20.1.2017

Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

Liikunnan ja positiivisen mielialan yhteyttä on tutkittu paljon ja avain onnelliseen elämään saattaakin piillä säännöllisessä liikunnassa. Hyiä viboja tuottaa myös liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja se voi lisätä onnen tunteita. <3

Liikuntaharrastuksen lopettaminen puolestaan lisäsi onnettomuuden tunteita seuraavien kahden vuoden aikana.

 

Miten liikunta tekee onnelliseksi?

Liikunta kohottaa mielialaa jo 25 minuutissa. Välitön hyöty näkyy esimerkiksi stressitasojen ja ärtymyksen laskuna. Siksi erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta kärsiville henkilöille suositellaankin aerobista liikuntaa. Ilmeisesti liikunta toimii aivojen välittäjäainen verkostossa masennuslääkkeen tavoin.

Käytännössä syy, miksi liikunta toimii luonnollisena mielialaruiskeena liittyy hormonitoimintaan. Kun liikumme, aivoissamme erittyy erilaisia hormoneja:

– noradrenaliini: kun noradrenaliinia vapautuu kehoon, syke nousee, glukoosia vapautuu energiaksi lihasten käyttöön ja verenkierto kiihtyy (noradrenaliinia käytetään masennuslääkkeissä kohottamaan mielialaa)

– dopamiinia: hormoni, joka on osallisena tunteiden säätelyssä – kun liikkuessa elimistöön erittyy dopamiinia syke ja verenpaine nousevat, piristymme ja energiatasomme nousevat

– serotoniini: jos aivojen serotoniininpitoisuudet laskevat ihminen voi psyykkisesti huonommin – serotoniini on siis mielihyvähormoni, joka lisää levollisuutta

– endorfiini: hormoni, joka on luonnollisen hyvänolontunteen aikaansaaja – tämän hormonin tarkoitus on auttaa ihmistä kestämään kipua ja rasitusta, siksi niiden eritys lisääntyy erityisesti rasittavan liikunnan aikana

 

Stressistä puhutaan nykypäivänä paljon ja jopa kaiken pahan alkuna ja juurena. No, onhan se toki melko päällikköpiru. Erityisesti siksi stressi on merkittävä tekijä, että se saa elimistön tuottamaan kortisolia (stressihormonia). Aivot sitten reagoivat stressiin vahvistamalla sellaisia hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin aiheuttajaan. Tästä aiheutuu taas se, että stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää kehää.

Kroonistuneena stressi alkaa helposti nakertamanaan hyvinvointia. Liikunta lisää stressinsietokykyä.

Liikunta myös laskee stressitasoja. Toki täytyy muistaa, että jo valmiiksi stressaantuneen henkilön ei välttämättä ole suotuisinta treenata kovaa ja korkealta: tämä nimittäin saattaa lisätä elimistön kokonaiskuormitusta so. stressitilaa eikä laskea sitä.

 

Liikunta parantaa itsetuntemusta ja oman elämän hallintaa

Liikunta on omiaan lisäämään henkilön itsetuntemusta. Kun kehomme ja mielemme yhdistyvät liikkeeksi meillä on mahdollisuus reflektointiin: ikäänkuin tyyliin “miten meni niinkuin omasta mielestä”? Liikkumalla liikkuja oppii itse tunnistamaan, millaiset liikunnalliset harjoitukset missäkin tilanteessa edistävät hänen omaa hyvinvointia. Se on aika hieno juttu.

“Kehollinen tieto” liittyy täten terveydestä huolehtimiseen laajemminkin kuin vain liikunnan osalta: meillä on mahdollisuus vaikuttaa onnellisuuteemme löytämällä itseäämme ja tavoitteitamme parhaiten palvelevat liikuntamuodot. Tällöin myös käsitys oman elämänhallinnasta vahvistuu.

 

Kimpassa on kivempaa

Toisaalta liikuntaan liittyy usein myös sosiaalinen puoli. Ihminen on yhteisöllinen olento ja meillä on luontainen tarve kuulua joukkoon. Sosiaalinen vuorovaikutus on meille tärkeää ja liikunta tarjoaa meille mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymiseen ja muiden ihmisten tapaamiseen.

Liikunta myös parhaimmillaan lisää osallisena olemisen tunnetta sekä liittää ihmiset lähiympäristöönsä. Yhdessä olemme enemmän. 🙂 Näin liikunta, johon liittyy myös muita ihmisiä lisää onnellisuutta ennaltaehkäisemällä sosiaalista eristäytymistä.

Toki on henkilöitä, jotka liikkuvat mieluiten yksin. Tällöin liikunnan sosiaalinen aspekti jää vähemmälle. Toisaalta silloin voidaan palata edelliseen kohtaan, jossa puhuin itsetuntemuksen lisääntymisestä – ei se väärin ole liikkua yksin. Kaikki liike on kotiin pain!

Olemme yksin tai yhdessä, niin tärkeintä on, että olemme kehossa itsemme kanssa ja aistimme sitä. Tämä auttaa myös myönteisen kehonkuvan luomisessa. <3

 

Yleisen terveydentilan ollessa hyvä on helpompi kokea onnellisuutta

Ja sitten ovat tietenkin liikunnan tuomat terveyshyödyt. Liikunta parantaa yleistä hyvinvointia ja onnellisuutta sen terveyshyötyjen kautta. Elämänlaatu paranee.

Liikunta mm. parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia, parantaa sokeri- ja energia-aineenvaihduntaa, parantaa yleiskuntoa ja siten vastustuskykyä, edesauttaa unen saantia, tukee painonhallintaa, vetreyttää niveliä ja paljon muuta.

Ei tarvitse olla kovinkaan paljon itseoppinut valelääkäri, notta oivaltaa edellisten tekijöiden olennaisuuden onnellisuuden kannalta. 🙂

 

 

…olisikohan tässä tarpeeksi hyväntuulen syitä liikkua ja harrastaa – myös pysyvästi? Mitä mieltä sinä olet? Mistä liikuntamuodosta sinä saat parhaimmat vibat?

 

Energiaa päiviisi,

<3 Kipa

27.12.2016

Painonpudottaja: Näin onnistut!

Perustin joulupäivän iltana viisi painonhallintaryhmää Facebookiin – hommaa riitti vielä Tapaninpäivän päivän ja illan ratoksi. 😀 Olen todella innoissani, sillä ryhmien suosio yllätti ja nyt meitä on kasa upeita tyyppejä!

 

Toki valitettava puoli on siinä, että kaikki eivät mahdu mukaan, sillä ryhmäkoheesion kannalta liian suuri ryhmä ei välttämättä toimi. Jatkossa näitä voisi kyllä ihan hyvin tehdä lisää, ja jos vain kyselyitä ja pyyntöjä tulee, niin olen valmis! <3

 

Oheinen kirjoitus on ajateltu nyt rakkaita ryhmäläisiä varten, mutta kirjoituksesta saa vinkkejä kaikenlaiseen tavoitteen konkretisointiin. Oli tavoitteesi mikä tahansa, niin konkretisoi se mahdollisimman pitkälle itsellesi. Elä elämääsi, kuin se olisi jo sinulla!

 

Konkretisoi tavoitteesi ja pysy suunnitellussa

Ei yllättävää tietoa tämä, mutta painonpudotus on suotavaa ja tuloksellisinta pienin askelin. Maltillinen painonpudotus takaa sen, että ensinnäkin makean-, rasvaisen- tai vaikka suolaisen himot pysyvät minimissä, olo arjen askareissa säilyy virkeänä ja painonpudotus lähtee rasvamassasta eikä lihaskudoksesta.

Kun muutoksia tehdään ”step by step” niistä tulee pysyvämpiä. On helpompi sujauttaa käytäntöön pieniä asioita kerrallaan, kuin paljon kertarysäyksellä.

Olennaista on vanhoista epäsuotuisista tottumuksista poisoppiminen ja suotuisten tottumusten uudelleen opettelu. Tässä mielestäni paras tapa on oikeasti suunnitella, mitä konkreettisia asioita aiot ja missä ajassa tehdä.

Konkretisoi tavoitteesi, sillä liian abstrakteina ne eivät vaan tehoa tai iskostu käytäntöön.

 

Esimerkki:

Tavoite – haluat pudottaa painoa 10 kg

Missä ajassa – kesään mennessä

Miten – lisään liikuntaa ja panostan ruokailuun

 

Yllä olevasta esimerkistä puuttuu konkretiaa. Toki 10 kg on konkreettinen tavoite, mutta entä muut tavoitteet?

Kesään mennessä: Milloin alkaa kesä? Mistä päivämäärästä puhutaan? Suosittelen sinua asettamaan tarkan päivämäärän tavoitteellesi tai ajankohta ei muutoin konkretisoidu. Kesää voi olla kesäkuu, heinäkuu, elokuu jne.

Jos haluat kesäksi kuntoon ja tarkoitat sillä kesäkuuta, niin elokuussa on myöhäistä aktivoitua. (tsik tsik)

Lisään liikuntaa ja panostan ruokailuun: hyvä, tosi hyvä! Tulosten kannalta hyvä on kuitenkin tarkkaan suunnitella, mitä liikuntaa lisäät ja kuinka paljon. Minä päivinä, mihin aikaan ja kauanko kerrallaan ajattelit liikkua?

Ja toinen pointti: ”ajattelit liikkua” vs. konkreettisesti ja realistisesti ”kuinka paljon liikut”, kumpi vie lähemmäksi tavoitetta? Tarvittaessa pyydä asiantuntijalta apua ja kootkaa yhdessä tavoitettasi parhaiten palveleva kokonaisuus. Rock on!

Laita liikkumiset itsellesi ylös. Laita konkreettinen liikuntasuunnitelma vaikka jääkaapin oveen, kirjoita ajat kalenteriin tai toteuta omalla tyylilläsi. Ja pysy suunnitelmassasi!

Oma aika on tapaaminen itsellesi tärkeimmän ihmisen kanssa!

Mieti omaa aikaasi kuin tapaamista pomosi kanssa: sinne mennään, koska on sovittu. Toisaalta itselleen varattu aika on ajanviettoa itselleen tärkeimmän henkilön kanssa – sille siis otetaan aikaa.

Panostan ruokailuun: Hyvä! Miten panostat? Suosittelen tsekkaamaan ruokavalion asiantuntijan kanssa, jos epäröit ruokailurytmiäsi tai ruokailun ”järkevyyttä”.

Mitä sinun tulee lisätä, jotta voit paremmin? Mitä sinun tulee ottaa minkäkin asian tilalle, jotta painosi putoaa ja voit paremmin? Unohda kiellot, negatiivisuus hajottaa. Sen sijaan keskity olennaiseen: rakentamiseen.

Mieti painonhallintaa ja pudotusta ikään kuin talon rakentamisena. Taloa rakennettaessakaan mitään ei poisteta, vaan luodaan.

Mitä rakennusaineita sinä tarvitset, jotta voit luoda unelmiesi kämpän?

Iloa ja energiaa viikkoonne – ja tsemppiä kaikille!

– Kipa

 

Ps. Facebookissa on toinenkin perustamani ryhmä, Sokeripommi – sokeririippujien vertaistukiryhmä. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia, jos makeanhimo kalvaa! <3

1.12.2016

Minkälaiset ovat ravitsemussuositukset maailmalla ja kuinka samanlaisia ne ovat?

54

 

Mitä ravitsemussuositukset ovat?

Mielenkiintosta lukea ravitsemussuosituksista maa- tai paikkakohtaisesti. Käytän artikkelissani referointia Syö hyvää -sivuston artikkelia ”Ravitsemussuosituksia maailmalta”.

Eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan, sillä ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti.

Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana.

Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä.

Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa.

 

Ravintoaineille voidaan esittää kolme ravitsemuksellista viitearvoa:

  • Ravintoaineen pienin tarve on se vähimmäismäärä, joka estää puutteen. Sitä vastaava määrä ravintoainetta ei kuitenkaan riitä ylläpitämään hyvää terveyttä ja ravitsemustilaa. Lisäksi yksittäisillä henkilöillä voi esiintyä puutosoireita.
  • Ravintoaineen keskimääräinen tarve kuvaa ravintoaineen määrää, joka vastaa väestön tai väestöryhmän keskimääräistä tarvetta.
  • Suositeltavaa saantia vastaava määrä ravintoainetta puolestaan tyydyttää ravinnon tarpeen ja ylläpitää hyvän ravitsemustilan lähes kaikilla terveillä ihmisillä.

 

Eri maiden suosituksissa esitetään joko kaikki kolme arvoa kuten pohjoismaisissa suosituksissa tai vain suositeltava saanti, kuten Suomessa.

Tarkkojen ravintoaineiden viitearvojen lisäksi useimpien maiden kansallisiin suosituksiin sisältyy myös ns. ruokasuosituksia (Food Based Dietary Guidelines). Ne kertovat, minkälaisilla käytännön ruokavalinnoilla suositusten viitearvot saadaan toteutumaan. Niissä on otettu huomioon kunkin maan väestön ruokatottumukset, elintarviketarjonta ja kansallisen ruokakulttuurin erityispiirteet.

 

Ravitsemussuosituksia maailmalta

Syö hyvää -sivuston artikkelissa on vertailtu kahdeksan eri maan ravitsemussuosituksia. Lähinnä suositusten tiivistelmiä ja pääseikkoja, jotka ravitsemussuosituksista nousevat esiin.

Ensinnäkin ruokakulttuuri vaikuttaa:

  • Kukin Pohjoismaa tekee omat ravitsemussuosituksensa, vaikka alun tieteellinen selvitystyö tehdäänkin yhdessä.
  • Syy, miksi esimerkiksi joidenkin maiden suosituksissa ei puhuta juurikaan viljoista, johtuu todennäköisesti siitä, että kyseisessä maassa tai alueella lisukkeena käytetään perinteisesti tärkkelyspitoisia juureksia eikä niinkään viljoja
  • Viljoista ei siis tarkoituksella olla puhumatta siksi, että viljat olisivat kyseisissä maissa pannassa, vaan paikallisia juureksia halutaan suosia ruokakulttuurillisista ja kenties taloudellisista syistä.
  •  Suomessa taas suositellaan marjoja, joita ei ole kovin usein mainittu muiden kuin Pohjoismaiden suosituksissa.

 

Eri maiden suosituksilla on hyvin paljon yhteistä:

  • Monipuolisiin ruokavalintoihin sekä runsaaseen ja päivittäiseen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön kannustetaan.
  • Ruoan laatu on tärkeää: täysjyväviljoja ja kasvi- ja kalarasvoja tulisi suosia ja käyttää maltillisesti eläinperäisiä rasvoja.
  • Sokeria ja suolaa suositellaan vähennettäväksi lähes kaikissa suosituksissa.
  • Yhtenäistä on alkoholin käytön kohtuukäyttöön kannustaminen.

 

Lihan syönnin vähentäminen ei näy varsinaisesti muualla kuin Pohjoismaissa, mutta syynä lienee se, että nämä ovat joukon uusimmat suositukset.

Muissakin suosituksissa kannustetaan suosimaan kasvikunnan tuotteita ja monissa mainitaan erikseen palkoviljat lisättävien ja suositeltavien ruokien joukossa.

Brasilialaiset ja ranskalaiset ravitsemussuositukset kannustavat kriittisyyteen ruokamainoksia kohtaan
Tähän yhdyn itsekin, täydellisesti. Mainosviesti on kuin viestit sosiaalisessa mediassa: ne ovat filtteröitävissä ja väritettävissä eikä kaikkea tule välttämättä sanoneeksi todellisuudesta. 😉 Valittua viestintää siis.
Ranskalaisissa suosituksissa kannustetaan huomiomaan mitä tuotteesta ei sanota. Tuotetta voidaan mainostaa runsaskalsiumisena, mutta jätetään sanomatta, että se on myös runsassokerinen.
Right on! Miettikääpä esimerkiksi tätä tuotetta (pahoittelut, menee vähän off topic eikä mitään henkilökohtaista Valiota kohtaan):
"Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille." Lähde: Valio

”Valio Eila® Laktoositon jogurtti 150 g rasvaton mustikka-vadelma on täysin laktoositon kevyt vaihtoehto myös kaikkein herkimmille laktoosi-intoleranteille.” Lähde: Valio

 

Tuotteen esittelyssä, joka on suoraan verkkosivuilta, tuodaan esille rasvaton ja keveys. Mutta ei sitä, että tuotteen ainesosaluettelossa jo toisena aineena on sokeri. Sokereita 100 g:ssa tuotetta on huimat 13%.

Japanilaiset ravitsemussuositukset ovat riemastuttavan kokonaisvaltaiset
Ohessa poimintoja japanilaisten ravintosuosituksista. Nämä ovat aikas ihania. 🙂
  • Syö herkullisia ja terveellisiä aterioita, jotka tekevät hyvää mielellesi ja kehollesi.
  • Nauti keskustelusta perheesi tai muiden ihmisten kanssa ruokapöydän ääressä ja osallistu ruoanvalmistamiseen.
  • Nauti luonnon monimuotoisuudesta ja vaihtuvista vuodenajoista syömällä paikallisesti tuotettuja sesonginmukaisia ruokia, ja nauttimalla vuodenaikaan sopivia juhlaruokia.
  • Ole valmis kokeilemaan uusia ruokia ja ruokalajeja.
  •  Hyvä terveys on välttämätöntä kauneudelle. Älä yritä pudottaa liikaa painoa.
Sosiaalisuus on huomioitu osana hyvää syömistä, sillä suosituksissa kannustetaan syömään yhdessä ja puhumaan ruokavaliosta perheen ja ystävien kanssa.  Suositukset henkivät rentoa maalaisjärkisyyttä.

Ravitsemuslaadullisesti japanilaiset suositukset ovat tuttua: paljon kasviksia, hedelmiä, kalaa, viljatuotteita sekä vähän sokeria ja suolaa.

Maitoannokset ovat aasialaisissa suosituksissa pienemmät, sillä esimerkiksi japanilaisissa suosituksissa kalsiumin lähteeksi suositellaan toki maitoa, mutta myös vihreitä ja/tai keltaisia kasviksia, papuja ja pikkukaloja (tässä järjestyksessä).

Maitoa kuitenkin nautitaan ja esimerkiksi Intiassa kasvissyöjät ovat useimmiten lakto-vegetaristeja ja jogurtti ja tuorejuusto täydentävät pääosin kasvisvoittoista ateriaa.

 

Tähdätään terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen, ylipainon ehkäisemiseen – otetaan kantaa myös alipainoon 

Suurimmassa osassa ravitsemussuosituksista otetaan kantaa ylipainoisuuden vähentämiseksi, mutta japanilaisissa otetaan kantaa alipainoisuuteenkin.

Myös Ranskan suosituksiin on kirjattu tavoitteeksi vähentää alipainoisuutta ja vajaaravitsemusta.

Tämä on mielestäni hieno juttu, sillä hyvä terveys ei automaattisesti tarkoita hoikkuutta ja hoikkuus ei automaattisesti tarkoita terveyttä.

 

Summa summarum ruoasta tulee saada terveyttä ja hyvinvointia hyvällä omallatunnolla! <3 Ja muuten, täältä löydät suomalaiset ravitsemussuositukset, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2014.

Seuraavaksi mielessäni on käsitellä juuri sinulle oman ateriarytmisi löytämistä.

 

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

19.11.2016

Mitä bloggaaminen on tuonut henkilökohtaiseen elämääni ja ajatukseni blogiyhteistyöstä

Blogiyhteistyön tulee olla linjassa blogin sisällöntuotannon kanssa

Bloggausmaailmassa päivän sanaksi nousee blogiyhteistyö. Olen miettinyt tätä jonkin verran perustettuani Terveysblogin 2012.

Terveysblogin (=minun) periaatteenani on puolueettomuus. Haluan tuottaa puolueetonta tietoa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyen, jonka osa-alueina ovat:

  • Ruokavalio
  • Liikunta
  • Mielen- ja stressinhallinta (eli itsensä johtaminen)
  • Sosiaaliset suhteet
  • Elämästä nauttiminen ja hetkessä eläminen

Ny Reenataan -blogin Anne & Elina kävivät lukijoineen testaamassa kehittelemäni Functional Flow -tunnin marraskuussa 2015. Bloggareiden välinen yhteistyö on kullan arvoista!

Välillä yhteydenottoja tulee milloin miltäkin taholta, ja viimeisimpänä tuli blogiyhteistyöehdotus eräältä yritykseltä, jonka toimeksiantajana toimi kasino. Yhteistyön tavoitteena oli, että he kirjoittaisivat puolestani artikkelin kasinopeleistä ja uhkapelistä ja minä saisin siitä 50€.

En hetkeäkään miettinyt kieltäytyessäni tarjouksesta. Ensinnäkin työni on saada ihmiset liikkumaan ja voimaan hyvin, kuuntelemaan ja kunnioittamaan kehoaan ja itseään sekä pyrkimään pois riippuvuuksista. En koe, että kasinopelien mainostaminen Terveysblogissa on blogibrändin – ja oman brändini – kannalta tavoitteenmukaista.

Bloggaaminen on aina jollain tapaa subjektiivista eli puolueeton on sinällään vähän väärä sana. Bloggarin itse on kuitenkin tunnettava itsensä ja kirkastettava sanomansa lukijoille: menestyvä blogi ei voi olla sillisalaattiblogi ja rönsyillä kaikesta maan ja taivaan välillä. Varsinkaan rönsyillä aiheista, jotka ovat imagoriski blogille tai kirjoittajalle.

Bloggaamisen myötä olen löytänyt uudelleen sisäisen ääneni

Lapsena kirjoitin paljon. Kirjoitin enimmäkseen satuja Aapeli-nimisestä peikosta. Sukuni ihasteli niitä, äitini oli haltioissaan. Sain kirjoittamiseen kannustavaa tukea ja rakastin sitä.

Vanhemmiten satujen kirjoittaminen jäi ja yläasteella kirjoitin paljon runoja. Muutama vihko taitaa olla tallessakin jossain. Kirjoittaminen on itselleni ollut terapian hienoin muoto: olen saanut sisäisen ääneni esille ja konkretisoitua ajatuksiani.

Lukioaikaan kirjoittaminen jäi kokonaan. Yliopistoaikaan kirjoittaminen keskittyi koulutehtäviin, kandiin ja sittemmin graduun. 😉

Blogin aloitettuani olen saanut uudellen tatsin sisäiseen ääneeni. Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia. Eniten blogin kirjoittaminen on opettanut minulle kysymyksestä ”miksi”. Miksi minä haluan blogata?

Meillä jokaisella on omat polkumme kuljettavana

Meillä jokaisella on erilaisia syitä blogata. Minun miksi on tiedon jakaminen, luomisen tarpeen täyttäminen ja kehittävän ajattelun herätteleminen. Haluan kohdata ja puhutella samanhenkisiä ihmisiä ja toisaalta koskettaa henkilöitä, jotka vielä etsivät sisäistä ääntään. Haluan verkostoitua, saada ja jakaa positiivista energiaa.

Ilokseni olen huomannut, kuinka hyvinvointibloggareiden keskuudessa on todella hyvä pore: kaikilla on samansuuntainen ajatusmaailma ja sama missio: jakaa hyvinvoinnin sanomaa. Olen tavannut matkan varrella upeita tyyppejä!

Tänä päivänä huomaan, että blogista on tullut enemmän, kuin harrastus. Siitä on tullut sydämen asia. Siitä on tullut pala elämääni. 

Ja hassua on huomata, kuinka se näkyy päivittäisessä elämässäni: mietin kaupungilla kulkiessani, kuinka milloin mistäkin saisi hyvän blogipostauksen. Otan useita kuvia viikottain ihan vaan varmuudeksi, koska kuvattava aihe tuntuu hyvältä aiheelta kirjoittaa joku päivä. Ja joka päivä mielessä on jokin hyvä videoidis, joita vieläkin tulee toteutettua liian harvoin.

Kirjoittamani stoorit eivät enää ole satuja Aapeli-peikosta eikä runoja teini-ikäisen tunteikkaasta elämästä. Ne ovat silti sydämellä valittuja aiheita, jotka kumpuavat tosielämän keskusteluista ja kohtaamisista.

Blogiyhteistyö on mahdollisuus luoda kaikille hyvää

Olen aina valmis keskustelemaan jatkossakin blogiyhteistyöstä eri bloggaajien ja yhteistyöyritysten kanssa. Olen aina ollut sitä mieltä, että yhdessä me kaikki olemme enemmän.

Blogini sisältö ei kuitenkaan ole muokattavissa rahalla. Sisältö on ja pysyy mainitsemieni kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueissa: niiden kehittämisessä, syventämisessä ja jalkauttamisessa ihmisten arkielämään.

Haluan, että blogiyhteistyö on kaikille win-win. Myös lukijoilleni: lukijoideni tulee saada oikeat ja puolueettomat tiedot kirjoitettavasta aiheesta. Tarkoitan siis rehellisyyttä ja aitoutta. Sillä jos ihminen menettää rehellisyytensä ja aitoutensa, niin rahakaan ei enää auta.

Parhaimmillaan hedelmällinen blogiyhteistyö edistää kaikkien hyvää – oman blogini tapauksessa hyvinvointia. Kaikkien hyvä edellyttää avointa ja läpinäkyvää informaation jakamista.

Kiitos, että luette blogiani!

<3: Kipa

27.10.2016

Annetaan hyvän(voinnin) kiertää – miten englannin lakulla vaikutettiin tulevaisuuden yhteistyökuvioihin

Joskus pienillä teoilla on suurempi vaikutus, kuin aavistammekaan. Joskus ex tempore tehdyt jutut saattavat poikia jotain suurempaa. Emme aina voi aavistaa mitä, sillä tutkimattomat ovat elämän tiet. Varmaa kuitenkin on, että aina kannattaa antaa hyvän kiertää, sillä siten ei voi kuin voittaa.

 

Miten lakuhymiöstä päästään yhteistyökuviointiin?

Ohjaajakollegani tuli viikko sitten torstain lounastunnilleni 30 minuutin BodyAttackiin ennen omia päivätuntejaan. Sain hänestä siihen aamupäivään hirveästi voimaa ja positiivista energiaa, koska ennen tuntejani keskustelimme tämän aina yhtä elinvoimaisen ohjaajakollegani kanssa melko voimaannuttavan keskustelun yleisesti elämään liittyvistä seikoista. On ihana keskustella asioista ihmisen kanssa, jonka kanssa jakaa samanlaisen ajatusmaailman. Tuntieni jälkeen kollegani jatkoi omalle tunnilleen ja minä suihkuun.

 

Itselläni sattui olemaan englannin lakuja mukana (rakastan englannin lakuja, oikeastaan ihan mitä tahansa lakuja :D) ja inspiroiduin pukuhuoneessa asettelemaan ohjaajakollegani kangaskassille hymynaaman lakuista. Halusin vain kertoa hänelle, että hän sai hymyn huulilleni ennen tuntejani sinä torstaina. Ja halusin kertoa siitä hänelle hymynaamalla.

 

Myöhemmin päivällä Facebookissa aikajanalleni pompsahti kuva kangaskassista lakuhymiö kupeessaan. Sinä torstaina koko hymiö tuntui pieneltä ystävälliseltä ex tempore –eleeltä. Tänään eli viikkoa myöhemmin kuulin, että kyseinen kuva oli poikinut enemmän: se oli poikinut sen, että ohjaajakollegani oli ollut yhdessä mahdollisen yhteistyökumppanin kanssa ja lähitulevaisuudessa he miettivät yhteistä tanssishow-projektia.

Heidän keskustelunsa oli lähtenyt kuvassa olleesta kangaskassista! Yksi pieni lakuinen hymynaama kassin päällä poiki siis sen, että kassista syntyi näiden kahden ihmisen välillä keskustelu ja siten ajatus mahdollisesta yhteistyöstä. Jossain toisessa hetkessä asia voi olla hyvinkin pieni ja toisaalla se voi poikia jotain suurempaa. Koskaan ei kannata vähätellä hyvien elkeiden voimaa!

 

Olemme suurempia, kuin luulemmekaan: usko pienien tekojen suureen merkityksellisyyteen

Kuullessani tämän bondaamisstoorin tänään aloin miettiä, kuinka pienestä eleestä oli kyse – ja kuinka suureksi se loppujen lopuksi voi kasvaa. Emme aina välttämättä osaa kuvitella, kuinka jollain pienillä ex tempore -teoilla on oikeasti vaikutusta. Kuvittelemme olevamme pienempiä, kuin olemmekaan.

 

Pienten huomionosoitusten tekeminen toisillemme ei loopujen lopuksi vie edes paljon aikaa. Saatika vaadi suurta effortia. Kaiken kukkuraksi hyvän tekeminen saa tekijälle itselleen hyvän olon. Joten mikä jottei!

 

Jos palautat mieleesi jonkun kivan pikkuteon, jota sinua kohtaan on joskus ex tempore –tehty. Miltä se sai olosi tuntumaan? Mitä ajatuksia tai tuntemuksia koit?

 

Eikö? Tulee kiva fiilis.

 

Loppuviikon teema: the little things that count

Loppuviikon teemana kannan itse hyvänvoinnin kierrättämistä. Haluan jakaa hyvää, haluan ja aion osoittaa ihmisille pienillä teoilla , että heillä on merkitystä minulle. Haluan kiittää heitä pienillä huomionosoituksilla siitä, että he ovat elämässäni.

 

Se voi olla ex tempore –viesti puhelimitse, SOMEssa, paperisena tai vaikka postikortilla. Ajattelematta, mitä siitä itse hyötyisi: suurin hyöty tulee siitä hyvästä olosta ja kiitollisuuden tunteesta, että he ovat tukiverkostoni ja merkityksellisiä elämässäni. Kiitos kaikille, jotka olette elämässäni. Kiitos myös blogini lukijoille, teidän ansiosta Terveysblogi on olemassa. <3

 

Voikaamme hyvin ja annetaan hyvän voinnin kiertää!

Kipa

 

Jaa artikkeli jollekin sellaiselle henkilölle, joka tuli mieleesi lukiessasi kirjoitusta. Kerro hänelle, kuinka kiitollinen olet hänestä! 

23.10.2016

Maailma tarvitsee voimaannuttajia – oletko Sinä voimaannuttaja?

(Taustalla soi: Deva Premal – Gayatri Mantra)

Terveisiä viikonlopun BodyAttack AIM (Advanced Instructor Module) –koulutuksesta! Pe-su välillä on tullut taas kerran pohdittua niin omaa ohjaamistaan, tyyliä, tapaa ja motivaatiota, kuin itseään ihmisenä. Vastaavaa prosessointia tuli harrastettua viime toukokuisessa BodyCombat AIM-koulutuksessa – josta muuten pääsin läpi. 🙂 Kuulostaapa hienolta olla Advanced-tason BodyCombat-ohjaaja. 😀

 

Rakastan syventäviä koulutuksia, sillä koen niiden nostavan ihmisen tietotaidon lisäksi hänen henkistä oivalluskykyään eli itsen tuntemusta yhden tason, ellei jopa useita tasoja ylemmäs.

 

Henkinen oivalluskyky itselleni tarkoittaa nyt, tässä hetkessä, elämistä. Puhdasta tietoisuutta ja valmiutta ottamaan vallitseva tilanne vastaan sellaisenaan. Mitä ikinä tilanne sisältää, niin henkinen oivalluskyky auttaa meitä heittämään odotukset ja olettamukset romukoppaan ja tarkastelemaan tilannetta hyväksyvästi. Hyvä esimerkki tästä on mielestäni palautteenantotilanne. Tilanne, jossa sinä saat palautetta tekemisestäsi. Koulutukset on aina loistava sauma unohtaa aikaisemmat kokemukset ja palautteet ja pohtia saatua palautetta siinä hetkessä vastaanottaen se kiitoksin.

 

Voimaannuttaja on sinut itsensä ja maailmansa kanssa

”Hyvät johtajat saavat ihmiset tuntemaan olevansa asioiden ytimessä, ei ulkopuolella. Jokainen tuntee voivansa antaa oman osuutensa organisaation menestykseen. Kun näin käy…heidän työnsä saa merkityksen.

‐ Warren G. Bennis -”

 

Viikonlopun intro alkoi sillä, että kouluttajamme kertoivat haluavansa viikonlopun olevan ennen kaikkea voimaannuttava. Les Mills on uusseelantilainen organisaatio, jonka työyhteisöön kuuluu vähintään 100 000 jäsentä. Sitä ei aina edes ymmärrä, ennen kuin asiaa jää pohtimaan. Ohjaajana olen osa jotain todella suurta kokonaisuutta.
Mietin koulutusviikonlopun jälkeen, että olisi hienoa, mikäli maailma olisi pullollaan voimaannuttajia.

 

Millainen henkilö on voimaannuttaja? Voimaannuttaja on henkilö, joka osaa toteuttaa toiselle henkilölle seuraavat asiat: ihminen kokee sellaisia myönteisiä asioita, kuin arvostaminen ja kunnioitus sekä hyväksytyksi tulemisen ja turvallisuuden tunne. Nämä tukevat voimaantumista ja rohkaisevat henkilöä toimimaan aktiivisesti henkilökohtaisten tavoitteidensa suuntaisesti.

 

Voimaannuttaja tuntee, että hänellä on tasapaino omassa elämässään sillä hetkellä, ja hän on halukas aidosti jättämään itsensä taustalle hetkeksi miettien toisen henkilön tarpeita. Voimaannuttajalla on missio: hän haluaa vilpittömästi toiselle hyvää ilman pelkoa siitä, että itse menettäisi jotain. Mitä hän ikinä sanookin kehittävässä mielessä ei tarkoita sitä, että se olisi häneltä itseltään pois. Että hänestä itsestään tulisi arvottomampi tai tarpeettomampi.

 

Miten voimaannuttaja toimii? Hän keskittyy toisen henkilön vahvuuksiin ja rohkaisee tätä jatkamaan niiden ylläpitämistä ja kehittämistä. Samalla voimaannuttaja on halukas osoittamaan ja ehdottamaan perustellusti toiselle, mikä voisi olla varteenotettava askel kohti seuraavaa kehitysporrasta. Lisäksi voimaannuttajalla on konkreettinen ehdotus työkalusta, jolla kehitys viedään seuraavalle tasolle.

 

Voimaantuminen lisää henkilön onnellisuutta

“Ajattelen, siis olen olemassa.

– Rene Descartes – ”

 

Lisäksi minusta olisi hienoa, mikäli maailma olisi myös täynnä voimaantujia.

 

Koen, että voimaantuminen (englanniksi empowerment) on tärkeä osa ihmisen arkea. Voimaantuminen on ihmisen sisälähtöistä pyrkimystä opetella itsensä ja asioiden hallintaa ja tarkastelua sekä saada käyttöönsä juuri sillä hetkellä tarvitsemiaan ja tarpeellisia aineellisia ja henkisiä voimavaroja. Voimaantuminen vaatii ajatustyötä. Voimaantumisen lopputulos on lisääntynyt hyvinvointi.

 

Voimaannuttaminen toimii silloin, kun ihminen itse on valmis ja halukas oppimaan ja kehittymään. Hänellä tulee olla intohimo saavuttaa tavoitteensa ja hänen on oltava valmis työstämään ympäristöltään saatua palautetta. Meillä jokaisella on vastuu omasta henkilökohtaisesta kehittymisestämme ja voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi.

 

Kun ihminen voimaantuu, hän käyttää voimavarojaan niin, että hän ei pala loppuun tai uuvu. Hänen elämänhallintansa kehittyy ja siten hänen toimintakykynsä kehittyy. Lisäksi hänen itsetuntonsa vahvistuu – ja vahvan itsetunnon omaava ihminen taas toimii herkemmin voimaannuttajana.

 

Voimaannuttaminen ja voimaantuminen liittyvät siis vahvasti yhteen: energia luo energiaa. Hyvä kiertää. Voimaannuttaminen ja voimaantuminen vaativat vuorovaikutusta. Aivan, kuten tänä viikonloppuna koulutuksessa vuorovaikutusta oli moneen suuntaan. Meillä on oli nimittäin todella upea porukka kasassa ja kaikenlisäksi ilmapiiri oli todella avoin, myötätuntoinen ja kannustava. Toimimme jollain tasoilla kaikki siis voimaannuttajina ja voimaantujina. Siksi näitä viikonloppuja ei voi kuin katsoa kiittäen taaksepäin.

 

Hyvinvointi koostuu vuorovaikutuksesta – me kaikki voimme toimia voimaannuttajina

 

Mitä enemmän tätä kirjoitusta kirjoitan, sitä enemmän ymmärrän, että hyvinvointi koostuu vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksesta ihmisen itsensä, ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Me kaikki voimme toimia voimaannuttajina. Meillä on mahdollisuus keskittyä itseemme ja kehittää henkistä oivalluskykyämme. Meillä on mahdollisuus saada jatkuvasti palautetta toiminnastamme, ottaa palaute vastaan kiitoksin ja sitä kautta kehittää itsen tuntemustamme. Mikä rikkaus!

Me kaikki voimme myös astua oman itsemme sisältä hetkeksi aikaa ulkopuolelle ja kiinnittää huomiota kanssatovereihimme. Voimme hiljaa kysyä itseltämme olenko sellainen henkilö, jollainen haluan olla? Kuinka paljon omat odotukseni tai ennakkouskomukseni vaikuttavat toimintaani muita ihmisiä kohtaan? Toiminko muita kohtaan niin, kuin haluan itseäni kohtaan toimittavan? Millainen vuorovaikutukseni on muita ihmisiä kohtaan ja kanssa?

 

Iso kiitos koko BodyAttack AIM-tiimille! Viimeisenä päivänä sai olla mukana kokemassa puhdasta intohimoa, ohjaustaidetta ja rakkautta!

 

Erityiskiitos kouluttajillemme Kimmolle & Tiinalle! Teillä kahdella on voimaannuttava taito saada ihmiset innostumaan ja kiinnostumaan kehityksestään, ja siten aikaansaada konkreettisia tuloksia voimaantumisen kautta.

 

Good vibes, good vibes everybody! Voimaannuttavaa ensi viikkoa kaikille!

<3 Kipa

 

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti Sinussa? Kommentoi & vuorovaikuta ja jaa artikkeli! 🙂

7.4.2016

Personal Trainer Vatanen: ”Miksi naiset syövät itsensä sian näköisiksi raskaana ollessaan?”

Tuli esiin The Voicen Rean kommentti liittyen Personal Trainer Vatasen blogikirjoitukseen.

Blogikirjoituksessaan Vatanen kommentoi näin:

”Asiakaskunnassani on paljon äitejä kenen ylipaino on lähtöisin raskausajalta. Reilut raskauskilot on semmonen hyväksytty normi juttu jota pidetään täysin normaalina. Moni oikeasti ajattelee että raskaus prosessiin kuuluu automaattisesti holtiton lihoaminen ja monesti käytös on myös sitä ajatusta tukevaa. Ei se ole normaalia, ei se kuulu olennaisesti raskaana olemiseen että syödään itsensä plussapallon näköiseksi, EI SITTEN TODELLAKAAN. Kun jengi pamahtaa paksusti niin heti ollaan hamustelemassa rasvaa ympärilleen, kyllä sillä vauvalla on ihan hyvä olla vaikka äiskä ei nyt ota 10 kilon rasvamuuria vatsan ympärille.”
Koko kirjoitus löytyy täältä.

 

En aina lähde kommentoimaan näitä tunneherkkiä uutisia/artikkeleita/kommentteja, mutta myös raskaana/synnyttäneiden ihanien naisten PT:nä toimineena on pakko kommentoida.

En ole ollut raskaana, joten en voi tituleerata itseäni kyseisen asian asiantuntijaksi. Olen kuitenkin työni kautta melko tietoinen siitä, että keho muuttuu huimasti raskauden aikana ja myötä.

 

Raskaus muuttaa naisen kehoa, piste.

Mitä olen huomannut, niin ainakaan raskauden jälkeen homma ei helpotu. On totta, että moni asia on kiinni omista syömisistä. Mutta totta on myös se, että keho ei ole sama keho ennen raskautta ja jälkeen raskauden.

Esimerkiksi ennen raskautta teetetyt ruokavaliomuutokset asiakkaalla ovat saattaneet purra ennen raskautta, kuin häkä. Raskauden jälkeen, ja erityisesti imetyksen aikana, kyseinen menetelmä ei vaan toimi. Se voi jopa pahentaa äidin olotilaa. Imetysaika ei ylipäätään ole optimiaikaa edes miettiä painonpudotusta.

Hormonitoiminta on hassu juttu, joka itseasiassa väliaikaisesti ottaa naiselta vallan tämän oman kehonsa suhteen.

 

Mikä on ”oikea” painonnousun määrä raskausaikana?

Kiinnostaisi tietää, onko jossain mitattu tai määritelty mikä on ”oikea” määrä kertyä rasvaa kehoon raskauden aikana? Eikö tähän vaikuta jo itsessään yksilölliset tekijät, kuten geeniperimä, perusaineenvaihdunta ja hormonitoiminta? Miten voidaan edes määritellä oikea rasvakudoksen määrän kasvu raskausaikana, kun raskauksia on niin monta erilaista, kuin raskaana oleviakin? Joku on superonnellinen siinä, että ei lisäkiloja vain tartu. Jollekin tarttuu helpommin.

Toisaalta joskus tuntuu, etten ihan käsitä keskustelua raskauskiloista: onko sillä rasvakudoksen määrällä loppupeleissä niin väliä, jos lapsi (ja äiti) on terve eikä ole puutostiloja? Tottakai eri asia on sitten terveysarvot, jotka voivat radikaalisti muuttua ratkaisevan paljon lisääntyneen rasvakudoksen myötä.

Toki on sitten juuri useamman vuoden synnytyksestä raskauskilojen kanssa painivat, joilla ei ole suoraan fyysistä estettä (traumat/leikkaukset, sisäelimet, kilpirauhanen tms.) painonhallintaan tai -pudotukseen.

Kyllähän se näin on, että raskautta itsessään ja yksinään ei useamman vuoden saatossa voi pitää selityksenä sitkeään istuville kiloille – JOSKIN raskaus on voinut laukaista esim. kilpirauhasen vajaatoiminnan tai jonkin muun painonhallintaa tai -pudotusta hidastavan tekijän. Tämä on aina hyvä huomioida, kuin myös olla rehellinen itselleen todellisten syömisten ja liikkumisten suhteen.

 

Aikajännekin ratkaisee
SUMMA summarum on hyvä erotella mistä aikajänteestä puhutaan. Klassisesta 9 kk odotusajasta? Vai odotusajasta plus imetysajasta? Vai imetyksen jälkeisestä ajasta plus useampi vuosi siitä eteenpäin?

On kyseiseltä PT:ltä -tai keneltäkään- vähän turhaa kommentoida plussapallo- tai sikakommenteilla raskaudenaikaista ja imetyksen aikaista elämää, kun se ei ole suoraan verrattavissa kehon ”normitilaan”. Meidän PT:iden tehtävä ei ole tuomita asiakkaitamme, vaan olemassa olevn informaation pohjalta tarjota apua asiakkaillemme.

Jos kommentointi koskee esim. 2-10 vuotta raskaudenjälkeistä aikaa, niin homma voi tietyt asianhaarat huomioiden, olla vähän enemmän olennaisempaa – joskin kommentoida voi aina vähemmän provosoivasti ja inhimillisemmällä tyylillä.

Sitähän kyseinen PT halusi. Provosoida ja siten ilmaista mainosta. 😉

Tärkeintä on, että Sinä äitinä ja lapsesi voitte hyvin. Liikunta ja syöminen on muutakin, kuin vain ulkonäkö.

Totta kai ulkoinen olemus ja hyvä olo omassa itsessään ja kehossaan vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Joten siksi toivon ja soisin painonhallinnan olevan helppoa kaikille. Olemme kuitenkin yksilöitä, ja siksi sen mukaan se vain on mentävä.

 

Kirjoitin muuten raskausajasta haastateltuani synnyttäneitä tai odottavia liikunnan alan ystäviäni, aiheena ”miten liikunta ja suhtautuminen liikuntaan sekä omaan kehoon muuttuvat raskauden aikana – äidit vastaavat”. Tsekkaa kirjoitus täältä.

Terveydeksi! ❤️

– Kipa

24.2.2016

Liian kova tahti? Minun tarinani siitä, kuinka kehomme on fiksumpi, kuin ymmärrämmekään

Wow. Omalle Facebook-seinälleni pompsahti muistona vuoden takainen visiitti Haartmanin sairaalassa. Kirjaimellisesti konttasin sairaalaan klo 5 aamyöllä, koska kivut selässä olivat niin kovat.

Onko siitä tosiaan jo vuosi, kun päätin hieman höllätä tahtia ja kuunnella kehoani enemmän?

 

Kokemuksien kautta syntyy opettamista

Haluan jakaa teille tämän, sillä kokemukseni antoi minulle itselleni paljon. Mietin pitkään, jaanko. Toisaalta miksi en? Pelkäänkö, että joku asiakkaistani huomaa minunkin olevan kuolevainen? Jos tämä tapaukseni voi toimia jollekin varottavana esimerkkinä, niin hienoa. Viisastuin itse nimittäin, en kerta heitolla, mutta viisastuimpa kuitenkin.

Tapaukseni on myös syy, miksi nykyään teen sitä, mitä teen: puhun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Eniten puhun inhimillisen otteen itsensä ja kehonsa kuuntelusta. Miksi? Koska olipa kerran Kira, joka jätti kuulematta kehonsa signaalit. Ja minä pääsin vielä vähällä. <3

 

Keho todella on temppelisi, kunnioita ja kumarra sitä

Yhden asian haluan korostaa tässä, nyt ja aina. Kunnioittakaa kehoanne, se on todella viisas ja tietää egoasi enemmän asioita. Jos et pysähdy ajoissa, kehosi kyllä pysäyttää Sinut.

Ego saa meidät tekemään asioita laput silmillä. Sitä niin kovasti luulee olevansa kova luu. Suorastaan kuolematon ja harmaat kivetkin lahoavat jalkojesi juuressa. Haslojaa maailma, täältä tullaan!

Osittain minulla tämä tulee kasvatuksesta, myönnän. En voi sanoa sen olevan huono enkä hyvä asia. Kun sinut opetetaan siihen, että kehon signaalit tulee vaimentaa opit vaimentamaan ne. Kun sinut opetetaan siihen, että kipu on heikkoutta pidät sitä heikkoutena. Kun itkeä ei saa itket kenenkään näkemättä. Kuumetta tai kiputiloja ei ole olemassa, sen sijaan koulunkäyntiä on. ”Ei sua tyttö mikään vaivaa, kouluun siitä!”

Noh.

Pari setbackia kokeneena en voi muuta, kuin nöyrimmiten olla kiitollinen siitä, että kehoni toimii. Parin mutkan kautta toki, mutta toimii. Matka on vaatinut todella paljon itsensä opiskelua, kehon kuuntelemista, hyväksymis- ja kirjoitusharjoituksia, hengittämistä ja yhden Life Coach -koulutuksen. 😉 Olen jokaisesta päivästä ja jokaisesta treenistä niin kiitollinen.

Sillä kun terveys otetaan pois, jää aika vähän jäljelle. <3

 

Kun kehosi ottaa vallan ja sinulta itseltäsi katoaa kontrolli

Muutama suurempi juttukainen mahtuu viimeisen neljän vuoden sisään.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on ollut suurin pysäyttävä tekijä.
Se tunne, kun päivät käyvät taisteluksi. Et ole keskiviikkona varma jaksatko perjaintana enää hengittää. Niin väsynyt olet. Et vain aamulla pysty nousemaan sängystä. Et vain jaksa. Piste. Hapottaa jo ajatuskin nousta edes istumaan. Saatika tehdä ryhmäliikuntatunnilla kerähyppyjä tuplatempoon – kun pelkkä askelviereenkin askel hapottaa. 😉

 

Pakkohan se oli pysähtyä, kun spinning-tunnilla jalat menivät alta.
Selkä jumiin, happi loppui, liike loppui. Siinäpä istut pyörän päällä haukkoen henkeä ja koitat selittää asiakkaille, että ”tätiä nyt vaan vähän sattuu”.

Tunnin loputtua löydät itsesi lattialta, etkä vain pääse ylös. Tulehdusarvosi huitelevat vuoren huipulla ja tunnet suurta voimattomuutta maailman edessä. Mitä h****ttiä tapahtuu? Ei mitään tietoa. Tiedät vain, että et ole kuukauteen nukkunut, koska hengittäminen sattuu. Makaaminen sattuu. Istuminen sattuu. Kyljellään oleminen sattuu. Pari relaksanttipiikkiä pyllyssä ja pari nappia huulessa – ja sattuu. Konttaan sairaalaan, koska sattuu. Ja homma ei todellakaan ole käsissäsi eikä mistään kokeesta löydy mitään.

Mutta sattuu.

Vasta kun istut sairaalan lattialla ja mietit miten ihmeessä tähän tilanteeseen tultiin huomaat, että olet painanut vain yksinkertaisesti liikaa kuuntelematta kehoasi.

Se oivallus, että ego on ottanut sinusta vallan ja kehosi on päättänyt palauttaa sinut takaisin raiteillesi…se fiilis on upea. Vau, että minun kehoni voi olla näin viisas. Päätin silloin lopettaa yritystoimintani silloisessa muodossaan, sillä se alkoi kuormittamaan väärällä tavalla. Päätös oli vaikea. Päätös kannatti, ja elämästä kehkeytyi henkisesti vähän chillimpää.

Opinpa (parista) kerrasta. 😀

 

Asiat saavat tuntua hyvältä – suorittaminen alkaa poistua muodista

Summa summarum: kuuntele kehoasi. Mikä sinusta oikeasti tuntuu hyvältä? Mitä sinä todellisuudessa haluat? Puhuuko egosi vai puhuuko sydämesi? Niillä on vissi ero. Tee asioita, jotka palvelevat korkeinta hyvääsi.

At the end of the day mitään ei kannata katua, oppia sen sijaan kannattaa. On se sikapaljon hienompaa se elämä, kun teet asioita sydämellä. <3

Helsingin Sanomien verkkojulkaisuista löytyi fiksu artikkeli aiheesta kuinka vapaa-ajalla suorittaminen uuvuttaa meidät. Suosittelen lukemaan! Tutkiskelkaa syitänne, ystävät! Miksi teet sitä, mitä teet? Ja tarinasi ja kommenttisi keskustelussa alla & laita artikkeli jakoon!

 

Terveydeksi, ystävät!

– Kipa

10.2.2016

Elämäntapamuutoksessa on elämäntyylin ja uusien valintojen omaksumista

Bongasin tänään uutisen Crosstrainerin TV-ruudusta (kyllä, niissä on nykyään telkkarit!❤️😀) aiheesta elämäntaparemontti.

Komppaan Nelli Lähteenmäkeä (kuvassa) siinä, että elämäntapamuutoksen tai -remontin ei tarvitse olla jättisuuri ja nopea tässänytjakaikkikerrallaheti -mentaliteetilla toteutettu superharppaus.

Joskus vähemmän on enemmän: mitä enemmän kasaamme itseämme (ja elämäntaparemonttia) kohtaan odotuksia ja vaatimuksia, sitä kovempaa saatamme pettyä. Pettymykset musertavat helposti motivaatiota, itseluottamusta ja -arvostusta.

Toisaalta unohtaisin myös käsitteen elämäntaparemontti tai elämäntapamuutos. Se on sanana yhtä motivoiva, kuin dieetti. Siihen on alkanut kasautua hurja määrä odotuksia ja siten paineita.

Puhuisinkin vain elämäntyylistä ja valinnoista.

Esimerkkinä miespuolinen PT-asiakkaani, jonka kanssa aloitimme 3,5 viikkoa sitten.

Lähtötaso: 110 kg elopainoa, liikuntaa hän ei ollut harrastanut koskaan, saatika tykännyt siitä.

Kolmen viikon saavutukset:
– kiloja lähtenyt 5,2 kg
– mieliala on kohentunut ja hän on saanut liikunnasta tajuttomasti virtaa (hän itse kuvailee tilannettaan ”positiivisena riippuvuutena” 😀)
– ryhti on parantunut, selkäkivut ovat vähentyneet
– suhtautuminen liikuntaan on muuttunut positiiviseksi

 

Millä keinoin tulokset saavutettiin?

– lisäsimme liikuntaa pienellä määrällä (20 min) 3 krt/viikko, lähinnä kuntosalilla aerobisissa laitteissa
– pikkuhiljaa tutustumme kuntosalilaitteisiin ja oman kehonpainoharjoitteluun perusharjoituksin
– ruokavalio fiksattiin vastaamaan tavoitteita (kokonaisvaltainen hyvä olo ja painonpudotus)

Päätavoite on tehdä terveyshyötyjen kannalta riittävä määrä liikuntaa, ei suorittaa tai tehdä tarpeettoman paljon. Rasitusta nostetaan pikkuhiljaa.

Tärkeintä on, että homma on kivaa. Totta kai välillä tulee puskettua häntä ylittämään mukavuusalueensa, jotta kehitystäkin tulee. 👍

Tärkeimpänä pointtina kuitenkin – oli sitten elämäntapamuutos, -remontti tai -tyyli – on, että tekee asioita, joista tulee hyvä olo. Antaa kehon ja mielen myös levätä. Rakasta itseäsi ja olemustasi. Kiitä itseäsi ja kehoasi juurikin niistä pienistä saavutuksista, ne ovat kaikkein ratkaisevimpia.

Ja viimeisimpänä: ole hyvä itsellesi. ❤️

Kivaa päivää, ystävät!
– Kipa

27.1.2016

Liikunta on tylsää? Varmista, että olet ymmärtänyt kyseisen liikuntamuodon merkityksen tai vaikutukset omassa kehossasi

93

Terkut Foamroller.fin järjestämästä Fasciapäivästä!

Tällaiset koulutuspäivät ne aina vaan lisäävät kunnioitusta ihmiskehoa kohtaan. Niin hieno mekanismi kuin se onkin, se tarvitsee paljon huomiota, rakkautta ja huolenpitoa. Ja rullausta. 😀

Koulutuksessa nousi paljon mielenkiintoista asiaa liikkuvuudesta, kehon kireystiloista ja niiden ehkäisystä, käsittelystä ja kytköksistä, stressin vaikutuksesta erilaisiin kehotason kiputiloihin sekä terveyttä edistävän liikunnan merkityksestä.

 

Vääränlaiset liikeradat, vähäiset tulokset

Ennen kuin kukaan meistä voi todella kehittyä liikunnassa ja suorituskyvyltään meidän tulee varmistaa liikkuvuus eli käytännössä oikeanlaiset liikeradat. Kireydet väärentävät liikeratoja, usein rajoittamalla niitä. Tai sitten kireydet aikaansaavat sen, että keho kompensoi liikettä jollain muulla, kuin kohdelihaksella.

 

Liikkuvuus ja oikeanlaiset liikeradat taataan harjoittelulla, jossa mieli ja ajatus tekemisestä on 100%:sti läsnä. Tarkoitan tällä tietoista treenaamista, kehontuntemusta ja kehon kuuntelua. Me ihmiset olemme yllättävän irrallaan omasta kehostamme nykypäivänä. Sitä voisi kuvitella ilmiön olevan yleinen vähän liikkuvien keskuudessa. Näen päivittäin työssäni kuitenkin sitä, kuinka ”kovaa treenaavat” ovat niitä suurimpia suorittajia ja taitavia unohtamaan kehon kuuntelun ja kehon tarpeet.

Huolitelluilla liikeradoilla, vankalla kehotuntemuksella sekä kehon liikeratoja venyttävillä & vahvistavilla harjoituksilla päästään parhaimpiin tuloksiin – ei hard core -rynkytyksellä.

 

Hard core on pyramidin huippu – treenin pääpaino tulee olla softin puolella

Tarkoituksenmukaista ei nykypäivän stressaavassa elämäntyylissä ole hakea liikunnalta hard corea tai ”jumia, joka on voimaa”. Nykypäivänä ei ole tarpeen lisäkuormittaa kehon stressitilaa liian kuormittavalla harjoittelulla. Tasapaino on päivän sana. Bodymindfulness. Eli kehotietoisuus ja liike yhdistyvät. AH, lempiaiheeni. 🙂

Liikunnan tarkoitus on lisätä energiaa – ei viedä sitä pois: pois mielestä tai kehosta. Psyyke ja fysiikka vaikuttavat molemmat kokonaiskuormaan ja on aivan turha olettaa saavansa pitkän tähtäimen tuloksia kuormittavalla elämäntyylillä yhdistettynä räkä poskella -liikkumiseen.

Hard core on treenivuoren huippu. Sitä, mitä tulee treenata vähiten. Eniten tulee treenata perustason juttuja: perulihaskuntoa, peruskestävyyttä ja liikkuvuutta. ”Mutta kun se on niin tylsää” kuulee usein sanottavan.

En halua maalata piruja seinälle. Silti se vasta tylsää onkin, kun joku paikka hajoaa ja olet liikuntakiellossa neljän seinän sisällä kotona. Se vasta onkin tylsää.

 

Huomio kokonaisrasitusmäärä, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kehon kokonaisrasitusmäärään vaikuttavat lepo ja palautuminen (tärkein), työ- tai kouluhommien määrä, sosiaaliset suhteet ja yksilön temperamentti, ruokailutottumukset jne.

Ennen kaikkea tulee huomioida se fakta, että kova (kokonaisvaltainen) rasitus vaatii vähintään yhtä paljon – ellei enemmänkin- kehoa ja mieltä huoltavaa harjoittelua (!).

Itse en usko liikunnan olevan missään muodossa tylsää: uskon vain siihen, ettei kyseisen liikuntamuodon merkitystä tai vaikutuksia kehossaan tunnista. Liikuntaa on hyvin monenlaista ja pääasia on itse liike ja liikkuminen.

 

Mistä liikunnasta sinä pidät eniten, miksi? Kommentoi alle. Laita myös artikkelia jakoon!

 

Terveydeksi, ystävät! ❤️
Kipa

Terveysblogi 2020