TerveysblogiTerveysblogiTerveysblogiTerveysblogi
Verkkokauppa
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Etusivu
  • Kira
  • Tuotteet ja palvelut
    • Firstbeat hyvinvointianalyysi
    • Luennot
    • Valmennus verkossa
    • E-kirja
    • Värityskuvat
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
5.1.2016

Mitä hyvinvointi Sinulle merkitsee?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Tässä Googlettelin lätkämatsin lomassa jotain mielenkiintoista luettavaa (jäin kiinni – tykkään urheilla, mutta en ole paras penkkiurheilija 😀 ), ja osuin Wikipediaan halusanalla ”hyvinvointi”.

 

HYVINVOINTI määritellään Wikipediassa seuraavasti:

”Hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Yhteiskunnallisena käsitteenä hyvinvoinnille on erilaisia määritelmiä ja mittareita.

Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, sekä mitattavista asioista että yksilökohtaisista arvostuksista ja tuntemuksista.

Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Elinolojen käsitteellä voidaan kuvata hyvinvoinnin aineellista pohjaa.

Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan taas sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan.”

 

Aloin miettiä käsitettä hyvinvointi. Se jotakuinkin käsitetään nykyään fyysisenä ja psyykkisenä hyvinvointina. Kuinka moni meistä kuitenkaan on konkreettisesti miettinyt mitä hyvinvointi itselleen tarkoittaa?

 

Itselleni hyvinvointi on ennen kaikkea psyykkistä:

1. henkinen/sisäinen tasapaino ja sen saavuttamisen tavoittelusta inspiroituminen = halu kehittyä ihmisenä nykyhetken minää paremmaksi ihmiseksi

2. itsensä hyväksyminen, joka poikii arvostuksen muita ihmisiä ja erilaisuutta kohtaan
= minun todellisuuteni on subjektiivinen näkemykseni asioista, se ei silti ole ainoa oikea todellisuus, on arvostettava ja pyrittävä ymmärtämään myös toisten ihmisten todellisuutta
= tähän liittyy olennaisesti myös ystävieni ja lähimmäisteni läsnäolo ja heidän hyvä olonsa
= tähän kohtaan liitän myös terveellisen, ravinnerikkaan ja hyvinvointiani tukevan, ruokavalion, sillä halu ja innostus suödä hyvin ja hyvää keholleni lähtee sisäisestä tasapainosta

3. elämänilo ja hetkessä eläminen
= jokaisesta hetkestä nauttiminen ja lapsenmielinen uteliaisuus asioita kohtaan, joka lähtee halusta tarkastella asioita eri näkökulmista ja oppia tilanteista niiden tarjoama mahdollinen opetus

 

Lisäksi se tarkoittaa itselleni fyysistä hyvinvointia:

1. Ilo ja energia liikkua ja jakaa omalla esimerkillään liikunnan iloa
= fyysisellä olemuksellani ja omalla asenteellani muiden motivoiminen ja inspiroiminen, ouolueettoman ja mahdollisimman totuudenmukaisen tiedon jakaminen

2. Oman kehon kuuntelu
= kilpirauhasen vajaatoiminta ja välillä jopa väsymykseen asti viety työelämä on tehnyt itsestäni herkistyneen kuuntelemaan kehoani (ja mieltäni) ja arvostamaan kehoni upeaa vahvuutta & samanaikaista haurautta (enkä puhu lihasvoimasta tai kestävyyslunnosta 😉)
= oman kehon ja sen vajavaisuuksien arvostaminen & niiden kääntäminen vahvuuksiksi tai arvostettaviksi ominaisuuksiksi

3. Treenikunto
= kuten moni meistä, minäkin motivoidun huomatessani jaksavani jotain, saan siitä energiaa: rakastan haastaa itseäni ja rakastan fyysistä työtäni
= suuri osa identiteetistäni muodostuu liikunnan ja liikkumisen kautta ja roolistani liikunnan parissa, sillä olen liikkunut alle seiskavuotiaasta aktiivisesti ja ryhmäliikuntaa olen ohjannut 10 vuotta (still lovin’ it! ❤️)
= kun saan ja ennen kaikkea VOIN liikkua, niin voin hyvin

 

Hassuinta oli huomata, että Wikipedian mainitsema vauraus (jolla käsitän rahan ja sen tietyn määrän) ei kuulukaan omaan listaani. Mutta vauraus on jokaisen itselleen määriteltävä. Kun postasin tämän kirjoituksen Terveysblogin Facebook-sivulla tuli tähän liittyen hyvä kommentti lukijalta: ”Tarkkoitaisiko tuo vauraus sitä, että väestötasolla se korreloi parempaan/laadukkaampaan syömiseen, monipuolisempiin liikuntamahdollisuuksiin, itsestä huolehtimiseen ym. sitä kautta hyvinvointiin?? Ei ehkä niinkään yksilön tulojen suuruuteen, vaan yleisesti korkeampi vs. matalampi elintaso??”

Tämä on hyvä pointti ja hieno näkökulma. Varmasti vauraus tarkoittaa myös sitä!

 

Tienaaminen on loppujen lopuksi melko toissijaista. Puhun toki nyt omasta puolestani sanoessani yksi tärkeimmistä itselleni olevan mahdollisuus, inspiraatio ja energia liikkua päivittäin niin halutessani (tarkoitan tällä valinnan mahdollisuutta: mitä treenaisin tänään vai treenaanko) sekä tehdä liikuntaa & hyvinvointia työkseni.

Tästä kaikesta päästäänkin KIITOKSEEN teille Terveysblogin ystävät. Ilman teitä ei olisi Terveysblogia. Olette siten jokainen osa ainakin yhden ihmisen (blogin ylläpitäjän eli minun) hyvinvointia, ja siten välillisesti osa blogin seuraajien hyvinvointia. 😀

Aika hienoa, eikö? ☺️

<3: Kipa

 

PS: Kuvassa kiitollisuus- ja tavoitepäiväkirjan, jota aloin vuoden alussa pitämään, sekä lempikahvikuppini.


29.12.2015

Kuuluuko sinun uuden vuoden lupaus näihin yleisimpiin jokavuotisiin lupauksiin?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Liikunta, Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Uusi vuosi on perinteisesti lupausten aikaa. About.com -sivusto on nimennyt kymmenen suosituinta uuden vuoden lupausta, joita ihmiset yleensä tekevät. Katso, löytyykö omasi seuraavasta listasta.

 

Top-10 Uuden vuoden lupaukset

 

1. Viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa

Tämä on klassikko uuden vuoden lupaus. 😊 Mieti konkretiaa. Miten voisit konkreettisesti viettää enemmän aikaa perheen ja ystävien parissa?

Ole myös itse aloitteen tekevä osapuoli: ehdota tapaamisia, ravintoillallisia ja yhteistä ajanviettoa aktiivisesti. Kun vietät aikaa läheistesi ja ystäviesi kanssa ole läsnä. Vältä tekemästä mitään muuta samaan aikaan, kun sinulle puhutaan. Kuuntele ja ota katsekontaktia. Ole kiinnostunut.

 

2. Ottaa liikkumisesta tapa

Liikunnalla saavutetaan todellisia terveyshyötyjä, kunhan se on säännöllistä. Olit sitten liikuntaa aloitteleva tai vakkaripuuhastelija, niin suunnittele liikuntasi: mitä liikuntaa tykkäät harrastaa? Kuinka monta kertaa viikossa ja mihin aikoihin? Aseta tavoitteesi realistiseksi. Mikäli aikasi todellisuudessa on kortilla on realistisempaa asettaa rima siihen, jonkavoit toteuttaa. Potematta huonoa omaatuntoa. Aikaa löytyy sellaisten asioiden järjestämiseen, joita todellisuudessa haluat toteuttaa.

 

3. Painonpudotus ja -hallinta

Klassikkolupaus nro 2. ☺️

Painonpudotus on uuden vuoden lupaus, johon lähdetään ennennäkemättömällä puhinalla. Kuten edellisessäkin kohdassa myös tässä anna realiteettien puhua. Ei ole realistista odottaa kymmenen kilon painonpudotusta kuukauden pussidieetillä ja olettaa sen jälkeen voivansa palata vanhaan malliin.

Kärsivällisyys on hyve ja aina enemmän ei ole parempi. Usein käy niin, että äkkijyrkän aloituksen jälkeen kuukauden-pari päästä into hiipuu. Miksi? Mm. edellä luetelluista syistä: odotukset eivät ole realistisia ja aloitetaan liian paljon liian aikaisin ilman vedenkestävää suunnitelmaa. Lisäksi mitä enemmän lähdetään rykimään puskista ja paljon yhtä soittoa sitä enemmän väsymyksen ja loukkaantumisten riski kasvaa.

Muista, että keho on kokonaisuus. On siis huomioitava kokonaiskuormitus, ei pelkästään liikunnan tuoma energiankulutus.

Liikuntaa jopa oleellisempi on ruokailu: ruokavalio kuntoon. Syö säännöllisesti ja tasaisin väliajoin, huolehdi riittävästä proteiinin ja kuidun saannista, juo riittävästi nestettä ja tee järkeviä valintoja. Mitä kehosi todellisuudessa tarvitsee?

Kaksi tärkeintä tekijää painon pudotuksessa ovat järkevät tavoitteet ja niissä pysyminen. Unohda epäonnistuminen ja sen pelko: keskity onnistumaan. Pystyt siihen, kun päätät.

 

4. Tupakoinnin lopettaminen

Klassikkolupaus nro 3.😀

Jos olet päättänyt lopettaa tupakoinnin uuden vuoden lupauksena, mieti mikä luopumisvaihtoehto sopii itsellesi parhaiten: joillekin toimii totaalilakko, joillekin asteittainen nikotiiniannoksen vähentäminen.

Mieti myös syitä, miksi poltat? Onko polttaminen tosiassa se mitä sinä tai kehosi tarvitsee vai onko se esimerkiksi tapa tai sosiaalinen tapahtuma?

Mitä muuta voisit tehdä, kuin polttaa?

Hanki myös vertaistukea. Eikö tule ketään mieleen? Perusta oma tukiporukka esimerkiksi Facebookiin.

 

5. Elämästä nauttiminen enemmän

Nykypäivän stressi- ja suoritusyhteiskunta on kulminoitunut tilanteeseen, jossa entistä enemmän kiinnitetään huomiota hetkessä elämiseen (mindfulness) ja elämästä nauttimiseen.

Mitä elämästä nauttiminen sinulle merkitsee?

Se voi liittyä esimerkiksi uusien asioiden kokeiluun ja omaksumiseen: vaikka uusi harrastus, kuten juoksu, käsityöt tai vaikka laulaminen tai akrobatia. Toisaalta voit opetella jonkin uuden taidon, esimerkiksi uuden kielen tai käydä tietokonekursseilla. Voit myös panostaa kulttuuriin: käy enemmän teatterissa, musikaaleissa, näyttelyissä tai museoissa. Jollekin voi olla mukavaa vaihtelua esimerkiksi suunnata kohti kylpylä- tai hemmotteluhoitoja.

 

6. Alkoholinkäytön lopettaminen tai vähentäminen

Tipaton tammikuu vai pidempiaikainen alkoholilakko? Tipaton tammikuu – klassikko nro 4. 😉

Vaikka moni tekee uuden vuoden lupauksena päätöksen lopettaa alkoholin käyttö kokonaan, niin useimmille taas yhtä radikaali muutos ei sovi. Sama siis, kuin polttamisen lopettamisen kohdalla: mikä keino toimii sinun kohdallasi parhaiten?

Monet paljon alkoholia nauttivat eivät pysty lopettamaan kerralla, mutta pääsevät parempiin tuloksiin vähentämällä juomista pikkuhiljaa. Jollekin tehoaa totaalistoppi.

Juomisen lopettamiseen löytyy paljon apua ja hoitoja sekä tukihenkilöitä ja -ryhmiä.

 

7. Talouden kohentaminen tai sen hallinta

Raha, tuo jatkuva stressiveijari. Kuinka hyvin tosiasiassa olet selvillä taloutesi tilanteesta? Suorita yksinkertaista kirjanpitoa ja merkitse ylös tulosi ja menosi.

Onko jotain menoja, mistä voisit karsia? Heräteostoksia, take away -kahveja tai muita pikku puroja, joista syntyy iso virta?

Kuinka paljon tarvitset rahaa perustarpeisiin kuukaudessa? Saatko kokoon sen verran? Jos et, mitä voit tehdä asialle?

Talouden hallinta on jotain, mikä aiheuttaa helposti stressiä. Kun olet kartalla todellisesta tilanteestasi osaat varautua ja suunnitella tarkemmin. Näin stressaat vähemmän.

 

8. Uuden opettelu

Oletko luvannut opetella jotain uutta vuonna 2016? Se voi olla ajatus uranvaihdosta tai työpaikan vaihdosta, paikkakunnalta muuttamista, uuden kielen omaksumista tai sosiaalisemman elämän omaksumista.

Oli asia sitten mikä tahansa, uuden asian opettelu on kaikkein helpoin ja motivoivin uuden vuoden lupaus.

 

9. Muiden auttaminen

Klassikko nro 5. 😊

Hyvin suosittua on luvata auttaa enemmän muita, ja hyvä niin. 💕 Astetta epäitsekkäämpi uudenvuodenlupaus on aina toteuttajalleen palkitseva – ja myös saajalleen.

Miten olisi vapaaehtoistoiminta? Mitä mahdollisuuksia lähiympäristössäsi on? Kysy ja Googleta. Vapaaehtoistoimintaa voi onneksi harrastaa monin eri tavoin.

Toisaalta jos aikasi on kortilla, voit aina auttaa esimerkiksi lahjoittamalla vaatteita tai huonekaluja kierrätykseen.

 

10. Lisää järjestelmällisyyttä

Klassikko nro 6. ☺️

Kodin siistinä pitäminen tai toimiston uudelleen järjestäminen ovat hyviä uuden vuoden lupauksia ja nostavat oman mielialan korkealle. Miten on varaston laita? Tiedätkö mitä kaikkea jemmaat? Entä kirjahyllysi, olisiko selkeämpää aakkostaa kirjat tekijöiden mukaan tai järjestellä aihepiirin mukaan? Onko kaapeissasi ekstrasälää, josta luopua?

On todella puhdistavaa järjestellä kodissaan paikkoja ja luopua turhasta.

 

OMA UUDENVUODENLUPAUKSENI?

 

1. Lisää liikkuvuutta ja kehonhuoltoa. Siispä venyttelyitä, jotta saan rintakehän koskemaan tammikuun aikana lattiaan. 😃

2. Ekstrapaljon putkirullausta liikkuvuuden lisäämiseksi.

3. Viimeistellä käsilläseisontataitojani, jotka ovat jääneet hiomatta molemmissa ranteissa olevan, pitkäaikaisen ja viheliäisen, jännetupentulehduksen takia. ☺️

 

Entä Sinun uuden vuoden lupaus – löytyykö omista uudenvuoden lupauksistasi yleisimpiä lupauksia vai lupasitko tänä vuonna jotain toisenlaista? Mitä? Kerro alla!

 

Hyvää uutta vuotta, ystävät! ❤️

– Kipa


12.11.2015

Miksi perus ”normiruoka” ei enää riitä tyydyttämään kehon tarpeita?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto

Niin sanottu normiruoka puhuttaa paljon. Kun liikkuu aktiivisesti, niin elimistö tarvitsee astetta enemmän tukea aineenvaihduntamekanismeihin, luuston hyvinvointiin, vitamiinien ja hivenaineiden saantiin sekä yleiseen jaksamiseen ja immuniteetin tueksi. Riittääkö ”normiruoka” tyydyttämään elimistön tarpeet?

Sama kysymys koskee myös kiireistä ja epäsäännöllistä elämänrytmiä tai ruokavaliota, joka jää hieman yksipuoliseksi.

Viime viikonloppuna kävin kuuntelemassa seminaarin ruokavalion merkityksestä suolistolle. Kyllä tuli paljon hyvää ja yllättävääkin infoa!

88

 

Itse olen aina ollut vahvasti perushyvän ruokavalion kannattaja: ruokavalion peruspohja on hyvä olla ns. normiruoassa. Normiruoalla käsitän ruoan, joka on mahdollisimman vähän käsiteltyä eli se on luonnollisessa muodossaan. Ruokaa, jota ei ole teollisesti valmistettu eikä prosessoitu.

Kyllä jokunen eines silloin tällöin mahtuu ruokailuihin, nipo ei tarvitse olle eikä terveys siihen kaadu! Vanha kunnon 80/20-sääntö on tässä toimiva: 80% ruokavaliosta ollessa kunnossa 20% voi ottaa vähän rennommin.

 

Nykypäivän ruokamme on ravinneköyhempää, kuin 50-100 vuotta sitten

Viime lauantain seminaarissa tuli todettua, että nykyään ”normiruokamme” on paljon ravinneköyhempää kuin esim. 50-100 vuotta sitten. Porkkana tai parsakaali ole enää samoja. 

Emme saakaan kaikkea tarvitsemaamme pelkästään perusruokavaliolla, so. ”normi”ruokaa syömällä.

Suoraan lukuja ei luennolla sanottu, mutta mitä itse olen tietoa etsinyt ja kuunnellut, niin lähinnä tällä kaikella viitataan kasvisten ORAC-lukuun. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa ORAC-luvun kertovan ruoka-aineen antioksidanttipitoisuudesta.

Seminaariluennon aiheesta piti Elinvoimaa -yrityksen terveysvalmentaja, ravitsemusohjaaja ja verimikroskopisti Sarita Honkaharju.

Honkaharju suosittelee, että perusruokavaliota täydennetään itselleen toimivilla konsteilla, kuten jauheilla tai mahdollisimman luonnollisilla puristeilla tai tableteilla. Näiden kohdalla tulee varmistaa että puristeissa/tableteissa on mahdollisimman vähän mitään turhaa esimerkiksi sidos-, käsittely- tai paakkuuntumisenestoaineita.

 

Oma valintani on viherjuomajauhe, sillä se hoitaa suolistoa
Itselleni toimii erittäin hyvin viherjauhe. Joka aamu ja ilta juon oman viherjuomahässäkkäni spirulinatablettien kera. Tärkeimmät tekijät vherjuomajauhetta valitessani on monipuolinen mixi viherjauheita (mitä enemmän sen parempi). 

Haluan viherjuomani sisältävän ainakin vehnänorasta, ohranorasta, klorellaa, lehtikaalia, pinaattia, nokkosta, erilaisia ituja ja ristikukkaiskasveja (parsakaali, kukkakaali) sekä mahdollisuuksien mukaan joitain marjajauheita (mustikka, acerola, puolukka) tai porkkanaa, punajuurta jne.

Henkilökohtaisesti itselleni suurin ero on ollut suoliston hyvinvoinnissa. Vatsa toimii paremmin aloitettuani juomaan kyseisen ”drinkin”. Lisäksi iho tykkää ja mieli on virkeämpi.

Ainoa miinus on, että jos vihreää tai kasviksia on ruokavaliossasi vähän havaitset mahdollisesti käytön aloittamisen yhteydessä pääkipua tai väsymystä. Tämä on kehon luonnollinen reaktio.

 

Meillä kuluttajilla on vastuu loppukäytöstä – pysy valveutuneena

Haluan muistuttaa, että me kuluttajat olemme onnellisessa asemassa siinä, että meillä on valta ja vastuu valita ruoka-aineemme.  Toki entistä enemmän nykypäivänä tulee kyseeseen laadunvalvonta ja tarkkaan tunnettu ja huolella toteutettu toiminta.

Puhutaan myös yritysten vastuusta: mistä tuotteet tarkalleen tulevat ja miten ne tuotetaan. Nykyään me kuluttajat olemme onneksi enenevissä määrin valveutuneita ja osaamme kysellä, kysenalaistaa ja pyytää. Aina toki emme.

Meillä kuluttajilla on vastuu tuotteiden käytöstä ja ostopäätöksestä. Oma valveutuneisuutemme ja tarkkuutemme on ratkaisevassa roolissa. Mitä tahansa kaupasta ei kannata ostaa vain siksi, että tuote on edullisempi.

Koska meillä loppukäyttäjällä on valta äänestää, niin me kuluttajat loppupeleissä määräämme mitkä tuotteet markkinoilla pysyvät: tehkäämme siis terveydellemme suotuisia valintoja, niin niitä löytyy jatkossa.

 

Terveydeksi, ystävät! <3

-Kipa


1.9.2015

Lihottavatko kemikaalit?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Ravinto, Yleinen hyvinvointi

Kuva: Kemikaalit. Kauneus & Terveys -lehti 09/2015

 

Nykypäivänä ylipainoon etsitään kuumeisesti syitä sokerista, rasvasta, liikkumattomuudesta, stressistä, liian vähäisistä yöunista, liikasyömisestä, liian vähän syömisestä jne. Näillä on melko selkeä yhteys ylipainoon. Viime vuosina on tapetille nostettu kemikaalit. Väitetään, että ne lihottavat siinä missä sokeri ja rasva. 

Luin tästä syyskuun alussa (2015) artikkelin Kauneus ja Terveys -lehdestä, josta mielenkiinnosta referoin osan tänne. Artikkeli osui silmiini, sillä kävin muutama vuosi sitten Biosignature-mittauksessa, jossa ensimmäistä kertaa minulle kerrottiin kemikaaleista ja niiden vaikutuksesta.

 

Miten kemikaalijäämät lihottavat?

Ympäristön kemikaaleista on etsitty osasyyllistä ylipainoon. Luonnossa ja ihmisen tekemissä kemikaaleissa on lihomista edistäviä ainesosia, obesogeenejä. Nämä eivät ole syötäviä aineita, vaan obesinogeenit kulkeutuvat elimistöömme lähinnä muoviesineiden, tekstiilien ja ruokapakkauksien myötä. Myös ilmasta ja vedestä.

Verikokeissa on huomattu, että hyvin ylipainoisten henkilöiden elimistössä on kemikaaleja selvästi hoikkia enemmän. Epäselvää kuitenkin on, ovatko esimerkiksi muovien pehmittiminä käytetyt kemikaalit syy ylipainoon vai onko niitä ylipainoisilla enemmän suuremman rasvamäärän takia.

Viimeinen seikka on mielestäni validimpi syy, sillä tiedämme rasvasolujen toimivan kehon ”myrkkypuskureina”: keho poistaa sinne kertyviä jätteitä, kemikaaleja ja toksiineja.

Itse veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa myös siksi, sillä uskon ylipainon olevan useamman tekijän summa. Toki usein se johtuu energiaylijäämästä: syödään enemmän, kuin kulutetaan. Syömistottumukset ja -käyttäytyminen ei kuitenkaan ole näin yksiselitteistä ja esim. meidän taustamme vaikuttavat elintapoihimme.

Stressillä, unenpuutteella/väsymyksellä ja geeneillä on omat näppinsä pelissä. Lisäksi ovat myös psyykkiset tekijät, kuten tunnesyöminen.

 

Obesogeenit kerryttävät elimistön painoa 

Obesogeenien sanotaan lihottavan, koska ne

  • Lisäävät rasvasolujen määrää
  • Saavat rasvasolut varastoimaan rasvaa
  • Haittaavat elimistön kykyä käyttää hiilihydraatteja ravinnoksi
  • Osittain (jotkut niistä) vaikuttavat keskushermostoon ruokahalua lisäävästi, elimistön lämpötilaa alentavasti ja täten lepoaineenvaihduntaa hidastavasti

 

Sanotaan, että kemikaalit ovat hormonihäiritsijöitä. Ne jäljittelevät tai häiritsevät hormonien toimintaa mm. vaikuttamalla hormonien aineenvaihduntaan, estämällä niitä poistumasta elimistöstä tai tekemällä niistä normaalia aktiivisempia.

 

Vältä orgaanisia tinayhdisteitä ja bisgenoli A-kemikaalia

Elimistössä pitkään vaikuttavia yhdisteitä ovat mm. orgaaniset tinayhdisteet. Suurin osa kemikaaleista poistuu nopeasti virtsan tai ulosteen mukana, joten pysyvää haittaa kaikista ei ole.

Säilykepurkkien pinnoitteista voi irrota ruokaan epoksihartsia ja sen raaka-ainetta, bisfenoli A:ta (BPA). Sillä on tutkitusti yhteyttä ylipainoon, sillä bisfenoli A vaikuttaa rasvasoluihin.

Kyseessä on siis muovin pehmittimenä käytetty aine. Muovipullot, tuttipullot ja shakerit ovat nykyään enenevissä määrin BPA-vapaita:

”Bisfenoli A (BPA) on kemikaali, jota käytetään polykarbonaattimuovien valmistuksessa. Polykarbonaatti on kovaa, kirkasta tai sävytettyä taipumatonta muovia, josta valmistetaan mm. mukeja, lautasia, ruoan säilytysastioita, tuttipulloja ja juomapulloja.

Ajan kuluessa normaalikäytössä kemikaalia saattaa liueta tuttipulloista maitoon tai muuhun nesteeseen, erityisesti lämmitettäessä. Vuoden 2009 aikana useat tuttipullovalmistajat ovat siityneet BPA-vapaisiin valmistusmateriaaleihin. Tällöin pakkauksista löytyy merkintä BPA-vapaa.

BPA:ta on myös säilykepurkkien ja juomatölkkien sisäpinnoitteessa. USA:ssa ja Kanadassa äidinmaitokorvikkeet myydään yleisesti nestemäisenä säilykepurkeissa, joten myös tämä asia on noussut otsikoihin.” Lähde.

 

Miten välttää kemikaaleja?

Jos kemikaalien vaarat pelottavat, niin kannattaa mm. pitää ruokaketju mahdollisimmat lyhyenä. Käytännössä siis valmistaa itse ruokansa mahdollisimman puhtaista ja käsittelemättömistä ruoka-aineista. Tölkkiruokaa on hyvä syödä vain harvoin.

Lisäksi vaihtaa eväsrasioina käytettävät muoviastiat lasisiin versioihin ja käyttää lasisia juomapulloja.

Toki aina on terveydellisistä syistä hyvä välttää myös ylipainoa ja rasvamassan kerryttämistä elimistöön.

 

Terveydeksi!

– Kipa

 

Minkälaisista astioista sinä syöt evääsi? Kuinka paljon mietit kemikaaleja arkielämässäsi? Kommentoi alle ja laita artikkeli jakoon!


23.6.2015

Stressinhallinta osa 3b: miten riittävä uni vaikuttaa suotuisasti stressitasoihin?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeää uni on. Miksi siihen kuitenkin panostetaan liian vähän?

Mistä tietää, että nukkuu liian vähän?

Ensimmäiset oireet univajeesta ovat kokonaisvaltainen väsymys ja kokonaiselämänlaadun heikentyminen. Väsymys vaikuttaa aina kokonaiskuvaan ja sosiaaliseen hyvinvointiimme. Olet väsynyt silloin, kun työkykysi, opiskeluvirkeytesi & oppiminen, keskittymiskykysi, suorituskykysi liikunnassa sekä liikunnasta palautuminen heikentyvät.

Kroonistuneena väsymyksestä tulee uupumus. Mikäli emme kuuntele kehoamme on riskinä loppunpalaminen. Silloin saavat jäädä kutakuinkin kaikki, sillä mihinkään ei ole energiaa. Kehosi on paljon fiksumpi, kuin arvaatkaan. Liian pitkälle venytettynä kehomme pysäyttää meidät tavalla tai toisella. Kehomme kyllä tietää milloin se ei enää jaksa huolimatta siitä, kuuntelemmeko sitä vai emme.

 

Riittävä uni palauttaa aivoja stressistä

Riittämätön uni hidastaa aivojen palautumista. Kun emme lataa akkuja, niin aivojen energiavarastot (glykogeenivarastot) eivät täyty riittävästi. Tällöin koemme itsemme tavallista väsyneemmäksi, tulemme ärtysäksi ja hermoheikoiksi, unohtelemme asioita emmekä keskity.

Liian vähäinen palautuminen arkielämässä kohdistuu aivojen kuorikerrokseen (kuorikerroksen etuotsalohkon osa). Otsalohko johtaa koko show’ta. Kun sen palautuminen on riittämätöntä, niin se vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuteen, toimintaa ja mielialaan.

 

Riittävä uni vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti erityisesti aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan kautta

Tarvitsemme unta ja lepoa erityisesti

  • Aivojen energiavarastojen täyttämiseen
  • Painonhallintaan: univajeesta kärsivä ihminen lihoaa helpommin, ja liian vähän tai liian huonosti nukkuvan ihmisen suolistoa ympäröivän eli viskeraalisen rasvan määrä lisääntyy ja vyötärön ympärys kasvaa
  • Uuden oppimiseen ja taitojen kehittymiseen
  • Tunnemuistin ja mielialan sääntelyyn
  • Harrastuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen
  • Hyvään yleisterveydentilaan: riittävä uni saattaa parantaa tai ainakin lieventää jo alkanutta lievän sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, lisäksi mahdollisesti jo alkaneen verenpainetaudin hoito helpottuu

Lisäksi uni säätelee hormonitoimintaamme. Kun nukumme riittävästi, niin kortisolin ja insuliinin tuotanto pysyy tasapainossa. Pitkään jatkunut univaje johtaa mm. heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että keho ei kykene varastoimaan ruoasta saatujen hiilihydraatteja lihaksiin energiaksi, vaan ne muutetaan todennäköisemmin rasvaksi.

Myös ruokahaluamme säätelevät greliini- ja leptiinihormonit laskevat univajeen myötä. Väsyneenä hiilihydraatti- ja rasvapitoinen ruoka houkuttelee herkemmin.

Tiesitkö, että yksi tunti (!) vähemmän yöunta vaikuttaa seuraavien kahden päivän syömisiin heikentämällä syömistenhallintaa olennaisesti? Eli kyse ei myöskään ole vain hetkellisestä vaikutuksesta.

 

Mikä on stressaavassa elämäntilanteessa riittävä määrä unta?
Unen tarve on aina yksilöllistä. Karrikoidusti voidaan sanoa, että mitä stressaantuneempi olet sitä enemmän tarvitset ”luppoaikaa”. Kaikkien kohdalla se ei tietenkään välttämättä päde – useimpien kohdalla kyllä.

85 prosentilla aikuisista ihmisistä vuorokautinen unentarve on yleensä 7-9 tunnin välillä. Ihan pienet lapset tarvitsevat unta 16-18 tuntia vuorokaudessa. Sanotaan, että ekaluokkalaisen ja ysiluokkalaisen pitäisi nukkua yhtä paljon.

Palautumisen voidaan sanoa olevan hyvä, mikäli voimavaroja kerryttävää palautumista tulee yön aikana yli neljä tuntia. Tämä palautuminen ja lepo on akkujen latausta. Se voi alkaa, kun keho on unessa riittävän rentoutunut.

On hyvä huomata, että palautuminen, lepääminen ja lepo eivät ole pelkästään unta, vaan myös arjen rutiineista irroittautumista, omaa vapaa-aikaa. Jokaisella meillä on oma vapaa-aikamme: se voi olla ystävien tapaaminen, lukeminen tai muut harrastukset, jolloin keho ja mieli lepäävät. Aikaa, jolloin kirjaimellisesti irtaudumme arjesta.

 

Löydä omasta arjestasi tärkeimmät kehittämiskohteet riittävien yöunien takaamiseksi

Tärkeintä on tunnistaa unen laatuun ja määrään vaikuttavat tekijät omalla kohdallasi. Mihin sinun tulisi erityisesti omalla kohdallasi panostaa?

Se voi olla esimerkiksi jokin seuraavista:

  • unihygienia
  • ruokavalio
  • lisäravinteet
  • liikunnan lisääminen
  • liikunnan rauhoittaminen

Tulen kirjoittamaan em. seikoista lyhykäisen artikkelin vielä jossain vaiheessa.

 

Sitä odotellessa nukutaan hyviä öitä, ystävät!

– Kipa


26.5.2015

Jalkojen turvotus – mikä avuksi?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 1 comments /
  • Under : Liikunta, Ravinto, Yleinen hyvinvointi

75

 

Personal Trainerina ja ryhmäliikuntaohjaajana juttelen paljon aiheesta jalkojen turvotus.

Itsellänikin sitä omista ohjauksista ja treenimääristä johtuen on. Yllättävän monella tuntuu jaloissa painetta ja konkreettisesti näkyy turvotusta. Puhutaanpa siis hieman alaraajaturvotuksesta.

Mistä moinen oikein johtuu? Käydään seuraavaksi vähän alaraajaturvotusta, sen syitä ja helpotuskeinoja läpi.

 

Mitä alaraajan verenkierrossa tapahtuu?

Alaraajan verenkiertoon kuuluvat valtimoverenkierto ja laskimoverenkierto. Valtimoverenkierto tuo verta alaraajaan ja laskimoverenkierto kuljettaa verta alaraajasta pois. Alaraajojen laskimojärjestelmä huolehtii jopa 90 % veren paluukierrosta sydämeen. Lopusta 10 %:sta huolehtii imusuonisto eli lymfasuonisto. Lymfasuonisto kuljettaa nesteitä elimistössämme.

Harvoin kyseessä on vakavampi tapaus, mutta mikäli sinulla ilmenee nopeasti alaraajan kipua,  kalpenemista tai lämpötilaeroja terveeseen alaraajaan verrattuna, niin on hyvä poissulkea koko alaraajan valtimoverenkierron häiriö. Tällaisen olemassaolosta ei kannata kuitenkaan heti hätääntyä (!), vaan usein turvotuksen syy löytyy pienen itsetutkiskelun jälkeen aika selkeästä syystä.

 

Mistä jalkojen turvotus johtuu – primaari ja sekundäärinen turvotus

Primaari turvotus aiheutuu imusuonten tai imusolmukkeiden häiriöstä. Tämä ominaisuus voidaan havaita jo vauvana, ja vaatii säännöllistä lymfaterapiaa. Myös kompressiotuotteiden käyttö on suositeltavaa, jotta “häiriö” pysyy vakaana. Tällainen turvotus alkaa usein jonkin laukaisevan tekijän voimasta: raskas fyysinen rasitus, vamma tai raskaus. Oma turvotukseni on pitkälti primaarista (fyysinen rasitus).

Sekundaarisesta turvotuksesta puhutaan silloin, kun turvotus tulee vamman tai operaation seurauksena, jonka vuoksi lymfasuonet tai imusolmukkeet vaurioituvat ja nestekierto häiriintyy. Esimerkiksi jonkin leikkauksen seurauksena.

Joskus sekundaarisen turvotuksen syy voi olla myös liiallinen puristus, esimerkiksi raskaana ollessa. Raskauden aiheuttaman nestekuorman lisääntyminen ja vatsan paino vaikuttavat laskimokiertoon painamalla imusuonia.

Lisäksi ilman lämpiämisen myötä elimistömme reagoi lämpöön laajentamalla verisuonia ja yrittäen näin viilentää kehoamme. Tällöin elimistön nestevolyymi kasvaa ja keho kerää helpommin turvotusta.

 

Mikä avuksi, kun jalkoja turvottaa?

Tästä puhun liikkuvien ihmisten kanssa paljon. On onneksi olemassa kasa kotikonsteja, joilla alaraajan turvotusta voi helpottaa:

– Nosta jalat päivittäin yläasentoon, noin 20 minuuttia riittää

– Treenin jälkeen, kesähelteillä tai paineen tuntuessa viilennä raajaa viileällä vedellä: pidä raajaa viileän suihkun alla tai huljota jalkoja viileässä jalkakylvyssä

– Juo riittävästi vettä, mutta älä liiottele: selvitä, mikä on sinulle sopivin määrä vettä (yleensä välillä 2,5-4 litraa/pv) ja vältä kuplajuomia

– Vältä liian puristavia vaatteita: kireät housut puristavat hermoja ja heikentävät alaraajojen verenkiertoa – lisäksi kannattaa tarkkailla muutoinkin tuntemuksiaan kireiden vaatteiden kanssa, sillä kireät vaatteet saattavat aiheuttaa mm. närästystä ja päänsärkyä, ja heikentävät yleisestikin verenkiertoa vartalon eri osissa

– Vältä supersuolaisia ruokia

– Kuuntele tuntemuksia (todella kuumassa saunassa): sauno kohtuudella, sillä joillakin henkilöillä saunan kuumuus lisää turvotusta – infrapunasaunan käyttö voi helpottaa tuntemuksia

– Liiku säännöllisesti (tehostaa lymfakiertoa) ja muista myös palautuminen: liika rasitus pahentaa turvotusta, ja voi johtaa osaltaan kehon stressitilan nousuun

– Käytä tarvittaessa Pitkin päivää esim. lentosukkia, tukihihoja tai treenatessa kompressiovaatteita

Toki myös ylipainon kontrolloiminen toimii turvotukseen – eli siis painonpudotus tarvittaessa.

Halutessasi voit kokeilla nesteitä poistavia yrttejä, marjoja, hedelmiä tai tuotteita, kuten:

 

YRTIT
– nokkonen (esim. teenä tai salaatin sekaan”nokkoslettuina tai –keittona)
– kultapiisku
– siankärsämö
– koivu
– juolavehnä
– mesiangervo
– persilja
– peltokorte
– fenkoli
– minttu
– voikukka

 

HEDELMÄT
– vesimeloni
– ananas

 

MARJAT
– mansikka

 

KASVIKSET
– kurkku
– artisokka
– vihreät pavut
– selleri

 

Lisäksi voi olla hyödyllistä nauttia kalium-pitoisia ruokia, sillä liiallinen natrium kerää myös nestettä elimistöön:
– mineraalisuola
– kahvi (murukahvi, pikakahvi, ei kofeiiniton)
– merilevä
– peruna
– leseet
– kuivattu papaija
– kuivattu persikka
– tumma suklaa (kaakaota väh. 80%)
– aurinkokuivattu tomaatti
– pavut ja linssit
– banaani
– basilika
– seesamin-, kurpitsan-, auringonkukan- ja pellavansiemen
– manteli

 

Jalkojen turvotus & kompressiovaatteet – hyödyksi vai huviksi?

Kompressiotuotteet – nimittäin lääkinnälliset ja asiakkaan mukaan räätälöidyt – ovat aina hyvä ajatus ja tarpeellinen apu turvotukseen. Tuotteissa on oltava riittävä ulkoinen puristus, ja usein suurin kompressio on raajan uloimmassa osassa (nilkassa ja ranteissa), josta ylöspäin puristus asteittain kevenee.

Jonkin aikaa sitten (28.1.2015) Helsingin Sanomien terveysosiossa kirjoitettiin, että kompressiovaatteista on hyötyä lähinnä pään sisällä. Tuolloin en vielä itse ollut tutustunut tuotteisiin tarpeeksi, jotta minulla olisi niistä mielipide. Nyt on. 🙂

Laadukkaiden kompressiotuotteiden luvataan parantavan niin treenin aikaista suorituskykyä kuin palautumistakin, sekä ehkäisevän muun muassa pitkästä istumisesta aiheutunutta alaraajojen turvotusta. Lääkärikeskus Dextrassa työskentelevä kiropraktikko Tuukka Kaukoniemi avaa asiaa Sykesportin sivustolla seuraavasti:

“Suurin osa liikkeestämme tapahtuu alitajuntaisesti. Voidaksemme tuottaa liikettä hermoston, lihasten ja nivelten välityksellä, kehomme tarvitsee tietoa muun muassa lihasten pituudesta ja jännitteestä sekä nivelten asennosta.

Kehomme liikekontrolli, koordinaatio ja fyysiseen kuormitukseen mukautuminen on siis riippuvainen informaatiosta joka tulee “sisäänpäin” keskushermostoon, jotta voisimme tuottaa “ulospäin” oikeanlaista liikettä. Rasitusvammat ovatkin useasti seurausta kehomme heikentyneestä kyvystä mukautua ja reagoida fyysiseen kuormitukseen.

Kompressiotuotteet voivat parhaimmillaan suorituskyvyn ja palautumisen lisäksi parantaa “sisäänpäin” menevää informaatioita. Eritoten nivelten yli menevät kompressiotuotteet voivat parantaa ihon kautta saatavaa informaatiota nivelten asennosta dynaamisissa liikkeissä, sekä optimoida lihasten supistumista.

– Kompressiotuotteiden hyötyjä on tutkittu lähinnä suorituskyvyn (vähemmän lihasvärinää) ja palautumisen (parantunut verenkierto) kannalta. On mahdollista, että oikeanlainen kompressio voi myös auttaa hermo-lihasjärjestelmää helpottamaan tuki- ja liikuntaelimistön mukautumista päivittäiseen kuormitukseen liikkuessa.”

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että kehomme eri osat keskustelevat keskenään paremmin kompressiotuotteiden myötä, jaksamme paremmin, teemme tehokkaammin ja minimoimme loukkaantumisriskit.

Tämähän kuulostaa hyvältä!

 

Mitä kompressiotuotteisiin tulee, niin suosittelisin jokaisen kokeilemaan itse erilaisissa treeneissä ja tunnustelemaan onko niistä hyötyä juuri itselleen. Periaatteessahan sillä ei ole väliä, onko positiivinen vaikutus pään sisällä vai ei – pääasia, että toimii. 😉

Kompressiotuotteet on alun perin luotu vaikuttamaan kehon lymfanesteisiin, eli poistamaan nestettä tietystä kehon osasta. Harmillisinta niissä kuitenkin tällä hetkellä on, että puolueetonta tutkimustietoa on vaikea löytää. Kompressio-nimellä myydään kaikenlaisia ”kompressio”tuotteita. Kompressiotuotteiden käytöstä on ollut tutkimushenkilöille joko positiivisia vaikutuksia tai ei vaikutuksia ollenkaan.

Lähinnä uskon nyt kompressiotuotteiden käytön jälkeen, että kompressiovaatteiden ollessa liian tiukat tai puristuksen olevan liian heikko tietystä kohtaa (esim. sukat nilkan alueelta) tai puristavan liikaa toisesta kohtaa (esim. jalkapöytä tai pohje) tavoittelemani hyöty ei optimoidu – päinvastoin.

Summana kompressiohärpäkkeille sanoisin, että panosta laatuun, mittaa oikea kokosi ja testaa – saatat tykätä pitää niitä tai jatkaa ilman niitä. Mutta oi sitä ilon päivää, jos ne antavat helpotuksen turvonneille nilkoille. <3

 

Liikunnan iloa kaikille! 🙂

Kipa


21.5.2015

Kohtuullistaminen: miten suorittaminen ja tavoitteellinen ajattelu eroavat toisistaan?

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Suorittaminen…ajatus kirjoitukselleni lähti yhdestä artikkelista, jossa aiheena on ”Näkökulma: Suomalainen fitness-intoilu on Ranskassa outoa”.

 

Kirjoituksessa on mielestäni mielettömän hyvä näkökulma siitä, että usein elämämme muodostuu jonkinlaiseksi suorittamiseksi, säännöiksi ja ääripäiden kirjoksi – Suomessa.

 

Välillä liikunta- ja ruokailumaailmamme tuntuu olevan suurimmaksi osaksi ”kaikki tai ei mitään” -periaatetta:

 

Jos olemme syöneet (mielestämme) liikaa saatamme elää pussikeitolla tai kitukaloreilla vastapainoksi. Jos otamme suklaapalan – koko päivä ja ”dieetti” on pilalla, jolloin meneekin koko levy. Jos emme voi treenata täyttä 45-90 min aikaa saatamme jättää treenin välistä. Tai jos treeni ei ole ”rankka, hikinen tai uuvuttava” sitä ei lasketa treeniksi. Töissä olemme tehneet pari juttua valmiiksi – vielä olisi pitänyt keritä enemmän.

 

Lista on loputon.

 

Selvää on, että ihminen ei jaksa loputtomiin. Kuminauha ei veny loputtomiin.

Miksi niin moni kokee uupumusta, vaikka tiedämme terveydestä enemmän kuin koskaan? Miksi emme rauhoita tahtia, vaikka tiedämme stressin vaikutukset terveyteen?

 

Miten meni omasta mielestä?

 

Miten meni omasta mielestä?

Onko pakko mennä siihen pisteeseen, että sängyn pohjalla maatessaan alkaa miettiä itseoppineena valelääkärinä miettiä sitä, miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Keho on hurmaava koneisto: se välittää meille jatkuvasti informaatiota tilastaan. Se ei ehkä osaa kommunikoida puheella eikä se lähetä sinulle sähköpostia tai Whatsapp-viestiä – mutta keinonsa se keksii. Meidän tehtävämme on kuunnella sitä.

 

Sinun ei ole pakko luopua mistään: sen sijaan mieti, mitä saat tilalle

Ennaltaehkäisy on taitolaji. Harvoin se osuu ihan ensimmäisestä kerrasta kohdilleen. Sitä kutsutaan oppimiseksi. Ja that’s fine: joskus on vähän kahlattava pohjaa, jotta tajuaa nousta ylös. Yleinen taipumus on hakea apua silloin, kun jotain on jo käynyt. Kun on pakko.

Oman kehon kuunteleminen ja sen kanssa yhteistyön tekeminen on käsittämättömän tärkeää. Tämän oivaltaa usein vasta sitten, kun jotain vakavampaa tapahtuu ja jostain joutuu luopumaan – toivottavasti hetkellisesti, mutta joskus myös hyvinkin pitkäksi aikaa tai kokonaan.

Suosittelen olemaan proaktiiviinen reaktiivisen sijaan: pidä huoli lihaskunnosta, omasta ajasta, hiljaisista hetkistä ja rauhallisemmasta tahdista jne. Suunnittele näitä tietoisesti viikkoosi. Vältä kontrolloimasta asioita liikaa ja rajoittamasta asioita.

Liiallinen kontrolli kahlitsee: yleensä meillä on taipumus kontrolloida tilannetta vahvemmin, jos huomaamme lepsuneemme tavoitellusta.

  • Esimerkki 1: olet syönyt enemmän, kuin ajattelit -> yrität kontrolloida syömisiäsi enemmän ja se ei onnistukaan -> tiukennat ”sääntöjä” ja ”rajoituksia” lisää -> stressaat, koska pakko
  • Esimerkki 2: olet liikkunut vähemmän, kuin ajattelit -> pakotat itsesi lisäämään liikuntaa ja se stressaa ja epämotivoi, koska pakko

Näitä kahta esimerkkiä yhdistää yksi tekijä: suorittaminen, jonka taustalla on pakko. Pakko on aina epämotivoiva. Sen sijaan pakko tulisi mieltää tavoitteina:

  • Esimerkki 1: Haluat voida paremmin syömällä terveellisemmin -> tavoitteesi on olla energisempi -> energiaa saat lisäämällä kasvisvoittoista ruokaa roskaruoan ja einesten tilalle -> valitset kasviksia mielelläsi
  • Esimerkki 2: Huomaat liikunnan tekevän keholle ja mielelle hyvää -> sinulle tulee virkeämi olo -> saat kimmokkeen liikunnalle hyvästä olosta, joka tule tunkkaisen olon tilalle -> liikut mielelläsi

Näitä kahta yhdistää ajattelu ”mitä saan tilalle”. Et joudu luopumaan mistään, koska on pakko. Sen sijaan teet suotuisan valinnan, koska sinulla on selkeä tavoite.

Huomaatko eron?

 

Kevään 2015 teemana olkoon kohtuullistaminen

Niin töissä, liikunnassa kuin ruokailussa. Itseltään ei tarvitse vaatia liikoja, kehon ei tarvitse venyä äärirajoilleen ja ruokailusta saa nauttia. Toki jatkossa terveyttä edistävä ruokavalio ja liikuntatottumukset ovat avainroolissa hyvien yöunien ja levon kanssa – silti näissä ei tarvitse vetää överiksi. Me riitämme sellaisina, kuin olemme.

 

Optimoi välillä muuta, kuin suorittaminen

Kaikista meistä ei ihan tule ranskalaisia, mutta onhan heidän rento tyylinsä aika ajatuksia herättävä:

”Kun suomalainen uhraa kalenteristaan tunnin liikunnalle, hän tekee sen täysillä. Hiki valuu ja suussa tuntuu verenmaku, kun kunnon kansalainen vetää crossfit-treenin tai juoksee intervalleja tulevaa puolimaratonia ajatellen.

Ranskalainen taas käy salilla tunnelmoimassa. Kuntosalille tullaan seurustelemaan, näyttäytymään ja sen lomassa hieman liikkumaankin. Proteiinijuomien sijaan rautaisimmilla herroilla on treenieväänään suklaakeksejä, soutulaitteessa luetaan poliittista satiirilehteä.

Hikoilemista ranskalainen pyrkii välttämään. Moni kiireinen pariisitar tulee aerobic-tunnille lounastauollaan ja saattaa siksi jumpata jakkupuku päällä, suihkussa kun ei ehdi käydä ennen toimistolle paluuta. Yleisesti salilla kuuluu olla vähintään huulipunaa, lisäksi ehkä kokoelma kiliseviä koruja ja mahdollisesti nahkatakki.

Suomalaisesta moinen epäkäytännöllisyys on tietenkin ihan käsittämätöntä. Meille liikunta on vakavahenkinen suoritus, jonka tulokset pyritään optimoimaan oikean ruokavalion ja älykkäiden tekstiilien avulla. Suomalainen ähkii, puhkii, verryttelee ja venyttelee sekä tarkkailee kehittymistään erilaisten teknisten laitteiden avulla.

Hassua kenties, mutta madaltaa toisaalta kynnystä ylipäätään saapua salille. Kun suomalainen kaikki tai ei mitään -tyyli karsii joukosta amatöörit, mahtuu ranskalaiseen jumppasaliin kokoelma kaikenkuntoisia ja -ikäisiä tyyppejä. Tunneilla ja lihaskuntolaitteissa näkee myös huomattavan iäkkäitä herroja ja rouvia. Heidän polvensa nousee kenties muita hitaammin, mutta nousee silti.

Ranskalaisen mallin valttina onkin kohtuullisuus. Se tarkoittaa äärisuoritusten karttamista, mikä voi meikäläisestä vaikuttaa löysäilyltä. Ajatuksena on kuitenkin kaiken harrastaminen sopivina annoksina: niin vatsalihasten, suklaan kuin punaviininkin.”

 

Onko se niin paha, jos joskus hieman höllää? Mitä mieltä sinä olet? Kommentoi alle. Artikkelia saa myös jakaa! 

 

Terveydeksi!

– Kipa


15.5.2015

NYT 9.5.2015: ”Ruokavaliot ovat uusi uskonto, ja niiden varjolla niellään järjettömyyksiä, sanoo tiede”

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

74

Nyt uutisoi 9.5.2015 verkkosivullaan ruokavalioiden olevan uusi uskonto. Tämä perustuu uusimpaan tutkimukseen, jonka taustaan voi perhetyä oheisesta linkistä: http://nymag.com/scienceofus/2015/05/diets-are-a-lot-like-religion.html

 

James Madisonin yliopiston uskonnon professori Alan Levinovitz on löytänyt samankaltaisuuksia ruokavalioihin ja uskontoihin liittyvien uskomusten väliltä. Hän huomasi muun muassa, että ”kaksi tuhatta vuotta sitten oli daoistisia munkkeja, jotka päättivät, että välttämällä viittä viljalajiketta — pystyi elämään ikuisesti ja välttämään kaikki sairaudet”, ja tutkiessaan tätä hän alkoi ”miettiä, että hei, tämähän kuulostaa aika samalta kuin nykyaikaisten, maallisten ”dieettigurujen” tekemät lupaukset seuraajilleen”.

Mielenkiintoista on, että tutkimuksen mukaan kyseessä ei ole uusi ilmiö, vaan uskonnollinen suhde ruokaan pätee läpi historian.

”Levinovitzin mukaan tiukat trendiruokavaliot luovat samanlaista turvaa ja yhteenkuuluvuutta kuin uskonnotkin ovat luoneet vuosituhansien ajan. Ihmisten taipumus ajatella, että ennen oli kaikki paremmin, selittääkin Levinovitzin mukaan monien trendidieettien, kuten esimerkiksi ”luolamiesaikojen ruokavalioon” nojaavan paleodieetin, suosiota.”

 

Ruoka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta

Itse koen asian niin, että näen ruoan ja ruokailun kautta aikain olleen yksiä suurimmista yhteenkuuluvuutta korostaneita tekijöitä. Nykyään vain näillä vain on eri muoto: dieetit ja tietynlainen elämäntavan noudattaminen.

Pari esimerkkiä: Keskiajalla esimerkiksi ruoka oli sen ajan ihmisille tärkeä asia nautinnon, selviytymisen, uskonnon, terveyden sekä yhteisöllisen aseman korostamisen kannalta. Yhteiskuntaluokkien erot olivat suuret, mikä heijaistui suuresti ruokapöytiin. Niin se vain meni, että alemmat luokat söivät yksinkertaisempia ruokia palko-, kasvis-, vilja- ja maitotuotteista. Ylempiluokkaiset taas söivät enemmän muun muassa lihaa ja munia. Tavallisia olivat myös ylelliset juhla-ateriat . Ei tällöin välttämättä kukaan karpanut, noudattanut hyvähiilihydraattista tai maidotonta ruokavaliota. Ruokaa saatettiin vain silloin syödä vähemmän, mikäli halusi olla hoikka. Enivei, ruokavalio meni luokkayhteiskunnan mukaan.

Paleoruokavalio taas – yksi nykypäivän trendeistä – perustui kylmästi metsästäjä-keräilijä -esi-isiemme ruokavalioon, jossa syötiin sitä mitä kiinni saatiin tai löydettiin. Ei silloin ollut varaa miettiä, mitä ruokavaliota noudattaa. Toki spekuloin vahvasti, mutta vähän veikkaan, että 10 000 vuotta sitten ei välttämättä ensimmäisenä tullut mieleen koostaa ruokavaliopalettia tietyn muodin mukaan.

 

Tiedon lisääntyminen sekoittaa pakkaa

Pointtini on yksinkertaisesti tiedon karttuminen. Tiedon lisääntyessä tiedämme enemmän erilaisten ruoka-aineiden ja ruokien vaikutuksesta ihmiskehoon, joten erilaiset ruokavaliot ja totuudet kukoistavat. Kaikki ne onneksi ajavat samaa asiaa (ihmisen hyvinvointi), mutta näkökulma ja asioiden korostaminen vain ovat eri. Harmillisinta mielestäni on se, että usein niistä kaikista tulee oma ”totuutensa”. Tällöin sokaistutaan sille faktalle, että kaikille ei sovi sama menetelmä. Emmehän me tänä päivänä tiedä, kuinka sekaisin paleoihmisten pötsit todellisuudessa olivat kaikkein juurien ja lihan syömisestä. Tai onko esimerkiksi kaurapuuron soveltaminen ruokavaliossa tuonut loppujen lopuksi todellisia suotuisia vaikutuksia suolistoflooraamme vai ei. Useimmille meistä kaurapuuro tuntuu kuitenkin sopivan – osalle taas ei, sillä se on hiilihydraattia eikä sitä ennen muinoin metsästä suoraan saanut. Tai sitten jokin muu syy, kuten se, että kaurahiutaleet eivät enää elä…

 

Fanatismi ei palvele yhteistä hyvää

Kuten uskontoa, ei ruokavaliotaan pidä tyrkyttää kenellekään. Kaikkien on löydettävä itselleen sopiva ruokavalio kokeilemisen kautta. Silloin, kun ruokavalio saa fanatismin piirteitä, niin silloin mielestäni mennään mönkään.

Fanatismi on ylitsevuotavien tunteiden sekoittamista perustarpeeseen, ja se sokaisee mahdollisuuden huomioida asioita eri näkökulmista. Mikäli henkilö näkee itsessään (ja ruokavaliossaan) fanatistisia piirteitä, niin suosittelisin ottamaan etäisyyttä asiaan ja tarkastelemaan asiaa hetken ulkopuolelta. Toki on hieno asia, että on löytänyt itselleen sen sopivimman ruokavalion. Mutta siltä pohjalta ei pidä lähteä tuomitsemaan, tyrkyttämään eikä suinkaan miettimään asiaa absoluuttisena totuutena. Niin yksinkertainen ihmiselimistö ei ole.

 

Mitä mieltä sinä olet? Oletko sinä huomannut jopa uskontoihin verrattavaa fanatismia tai “hurmoksellisuutta” ruokavaliokysymyksiin liittyen? Millainen on oma suhtautumisesi ruokaan ja ruokavalioihin?

Terveydeksi, ystävät! <3


22.3.2015

Stressinhallinta osa 1: stressin fysiologia

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

71

 

Kerroin aloittaneeni kolmiosaisen artikkelin aiheesta stressinhallinta. Stressi on hermoston epätasapainotila. Jotta voimme ymmärtää kokonaisuudessaan tätä epätasapainotilaa meidän on hyvä ymmärtää, mitä stressi konkreettisesti on ja miten se toimii elimistössä.

 

Tämä ensimmäinen osa on koko setin raskain luettava infopläjäyksensä vuoksi. Toisaalta juuri sen informatiivinen luonne tekee siitä mielenkiintoisen. Kannattaa lukea loppuun asti (ja koko sarja), sillä tämän jälkeen ymmärrät stressiä varmasti enemmän kehosi ja mielesi näkökulmasta.

 

Stressi tapahtuu keskushermostossa

Aivomme muodostuvat keskushermostosta, jossa on kaksi osaa, sympaattinen ja parasympaattinen hermosto.

Sympaattinen hermosto saa meidät liikkeelle. Se vastaa verenkiertoelinten, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virtsaelinten toimintojen säätelystä. Lisäksi sympaattinen hermosto on kehomme “taistele tai pakene” –moottorimme.

Käytännössä sympaattinen hermostomme toimii usein hätätilanteessa: se avartaa hengitysteitä, jotta juostessamme karkuun saaamme paremmin happea. Se lisää sydämen lyöntitiheyttä ja iskutilavuutta, jotta olemme virkeämpiä ja valppaampia. Lisäksi se rajoittaa ihon ja ruuansulatuselimistön verenkieroa.

Parasympaattinen hermosto toimii vastakkaiseen suuntaan: se hidastaa kehon toimintoja. Parasympaattinen hermosto säätelee verenkiertoelinten, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virtsaelinten toimintoja. Parasympaattinen hermosto rentouttaa elimistöä ja lisää ruuansulatuselimistön verenkiertoa.

Ajatella, kuinka hienoa on, että syömämme ruoka pilkkoutuu ohutsuolessa ja kulkeutuu suolistossa eteenpäin. Ja kuinka munuaisemme jatkuvasti  poistavat elimistöstämme ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita. Kuinka maksamme poistaa elimistöstämme sinne kuulumattomat myrkyt. Tai kuinka kaikki kasvu ja kehitys kehossasi tapahtuu. Tämä kaikki on keskushermoston autonomista, “automaattista”, toimintaa. Vähän kuin auton automaattivaihteet.

Miten nämä kaikki liittyvät stressiin? Kaikella tapaa. Mitä tapahtuu, kun autosi automaattivaihteisiin tulee sähköhäiriö? Aivan.

 

Stressi on “taistele tai pakene” –tila: elimistö tekee kaikkensa varmistaakseen hengissä selviämisen

Elimistön stressinsäätely on osa evoluution aikana kehittynyttä yleistä sopeutumisjärjestelmää. Kokiessamme stressiä lisämunuaisemme ydin alkaa erittämään adrenaliinia. Lisämunuaisen kuorikerros taas aktivoituu erittämään kortisolia. Näitä hormoneja kutsutaan joskus myös ”pelkohormoneiksi”.

Kun kehomme siirtyy tähän ”taistele tai pakene” –tilaan, niin kehomme toiminnoissa tapahtuu muutoksia: karrikoidusti kaikki mikä ei ole henkiinjäämisemme kannalta olennaista pysähtyy. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että ruoansulatukseen ei virtaa enää verta,  soluihimme ei kulje esimerkiksi ravintoa, happea eikä välttämättömiä hivenaineita tai rasvahappoja.

Kaikki olennainen energia menee nyt vain siihen, että lihaksemme ovat valmiita äkilliseen ponnistukseen. Elimistömme happi käytetään maksassa glukoosin tuotantoon, jota taas tarvitaan energiaksi mahdollista pyrähdystä varten.

Hengityksemme kiihtyy, hikoilu tai lämmöntuotanto keskittyy valmistelemaan pakenemista. Pintaverisuonet supistuvat, jotta lihaksilla on verta.

Tässä vaiheessa kehon intressissä ei ole suoliston hyvinvointi, myrkkyjen poistaminen elimistöstä, hiusten, kynsien tai minkään muunkaan kasvu tai kehitys.

On luonnollista kokea stressiä silloin tällöin lyhyen aikaa. Stressiä kun on olemassa myös positiivisena stressinä. Mutta entä, kun stressitila jatkuu pitkään? Keho tulee murtumaan jatkossa paineen alla, sillä sillä ei yksinkertaisesti ole eväitä pärjätä.

 

Voiko jatkuva sairastelukierre olla kroonisen stressin syytä?

Oletko koskaan miettinyt, miksi sairastat jatkuvasti esimerkiksi flunssaa? Tai koet kroonista väsymystä? Ihmiselimistöömme on sisäänrakennettu järjestelmä, immuunijärjestelmä, joka taistelee bakteereja, viruksia ja sieniä vastaan. Se on myös järjestelmä, joka luontaisesti taistelee jopa syöpäsoluja vastaan.

Mitä sanoisit: kokeeko elimistösi “taistele ja pakene” –tilassa, kun tarkoitus on juosta henkensä edestä, ensisijaisesti tärkeänä taistella bakteereja ja viruksia vastaan? Eipä juuri.

Eikä siinä mitään, mikäli tämän tyyppinen tila kestäisi 5-20 minuuttia. Mutta mitäs jos “taistele ja pakene” –tila kestää useita viikkoja, kuukausia tai vuosia? Mitä tarveydentilassasi uskot tapahtuvan, nyt kun tiedät tämän kaiken edeltävän?

Nyt kun tiedämme, mitä stressi on ja mitä se elimistössämme konkreettisesti tekee voimme lähteä purkamaan omaa stressitilaamme. Hyppää siis osaan 2 ja opi konkreettisia keinoja stressinhallintaan.

 

Stressittömän elämän puolesta,

– Kipa


22.3.2015

Stressinhallinta – blogissa kolmiosainen artikkelikokonaisuus

  • Posted By : Kira Tiivola/
  • 0 comments /
  • Under : Yleinen hyvinvointi

Kuvalähde: http://ahistaa.sarjakuvablogit.com/tag/stressi/

 

Tarkastele vähän aikaa seuraavaa listaa:

• niska-, vatsa- ja selkävaivat
• aineenvaihduntaongelmat
• päänsärky, migreeni sekä lihassäryt ja –kivut
• monet allergiat ja astma
• hermostoperäiset sairaudet
• seksuaaliset ongelmat
• iho-oireet

 

Mitä ajatuksia se Sinussa herättää?

 

Listaus on stressin aiheuttamista vaivoista meissä ihmisissä. Nykyään lähes kaikki vaivamme saa alkunsa yhdestä ainoasta viheliäisestä ongelmasta, stressistä.

Itse stressi ei välttämättä koidu ongelmaksi, mikäli sitä on positiivisella tavalla ihmisen elämässä. Suurin osahan meistä on “parhaimmillaan pienellä veitsenterällä”.  Stressin kokeminen on yksilöllistä ja meillä jokaisella on oma sietokykymme stressille. Stressin sietokykyyn vaikuttaa paljon persoonamme, elämäntapamme ja  ympäristömme.

 

Mistä stressi johtuu?

Stressi tuntuu lisääntyvän samaa vauhtia elintason nousun ja vastuun lisääntymisen kanssa. Vaatimustaso tuntuu kasvavan jatkuvasti – työpaikalla pitäisi aina saavuttaa hieman enemmän, kumppanilta odotetaan vielä hienovaraisempia eleitä ja huomiota, auton tulisi olla suurempi tai isotankkisempi, takapihan isompi, talon tai asunnon modernimpi…mitä ikinä.

Mitäs jos tyytymättömyytemme vain lisääntyy tämän nykypäivän virikkeitä, mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja pursuavassa maailmassa? Maailmassa, jossa ruoho on aina toisella puolella aitaa vihreämpää? Jollakulla on aina tyylikkäämmät vaatteet, hienompi auto, parempi palkka tai mukavampi asunto.

Mitä jos ennen vanhaan vain tyydyttiin siihen mitä saatiin? Kumpi aika oli onnellisempaa, en tiedä. Mutta sen tiedän, että jos emme osaa tyytyä siihen mitä meillä on, ja jos emme osaa pysähtyä hetkeen oikeasti nauttimaan siitä mitä meillä on, niin emme koskaan tule olemaan onnellisia – emmekä stressittömiä.

 

Stressin hallinta – kolmiosainen artikkelikokonaisuus alkaa tästä

Kutsun sinut lukemaan kolmiosaisen artikkelikokonaisuuden stressin hallinnasta. Koko touhu on lähtenyt ajatuksesta, että stressin hallinta on avain nykyelämän hallintaan. Meidän tulee ymmärtää, hallita ja jonkin verran poistaa stressiä elämästämme.

Lupaan, että saat ajatuksen aiheita!

  1. Ensimmäinen osa käsittelee itse stressiä ja stressin fysiologiaa
  2. Toinen osa käsittelee konkreettisia keinoja vähentää stressiä elämästäsi
  3. Kolmas osa on kaksiosainen, joista ensimmäinen osio käsittelee ruokavalion suotuisaa vaikutusta stressiin ja toinen osio käsittelee riittävän unen suotuisaa vaikutusta stressiin

 

Jotta voimme koskaan ottaa niskalenkin stressistä ja poistaa se elämästämme, meidän tulee ymmärtää mitä stressi on. Stressin määritelmä on loppupeleissä hyvin yksinkertainen: hermostollinen epätasapaino. Tämä koskee nimenomaan fysiologisen stressin määritelmää.

Henkinen stressi on asia erikseen, mutta usein henkistä stressiä ei tule, ellei hermostomme kiikahda kallelleen ensin.

 

Tästä se lähtee, ystävät! Homma haltuun ja stressiä taltuttamaan!

– Kipa


12345
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen?
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä?
  • Tsekkaa kirjoitussarja! Säännöllinen ateriarytmi, suositukset ja aterioiden koostaminen
  • Kuinka saada motivaatiota lisää ja miten pitää motivaatio yllä?
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Arkistot
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • marraskuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • marraskuu 2015
  • lokakuu 2015
  • syyskuu 2015
  • kesäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • maaliskuu 2015
  • helmikuu 2015
  • tammikuu 2015
  • lokakuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • marraskuu 2012
  • toukokuu 2012
Meta
  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org
Viimeisimmät artikkelit
  • Miksi liikunnalla rangaistaan joulun jälkeen? 27.12.2018
  • Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista? 5.12.2018
  • Kuinka paljon marjoja tulisi syödä päivässä? 4.12.2018
Kategoriat
  • Hyvinvointi
  • Jaksaminen
  • Lemmikit
  • Liikunta
  • Perhe ja suhteet
  • Ravinto
  • Ruoka
  • Stressi
  • Treeni
  • Tyyli ja kauneus
  • Uncategorized
  • Uni
  • Valmennus
  • Yleinen
  • Yleinen hyvinvointi
Viimeisimmät kommentit
  • Kira Tiivola: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • Jari Pouta: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Pitääkö treenaamisen olla aina tavoitteellista?
  • kira: Hyvien vibojen viikko | Mun viba | Vinkit 31-45
  • Abdullah k: Oma hyvinvointini: testissä Firstbeat-hyvinvointianalyysi
Tilaa uutiskirje!

Hae sivuiltani
Terveysblogi 2020