25.8.2017

Onnellisuus ja stressinlievennys | Näin lisäät luontoelementtejä päiviisi

ONNELLISUUS | TÄSSÄ HETKESSÄ ON HYVÄ

Istut metsäkalliolla hartiat rentoina. Silmäsi ovat suljetut. Et voi aistia silmilläsi, joten keskityt kuuntelemaan. Kuulet tuulen, lehtien havinan. Linnut. Kaukaiset ihmisten ja koirien äänet. Kuulet hengityksesi.

Keskityt tuntemaan. Tunnet vienon tuulenvireen poskipäillä ja paljailla käsilläsi. Tuuli heiluttaa hiuksiasi. Auringon säteet lämmittävät poskilla. Hymyilet.

 

Hymyilet, koska oivallat tässä hetkessä olevan hyvä.
Olet siinä missä olet. Olet sitä mitä olet.
Ei sinulta mitään puutu, sillä tässä hetkessä sinulla on kaikki.

 

Aika pysähtyy.

On vain keho, mieli ja ajatus luonnon keskellä.

 

onnellisuus

 

ONNELLISUUS | LUONTO TEKEE IHMISEN ONNELLISEKSI

Luonnolla on ihmeellinen vaikutus. Se rauhoittaa tavalla, jota ei kaupungissa osaa oivaltaa. On käsittämätöntä, miten kaupungin vilskeessä on helppo uppoutua kelloon, aikatauluihin, projekteihin ja deadlineihin.

On hurjaa, miten kaikki on kaupungissa niin helposti ja nopeasti saatavilla, että jos asioita ei saa tai tapahdu minuutin tarkkuudella menee hermo. Kärsivällisyys ei riitä, vaan ihmisestä tulee äkkipikainen.

Kännykässä on kaikki, eikä meiltä mitään puutu. Ruokaa, juomaa, vaatteita ja jopa koti on ostettavissa puhelimen kautta. Puhumattakaan siitä, että olet tavoitettavissa puhelujen, tekstiviestien ja sähköpostien lisäksi vähintään parilla muulla applikaatiolla.

 

onnellisuus

Lidl tarjosi bloggareille eilen torstaina Nuuksiossa luontoaamun. <3 Päivä alkoi Mindfulness-hetkellä, jonka jälkeen pääsimme testaamaan eräretkeilytaitoja. Lidlin päällä erittäin mukavan tuntuinen ulkoiluvaatemallisto (kuvassa: takki, housut, kengät ja sukat) tulee myyntiin viikon päästä torstaina. <3

 

Sometat paikasta jos toisesta. Kerrot, kuinka nyt on kivaa tai jokin ei mennyt ihna kuin Strömsösä. Tai sitten kerrot, mitä söit tai joit. Tai että kävit treenaamassa. Tai laitat ihan vaan heipat selfien muodossa, koska se on ajan henki.

”If it’s not in Facebook it didn’t happen.” 🙂

Teknologian kehittyminen on upea juttu – ehdottomasti! Se on avannut maailmaa ja tiedonkulkua aivan käsittämättömällä tavalla ja mahdollistanut moninkertaisen nopeuden moneen sellaiseen asiaan, jotka ennen vanhaan olisivat vieneet aikatauluillaan iän ja terveyden.

Mutta yksi asia, mikä meitä nykyään vaivaa – tässä hetkessä eläminen. Lisäksi olemme irtaantuneet täysin luonnosta. Luonto, joka tarjoaa meille kodin, ruokaa ja terveyttä.

Meiltä unohtuu usein se, että luonto tekee ihmisen onnelliseksi.

Milloin viimeksi sinä hakeuduit luontoon?

 

onnellisuus

Oma maa mustikka. Mustikka on yksi terveellisimmistä Suomen metsän marjoista. Syö aina, kun mahdollisuus on. <3

 

ONNELLISUUS | STRESSAANTUNUT IHMINEN: HAKEUDU LUONTOON

Me ihmiset voimme huonosti, koska vietämme yhä vähemmän aikaa luonnossa. Luonto on ihmiselle luontainen paikka elää ja olla. Mikäli siis koet itsesi stressaantuneeksi ota pieni hetki hakeutuaksesi luontoon, ystävä hyvä.

15-30 minuuttia päivässä riittää. <3

Luonnossa oleminen vaikuttaa sinun hyvinvointiisi: luontoelementtien läheisyys laskee verenpainetta ja sykettä. Lisäksi se laskee stressitasoja alentamalla stressihormoni kortisolin pitoisuutta kropassa.

Luonnossa oleskelu myös virkistää mieltä, sillä se erittää mielihyvähormonia oksitosiinia. Luonnossa oleskelu siis virkistää aivojasi, jolloin esimerkiksi luovuus lisääntyy.

 

onnellisuus

Eräretkeilytaidot sisälsivät nuotion kokoamista ja sytykkeiden keräämistä. Homma lähti tulille hetken yrittämisen jälkeen. 😀

 

Luonto pieninäkin annoksina edistää siis terveyttäsi. Luonto ei tarkoita yksinään metsää, sillä me ihmiset koemme luontoelementtien merkityksen eri tavalla. Yhtä hyvin vesielementti voi olla sinulle tärkein ympäristö, jolloin sinun kannattaa hakeutua meren äärelle.

Esimerkiksi itse olen vesielementti-ihmisiä. Rakastan merta, sitä miltä se näyttää, tuoksuu ja millainen se on. Meri on minun sielunmaisemani, on aina ollut. Siksi kaikkein mieluiten hakeudun sinne, missä on metsää ja merta.

Helsingin keskusta on siitä hieno paikka asua, että tästä lähteltä löytyy meri ja sen suolainen kosketus. <3

 

Tiesitkö, että Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan
ihminen viettää sisätiloissa 85-90 % vuorokaudessa?

 

Ystävät, 85-90%! Mitä ajatuksia luku sinussa herättää? Mitä voisit tehdä asialle? Tehdään jokainen omilla tahoillamme muutama pieni terveysteko itsellemme! Ohessa viisi vinkkiä siihen, miten voit edistää onnellisuutta ja terveyttäsi lisäämällä luontoelementtejä päiviisi.

 

onnellisuus

Ekologiset astiat (kuten kuvan lautaset) ovat kotimaiselta Kupilkalta. Aivan tajuttoman nätit! <3

ONNELLISUUS | 5 KEINOA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ LUONNON AVULLA

Näillä keinoilla voit helposti lisätä luontoelementtejä päiviisi. Se kannattaa, sillä stressitasot laskevat, mieli kirkastuu ja olosta tulee kokonaisvaltaisemmin parempi. Muista myös matkan varrella hengittää syvään, sillä on yllättävän suuri vaikutus. <3

 

1 .
Mieti, millainen maisema läheltäsi olisi sinulle juuri nyt hyvä. Se voi olla lähipuisto, pieni lähihiekkatie, kallio, metsä, meri. Hakeudu sinne jo ihan pieneksikin aikaa, 15 minuuttia riittää. Jätä kännykkä äänettömälle, peitä kello hihalla. Tarkkaile ympäristöäsi, kuuntele tarvittaessa silmät. Vain ole, tekemättä mitään. Muistuta itseäsi, että tässä hetkessä on hyvä.

 

2.
Kaikki liikkuminen luonnossa ja ulkona on plussaa. Hyödynnä työmatkoja. Pyöräile, kävele, hölkkäile työmatkat. Jos se työmatkat tuntuvat tylsiltä yksin, sovi muutaman kerran viikkoon työkaverin kanssa työmatkatreffit. Kaikki, vähäisempikin liike ja luonto, on hyväksi.

 

onnellisuus

Matkalla Mindfulness-hetkeen kerkesi bongata ja maistella puolukoita.

 

3.
Tuo luontoelementti lähemmäksi itseäsi: kerää lomamatkalta rannalta kiviä tai simpukoita ja sisusta niillä kotia tai työpistettä. Jos meri on sinulle rentouttava elementti korista työpistettäsi jollain sellaisella, joka muistuttaa sinua merestä. Se voi olla rantakivi, simpukka, kuva tai postikortti.

Jos metsä on sinulle rentouttava elementti, niin tuo metsä lähemmäs sinua vaikka koristamalla työpistettäsi kävyillä.

Kun tunnet itsesi stressaantuneeksi tai ahdistuneeksi luo katseesi vähäksi aikaa tuohon luontoelementtiin, muistele sen alkuperäistä olinpaikkaa ja hengitä syvään muutama kerta. Maailma odottaa kyllä. <3 #inhimillinenote

 

onnellisuus

Nokipannukahvi. Mikä ihana tekosyy. Kuksa Kupilkalta.

 

4.
Ota illalla aikaa ja hakeutu pihalle. Illan hämärässä on ihana asettua maahan selällesi katselemaan taivasta. Suuntaa ajatuksesi taivaan äärettömyyteen. Elämä on aika ihmeellistä, kun taivasta todella katselee: yleisimpien ongelmiemme mittasuhteet usein hieman muuttuvat. 🙂

 

5.
Hyödynnä sateen jälkeinen aika. Käy ulkona heti sateen jälkeen. Hengitä ilman kosteutta, rauhoita mielesi rauhoittuneeseen liikenteeseen. Anna kostean ja happirikkaan ilman raikastaa mieli. Sade vaikka kastuessasi rasittavaa onkin, on parhaimmillaan upea ja puhdistava asia.

 

Tässä muutama. Mikäli sinulla on omia kikkoja tai vinkkejä jakaaksesi, niin jaa kommenteissa! Olisi ihana kuulla, millaisia vinkkejä teillä on tai mikä on teidän sielunmaisemanne.

 

Rauhoittavaa viikonloppua, ystävät.
x Kipa

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Treeni ja koiranpentu | Miten yhdistää liikunnallinen elämäntapa ja pentuarki?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3

25.5.2017

Tekopyhyys | Ei koko ajan voi olla onnellinen?

Tekopyhyys | Iloinen naama 24/7 ei ole todellista?

Olen useammankin kerran elämässäni saanut kuulla olevani tekopyhä. Kriteeristö on täyttynyt ihan vain sillä, että tekopyhä on ihminen, joka näyttää iloista naamaa – muttei ole iloinen koko ajan. ’

On siis mahdotonta olla aidosti iloinen ja onnellinen, jos ei sitä ole 24/7? Kysymys kuuluukin: uskovatko nämä ihmiset oikeasti tuohon?

tekopyhyys

Tekopyhyys | Onnellisuus ja iloisuus ovat vaihtelevia

Tämä on itseasiassa todella mielenkiintoinen aihe. Voiko ihminen olla onnellinen ja iloinen koko ajan? Ja jos on, onko hän silloin vain sulkenut ulkopuolelleen kaiken negatiivisen ja haasteellisen? Vai eikö hän vain tunne koskaan elämänsä aikana floppeja?

Lienee sanomattakin selvää, että ihmisen tunteet vaihtelevat. Onnellisuus ja iloisuus ovat tunteita. Tunteita määrittävät ajatukset ja ajatuksia ihmispäähän mahtuu päivän aikana kymmeniä tuhansia ajatuksia – jopa 50 000.

Kaverit, kymmeniä tuhansia! Ihan oikeastiko ne kaikki olisivat pelkkää naminamipusipusia? 😉

Kyllä: onnellisuus ja iloisuus vaihtelevat. Se, että on pääpiirteittäin onnellinen ja iloinen ihminen ei tarkoita, etteikö koskaan tuntisi surua tai pettymystä, pienuuden tai riittämättömyyden tunteita, epävarmuutta tai pelkäisi mitään. Ja tiedättekö se on just fine!

Ei ihminen ole kone. Ei meidän tarvitse koneellistaa tunteitamme ja tehdä sitä valintaa, että ”tästä eteenpäin tunnen vain onnea”. Elämään kuuluvat kaikenlaiset tunteet: tunteilla on meille aina jokin viesti ja on terveyden kannalta suotuisaa antaa tunteiden tulla, tarkastella niitä ja käsitellä niitä.

On ookoo tuntea erilaisia tunteita: se, että sinulla on pääpiirteittäin hyvä pössis ei tarkoita sitä, ettei koskaan saisi olla huonompi pössis. Et ole tekopyhä, mikäli suurimmaksi osaksi hymyilet ihmisille ja joissain tilanteissa taas et hymyile.

ˆˆˆ

Ota kolikko käteesi ja tarkastele klaavaa: klaava näkyy, mutta se ei tarkoita etteikö kruunaa olisi olemassa.

tekopyhyys

Tekopyhyys | Elämäni on kulissia

Jep, tästäkin on saanut kuulla. Elämäni on kulissia, koska en ole aito: ”olen kyllä nähnyt, että ettet ole aina iloinen” tai ”olen kyllä kuullut, että sullakin on ollut naama norsun v:llä”! NEWSFLASH! Olen siis minäkin ollut joskus huonontuulinen, onneton enkä ole hymyillyt. Mahdotonta, mähän olen LIFECOACH!

(Tähän syssyyn todettakoon, että olen kuullut myös ajattelevani olevani ylempänä ja parempi muita.)

…

En yleensä lähde edes puolustautumaan sanoen, että ”enpäs ole”!

En lähde tähän siksi, että a) toinen ei voi tietää, mitä minä oikeasti ja aidosti ajattelen – tunne on aina subjektiivinen kokemus, b) tottakai minulla on päiviä, kun ei hymyile tai tunne onnellisuutta – olen ihminen ja c) otan sen hienona palautteena – on rikkaus tuntea tunteita eri skaaloissa!

Lisäksi olen huomannut hyvin usein sen, että tuohtuneena tölväisemme toiselle ihmiselle sellaisia asioita, joita koemme itsessämme puutteina. Ehkä minua epäaidoksi syyllistävä ihminen haluaisi itse olla onnellisempi?

Toisaalta, ajatellaanpa näin: keneltä se on pois, jos ihmisen elämä on kulissia? Todennäköisesti ihmiseltä itseltään. Miksi siis tätä asiaa tulisi muiden ihmisten surra? Elämässä suurinta siisteyttä on se, että saa tuntea tunteita!

Onnettoman päivän jälkeen hymy kasvoilla tuntuu voimaannuttavalta. Ilottoman olon jälkeen aurinkoinen mieli on vapauttava. Kun olet hetkeksi möllöttänyt hiljaa kotisohvalla ja kerännyt voimavaroja olet taas parempi ihminen muille. <3

 

tekopyhyys

 

Tekopyhyys | Kyllä, minä olen epätäydellinen <3

No mutta siis tottahan se on! Otan kopin: olen muuten niiiiin silloin tällöin huonotuulinen, yrmyilen, rähisen ja joskus heittäydyn villiksi ja olen riidoissa jonkun kanssa! HUPS.

En ole koko ajan pelkkää happyhappyjoyjoyta – ja olen onnellinen siitä. Kyllä minäkin korotan ääntäni (itseasiassa melko helpostikin 😀 ). Kyllä minullakin on puutteeni. Kyllä, minä olen epätäydellinen.

En minäkään tule toimeen kaikkien maailman ihmisten kanssa eivätkä he minun kanssani. Ajatelkaa, kuinka paljon maailman mahtuu erilaisia ihmisiä! Olisi sitä paitsi uuvuttavaa koittaa saada hyväksyntää kaikilta: käyttäytyä pitää ja muita tulee kunnioittaa. Mutta että miellyttää…se on hitokseen haastavaa.

 

Tekopyhyys | Epätäydellisyys asian ytimessä

En itsekään ole kaikesta tekemisestäni ja sanomisistani ylpeä. En siltikään halua ajatella niitä negatiivisesti – koska olen peruspositiivinen ja onnellinen ihminen! 😀

Sen sijaan kaikki haasteet ja erilaiset tunnetilat ovat vieneet minua eteenpäin. Olen aina oppinut joitain muista ihmisistä ja se on todella mielenkiintoista: me ihmiset tulemme niin eri lähtökohdista ja meillä on oma historiamme. Se tekee ihmisestä äärettömän mielenkiintoisen. <3

Ennen kaikkea olen kuitenkin oppinut minusta itsestäni.  Ihminen ei voi olla täydellinen, eikä ihmisen tarvitse olla täydellinen. Aitoutta on tiedostaa olevansa epätäydellinen olento.

Elämää ei olisi ilman täydellisyyttä. Jos kaikki olisi jo valmiina ja täydellistä ei mitään jäisi jäljelle. Ei olisi syytä pohtia elämää. Tai terveyttä. Tai ihmissuhteita. Olemista tai olemusta. Maailmankaikkeutta tai muita ihmisiä. Mikäli huonoja päiviä ei olisi emme osaisi tehdä eroa hyvän ja huonon päivän välille.

Mikäli kaikki olisi täydellistä se tarkoittaisi, ettei mitään tarvitsisi enää tapahtua.

 

Jos mitään ei tarvitse tapahtua jäljelle jää paikallaanolo. Pysähdys. Totaalistagnaatio.

Epätäydellisyys on juurikin se, joka vie elämää eteenpäin. Eloonjääminen, hengissä säilyminen ja elämän jatkuminen – nämä kaikki lähtevät ajatuksesta, että on olemassa epätäydellisyyttä. Ihminen on luonnostaan eteenpäin pyrkivä olento.

Täydellisyyteen pyritään. Siellä ei kuitenkaan voida olla, sillä muutoin elämä ja kehitys pysähtyvät. Ilman epätäydellisyyttä meillä ei olisi mahdollisuutta kehittyä ihmisenä.

 

tekopyhyys

 

Tekopyhyys | Onnellinen ihminen

Onnellisuus ei tarkoita sitä, ettei koskaan tunne onnetonta oloa. Onnellinen ja elämäänsä ilolla suhtautuva ihminen tiedostaa, että onni voi myös piiloutua hetkeksi. Positiivinen ihminen uskoo siihen, että onnellisuus lähtee omasta itsestään ja siihen tulee pyrkiä – ja sen eteen pitää tehdä töitä.

Onnellinen ihminen ymmärtää, että hänen aurinkoinen luonteensa ei tarkoita hänen olevan ylempänä muita. Aurinkoinen luonne kantaa häntä ja hänellä on voimavaroja jakaa hyvää mieltä eteenpäin.

 

Ei sinun eikä minun tarvitse olla hiphurraapimpelipom 24/7. Elämää tapahtuu, tunteita esiintyy ja asioita tapahtuu.

C’est la vie ja anna sen soida. Nauti matkasta – aidosti.

 

Rakkaudella,
Kipa

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Muutosten vuosi | Kesähäät

 

Tsekkaa myös:

Mitä hyvinvointi sinulle merkitsee?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

lihava pt

<3

16.5.2017

Onnellisuus ja hyvä elämä: olethan oman onnesi seppä?

Tässä muuten yksi suosikkiaiheistani: onnellisuus. Oletko ikinä pohtinut, että asteikolla 1-10 (1 pienin, 10 suurin) kuinka onnellinen olet? Mistä oma onnellisuutesi koostuu?

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mielestäni onnellisuus ja onnen aiheet voivat vaihdella. Yhtenä päivänä onnelliseksi tekee aurinko, jonain toisena päivänä vastaantulijan iloinen hymy tai joku muu päivä meren tuoksu, viesti ystävältä tai ihan vaan vaikka itsekseen oleminen. Mikä vaan.

Antiikin aikaan kysymys hyvästä elämästä oli kaikkein oleellisin. Elämän tärkein päämäärä oli hyvä elämä.

Jokseenkin nykypäivänä tämä tuntuu unohtuneen?! Elämä menee helposti ohi, kun suoritamme sitä. Emme oikeastaan välttämättä edes pysähdy miettimään, mistä kaikesta juuri tässä hetkessä tai tänään olisimmekaan onnellisia – vaan pohdimme niin uein, miten voisimme tehdä enemmän, tai miksi emme tee enemmän, mitä meiltä puuttuu tai mitä vielä pitäisi saavuttaa.

 

Mitä on hyvä elämä?

Aristoteles aikoinaan ajatteli, että onnellisuus on itsessään hyvä päämäärä kaikille ihmisille.

En tiedä, oletteko huomannut saman, mutta usein vaikuttaa olevan valloillaan ajatus, että onnellisuus poissulkisi kaiken negatiivisen, elämän haasteellisuuden, surua tai murhetta aiheuttavan olemassaolon.

Sana positiivisuus on noussut jo inflaation kokeneeksi virreksi, jota ”viljellään” lääkkeeksi vähän kaikkeen. Ei hätää, kato pysyt vaan positiivisena! Tästä syystä positiivisuus on monen mielessä kokenut inflaation sen juuri myötä, että sen oletetaan poissulkevan negatiivisuuden. ”Miksi kaikki pitää olla aina vaan positiivista nami nami pusi pusi” – kuulen tätä yllättävän paljon keskustellessani positiivisuudesta ihmisten kanssa.

…tiedättekö, mitä tarkoitan? 🙂

Tärkeintähän on muistaa, että kolikolla oikeasti on kaksi puolta. Ja vaikka toinen puoli ei ole näkyvillä on se silti olemassa. Noh. Jos onnellisuus on sitä, että elää hyvää elämää, niin mitä on hyvä elämä? Kuka tai mikä määrittelee sen, milloin elämä on hyvää?

 

Nostetaan malja onnellisuudelle! 🙂

 

Hyvä elämä on se elämä, jonka palikoista et halua luopua

Mielestäni hyvä elämä on sellaista, jota sinun on mielekästä elää. Sinulla on ilon lähteitä, asioita, jotka tuovat hymyn kasvoillesi ja kiitollisuuden tunteen sydämeesi. Tunnet sisimmässäsi, että edellä mainituista asioista et haluaisi luopua mistään hinnasta, sillä niillä asioilla on sinulle merkitystä.

Ja ei – näiden asioiden ei tarvitse olla aina positiivisia. Yhtä lailla ne voivat olla sellaisia, jotka saavat sinut epämukavuusalueellesi. Itseasiassa todellakin ovat myös sellaisia! Tai ne saavat sinut pohtimaan, että mitä ihmettä juuri tapahtui.

Joskus ne jopa saavat sinut miettimään, että miksi ihmeessä tämä tapahtui juuri minulle. Ne voivat olla asioita, jotka saavat sinut pohtimaan syntyjä syviä – siis asioita, jotka kehittävät sinua ihmisenä, ystävänä, puolisona, läheisenä, kasvattajana, työtoverina, työntekijänä, naapurina, luokkatoverina jne.

 

Joskus onnellisuutta on juuri tämän hetken hyvä pössis. <3

 

Voiko ihminen olla koko ajan olla onnellinen?

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön?

Kirjoitin eilen kateudesta. Aika paljon suomalaiset kuuluvat olevan kateellista kansaa, kun meiltä itseltämme kysytään. Voihan kateus toki olla merkki siitä, että ihminen itse ei ole onnellinen? Tai ainakaan juuri siinä hetkessä kateellinen ihminen ei ole onnellinen – sillä hän keskittyy asioihin, joita hänellä ei ole.

Toisaalta voiko ihminen edes olla onnellinen ihan koko ajan? Mitä mieltä olette?

Minä uskon, että ei.

On ihmiselle luontaista vaipua epätoivoon silloin tällöin tai tuntea toivottomuutta. Ihan kuin joskus aurinko paistaa ja joskus taas sataa. Jos on kesto-onnellinen koko ajan ja joka paikassa pitää olla todella vahva lääkitys. 😉

Ei vaan. Mutta on ok olla myös silloin tällöin onneton: se kuuluu elämään ja se on hyväksyttävä tunne. Mikäli koko ajan pyrkii olemaan onnensa kukkuloilla on ehkä kysyttävä itseltään mitä yrittää peittää jatkuvalla onnellisuudellaan? Mitä välttelee? Mitä ei halua kohdata?

Eli ei: ei onnellinen tarvitse olla koko aikaa. Mutta on hyvä pitää alati mielessä ne asiat, joista olle onnellinen. 

 

 

Hyvää ja onnellista elämää ei tarvitse hävetä

Aristeles katsoi elämän olevan hyvää silloin, kun ihminen on saavuttanut järjen ja tunteiden hyveet oman ponnistelun, hyvän kasvatuksen ja suotuisten olosuhteiden ansiosta. Ja onnellisuus on Aristoteleen mukaan aina riippuvaista myös ulkoisista tekijöistä.

Eli siis kyllä: niin sisäiset (ajatuksemme, asenteemme, ajurimme ja tunteemme) tekijät kuin ulkoisetkin tekijät (olosuhteet, ympäristö, ystäväpiiri jne.) vaikuttavat onnellisuuteemme. Tästä voidaan johtaa taas ajatus, että mielestäni onnellisuus näidenkin suhteen riippuu ihmisestä: mikä ihmiselle itselleen on tärkeää tässä elämässä ja mitä hän haluaa saavuttaa.

Jollekin toiselle onnea on hieno auto tai kesämökki järven rannalla. Onnellisuus voi tulla siitä, että ne on omin avuin ja omalla työllä ansaittu – tai sitten olosuhteet ovat olleet suotuisat ja esim. kesämökki on perintö.

Jollekin toiselle riittää puoliso ja perhe tai turvallisuuden tunne.

Kumpikin on ”oikein” eikä kumpikaan ole ”väärin”.

 

 

Olivatpa onnen ja onnellisuuden syyt mitkä hyvänsä, niin hyvää ja onnellista elämää ei tarvitse hävetä! Meillä on oikeus, mutta myös velvollisuus olla onnellisia omassa elämässämme.

Joskus tulee myös juteltua asiakkaideni kanssa siitä, että he eivät voi antaa itselleen lupaa olla onnellinen, sillä joku heidän läheisistään ei ole onnellinen. Heille itselleen siis tulee huono omatunto siitä, että ovat onnellisia eivätkä olisi ansainnut onnellisuutta, koska heidän läheisensä ei ole onnellinen.

Me kaikki olemme ansainneet onnellisuutta. Lisäksi on hyvä muistaa, että onnellisuus on meidän jokaisen päätettävissä. Ja toisaalta emme voi elää toisten elämää: me emme voi päättää toisten puolesta heidän onnellisuuttaan tai onneaan. He voivat tehdä sen itse löytämällä oman onnensa ja onnellisuutensa ytimen.

Onnellisessa elämässä voi ja pitääkin olla voittoja ja takaiskuja, helppoutta ja ahdistusta, iloa ja surua, menestystä ja epäonnea. Näistä mikään ei poissulje toisiaan.

Toisaalta on jollekin henkilölle helppoa teilata toisen onnellisuus: ”helppoahan sinun on, koska synnyit näin ja näin tai/ja näissä olosuhteissa”. Sitä ikäänkuin ajatellaan, että toisen onni on itseltään pois. Miksi olisi? Miksi toisen elämä tai onnellisuus vaikuttaisi omaasi?

Totta on, että me ihmiset emme synny samalle lähtöviivalle. Meillä on erilaisista ominaisuuksistamme ja elinolosuhteistamme riippuen erilaiset mahdollisuudet elää onnellista elämää.

 

 

Jokaisella meistä on kuitenkin vapaus valita erilaisista mahdollisuuksista omaa onnellisuuttamme tavoitellaksemne. Arvomme, tavoitteemme ja ihanteemme ohjaavat meitä.

Edellä mainitut seikat tuovat elämäämme syvyyttä ja tavoitteellisuutta. Toki usein elämän keskeisiä valintoja joudutaan pitkälti tekemään täysin lopputulosta tietämättä. Vasta kokemuksen myötä tiedämme, kannattiko päätöksemme suoraan vai mitä siitä voimme oppia.

 

Miten sitten saavutamme onnellisuuden? Mistä onnellisuutemme riippuu? Kuinka paljon se on kiinni siitä, mitä päättämme tavoitella? Tai siitä, miten omat vapaat valintamme voivat toteutua?

Me itse tiedämme vastauksen tähän. Kääntäkäämme huomio rehellisesti siis itseemme ja selvittäkäämme oman onnemme ja onnellisuutemme aiheet. Sen jälkeen taotaan sitä onnea, kuin seppää konsanaan!

 

Onnellista viikkoa kaikille, kesää kohti!

<3 Kipa

 

 

Lue myös:

Kateus on hieno tunne!

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Vieraskynäkirjoitukseni 2013: Ryhmäliikunta.fi

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – Instagram – YouTube – Bloglovin

<3

 

 

20.1.2017

Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

Liikunnan ja positiivisen mielialan yhteyttä on tutkittu paljon ja avain onnelliseen elämään saattaakin piillä säännöllisessä liikunnassa. Hyiä viboja tuottaa myös liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja se voi lisätä onnen tunteita. <3

Liikuntaharrastuksen lopettaminen puolestaan lisäsi onnettomuuden tunteita seuraavien kahden vuoden aikana.

 

Miten liikunta tekee onnelliseksi?

Liikunta kohottaa mielialaa jo 25 minuutissa. Välitön hyöty näkyy esimerkiksi stressitasojen ja ärtymyksen laskuna. Siksi erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta kärsiville henkilöille suositellaankin aerobista liikuntaa. Ilmeisesti liikunta toimii aivojen välittäjäainen verkostossa masennuslääkkeen tavoin.

Käytännössä syy, miksi liikunta toimii luonnollisena mielialaruiskeena liittyy hormonitoimintaan. Kun liikumme, aivoissamme erittyy erilaisia hormoneja:

– noradrenaliini: kun noradrenaliinia vapautuu kehoon, syke nousee, glukoosia vapautuu energiaksi lihasten käyttöön ja verenkierto kiihtyy (noradrenaliinia käytetään masennuslääkkeissä kohottamaan mielialaa)

– dopamiinia: hormoni, joka on osallisena tunteiden säätelyssä – kun liikkuessa elimistöön erittyy dopamiinia syke ja verenpaine nousevat, piristymme ja energiatasomme nousevat

– serotoniini: jos aivojen serotoniininpitoisuudet laskevat ihminen voi psyykkisesti huonommin – serotoniini on siis mielihyvähormoni, joka lisää levollisuutta

– endorfiini: hormoni, joka on luonnollisen hyvänolontunteen aikaansaaja – tämän hormonin tarkoitus on auttaa ihmistä kestämään kipua ja rasitusta, siksi niiden eritys lisääntyy erityisesti rasittavan liikunnan aikana

 

Stressistä puhutaan nykypäivänä paljon ja jopa kaiken pahan alkuna ja juurena. No, onhan se toki melko päällikköpiru. Erityisesti siksi stressi on merkittävä tekijä, että se saa elimistön tuottamaan kortisolia (stressihormonia). Aivot sitten reagoivat stressiin vahvistamalla sellaisia hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin aiheuttajaan. Tästä aiheutuu taas se, että stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää kehää.

Kroonistuneena stressi alkaa helposti nakertamanaan hyvinvointia. Liikunta lisää stressinsietokykyä.

Liikunta myös laskee stressitasoja. Toki täytyy muistaa, että jo valmiiksi stressaantuneen henkilön ei välttämättä ole suotuisinta treenata kovaa ja korkealta: tämä nimittäin saattaa lisätä elimistön kokonaiskuormitusta so. stressitilaa eikä laskea sitä.

 

Liikunta parantaa itsetuntemusta ja oman elämän hallintaa

Liikunta on omiaan lisäämään henkilön itsetuntemusta. Kun kehomme ja mielemme yhdistyvät liikkeeksi meillä on mahdollisuus reflektointiin: ikäänkuin tyyliin “miten meni niinkuin omasta mielestä”? Liikkumalla liikkuja oppii itse tunnistamaan, millaiset liikunnalliset harjoitukset missäkin tilanteessa edistävät hänen omaa hyvinvointia. Se on aika hieno juttu.

“Kehollinen tieto” liittyy täten terveydestä huolehtimiseen laajemminkin kuin vain liikunnan osalta: meillä on mahdollisuus vaikuttaa onnellisuuteemme löytämällä itseäämme ja tavoitteitamme parhaiten palvelevat liikuntamuodot. Tällöin myös käsitys oman elämänhallinnasta vahvistuu.

 

Kimpassa on kivempaa

Toisaalta liikuntaan liittyy usein myös sosiaalinen puoli. Ihminen on yhteisöllinen olento ja meillä on luontainen tarve kuulua joukkoon. Sosiaalinen vuorovaikutus on meille tärkeää ja liikunta tarjoaa meille mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymiseen ja muiden ihmisten tapaamiseen.

Liikunta myös parhaimmillaan lisää osallisena olemisen tunnetta sekä liittää ihmiset lähiympäristöönsä. Yhdessä olemme enemmän. 🙂 Näin liikunta, johon liittyy myös muita ihmisiä lisää onnellisuutta ennaltaehkäisemällä sosiaalista eristäytymistä.

Toki on henkilöitä, jotka liikkuvat mieluiten yksin. Tällöin liikunnan sosiaalinen aspekti jää vähemmälle. Toisaalta silloin voidaan palata edelliseen kohtaan, jossa puhuin itsetuntemuksen lisääntymisestä – ei se väärin ole liikkua yksin. Kaikki liike on kotiin pain!

Olemme yksin tai yhdessä, niin tärkeintä on, että olemme kehossa itsemme kanssa ja aistimme sitä. Tämä auttaa myös myönteisen kehonkuvan luomisessa. <3

 

Yleisen terveydentilan ollessa hyvä on helpompi kokea onnellisuutta

Ja sitten ovat tietenkin liikunnan tuomat terveyshyödyt. Liikunta parantaa yleistä hyvinvointia ja onnellisuutta sen terveyshyötyjen kautta. Elämänlaatu paranee.

Liikunta mm. parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia, parantaa sokeri- ja energia-aineenvaihduntaa, parantaa yleiskuntoa ja siten vastustuskykyä, edesauttaa unen saantia, tukee painonhallintaa, vetreyttää niveliä ja paljon muuta.

Ei tarvitse olla kovinkaan paljon itseoppinut valelääkäri, notta oivaltaa edellisten tekijöiden olennaisuuden onnellisuuden kannalta. 🙂

 

 

…olisikohan tässä tarpeeksi hyväntuulen syitä liikkua ja harrastaa – myös pysyvästi? Mitä mieltä sinä olet? Mistä liikuntamuodosta sinä saat parhaimmat vibat?

 

Energiaa päiviisi,

<3 Kipa

4.1.2017

Aistin varassa: mitä on hyvä olo?

Viime päivinä olen keskittynyt todella paljon oman hyvän olon fiilistelyyn. Lähinnä se on koostunut sen fiilistelystä, mikä olo itselläni on, kun jumppatunteja on 11 kpl vähemmän ohjattavana.

 

Huomaan, että stressaan aikatauluista vähemmän. Aikataulut eivät ole sidottu iltapäivällä alkaviin tunteihin ja päivisin on enemmän aikaa tehdä asioita. Ja ottaa niille rauhassa aikaa. Onhan se aika jännää.

 

Huomaan, että stressaan syömisistäni vähemmän. Iltapäivätunnit tarkoittavat, että suurin osa syömisistä tulee syödä ennen tunteja, jotta jaksaa paahtaa pari-kolme tuntia. Nt ei ole tarvinnut ”optimoida suoritusta” ja jaksamista, joten syömisessä on rento fiilis. Eikä tarvitse jännittä onko vatsa sekaisin vai ei. ;D

 

Jäin miettimään hyvän olon merkitystä – mitä se oikeastaan tarkoittaa? Me ihmiset tavoittelemme – jotkut tietoisesti, jotkut tiedostamatta – hyvää oloa. Onko meille kirkkaina mielessä kuitenkaan se, mitä se meille itsellemme tarkoittaa?

 

Jäin maiskuttelemaan kysymystä ja kirjoituksesta tuli…vähän erilainen, kuin tällä sivustolla yleensä. 😀

 

Mitä sinulle tarkoittaa hyvä olo?

 

Ja vielä, onko hyvän olon aiheet aina samat?

 

 

Miltä hyvä olo näyttää?

Miltä sinun mielestäsi hyvä olo näyttää? Mitkä ovat ulkoisia merkkejä siitä, että sinä tai joku muu voi hyvin? Jos hyvä olo olisi väri, mikä väri se olisi? Kertooko itsessään väri sinulle jotain?

Itselleni tulee mieleen kirkkaat silmät, hampaat paljastava hymy, hymykuopat ja korkeat poskipäät, tuulessa hulmuava tukka, reipas askellus, luottavainen katse eteenpäin ja katsekontakti ihmisiin. Väriltään hyvä olo on limen vihreä, raikas. Siinä voi olla hieman vesipisaroita, kuin juuri huuhdellussa vihreässä omenan kirkkaalla pinnalla.

 

Miltä hyvä olo kuulostaa?

Jos hyvä olo olisi ääni, mikä ääni se olisi? Entä jos se olisi jokin kappale tai artisti – tai soitin? Voiko se esiintyä monena eri äänenä? Tai voiko se olla tapa kuulla asioita: kun voit hyvin, miten kuulet muiden ihmisten puheet ja äänensävyn?

Mieleeni tulee naurahdus. Toisaalta mieleeni tulee vienosti minua ympäröivä maailman ääni: siinä on sekalaisia ympäristön sointuja sovussa keskenään, ei melua vaan äänien harmoniaa. On vaiketa erottaa tiettyä ääntä, sillä niiden välillä on tasapaino. Muiden ihmisten puhe kantautuu korviisi kannustavana, hyväksyvänä, luottamusta herättävänä.

Toisaalla hyvä olo saattaa olla laineiden liplatusta laituriin tai kalliolle osutessaan ja uikun kaukaista ääntä vastapäisen saaren takaa. Hiljaisuutta, pysähtyneisyyttä ja paikallaoloa. Hetkessä elämisen ääntä.

 

Miltä hyvä olo tuntuu?

Jos hyvä olo olisi tunne, mikä tunne se olisi? Jos se olisi jotain materiaalia, niin mitä se olisi? Entä jos se ei olisikaan materiaa – miltä hyvä olo tuntuu kehossa? Missä kohtaa kehoa?

Itselleni hyvä olo tuntuu rintakehässä ja kumpuaa kevyeksi askellukseksi jalkoihin ja jalkateriin. Hyvä olo on pehmeää, silkin pehmeää. Ehkä se voisi olla silkkiä. Toisaalta hyvää oloa voi löytää myös pellavalakanoista. 🙂

Hyvä olo itselleni on myös avoimuutta ja luottamuksen tunnetta, voimaantumista. Luotto ja usko tulevaan on suuri. Luotto ja usko itseeni on suuri.

 

Miltä hyvä olo tuoksuu?

Entä jos hyvä olo olisi tuoksu, miltä se tuoksuisi?

Ensimmäisenä itselleni tulee mieleen sireeni. Kevät ja valo. Hyvä olo tuoksuu uuden alulta ja energisoivalta, siinä on ripaus hedelmäisyyttä, ei liikaa makeaa. Se on lempeä, ei liian voimakas. Hyvä olo tuoksuu raikkaalta, välillä jopa kuin puhdas pyykki. Se on tuoksu, joka saa hymyn kasvoille. Tuoksu, joa saa sinut ajatuksissasi johonkin kivaan paikkaan ja herättää hyviä tuntemuksia.

 

Hyvän olon aiheet muuttuvat

Hyvää oloa tuottavat tekijät vaihtelevat, sillä joka päivä on erilainen. Me itse olemme erilaisia päivästä ja vuodesta toiseen. Tottahan toki iän tuoma ajattelumaailman muutos vaikuttaa.

Hyvää oloa haetaan juuri sen hetken tilanteeseen – ja elämäntilanteeseen. Hyvään oloon liittyy olennaisesti tunne onnellisuudesta. Onnellisuuteen taas vaikuttaa esimerkiksi kiitollisuuden tunne.

Kiitollisille ihmisille tapahtuu hyviä, rakentavia asioita. Kiitolliset ihmiset kokevat elämänsä hallintaa ja voimaantumista.

On hienoa myös huomata, että asiat joista olet kiitollinen tuottavat hyvää oloa.

 

Mistä sinä olet kiitollinen tänään?

<3 Kipa

23.10.2016

Maailma tarvitsee voimaannuttajia – oletko Sinä voimaannuttaja?

(Taustalla soi: Deva Premal – Gayatri Mantra)

Terveisiä viikonlopun BodyAttack AIM (Advanced Instructor Module) –koulutuksesta! Pe-su välillä on tullut taas kerran pohdittua niin omaa ohjaamistaan, tyyliä, tapaa ja motivaatiota, kuin itseään ihmisenä. Vastaavaa prosessointia tuli harrastettua viime toukokuisessa BodyCombat AIM-koulutuksessa – josta muuten pääsin läpi. 🙂 Kuulostaapa hienolta olla Advanced-tason BodyCombat-ohjaaja. 😀

 

Rakastan syventäviä koulutuksia, sillä koen niiden nostavan ihmisen tietotaidon lisäksi hänen henkistä oivalluskykyään eli itsen tuntemusta yhden tason, ellei jopa useita tasoja ylemmäs.

 

Henkinen oivalluskyky itselleni tarkoittaa nyt, tässä hetkessä, elämistä. Puhdasta tietoisuutta ja valmiutta ottamaan vallitseva tilanne vastaan sellaisenaan. Mitä ikinä tilanne sisältää, niin henkinen oivalluskyky auttaa meitä heittämään odotukset ja olettamukset romukoppaan ja tarkastelemaan tilannetta hyväksyvästi. Hyvä esimerkki tästä on mielestäni palautteenantotilanne. Tilanne, jossa sinä saat palautetta tekemisestäsi. Koulutukset on aina loistava sauma unohtaa aikaisemmat kokemukset ja palautteet ja pohtia saatua palautetta siinä hetkessä vastaanottaen se kiitoksin.

 

Voimaannuttaja on sinut itsensä ja maailmansa kanssa

”Hyvät johtajat saavat ihmiset tuntemaan olevansa asioiden ytimessä, ei ulkopuolella. Jokainen tuntee voivansa antaa oman osuutensa organisaation menestykseen. Kun näin käy…heidän työnsä saa merkityksen.

‐ Warren G. Bennis -”

 

Viikonlopun intro alkoi sillä, että kouluttajamme kertoivat haluavansa viikonlopun olevan ennen kaikkea voimaannuttava. Les Mills on uusseelantilainen organisaatio, jonka työyhteisöön kuuluu vähintään 100 000 jäsentä. Sitä ei aina edes ymmärrä, ennen kuin asiaa jää pohtimaan. Ohjaajana olen osa jotain todella suurta kokonaisuutta.
Mietin koulutusviikonlopun jälkeen, että olisi hienoa, mikäli maailma olisi pullollaan voimaannuttajia.

 

Millainen henkilö on voimaannuttaja? Voimaannuttaja on henkilö, joka osaa toteuttaa toiselle henkilölle seuraavat asiat: ihminen kokee sellaisia myönteisiä asioita, kuin arvostaminen ja kunnioitus sekä hyväksytyksi tulemisen ja turvallisuuden tunne. Nämä tukevat voimaantumista ja rohkaisevat henkilöä toimimaan aktiivisesti henkilökohtaisten tavoitteidensa suuntaisesti.

 

Voimaannuttaja tuntee, että hänellä on tasapaino omassa elämässään sillä hetkellä, ja hän on halukas aidosti jättämään itsensä taustalle hetkeksi miettien toisen henkilön tarpeita. Voimaannuttajalla on missio: hän haluaa vilpittömästi toiselle hyvää ilman pelkoa siitä, että itse menettäisi jotain. Mitä hän ikinä sanookin kehittävässä mielessä ei tarkoita sitä, että se olisi häneltä itseltään pois. Että hänestä itsestään tulisi arvottomampi tai tarpeettomampi.

 

Miten voimaannuttaja toimii? Hän keskittyy toisen henkilön vahvuuksiin ja rohkaisee tätä jatkamaan niiden ylläpitämistä ja kehittämistä. Samalla voimaannuttaja on halukas osoittamaan ja ehdottamaan perustellusti toiselle, mikä voisi olla varteenotettava askel kohti seuraavaa kehitysporrasta. Lisäksi voimaannuttajalla on konkreettinen ehdotus työkalusta, jolla kehitys viedään seuraavalle tasolle.

 

Voimaantuminen lisää henkilön onnellisuutta

“Ajattelen, siis olen olemassa.

– Rene Descartes – ”

 

Lisäksi minusta olisi hienoa, mikäli maailma olisi myös täynnä voimaantujia.

 

Koen, että voimaantuminen (englanniksi empowerment) on tärkeä osa ihmisen arkea. Voimaantuminen on ihmisen sisälähtöistä pyrkimystä opetella itsensä ja asioiden hallintaa ja tarkastelua sekä saada käyttöönsä juuri sillä hetkellä tarvitsemiaan ja tarpeellisia aineellisia ja henkisiä voimavaroja. Voimaantuminen vaatii ajatustyötä. Voimaantumisen lopputulos on lisääntynyt hyvinvointi.

 

Voimaannuttaminen toimii silloin, kun ihminen itse on valmis ja halukas oppimaan ja kehittymään. Hänellä tulee olla intohimo saavuttaa tavoitteensa ja hänen on oltava valmis työstämään ympäristöltään saatua palautetta. Meillä jokaisella on vastuu omasta henkilökohtaisesta kehittymisestämme ja voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi.

 

Kun ihminen voimaantuu, hän käyttää voimavarojaan niin, että hän ei pala loppuun tai uuvu. Hänen elämänhallintansa kehittyy ja siten hänen toimintakykynsä kehittyy. Lisäksi hänen itsetuntonsa vahvistuu – ja vahvan itsetunnon omaava ihminen taas toimii herkemmin voimaannuttajana.

 

Voimaannuttaminen ja voimaantuminen liittyvät siis vahvasti yhteen: energia luo energiaa. Hyvä kiertää. Voimaannuttaminen ja voimaantuminen vaativat vuorovaikutusta. Aivan, kuten tänä viikonloppuna koulutuksessa vuorovaikutusta oli moneen suuntaan. Meillä on oli nimittäin todella upea porukka kasassa ja kaikenlisäksi ilmapiiri oli todella avoin, myötätuntoinen ja kannustava. Toimimme jollain tasoilla kaikki siis voimaannuttajina ja voimaantujina. Siksi näitä viikonloppuja ei voi kuin katsoa kiittäen taaksepäin.

 

Hyvinvointi koostuu vuorovaikutuksesta – me kaikki voimme toimia voimaannuttajina

 

Mitä enemmän tätä kirjoitusta kirjoitan, sitä enemmän ymmärrän, että hyvinvointi koostuu vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksesta ihmisen itsensä, ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Me kaikki voimme toimia voimaannuttajina. Meillä on mahdollisuus keskittyä itseemme ja kehittää henkistä oivalluskykyämme. Meillä on mahdollisuus saada jatkuvasti palautetta toiminnastamme, ottaa palaute vastaan kiitoksin ja sitä kautta kehittää itsen tuntemustamme. Mikä rikkaus!

Me kaikki voimme myös astua oman itsemme sisältä hetkeksi aikaa ulkopuolelle ja kiinnittää huomiota kanssatovereihimme. Voimme hiljaa kysyä itseltämme olenko sellainen henkilö, jollainen haluan olla? Kuinka paljon omat odotukseni tai ennakkouskomukseni vaikuttavat toimintaani muita ihmisiä kohtaan? Toiminko muita kohtaan niin, kuin haluan itseäni kohtaan toimittavan? Millainen vuorovaikutukseni on muita ihmisiä kohtaan ja kanssa?

 

Iso kiitos koko BodyAttack AIM-tiimille! Viimeisenä päivänä sai olla mukana kokemassa puhdasta intohimoa, ohjaustaidetta ja rakkautta!

 

Erityiskiitos kouluttajillemme Kimmolle & Tiinalle! Teillä kahdella on voimaannuttava taito saada ihmiset innostumaan ja kiinnostumaan kehityksestään, ja siten aikaansaada konkreettisia tuloksia voimaantumisen kautta.

 

Good vibes, good vibes everybody! Voimaannuttavaa ensi viikkoa kaikille!

<3 Kipa

 

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti Sinussa? Kommentoi & vuorovaikuta ja jaa artikkeli! 🙂

15.3.2016

Onnellisuus – Mitä on hyvä elämä?

Antiikin aikaan kysymys hyvästä elämästä oli kaikkein oleellisin. Elämän tärkein päämäärä oli hyvä elämä.

 

Mitä on hyvä elämä?

Aristoteles ajatteli, että ONNELLISUUS on itsessään hyvä päämäärä kaikille ihmisille.

Nykyään usein vaikuttaa olevan valloillaan ajatus, että onnellisuus poissulkee kaiken negatiivisen, haasteellisuuden, surua tai murhetta aiheuttavan olemassaolon. Sana positiivisuus on noussut ilovirreksi, jota viljellään lääkkeeksi vähän kaikkeen. Tästä syystä positiivisuus on jossain määrin myös kokenut inflaation sen myötä, että sen oletetaan poissulkevan negatiivisuuden. ”Miksi kaikki pitää olla aina vaan positiivista nami nami pusi pusi”.

…tiedättekö, mitä tarkoitan? 🙂

 

Aristoteleelle onnellisuus esimerkiksi asetti ihmisen elämänkaaren kokonaisuuden oikeaan mittasuhteeseen. Ja yksi tärkeä pointti: hyvää ja onnellista elämää ei tarvitse hävetä. Meillä on oikeus ja myös velvollisuus olla onnellisia omassa elämässämme.

Onnellisessa elämässä voi olla takaiskuja ja ahdistusta, iloa ja surua, onnistumisia ja menestystä. Näistä mikään ei poissulje toisiaan.

Toisaalta on jollekin henkilölle helppoa teilata toisen onnellisuus: ”helppoahan sinun on, koska synnyit näin ja näin tai/ja näissä olosuhteissa”. Sitä ikäänkuin ajatellaan, että toisen onni on itseltään pois. Miksi olisi? Miksi toisen elämä vaikuttaisi omaasi?

Totta on, että me ihmiset emme synny samalle lähtöviivalle. Meillä on erilaisista ominaisuuksistamme ja elinolosuhteistamme riippuen erilaiset mahdollisuudet elää onnellista elämää.

Jokaisella meistä on vapaus valita erilaisista mahdollisuuksista omaa onnellisuuttamme tavoitellaksemne. Arvomme, tavoitteemme ja ihanteemme todennäköisimmin ohjaavat meitä. Edellä mainitut seikat tuovat elämäämme syvyyttä ja tavoitteellisuutta. Toki usein elämän keskeisiä valintoja joudutaan pitkälti tekemään täysin lopputulosta tietämättä. Vasta kokemuksen myötä tiedämme.

Miten sitten saavutamme onnellisuuden? Mistä onnellisuutemme riippuu? Kuinka paljon se on kiinni siitä, mitä päättämme tavoitella? Tai siitä, miten omat vapaat valintamme voivat toteutua?

 

Onnellisia lukuhetkiä blogini parissa,

– Kipa

 

Mistä Sinun onnellisuutesi koostuu? Asteikoilla 1-10 kuinka onnellinen olet? Kommentoi alla ja laita artikkeli jakoon!

Terveysblogi 2020