurinkoa päiväänne,
x Kipa

 

 

KURKKAA MYÖS

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

Ateriarytmi – kootut kirjoitukset: mitä ja milloin?

 

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira_wellness ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2


15.5.2018

Minun tarinani (häiriintyneestä) kehonkuvasta

  • Posted By : delwigdi/
  • 48 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Ruoka, Treeni, Yleinen

Kaikkein hirveintä, mitä mulle voisi tapahtua olisi sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Koska silloin lihoisin. Silloin en pystyisi liikkua (=kuluttaa kaloreita). Silloin kaikki mitä söisin lihottaisi.
 – Kipa 16 v. –

 

Olin 16-vuotias, kun asuin kuusi viikkoa englannissa perheessä, jossa perheen äidillä oli kilpirauhasen vajaatoiminta. Tunteet heittivät myrskyä hänellä päivittäin. Hänen fiiliksensä vaihtelivat painon mukaan, sillä paino vaihteli päivästä toiseen. Hän oli aina ennen ollut hoikka.

Aina ennen kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Eräänä iltana kuulin hänen huutavan itkua miehelleen hänen käytyään vaa’alla. Edellisenä päivänä hän oli syönyt 2 rasvatonta ja sokeritonta jogurttia, 1 kananrintafileen, salaattia ja kauhallisen riisiä sekä 500 g kirsikoita ja hänen painonsa näytti puoli kiloa enemmän.

Lihomiskammoisena minä ajattelin, että kaikkein hirveintä olisi sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Lihoisin.

…

Miksi teen sitä mitä teen ja kirjoitan siitä, mistä kirjoitan?

Mistä olen kekkassut ajatuksen #inhimillinenote?

Mikä on minun tarinani? Haluan jakaa osan minua teille. <3

 

 

body positive

Kuva: Adama Sofia

VÄHÄN PULLEA TYTTÖ

En ole aina ollut tyytyväinen kehooni. Kaikillehan tulee varmasti se aika jossain vaiheessa, että jokin kohta kehossa ei miellytä. Joillain se näkyy lievempänä ja joillain se menee ääripäähän.

Pelasin nuorempana fudista 11 vuotta. Olin kentällä kone. Jaksoin 3 matsia peräkkäin turnauspäivinä. Olin hiton nopea. Olin määrätietoinen luupää. Jos päätin, että minusta topparina kukaan ei mene ohi, niin kukaan ei todella mennyt ohi.

Olin siis kuusi ja puoli vuotiaasta asti urheilullinen. Identiteettini rakentui teininä paljon sen varaan: se oli se, missä minä olin hyvä. En kokenut olevani missään muussa niin hyvä.

 

body positive

 

Koulussa olin keskivertoa. Olen aina ollut kasin oppilas. Paitsi liikunnassa. Olen aina saanut vain kymppejä ja kiitosta.

Lukion ekalla fudis loppui, koska jengimme hajosi. Ikähajontaa oli liikaa.

Olisin voinut jatkaa HJK:n naisiin, mutta hommasta olisi tullut niin vakavaa. Eikä naisfudiksessa menestyminen ei ole ihan itsestään selvää, joten toinen vaihtis oli opiskella itselleen kunnon koulutus.

Valitsin koulun fudiksen sijaan.

Jäin jotenkin tyhjän päälle. Kaikki lähti, koska niin suuri siivu itsestäni lähti. Mitä mä nyt teen?

 

 

KUKA MÄ NYT OLEN

Mä en ollut enää sitä, missä olin parhaimmillani. Mä en voinut enää toteuttaa itseäni siinä, mikä oli ollut osa mua 11 vuotta elämästäni.

Identiteettipakka hajosi.

Jo fudisaikaan viimeiset pari vuotta alkoi tiimissämme jokin outo buumi: useammat tytöt vain hoikistuivat. Lopettivat syömästä.

Minä en. Tykkäsin syödä. Plus olinhan sportti. 🙂 Tosin tunsin sisimmässäni pientä pakotetta laihtua. Sillä sai siihen aikaan paljon huomiota ja kommentteja, huomasin. ”Ootpa sä laihtunut! Siis vitsi sä oot laihtunut, mäki haluan!”, joukkuetoverit huutelivat toisilleen.

Sitä ihannoitiin, joka oli hoikistunut.

Samaan aikaan kotoa tuli painetta, sillä vain hoikat ihmiset pärjäävät: koska he ovat tehokkaita ja aikaansaavia he eivät kerkiä syödä. Ylipaino on laiskuutta ja laiskuus on tuomittavaa. Riittämätöntä.

Karkit olivat suoraan helvetistä, sillä karkit lihottavat. Ei saa ähmiä. Lihavuus on tuomittavaa.

Opin syömään karkkia salaa. Enhän halunnut olla riittämätön. Enkä halunnut, että minua tuomitaan. En halunnut olla epäonnistuja.

 

body positive

 

Oli hiihtoloma ja olimme Suomulla laskettelemassa isäni ja ystäväni kanssa. Ystäväni oli hänkin laihtunut tosi paljon ja omalla tavalla ihannoin sitä. ”Miksi minä en pysty tuohon? Miksi minä en pysty olla syömättä?”

Minä tarvitsin uudet housut ja kävimme sillä reissulla ostamassa sellaiset. Tuskailin pukukopissa jalkojeni kokoa. Housut kiristivät, mutta toisaalta ne olivat tosi ihanat. Inhosin pieniä ylimääräisiä kilojani, joskin housut ostettiin.

Mutta kyllä mä tiesin, että en ollut hoikka.

Samana iltana pyörin peilin edessä kaverini kuunnellessa musiikkia alakerrassa ja kysyin vanhemmaltani, ”olenko minä pullea?”

Sain vastaukseksi ”no oot sä vähän”.

(Piti ottaa strateginen kirjoitustauko, sillä purskahdan aina itkuun. Se pieni tyttö vaan oli niin…nuori. Onpa ihanaa itkeä! <3)

body positive

Mulle fitness on energiaa. Se on iloa ja jaksamista. Toimintakykyä, joka kantaa arjen. Kuva: Sade Rajakallio

MÄ EN HALUNNUT OLLA ENÄÄ PULLEA

Mä päätin siltä seisomalta, että kukaan ei sano mua enää ikinä pulleaksi. Kyllä mä tiesin, etten ollut superhoikka. Toisaalta olen aina ollut vahva. Urheilullinen. Tykkäsin kyllä myös syödä.

Kun fudis loppui piti keksiä jotain muuta. Aloin juoksemaan. Siihen kylkeen vähensin syömistä. Huomasin, että tässähän laihtuu!

Aloin juoksemaan nilkkapainot jaloissa. Juoksin myös talvella, kunnes into hommasta meni kun pakotin itseni jäätävällä pakkasella juoksemaan puntit jaloissa ulos. Reisiä kangisti ja pisteli, keuhkoja piiputti se kylmyys. Itkin. Itkin, koska olin epäonnistunut läski.

Treenasin omassa huoneessani ja kodin alakerrassa. Bongasin kaapista Cindy Crawfordin jonkun kiinteytysvideon. VHS:n kulta-aikaa. 🙂 Puuhastelin sen tahtiin harvasen päivä.

Joskus treenasin huoneeni lattialla lihaskuntoliikkeitä. Se oli aika tylsää, mutta päämäärä mielessä.

Piti keksiä jotain muuta. Löysin erään kuntokeskuksen, itseasiassa Esport Centerin. (Kyllä. Sama mesta, jossa aloin vuonna 2008 ohjaamaan. 🙂 ) Aloin käymään trimmissä. Se oli ”kivaa”, koska siinä kului kivasti kaloreita (fakta: inhosin lajia, mutta halusin laihtua).

 

Jos ei treeni ollut tehokasta ja kuluttanut, niin se oli ajanhukkaa.

 

Tein trimmiä päivästä päivään, pakotin itseni treenaamaan. Jos en treenaisi, lihoisin. Kerran olin niin väsynyt, että itkin polkiessani ylämäkeä matkalla treenaamaan. Olin niiiin väsynyt. En olisi halunnut mennä treenaamaan. En olisi millään jaksanut.

Pakotin itseni silti.

Muutoin olisin lihonnut ja olisin ollut laiska.

Kuulin mielessäni sanan pullea. Poljin kahta kauheammin. Ja itkin.

 

body positive

KUN SYÖMISESTÄ TULEE HÄIRIÖ

Elin pitkään sumussa. Yksi asia johti toiseen. Syömättömyys johti ahmimiseen, ahmiminen vatsan tyhjentämiseen. Vaikenin pitkään syömishäiriötaustastani. En oikein ollut sen kanssa sinut. Häpesin sitä. Viimeisten vuosien aikana olen kertonut siitä avoimesti.

Mutta kyllä, minulla on ollut bulimia. Oli viisi vuotta.

Miksi en ole kertonut siitä?

 

Ajattelin aikoinaan, että kertoessani syömishäiriöstäni kerron heikkoudestani. Siitä, kuinka minä en ole osannut tehdä paremmin. Kuinka sekaisin olen ollut, kuinka hukassa olen ollut.

 

Ja minut kun on kasvatettu olemaan vahva. Itkeä ei saa. Kipuja on vähätelty. Kouluun mennään, koska opiskelu ennen kaikkea huolimatta pienestä kuumeesta. Hoikkuudesta oli tullut uusi identiteettini ja jos olisin päästänyt siitä irti maailmani olisi kaatunut.

Ja siitä mainittiin minulle: oletpa sä hoikka! Aajes, vettä myllyyn. 😉

Opin tosi hyvin suorittamaan liikuntaa. Liian hyvin. Treenasin 5 vuotta orjallisesti sykemittarin kanssa, jotta tiesin tarkkaan kulutetut kalorit. Jos sykemittari jäin jostain syystä kotiin, treeni oli pilalla.

En itseasiassa voinut mennä treenaamaan! Koska sitä ei olisi tapahtunut, sillä en tiennyt kulutustani.

Jos ennen identiteettini oli urheilija, atleetti, niin 23-vuotiaaksi asti se oli hoikka. Halusin pitää siitä kiinni. Luulin syömishäiriötä kaverikseni. Meillä oli yhteinen salaisuus.

Ei. Ei syömishäiriö ollut ystäväni. Eikä se ollut salaisuus, kyllähän sen näki. Luulin kuitenkin, että minulla on kontrolli hommaan. Että minulla on valta. Että minä olisin se vahva, koska minä olen pysynyt hoikkana. Muu on heikkoutta.

 

Minä hanskaan tämän. Minulla on tähän kontrolli.

 

Ei ollut. Kyllä häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kontrolli sinuun. Välillä, kun mietin niitä aikoja mietin yhä, että miksi. Miksi minä tein niin?

Tein niin, koska en ollut kehooni tyytyväinen. Edes hoikimmillaan. Oikeasti ajattelin, että minusta ei ole mihinkään tässä maailmassa, jos en ole hoikka. Kyllä muut saivat olla minkä kokoisia tahansa. Kadehdin samalla heitä, jotka elivät ”niin normaalisti”. Tiedättekö, niitä joilla on sitä kuuluisaa tasapainoa.

Ilman rajoitteita. Ilman sääntöjä ja kurinalaisuutta. Samaan aikaan olin itsestäni ylpeä, sain kontrolloitua tiukasti jotain.

Ja koko ajan olisi pitänyt saada jotain pois: olisi pitänyt olla hoikempi. Punnitsin itseni joka päivä. Jos oli tullut grammaakaan lisää, niin seuraavana päivänä piti kiristää tahtia. Treenata lisää.

Hassua, että samalla tiesin olevani liian hoikka.

Ristiriitaisten tunteiden määrä ja ajatusten kaaos. Kaikki se oli omiaan lisäämään kontrollin tarpeen määrää.

Hassuinta koko touhussa on se, että luulin itseni olleeni voimaantunut. Mulla on tää homma hanskassa! Totuus on, että se oli raskasta ja hanskat oli hukassa.

Niin sairaan raskasta. Jokainen päivä on taistelua, koska päivällä ei saa syödä ja aina saa olla pelkäämässä milloin ”repsahtaa”.

Illalla sitten kotona odottavat tutut turvaruoat. Jes.

 

body positive

KUN VIHDOIN MYÖNNÄT OLLEESI ITSELLESI LIIAN ANKARA

Oli kesäilta. Taas yksi niistä kauan odotetuista illoista, jolloin saan olla kotona ja toteuttaa itseäni: syödä. Kun päivällä kontrolloi syömistä ja illalla antaa luvan, siitä tulee helposti pinttynyt tapa. Iltahetkestä tulee turva: nyt minä saan luvan syödä eikä kukaan näe tai tuomitse sitä.

Jos kukaan ei näe, minun ei tarvitse hävetä. Minun ei tarvitse hävetä sitä, että olen inhimillinen ja tarvitsen ruokaa.

Sinä iltana halatessani pää ja silmät turvoksissa vessanpönttöä vatsan krampatessa näin äitini kasvot. Ne moittivat minua tiukalla äänen sävyllä: ”tyttö sinun pitäisi pärjätä paremmin”.

Silloin tajusin.

En halua tehdä tätä enää. En halua elää sellaista elämää. Haluan rakastaa itseäni ja kehoani, en torua tai torjua sitä.

Ymmärsin, millä tavalla lapsuuteni oli vaikuttanut minuun. Älkää käsittäkö väärin, minulla on maailman parhaimmat vanhemmat ja lapsuuteni oli hieno.

On vain asioita, jotka niin helposti syöpyvät nuoren tytön mieleen. Jos minulla koskaan tulee olemaan lapsia en puhu toisten, omani tai hänen painostaan. En puhu laihduttamisesta enkä käyttäydy, kuin hoikkuus olisi ihmisarvon mittana. Sillä ei se ole.

En syytä ketään – se ei ole ratkaisu eikä auta ketään tai mitään. En syytä edes itseäni. Nyt vain oli näin.

 

Paraneminen lähti omasta halustani oikeasti pärjätä paremmin. Halusin oikeasti voimaantua omassa itsessäni ja terveydessäni. Halusin siitä kierteestä eroon. Lopullisesti.

 

Vuodet olivat upea matka omaan itseeni. Ne tekivät minusta sen, mikä olen tänään.

 

Vaadin silloin itseltäni niin paljon. Vaadin olla hoikka, tehokas ja pärjäävä. Samaan aikaan olisi pitänyt olla terve, itsevarma ja hanskata oma elämä.

Nämä vaatimukset eivät olleet tasapainossa. En ollut edes saanut niitä balanssiin, koska ruoan ajatteleminen oli vienyt niin paljon tilaa elämässäni. Sisälläni oli kaaos. Inhosin viettää aikaa itseni kanssa ja pakenin sitä syömishäiriöön.

 

Tilaa elämästäni vei se, etten ollut halunnut kohdata itseäni: en halunnut tunnustaa itselleni,
että minä teen virheitä. Minä olen inhimillinen olento, joka ei voi kontrolloida kaikkea mitä ympärillä tapahtuu. 

 

On joskus vaan luotettava siihen, että kaikki tulee olemaan hyvin. Ja niin minä tein. Lupasin itselleni luottaa itseeni. Lupasin itselleni luottaa prosessiin.

Lupasi luottaa siihen, että annan itselleni rakkautta. Lupasin keholleni olla parempi ystävä ja pitää siitä parempaa huolta.

 

 

body positive

 

 

Halusin jakaa teille minun tarinani, koska sillä on syynsä miksi kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys minua kiinnostaa.  #inhimillinenote -ajatukseni on syntynyt syystä.

Haluan myös kaikkien ymmärtävän sen, että ihmiskeho on hieno ja upea koneisto. Se ei ole vihollinen, vaan elämänkumppani. Se on porttisi tähän maailmaan, jolla myös kosket, koet, tunnet, kuulet, haistat ja maistat asioita. Aarrearkku, johon keräät kokemuksia, opetuksia ja hienouksia.

 

Kehosi on ansainnut sen, että rakastat sitä sellaisena, kuin se on. Se on nimittäin täysin syytön siihen, millaisia päänsisäisiä ajatuksia sinulla on.

 

Ajatuksesi eivät ole sama, kuin kehosi.

Tämä on myös syy, miksi valmentajana ja ryhmäliikuntaohjaajana haluan liikuntaelämyksen asiakkailleni olevan kiva ja positiivinen elämys. Liikunnan pitää tuoda energiaa, ei viedä sitä.

Haluan, että tunneillani jokainen kokee pystyvänsä treeniin eikä mieti kaloreita tai kulutusta. Vaan hauskanpitoa, energiaa ja hyviä viboja.

 

Haluan, että jokainen nauttii ajastaan oman itsensä kanssa eikä murehdi hetkeäkään sitä, etteikö kuuluisi joukkoon.

 

 

Tämän vain halusin kanssanne jakaa.

Kiitos, kun luit. <3
x Kipa
#inhimillinenote

 

PS.
2012 vuoden lopussa minulle puhkesi kilpirauhasen vajaatoiminta. Kolmessa kuukaudessa painoni nousi 6 kiloa ja minulta hävisi kaikki energia liikkua. Voin sanoa, että se on ollut yksi parhaimmista asioista, mitä minulle on tapahtunut. Kyseinen aika oli uskomaton matka omaan kehooni ja ajatuksiini. Vaikka se joskus oli pahin pelkoni se ei ole sitä enää – se oli suuri lahja. <3

 

 

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

Casting – Finalistien tuuletukset

Fitnessmalli 2018 – finaalin ensimmäinen päivä

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

 

 

*** Seuraa minua Instassa: @coachingkira_wellness ***

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2


14.5.2018

Fitnessmalli 2018 finalisti – tsekkaa YouTubesta video päivästä 2!

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Treeni, Yleinen

Jes, siellä se on! Sain kursittua Fitnessmalli 2018 -kakkoskisapäivän videon muotoon vihdoinkin.
Käy tsekkaamassa Coachingkira Vlogi YouTube-video ja fiilistelyt. Laita kanava tilaukseen!

 

Tsekkaa YouTube -video täältä.

 

fitnessmalli 2018

FITNESSMALLI.FI INSTA STORY – MUN VIIKKO

Tällä viikolla mut löytää Instagramista päivittämästä Fitnessmalli.fi storya. Laita seurantaan! Viikon ajan päivittelen kisaan ja fitnekseen liittyviä ajatuksia, jaan arjen hyvinvointivinkkejä ja näkökulmia, treenitipsejä ja puuhastelen yleisesti menemään. Tänään aamulla on jo piipahdettu keinumassa ja vetelemässä leukoja.

Jossain vaiheessa lupaan kokeilla myös KOKATA jotain. Huom! Se on paljon ihmiseltä, joka ei kokkaa, vaan tuntee keittiössä itsensä norsuksi lasikaupassa. 😀

 

Nähdään Fitnessmalli.fi Instassa! <3

 

 

Fitnessmalli 2018 -kisan pääyhteistyökumppani Foodin.  #foodin #sharinghappiness

Sekä muut yhteistyökumppanit:

Vaatteet: Yvette Finland #yvette.fi #yvette
Meikki: Flormar Suomi #flormar #flormar #prettybyflormar
Rusketus: Vita Liberata #vitaliberata #vitaliberatasuomi

 

 

FITNESSMALLI 2018 -FINALISTI

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

Casting – Finalistien tuuletukset

Fitnessmalli 2018 – finaalin ensimmäinen päivä

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

 

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira_wellness ***


äidille
13.5.2018

15 kiitosta äidille

  • Posted By : delwigdi/
  • 0 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Yleinen

Kiitollisuus lisää onnellisuutta: onnellisilla ihmisillä on taito olla kiitollisia ja kiitollisuus on yksi vahvimmin onnellisuuteen vaikuttava tekijä. Ja koska tänään juhlitaan kaikkia ihania äitejä, niin tänään on
aika myös kiittää äitiä kaikesta siitä, mitä hän on.

 

Välillä tuntuu, että kiittää häntä liian harvoin ja muistaa sanoa, kuinka tärkeä hän on.
Otin hetken tästä aamusta pohtiakseni, mistä kaikesta olen äidilleni kiitollinen. Mistä sinä kiittäisit äitiäsi tänään?

 

äidille

15 KIITOSTA ÄIDILLE

Toki on montamontamonta muuta asiaa, josta voi olla kiitollinen ja olenkin. Äippä oot ihan rautaa!

1. Kiitos, että kasvatit minut parhaalla mahdollisella tiedolla ja taidollasi.
2. Kiitos siitä, että olet aina rakastanut minua, vaikka en aina sitä ole tajunnut.
3. Kiitos siitä, että sain kasvaa turvallisella asuinalueella ja lähellä luontoa.
4. Kiitos äiti, että sain harrastaa vapaasti ja valita itselleni mieluisan harrastuksen.
5. Kiitos, että sinulla on aina näkökulmia ja perusteluita, joilla opetat katsomaan asioita eri näkökulmista.
6. Kiitos, että olet hiton fiksu: olet opettanut, että opiskelu kannattaa ja kaikki opiskelu on kotiin päin.
7. Kiitos äiti, kun olet kannustanut – välillä vaatimalla paljon, välillä enemmän ( 😉 ), ja olet tukenani.
8. Kiitos äiti siitä, että keskusteluillamme  haastat minua pohtimaan arvomaailmaani.
9. Kiitos siitä, että olet heittäytyjä: omalla humoristisella esimerkilläsi olet näyttänyt, että ikä on vain numero ja itselleen kannattaa myös nauraa. Räppäät tosi hienosti!
10. Kiitos äiti, kun olet opettanut vastuuta.
11. Kiitos määrätietoisuudestasi ja päättäväisyydestäsi: en tiedä ketään sitkeämpää ihmistä, kuin sinä.
12. Kiitos äiti, kun olen saanut hyvät eväät kasvaa itsenäiseksi ihmiseksi, joka haluaa tulla toimeen omillaan.
13. Kiitos siitä, että hymyilet. Hymysi on todella kaunis ja lämmin.
14. Kiitos siitä, että olet opettanut, että elämässä on tärkeää olla suunta.
15. Kiitos, kun olet olemassa.

 

äidille

 

Mistä sinä kiität äitiäsi tänään?

Lämmintä ja aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille! <3
x Kipa

 

Ps. Vielä yksi asia, äiti. Kiitos, kun olet opettanyt minulle, että vahva tahto vie läpi harmaimmankin kiven. When there is a will there is a way. Olet oikeassa, kyllä ne siivet kantaa. ❤

 

 

FITNESSMALLI 2018 FINALISTI:

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

Casting – Finalistien tuuletukset

Fitnessmalli 2018 – finaalin ensimmäinen päivä

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

 

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira_wellness ***


12.5.2018

Miten menee ranskikseni kanssa?

  • Posted By : delwigdi/
  • 38 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Lemmikit, Yleinen

Jos sulle olis koiran terveys ja hyvä elämä oikeasti tärkeitä, et olis tuota rotua katsonut alkuunkaan.
*
Toivottavasti jatkossa äänestät jaloillasi ja olet ottamatta näitä piloille jalostettuja rotuja. Niin itsekin tein. Niin pitkään kun on kysyntää, on tarjontaa.
*
Pakko minullakin sanoa siitä, että miksei jo ihmiset herää tuohon eläinrääkkäykseen. Onko se joidenkin mielestä normaalia että luontokappale on heti nuin pienestä alkaen niin sairas? Nuo rodut, lähes kaikki bulldogit, sekä muutkin terveen näköiset mutta erittäin jalostetut koirat ovat vaan niin niin niin väärin. Kyllähän niissä on varmasti niitä positiivisia puolia, ranskikset ovat erittäin ihania luonteeltaan mutta niin on monet muutkin rodut jotka ovat terveitä.
*
Toivon, että jatkossa jos olet hankkimassa uutta koiraa miettisit kaksi kertaa rotuvalintaa. Ja jaksamisia tuon asian kanssa.

 

Nämä ovat kommentteja, joita näkee hyvin usein ranskiksiin liittyvissä keskusteluissa. Kyseiset lainaukset ovat kommentteja erääseen aikaisempaan kirjoitukseeni, jossa kerroin miksi päätin luopua uudesta perhetulokkaasta. Kakkaa tuli tiukemminkin niskaan, mutta siitä olin tietoinen ennen kirjoitukseni julkaisemista. Aihe kun nostattaa tunteita pintaan ja aihe oli sellainen, jota ulkopuolisen on helppo kommentoida ”viisaampana”.

Bosse, mun ensimmäinen koirani ja ranskikseni ikinä, täyttää tänään 1 vuotta. Mamman pikku sintti on jo iso poika! <3 Sen kunniaksi halusin jakaa hieman omia ranskanbulldoggikokemuksiani mennä vuodelta.

 

ranskanbulldog

 

ranskanbulldog

 

Olen jonkin verran tietoinen siitä, miten Silas nykyään voi (nykyistä nimeä en tiedä 🙂 ). Koira voi nykyään hyvin. Hän elää perheessä, joka on tietoinen hänen haasteistaan ja tietävät miten toimia koiran kanssa. Silaksesta on tullut reipas koira, saanut kuullemma hienosti massaa eikä enää menetä tasapainoaan ravistellessaan päätään.

Toistaiseksi voi siis sanoa, että tein oikean päätöksen olla saattamatta koiraa sateenkaarisilloille. Hänellä oli, kuin olikin edellytykset vielä elinvoimaiseen koiran elämään.

Olen todella onnellinen ja kiitollinen siitä.

 

Tuet jo sillä eläinrääkkäystä että ostat näiden rotujen edustajia. Ja n yt laitoit vielä sairaan pennun kiertoon!!?
Häpeä oikeasti.. todella itsekästä.

 

Tämän tyyppisiin kommentteihin haluan muuten sanoa sen, että koiran ottaminen ja omistaminen on aina itsekästä. Ihminen ottaa koiran erinäisistä syistä, mutta kun mutustelet tunteen taustalla olevaa tarvetta, niin kyllä. Se on itsekäs tarve. Halu olla tarvittu, halu rakastaa ja saada pyyteetöntä rakkautta, halu saada seuraa yksinäisyyteen, halu puuhastella kaikkia kivoja juttuja, halu ottaa perhekoira ja kasvattaa lapsille vastuunottoa, mitä ikinä.

Eli kyllä. Meistä jokainen koiranomistaja on ajatellut itsekkäästi ottaessaan koiran. Sitä paitsi ihminen on itsekäs olento. Siitä ei aina vain tarvitsisi tehdä niin isoa numeroa. 😉

 

ranskanbulldog

Kuva: Laura Laukka <3

 

Tässä tulee myös yksi asian ydin, onneksi kommenteissa oli myös rakentavaa ja tietoon perustuvaa kommentointia:

 

Ranskiksella luotettavat selkä-ja lonkkakuvat saa vasta 2 vuotiaana, lähes 90% ranskiksista omaa samanlaisen selän kun Silaksella mutta suurin osa ei oireile elinaikanaan. Valitettavasti puhdas selkäistä ranskista ei ole, mutta oireettomia on.

 

Näin juuri. En voinut/halunnut odottaa kahta vuotta. Täytyy myös koko Silas-touhussa nimittäin muistaa se, että minulla oli entuudestaan jo yksi (terve) koira. Minun piti miettiä myös Bossea ja tehdä ratkaisu siinä hetkessä. Ei ole oikein, että Bosse joutuu kärsimään siitä, että toinen koira ei voi tai suostu tekemään pitkiä lenkkejä, istuu pylly betonissa vain.

Leikkimistä piti vahtia, sillä verrattain toinen oli lihasmörssäri ja toinen pieni ja hintelä. Bosse on erittäin aktiivinen koira ja haluan, että hän pääsee elämään täyttä elämää.

 

ranskanbulldog

 

 

ranskanbulldog

Bosse 1v. Kuva Ilkka Ruuska

 

MITEN ON MENNYT SAIRAAN RODUN KANSSA?

Niin mielettömän hyvin! Tää koira on aivan unelma! Mutkaton, ei hauku, rähise, kahinoi tai arkaile. On utelias jokaisesta asiasta ja ihmisestä, aina mukana. Touhukas ja totteleva. Ei perinteinen jästijääräpää, vaan oikeasti tottelee. Ei tuhoa huonekaluja, oppi sisäsiistiksi erittäin nopeasti. Rakastaa lapsia ja leikkiä.

Koiraan on investoitu myös todella paljon aikaa. Ollaan Bossen kanssa käyty pentu-uinneissa (sikahyvin meni – kaverilla on sen verran pitkä kaula, että on varsinainen vesipeto 😀 ), pentukurssilla ja pentutokossa. Bosse on kaksi kertaa eläissään ollut 7 tuntia yksin, muutoin pidän huolen siitä, että hänellä on tsäännsit käydä ulkona pissalla ja hänellä on seuraa.

 

ranskanbulldog

Bosse 7-viikkoisena. <3

 

 

ranskanbulldog

Kun käytiin hakemassa Bossea istuin puoli tuntia kasvattajan luona soffalla ja pidin koiraa sylissäni. <3 Priceless.

 

Bosse on ollut megaterve. Hengitystiet on tutkittu ja ne ovat loistokunnossa. Bosse on ns. sporttimallin ranskis: pitkä kuono ja pitkä selkä, kroppa on mu0odoltaan formula-auto. Mielenkiintoisinta tässä häseltäjässä on se, että hyppii tajuttoman korkealle ja korkealta. Vahva, kuin fan. 😀

Bosse on lähtökohtaisesti tosi vahvarakenteinen. Käytiin eilen vuosirokotuksessa ja painoksi mitattiin 15,3 kg. Paljonkohan nousis penkistä?! 😀

Toki on ollut perusflunssaa ja pentuna vatsa sekaisin parikin kertaa. Toistaiseksi ei ole havaittu ruoka-aineallergioita.

Bossen äidin selkäkuvat tulivat vähän aikaa sitten, ja oddsit terveelle elämälle ovat todella hyvät. Silmätkin pysyvät päässä eivätkä ne ole ulkonevat pallot.

 

Kyllä siis ”sairas rotu” voi voida hyvinkin. Mutta tarkkana saa olla. Ei tätä ihan hetkessä tätä koiran hankintaa tehdä. On aina otettava selvää ja varmistettava, että ottaa luotettavalta kasvattajalta. Jälkiviisaana sanoisin, että suosi suomalaista. Helpottaa ensinnäkin asiointia kasvattajan kanssa ja toisekseen toiminta on läpinäkyvämpää. Tarkista aina rekisteritiedot ja koiran sukupuu. Kysele referenssejä.

Itse mietin seitsemän vuotta koiran hankintaa, ja hommasin vasta kun aika koiralle oli satavarma.

Olen ollut todella tyytyväinen kasvattajaan (Kennel Bullavenue). Kati on aivan ihana! Rento, vastaa kysymyksiin nopeasti eikä fanaattinen kaikenmaailman asioiden suhteen. Suhtautuu rennosti ja ammattitaidolla.

 

ranskanbulldog

Kuva: Laura Laukka

 

 

ranskanbulldog

 

 

KOIRANOMISTAJA: OLETHAN SEPPÄ SYNTYESSÄSI!

Mielenkiintoisinta on ollut seurata nyt jo yli vuoden erilaisia koira- ja lemmikkieläinpalstoja. Omaksi suosikikseni noussut Facebook on tässä taattu. Kun joku avaa jossain ryhmässä ketjun kysyen koiran hankkimiseen, terveyteen tai akuuttiin hätätilanteeseen liittyvän kysymyksen ei mene montaakaan kommenttia, kun joku vastaa tyylillä ”et sitten viitsinyt ottaa ENNEN koiran hankintaa tätä selville?”.

”Tiesit rodun haasteista ja NYT täällä niitä itket ja ihmettelet”. ”Kyllä minä katsoisin tässä tilanteessa nyt vähän peiliin, että olisiko tähän pitänyt heti reagoida, nyt nopsakkaan soita ell!!” (ell = eläinlääkärin lisensiaatin tutkinnon suorittanut)

”Nämä pitäisi olla selvillä ja ENNEN, kuin pentu tulee” ja mitä vielä…näitähän riittää, ystävät!

Harmittaa ihan vietävästi, etteivät ihmiset kerta kaikkiaan viitsi kommunikoida. Miksei ulosantia voi vähän muokata tai edes miettiä uudestaan, ennen kuin kommentin julkaisee?

Enkä tarkoita sitä, että pitää alkaa runoilemaan kaunopuhetta tai lisäämään ”Sir” tai ”Madam” -liitteitä kommenttien loppuun höystettynä hymiöillä ja yksisarvisilla.

Puhun nyt ihan peruskunnioituksesta toista ihmistä kohtaan. Todellakin joskus on peiliin katsomisen paikka tuolla keskusteluryhmissä siitä, että onko se kommunikointi nyt ihan ystävällisellä tasolla. Kismittää välillä niin vietävästi, miksei me vaan voida olla ystävällisiä muita ihmisiä kohtaan, VAIKKA JOKIN ASIA MENISI MEILLÄ ITSELLÄMME TUNTEISIIN.

 

Vastaavanlainen koirakommentointi on mielenkiintoista myös siksi, että jollain viissiin meidän koiranomistajien todella odotetaan olevan valmiita koiranomistajia heti, kun päätös koiran hankkimisesta on koskaan edes syntynyt. Matkan varrella ei saisi oppia ja opiskella: pitäisi osata asiat jo entuudestaan tai sillä kuuluisalla maalaisjärjellä. Tietenkin olisi ideaali! Mutta jos ihminen kysyy apua vaikka omaan hätätilanteeseensa jossain keskusteluryhmässä, niin onko se joukkolynkkaus nyt se paras apu? Vai voisiko ihan vain keskittyä siihen avun tarjoamiseen?

…tai ehkä olla kommentoimatta, jos ei tuo keskusteluun mitään arvoa?

 

Kysymykseni kuuluukin: voiko KUKAAN olla seppä syntyessään?

 

Eräs ystäväni ja rakas ohjaajakollegani, nykyään kahden lapsen äiti, sanoi aikoinaan ensimmäisen lapsen synnyttyään: ”ei näihin tietsä ole olemassa ohjekirjaa”. Sama homma koirien kanssa: kaikki ne ovat yksilöitä ja aika näyttää mitä eteen tulee.

 

Nautitaan lemmikkieläinajoistamme, ystävät! Ja vastauksena erääseen ylläolevista kommenteista: jatkossa, jos olen hankkimassa uutta koiraa, niin olen todella miettinyt rotuvalintaa. Valintani on ehdottomasti ranskanbulldog. <3

 

Aurinkoista viikonloppua peepsit!
x Kipa

 

PS: Onnea rakas Bosse 1 v.! Tsekkaa myös Bossen insta: @bosse_the_frenchbulldog !

 

Edit.
Julkaisin tekstini Facebookissa muutamassa ryhmässä. Eipä kestänyt kauaa, kuin ”kannustavat” kommentit mm. koirani kuonosta, terveydestä ja liiallisesta terveydestä iloitsemisesta teilattiin. Tätä juuri tarkoitan. Se vaan joillakin tuppaa olemaan todella vaikeaa pystyä a) a olemaan kommentoimatta negatiiviseen sävyyn ja b) olla aidosti iloinen toisen ihmisen puolesta. Harmillista. Toisaalta jokainen hoitaa oman tonttinsa itse.

 

 

FITNESMALLI 2018 FINALISTI:

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan?

Casting – Finalistien tuuletukset

Fitnessmalli 2018 – finaalin ensimmäinen päivä

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

 

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira_wellness ***


9.5.2018

Fitnessmalli 2018 – miksi hain kisaan ja suosikkikommenttini

  • Posted By : delwigdi/
  • 8 comments /
  • Under : Hyvinvointi, Perhe ja suhteet, Treeni, Tyyli ja kauneus, Yleinen

Olen saanut keskustella paljon siitä, että onko kisaan lähteminen nyt
hyvä vai sittenkin huono juttu ja enkö pelkää, että kyseinen kisa saa minut
näyttämään takinkääntäjältä fitneksen suhteen. Ja enkö pelkää, että ”maineeni romahtaa” kisan myötä.

 

Edeltäviin kysymyksiin vastauksena: en, en pelkää ”maineeni” menettämistä. Olen sama ihminen, kuin aikaisemminkin. Kirjoitan samoista arkisista hyvinvointiasioista, kuin aikaisemminkin. Takkini ei ole kääntynyt mihinkään suuntaan fitneksen suhteen: olen yhä sama minä, vaikka otan osaa sporttimallikisaan. Koko kisassa on tärkeintä olla tyylilleen uskollinen ja sen aion myös tehdä.

 

fitnessmalli 2018

KOMMENTTISUOSIKKINI

Viime lauantaina, kun meidät finalistit oli valittu ja kisa pärähti käyntiin meitä kiellettiin menemästä lukemaan sunnuntaina ilmestyvän Ilta-Sanomien artikkelin kommentteja. No voitte arvata, kuinka moni meistä todellakin luki niitä. Aivan. 😀

Tietenkin menimme! Rehellisesti se on ihan parasta! Näistä löytää aina omat suosikkikommenttinsa ja tyylilajin. Tiedättekö. Ne tietyt kortit, jotka aina vedetään esille.

 

Ulkonäkö-, mollaamis- ja itsetuntokortti

Joku kommentoi IS-nettisivulla tai muualla verkossa kisaa esim. seuraavasti:

 

”Hei! Katsokaa! Olen nainen! Vain ulkonäölläni on merkitystä!”

 

”En harrasta fitnessiä, salilla tulee käytyä ehkä max 2 kertaan vuodessa! mutta jopa mulla on lihaksikkaampi ja timmimpi kroppa kuin yhdelläkään noista.”

 

Itseasiassa Ilta-Sanomien Facebook-sivulla oli vielä messevämpää kommentointia ja ihan harmittaa, etten kerinnyt ottaa niistä lainauksia. 😀

Rehellisesti minuun ei osu eikä uppoa kyseinen kommentointi eikä huomionhakuisuus-kortti, mitä monet viljelevät. Että eikö ole mitään muuta elämässä, kuin hakea huomiota tämän tyyppisillä kisoilla. Varmasti on muutakin elämää, voitte muuten olla siitä varmoja (ja ne, jotka minut tuntee todella tietävät mitä tarkoitan, sillä ihan laakereillani en seiso), joten ei. Ei osu eikä uppoa, koska I know better: tiedän, mikä oma todellisuuteni on ja mitä kaikkea tekemistä minulla on. #tunneitsesi

Kyseinen kisa ei siis liity siihen, ettei minulla ole muuta elämää.

Eikä kyseinen kisa liity huomionhakuisuuteen muutoin, kuin siten, että tätä kautta on todennäköisempää saada sanomaansa paremmin perille. Mitä useampi ihminen lukee blogitekstejäni, sitä enemmän saan toteutettua blogini tarkoitusta, so. tiedon jakamista.

Jos se jonkun mielestä on huomionhakuisuutta tai itsetunnon pönkitystä, niin so be it. 🙂

Mitä tulee siihen seikkaan, että joku toinen on timmimpi, kuin minä, niin ihan varmasti! Olisi utopistista ajatella, ettei tässä maailmassa ole minua kireämmässä kunnossa olevia ihmisiä. Ja ihan satavarmasti on, hyvät heille! Se ei kuitenkaan ollut tämän kisan idea. Se, että ollaan mahdollisimman mintissä. Joten oikeastaan se siitä ja ei muuta, kuin jatka vaan sitä timmiä elämääsi. <3

 

fitnessmalli 2018

Meikki by Flormar. 🙂

 

Esineellistämiskortti

Aaaah. Esineellistäminen ja tasa-arvo. <3

 

Minusta nyky-yhteiskunnasta pitäisi kitkeä pois tällaiset naisten kauppaamiset, joiden johdosta yhteiskunnan tasa-arvoiset näkemykset rapautuvat ja ne johtavat juuri sellaisiin outoihin lieveilmiöihin, joissa naiset esiinnellistetään. Kyllä tällaisen laatujulkaisun kuin Iltasanomat pitäisi olla esimerkkinä ja tienraivaajana tällaisessa äärettömän tärkeässä asiassa.

 

Tämänlaisen ajattelumaailman vuoksi naisia juuri esineellistetään: kun meistä tehdään niitä esineitä pauhaamalla siitä, että olemme esineitä. Mulle ei tullut kertaakaan mieleen, että meitä naisia kaupataan tässä kisassa. Tässä kisassa kaupataan osaamista, tahtoa ja intoa kehittää itseään ja tuoda sitä esiin sekä kaupataan tulevaisuuden työvoimaa.

Toivoisin, että kisaa seuraavat ihmiset ymmärtäisivät, että kyseinen kisa on myös mahdollisuus työllistyä hyvinvointialalle. Työ voi toki olla mallintyötä sitä hamuavalle. Olkoon, mitä sitten? Tai sitten työ voi olla itsensä brändäämistä alalla ja sanomansa esiin tuomista. Tai se voi olla työkaluja syventää osaamistaan sosiaalisessa mediassa.

Tämä ei ole sen kummempaa itsensä kaupittelemista, kuin muukaan rekrytointitilanne, jossa henkilö hakee töitä. Esineellistäminen on ihmisen pään sisällä: minä en ole esineellistämässä itseäni enkä koe, tunne tai näe itseäni esineenä. Joku muu on sitä paitsi nähtävästi tehnyt sen ajattelutyön jo puolestani. 😉

Aa, ja yksi juttu vielä: tasa-arvokortti. Jos tälle linjalle mennään, niin mielestäni ennemminkin tämän tyyppiset kommentit alentavat naisten tasa-arvoa tai vähintäänkin vähättelevät meidän naisten osaamista. Eikö meillä naisilla muka ole oikeutta ottaa oma työllistyminen omiin lonkeroihimme?

Tuleekohan tämän tyyppisille kommentoijille mieleen, että tässä kisassa edistetään myös naisten yrittäjyyttä? Minusta se ei ole mitään muuta, kuin aika pirun upeeta! (Terv. Naisyrittäjä)

 

 

äänestys

Fitness-kortti

Tiedän. Kisan nimi on Fitnessmalli 2018. Mutta nimen lisäksi kannattaa lukea myös kisan kuvaus sivulla www.fitnessmalli.fi ennenkuin kommentoi. Muutoin on riskinä, että kommentoi väärää aihetta.

 

Mikä fitness, paremminkin sporttimalli. Kaikkeen yhdistetään fitness ja nämä tytöt kaukana siitä. Kauniita tyttöjä, mutta ei liity mitenkään fitnesiin. Sille on omat kilpailunsa.

 

Kiitos, sporttimallihan se on! Mutta ei sekään tietenkään riitä: liian löysä, liian tikissä, liian nuori, liian pehmä, liian vanha, liian meikattu, liian luonnollinen, liian lyhyt, liian pieni, liian iso. Aina löytyy virhe kuvasta, aina jollain on jotain kommentoitavaa ja koskaan ei kuitenkaan ole kaikkien mielestä hyvä. Kun se on vaan niin kiva käydä kommentoimassa ja mielellään vielä kärkkäästi. <3

Rehellisesti sanottuna olisi helpompi ottaa kommentteja tosissaan, jos niissä ei olisi valmiiksi ennakkoasenteella ladattua tunteilua ja ihmisen omaa käsitystään siitä, mikä hänen mielestään on fitness.

Kommentti ei kerro kohteesta, vaan itse kommentoijasta ja hänen ajatusmaailmastaan.

Ja tietenkin, kommentoinneissa on myös ristiriitaa (miksi olisi niin helppoa 😀 ). Jonkun mielestä olemme sporttimalleja, jonkun mielestä tyyliin ”ihan kivoja” ja fitness-sanan väärinkäyttäjiä:

 

Kivan näkösiä tyttösiä mutta fitness-sanaa käytetään kyllä nyt aivan väärin tässä kilpailussa. Olikohan yks vai kaks kilpailijaa jotka hädin tuskin näyttää edes hitusen fitiltä. Varmasti kaikko treenaa salilla ja hatun nosto siitä mutta nyt jotain järkeä näihin kilpailuihin.

 

Nyt! TÄMÄ on syy, miksi olen kisassa mukana! Nyt päästiin asiaan!

 

fitnessmalli 2018

MIKSI LÄHDIN FITNESSMALLI 2018 KISAAN MUKAAN?

Me kaikki, sinä ja minä, annamme itse fitnekselle merkityksen. Ei ole minulta pois, jos joku miettii fitnestä nimenomaan fitness-kisaamisen, kisadieetin, ulkonäön ja lavakireyden kautta. Haluan vain nostaa esille sen näkökulman, että fitnestä on muutakin fitnestä olemassa, kuin THE FITNESS.

Ketkä tuntee minut ja tietää tekstini tietävät, että aion koko puolen vuoden ”kisakauden” pysyä tyylilleni ja sanomalleni uskollisena.

Fitneksessä ei ole kyse siitä fitness-kisaamisesta, johon niin moni sanan fitness liittävät. Alkujaan fitness ei tarkoita kireetä lavakondista, johon liittyy dieettaamista, varhaisaamuisia rasvanpolttolenkkejä tyhjällä vatsalla, kehon määrätietoista muokkaamista ja rasvaprosentin minimoimista.

 

Fitness, erotuksena siitä miten Suomessa tupataan se nähdä, tarkoittaa kuntoa, kuntoilua, kuntourheilua, terveyttä, elinvoimaa sekä henkistä ja fyysistä toimintakykyä.
Sinun ei tarvitse olla kisakireä ollaksesi fitness.

 

Fitness on sitä, minkä merkityksen sille annat, eli jollekin se todella tarkoittaa nimenomaan (kisa)fitnesstä.

Tältä pohjalta ja tällä sanomalla lähdin kisaan. Yhä jakamaan aitoa liikunnan iloa, korostamaan oman kehon kuuntelua ja inhimillistä otetta. Josko ajatusmaailma ja käsitys aiheesta jo pikkuhiljaa ihmisillä muuttuisi. 😊

Meidän on aika päästää musta-valkoisesta ajattelusta irti. Fitness on niin paljon muutakin, kuin ulkonäkö tai kehon muokkaus.

Tehdäänpä pieni kisakysymys. Miten sanot englanniksi lauseen ”haluan kehittää kuntoani”?

 

 

KIITOS jo tähänastisesta tuestanne, kannustuksestanne ja kommenteistanne! <3

Elinvoimaista päivää!
x Kipa

 

 

KURKKAA MYÖS NÄÄ:

Saavuta tavoitteesi – unohda -isi!

Casting – Finalistien tuuletukset

Fitnessmalli 2018 – finaalin ensimmäinen päivä

Foodin – jyväskyläläinen perheyritys

 

coachingkira

Fitnessmalli 2018 finalisti #2

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira_wellness ***


« First‹ Prev45678910Next ›Last »
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020